VUOSIKERTOMUS 26
SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTA-AJATUS 2 TAPAMME TOIMIA 2 KESKEISET TUNNUSLUVUT 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 4 TILINPÄÄTÖS 8 TOIMINTA 15 Tuotteiden ja palveluiden myynti 15 Asiakaspalvelu 15 Vedentuotanto 17 Verkostot 18 Jätevedenpuhdistus 2 Toiminnan kehittäminen 22 YMPÄRISTÖ 23 Pohjavesiriskit ja pohjavesien suojelu 23 Vaikutukset Porvoonjokeen 24 Vesijärven kunnostaminen ja säännöstely 25 HENKILÖSTÖ 26 TOIMINNAN TUNNUSLUVUT 27 LV Lahti Vesi Oy toimittaa asiakkailleen terveydellisten vaatimusten mukaista korkealaatuista talousvettä sekä huolehtii viemärivesien johtamisesta ja käsittelystä ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Yhtiön toiminta on taloudellisesti kannattavaa.yhtiöllä on tärkeä rooli koko Lahden infrastruktuurin kehittämisessä ja ylläpidossa. TAPAMME TOIMIA HQ Korkea laatu LC Matalat kustannukset LR Matala riski CS Asiakaspalvelu Tavoitteenamme on korkealaatuiset palvelut ja tuotteet; High Quality Olemme tehokkaita ja pyrimme laatuun kohtuullisilla kustannuksilla; Low Cost Emme ota toiminnallisia eikä liiketaloudellisia riskejä; Low Risk Huolehdimme asiakkaista ja tarjoamme hyvää asiakaspalvelua; Customer Service KESKEISET TUNNUSLUVUT 26 25 24 Liikevaihto M 19,3 17, 16,2 muutos ed. vuoteen % 13,3 4,9 11,4 Liikevoitto M 1,9,8 1,5 Osuus liikevaihdosta % 9,9 4,5 9,3 Sijoitetun pääoman tuotto % 2,5,9 1, Omavaraisuusaste 89,5 91,1 93,3 Osingot M,5,5 1, Henkilöstö 85 86 92 2
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Taloudellinen noususuhdanne jatkui edelleen viime vuoden aikana. Huolimatta siitä, että mm. globalisaation vaikutuksesta teollisia työpaikkoja siirtyi tuotannon mukana maastamme tuotanto ja tuottavuus kasvoivat. Bruttokansatuotteen vuosikasvu oli 5,5 %, joka oli suurin vuosikasvu 2-luvulla. Kuntien taloudessa verotulot kasvoivat noin 6 % ja vuosikatteet merkittävästi Lahden vuosikate kasvoi noin 4 M :oon. Kunnat ovat silti velkaantuneet lisää. Lahden velkamäärä ilman konserniyhtiöiden velkoja kasvoi noin 16 M :lla ja on keskimäärin maan kuntien keskitasoa 14 /asukas. Vesihuoltosektoria ohjaavaa lainsäädäntöä kehitetään jatkuvasti osin EU:n vaikutuksella. Yksi jokaista vesihuoltotoimijaa koskettava alue on jätevesilietteen käsittelyyn vaikuttava lannoitevalmistelaki. Suuri osa lietteistä jalostetaan viherrakentamiseen käytettäväksi. Jatkossa selviää mahdollinen lisäkäsittelyn tarve ja loppukäytön sanelemat ehdot. Valtakunnallinen selvitys rakennetun omaisuuden tilasta sisälsi myös arvion vesihuolto-omaisuudesta. Arvion mukaan tilanne on kohtuullinen. Mutta on tiedossa, että yksi toimialan keskeinen tulevaisuuden haaste on verkostojen ja laitosten saneerauksen rahoitus ja oikea-aikainen toteuttaminen. Vesihuollon integraation suunnittelu ja valmistelu ovat edelleen selvitysasteella. Seudullisia suuremman kokoluokan yksiöitä kaavaillaan, mutta toteutusvaiheeseen ei juurikaan ylletty. Yhtiömme toiminnan laatuvelvoitteet viranomaisten taholta on asetettu talousvedelle ja jätevedelle. Talousveden laatu täytti raja-arvot. Jäteveden lupaehdot alitettiin kaikissa parametreissa. Verkostojen toimintavarmuus oli tavoitteiden mukainen. Merkittävä tunnustus oli koko toimintaamme koskeva Taloustutkimus Oy:n toteuttama riippumaton asiakastyytyväisyyskysely. Sen perusteella LV Lahti Vesi Oy oli 2 toimijan joukossa paras. Kyselyn kattavuus oli noin 1,2 miljoonaa veden kuluttajaa. Merkittävä muutos toteutettiin ottamalla käyttöön viestintäsuunnitelma ja sen mukainen toiminta. Tämän tulokset näkyvät asiakastyytyväisyydessä. Liiketoiminnassa veden myynnin ja laskutetun jäteveden myyntiluvut osoittivat ylöspäin. Vedessä myynnin kasvu oli noin 3 % ja jäteveden laskutuksen kasvu vastaavasti noin 1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Merkittävä lisäys on Hollolan jätevesien puhdistamisen aloitus yhtiön Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolla kesäkuussa. Myynnin ja maksujen kehitys kasvattivat liikevaihdon noin 19,3 M :oon. Operatiiviset kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 8 % ollen 11,7 M. Tuottavuusindikaattori näyttää kuitenkin, että laskutettua vesi- ja jätevesimäärää kohden operatiiviset kustannukset yhteensä ovat pysyneet reaalisesti edellisen vuoden tasolla. Rakennuttamisessa ja suunnittelussa vietiin läpi verkostojen noin 4,1 M :n ohjelma, josta saneerauspaketti oli noin 2,3 M ja loppuosa verkoston uudisrakennuskohteita. Verkoston määrä kasvoi noin 16 km:llä ollen vuoden lopussa yhteensä hieman yli 13 km. Uusia liittyjiä oli lähes 3 kiinteistöä. Laitospuolella Ali- Juhakkalan jäteveden puhdistamon saneeraus oli suurin kohde. Kokonaisinvestoinnit olivat noin 7,4 M. Yhtiön rahoitusasemaa kuvaa se, että investoinnit rahoitettiin yhtiön tulorahoituksella. Panostuksia viime vuonna lisättiin verkostojen mallinnukseen ja mitoitukseen sekä vesijohtoverkostoissa että jäte- ja hulevesiverkostoissa. Ns. AssetVesi-hankkeessa, jossa mm. VTT on mukana, kehitämme valtakunnallisella tasolla verkosto-omaisuuden hallintaa ja kunnossapitotietojen käyttöä. Lisäksi tärkeä vedenhankinnan kehitystyö lähti käyntiin. Yhtiömme kuuluu verkostomallinnuksessa ja kunnossapitojärjestelmien käyttäjänä kärkijoukkoon Suomen vesihuoltotoimijoista. Kehittämishankkeiden ohella yhtiö sai ensi kertaa EU-rahoitusta. Tällä kertaa Vesijärviprojektissa yritystoiminnan tukemiseen. Yhtiö ja kaupunki laativat syksyllä suunnitelman Lahden ja lähiseudun vesihuollon tulevaisuuden toimintamalliksi. Tämän ehdotuksen hyväksyi yhtiön hallitus ja kaupunginhallitus periaatteena kehittää vesihuoltoa alueella. Toimintamalliehdotuksen pohjalta yhtiön hallitus ja johto jatkavat neuvotteluja ja valmistelua naapurikuntien kanssa. Yhtiön toiminnallinen ja taloudellinen tulos vuonna 26 oli hyvä. Haluan kiittää yhtiön hallitusta, henkilökuntaa ja kaikkia muita yhteistyökumppaneita sekä sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä. Martti Lipponen toimitusjohtaja 3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS LV Lahti Vesi Oy perustettiin vuoden 1994 alusta jatkamaan Lahden vesi- ja viemärilaitoksen toimintaa. Yhtiö on kokonaan Lahden kaupungin omistama. Yhtiö hoitaa vesihuoltopalvelut toiminta-alueellaan liiketaloudellisesti kannattavalla tavalla siten, että palvelut ja tuotteet ovat sekä laadultaan että hinnaltaan kilpailukykyisiä muiden vesi- ja viemärilaitosten tuottamien vastaavien palvelujen laadun ja hinnan kanssa. Yhtiöllä on myös vesi- ja viemärilaitospalvelujen käyttäjiä palvelevaa muuta alan liiketoimintaa. Olennaiset tapahtumat tilikauden aikana Toimintavuoden aikana yhtiön toimitusjohtaja vaihtui. Jyrki Kaijan jätettyä yhtiön on toimitusjohtajana 14.8.26 lähtien on toiminut Martti Lipponen. Vuoden 25 alusta käyttöönotettu uusi organisaatiomalli on osoittautunut yhtiön toiminnan kannalta toimivaksi. Yhtiön ja Hollolan kunnan vuonna 24 solmiman sopimuksen perusteella Hollolan kunnan jätevesien käsittely aloitettiin kesäkuussa yhtiön toimesta siten, että tilivuoden lopussa kaikki Hollolan jätevedet käsiteltiin Ali-Juhakkalan puhdistamolla. Yhtiön hallitus teki periaatepäätöksen, jonka mukaan yhtiön toimintaa kehitetään ja valmistellaan seudullista vesihuoltoyhteistyötä. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä ja yhtiön toiminnan kehittämisestä Yhtiöllä on käynnissä useita toiminnan kehittämishankkeita, joiden tarkoituksena on laadun, tuottavuuden ja tehokkuuden ylläpitäminen ja parantaminen. Yhtiön toimintaa ohjaavien ympäristölupien ja säädösten osalta valmistaudutaan uusien lupahakemusten hakumenettelyyn. Yhtiö suunnittelee yhteistyössä omistajan kanssa hyväksyttyjen periaatteiden pohjalta toiminnan laajentamista seudulliseksi ja varautuu tarvittaviin toiminnallisiin ja rakenteellisiin muutoksiin. Yhtiö osallistuu ja rahoittaa vesihuoltoalan tutkimusta toimialan järjestön Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen käynnistämissä projekteissa sekä muissa yhteistyöhankkeissa omien kehitysprojektien lisäksi. Yhtiö osallistuu vesistöjen tutkimuksiin yhteistyökumppaneinaan mm. Helsingin yliopisto ja Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry. Näiden kehitysmenojen kokonaismenot olivat,2 M eli noin 1 % liikevaihdosta. Riskien hallinta ja vakuutukset Yhtiön toimintaan ei kohdistu normaalista poikkeavia asiakas-, ympäristö- tai muita riskejä. Yhtiöllä ei ole käynnissä, eikä tiedossa olevia oikeusriitoja. Osana riskienhallintaa yhtiö on kilpailuttanut vuonna 26 vakuutukset ja tehnyt sopimukset vakuutusturvasta. Riskikartoituksessa käytiin läpi mm. yhtiön rakennukset ja selvitettiin niihin mahdollisesti kohdistuvia riskejä. Yhtiön riskienhallintaa ylläpidetään ja kehitetään osana muuta liiketoiminnan johtamista. Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Maksut Yhtiön vesihuoltomaksuja korotettiin 1.2.26 noin 12 %:lla. Yhtiön perimät maksut nousevat 1.1.27 alkaen 7 %. Vesihuoltomaksut perustuvat toiminnan kokonaiskustannuksiin. Yhtiön perimät vesihuoltomaksut vastaavat vertailuryhmän keskiarvoa. Asiakkaat Vuosi 26 oli vilkasta rakentamisen aikaa. Asuinrakennuksia aloitettiin 23, näistä kerrostaloja oli 15 kappaletta. Muita rakennuksia rakennettiin 3, näiden joukossa ei kuitenkaan ollut merkittäviä teollisia vedenkäyttäjiä. Vuoden lopussa liittyneitä kiinteistöjä oli yhteensä 12 594. Yhtiön palveluiden käyttäjiä oli Lahden alueella noin 98. Lisäksi palveluita myytiin naapurikuntiin noin 15 asukkaalle. Liikevaihto Yhtiön palveluiden myynti kasvoi vuodesta 25. Veden myynnin kasvu oli noin 3 % ja laskutetun jäteveden määrä noin 1 %. Kasvanut myynti sekä hinnoittelun muutos kasvatti liikevaihdon 19,3 miljoonaan euroon. Tämä on noin 13 % vuoden 25 liikevaihtoa suurempi. Liikevaihto jakautui siten, että vesimaksun osuus oli 3,5 %, jätevesimaksun osuus 53,2 % ja muu toiminta 16,3 %. Kulut Yhtiön käyttökulut olivat 11,7 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 8 %:a. Suurimmat yksittäiset kuluerät olivat palkat sivukuluineen, energian ja veden hankinta sekä lietteenkäsittelyn kustannukset. 4
Tulos Yhtiön liikevoitto oli 1,9 milj. euroa. Suunnitelman mukaisia poistoja tehtiin 5,7 milj. euroa (EVL:n mukaiset maksimipoistot ovat 6,8 milj. euroa). Tilinpäätöksen yhteydessä kirjattiin positiivista poistoeroa 1 86 7 euroa. Yhtiön kirjanpidollinen tulos tilikaudelta ennen varauksia ja veroja on 1 917 65,4 euroa, joka on noin,3 milj. euroa suurempi kuin budjetoitu. Yhtiön tuloksentekokyvyn ennakoidaan säilyvän vakaana vuonna 27. Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat tilikaudella 7,4 milj. euroa, joihin sisältyy oman henkilökunnan aktivoituja palkkoja,15 milj. euroa. Rakennuksiin ja niihin liittyviin koneisiin ja laitteisiin investointiin 2,2 milj. euroa. Tästä 1,8 milj. euroa käytettiin saneerauksiin. Pääosa saneerauksesta kohdistui Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamoon. Lisäksi ostettiin Jalkarannassa sijaitseva Jaakkolan tilalla sijaitseva rakennus. Vesi- ja viemäriverkon rakentamiseen käytettiin 4,1 milj. euroa, josta saneerauksen osuus oli 2,3 milj. euroa. Verkoston määrä kasvoi noin 16 km:llä ja saneerausvolyymi oli 8 km. Verkostojen kokonaispituus oli vuoden lopussa noin 132 km. Kalustoa hankittiin,2 milj. eurolla, aineetonta käyttöomaisuutta,9 milj. eurolla. Investointikohteista jäi töitä keskeneräisiksi,7 milj. euron osalta. Investoinnit tulevat olemaan vuonna 27 suunnitelmien mukaisesti noin 7, milj. euroa. Investointien taso pysyy korkealla, koska kaupungin kadunrakennusohjelmaan liittyvät verkostoinvestoinnit säilyvät suurina myös vuonna 27 sekä saneeraustarve on jatkuva. Rahoitus Yhtiön lainat olivat tilikauden lopussa,2 milj. euroa. Taseen loppusumma oli 76,6 milj. euroa. Pitkäaikaisen vieraan pääoman osuus oli vuoden lopussa 5,7 % taseen loppusummasta. Tämä koostuu pääasiassa yhtiön perimistä liittymismaksuista. Liittymismaksut lisääntyivät vuonna 26 1,4 milj. eurolla, ollen loppuvuodesta yhteensä 4,2 milj. euroa. Tulorahoitukseen perustuva investointien omarahoitusaste oli 88,5 %. Tunnusluvut liiketoiminnasta sekä taloudellisesta asemasta ja tuloksesta 26 25 24 Yhtiön liikevaihto milj. 19,3 17, 16,2 Yhtiön liikevoitto milj. 1,9,8 1,5 Osuus liikevaihdosta % 9,9 4,7 9,3 Oman pääoman tuotto % 2,5,9 1,7 Omavaraisuusaste % 89,5 91,1 93,3 Käyttökate % 39,3 36,3 38,4 Henkilöstö Yhtiön henkilökunta on vähentynyt vuoden aikana kahdeksalla henkilöllä ja uusia työntekijöitä tuli yhtiön palvelukseen seitsemän, joten vakituisen henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa 85 henkilöä. Yhtiön palveluksessa olleet tilapäiset työtekijät tekivät vuonna 26 yhteensä noin 3,7 työvuotta. 26 25 24 Henkilöstön määrä keskimäärin 87,3 91, 95,5 Palkat ja palkkiot milj. 3,1 3,1 3, 5
Ympäristö Yhtiön päätoiminnot perustuvat voimassaoleviin eri lakien pohjalta saatuihin lupiin. Vedenottamoilta on ympäristölupaviranomaisten lupiin perustuen mahdollisuus pumpata kulutukseen pohjavettä 32 5 m 3 /d. Tämän lisäksi voidaan ostaa vettä Hollolan-Lahden vesilaitoskuntayhtymältä n. 8 m 3 /d. Launeen ja Urheilukeskuksen vedenottamoiden pumppausta verkostoon on rajoitettu joko kokonaan tai osin vuoden 26 aikana. Hollolan Salpakankaan jätevedet siirtyivät vuoden 26 aikana Ali-Juhakkalan puhdistamolle puhdistettavaksi. Ali-Juhakkalan puhdistamolla on tehty vuoden 26 aikana lietteen tiivistyksen ja mädätyksen osalla saneeraustöitä. Saneeraustöillä mahdollistetaan mm. kaasun parempi hyötykäyttö. Nykyisin osa ylijäämäkaasuna poltettavasta kaasusta tullaan hyödyntämään kaukolämmöksi Lahti Energia Oy:n kaukolämpöverkkoon. Työt jatkuvat vielä vuoden 27 puolella. Jätevedenpuhdistamot ovat toimineet ympäristöviranomaisten asettamien lupaehtojen mukaisesti. Yhtiö osallistuu ympäristöprojekteihin, jotka toteutetaan yhteistyössä muiden ympäristönsuojeluun osallistuvien tahojen kanssa. Vuonna 26 yhtiö on osallistunut mm. 1 eurolla Vesijärvi-projektiin. Vuonna 26 jatkui yhtiön laatu- ja ympäristöjärjestelmän muokkaaminen toimintojärjestelmäksi. Sekä yhteistyöprojektit että toimintojärjestelmän kehittäminen jatkuvat vuoden 27 puolelle. Osakeyhtiötä koskevat toimintakertomustiedot Tilikauden tulos Voitonjakokelpoiset varat ovat tilinpäätöksessä 66 674,35 euroa, josta tilikauden voitto on 597 726,8 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoisista varoista jaettaisiin osinkoa 5 euroa. Osingon jako ei heikennä yhtiön maksukykyä. Lahden kaupunki omistaa kaikki yhtiön osakkeet (2 kpl). Hallinto Yhtiön hallituksen jäseninä olivat 1.1 6.3.26 seuraavat henkilöt: Pekka Oinonen, Ilkka Simolin, Hilja Heikkilä, Arja Nikkanen, Kalervo Piiponniemi, Sonja Falk, Harri Mäkelä ja Juha Lehtovirta. Yhtiökokous LV Lahti Vesi Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 6.3.26. Tällöin päätettiin jakaa yhtiön vapaasta omasta pääomasta, jossa voitonjakokelpoisia varoja oli yhteensä 58 946,55 euroa, omistajalle 5 euron osinko. Tilintarkastajiksi valittiin yhtiökokouksessa Timo Malin, KHT ja Jarmo Paananen, JHTT toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Henkilökohtaisiksi varatilintarkastajiksi valittiin edellä mainitussa järjestyksessä Juhani Juonala, KHT ja Heikki Ripatti, HTM. Hallitus Yhtiökokous valitsi 6.3.26 hallituksen jäseniksi seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Pekka Oinonen Ilkka Simolin varamies opetusneuvos Hilja Heikkilä Arja Nikkanen konsulentti koulusihteeri Kalervo Piiponniemi Harri Mäkelä toimitsija sairaanhoitaja amk Sonja Falk Eduskunta-avustaja Henkilöstön edustajina: Varsinainen edustaja Puhe- ja läsnäolo-oikeus Keijo Koskensaari Juha Lehtovirta Vanhempi putkiasentaja Käyttömestari Hallituksen toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 21 kertaa. Toimitusjohtaja Jyrki Kaija osallistui 14.8.26 asti (12 kertaa) ja toimitusjohtaja Martti Lipponen (9 kertaa). Hallituksen sihteerinä on toiminut koko vuoden suunnittelupäällikkö Markku Heikkonen. 6
% Milj. euroa Liikevaihdon kehitys 2-26 Liikevoitto- ja käyttökateprosentit 2 5 16 4 12 3 8 2 4 1 2 21 22 23 24 25 26 2 21 22 23 24 25 26 Veden myynti Jätevesimaksut Muut Liikevoitto % Käyttökate % Milj. euroa Kulujen kehitys 2-26 /m 3 Vesi- ja jätevesimaksujen kehitys 2-26 2 3, 15 2,5 1 5 2 21 22 23 24 25 26 Suunnitelmapoistot Henkilökustannukset Palvelut Tarvikkeet 2, 1,5 1,,5 2 21 22 23 24 25 26 Vuokrat Muut kulut Jätevesi m 3 / Vesi m 3 / Keskimääräinen vesihuoltomaksu Suomessa Milj. euroa Investointien kehitys 2-26 1 8 6 4 2 2 21 22 23 24 25 26 Vedentuotanto Jätevesipuhdistus Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto Muut 7
TILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO 1.1.-31.26 1.1.-31.1.25 1 eur 1 eur 19 246 17 4 Liiketoiminnan muut tuotot 116 48 Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 2 386 2 247 Varastojen muutos -31 22 Ulkopuoliset palvelut 2 755 5 19 2 215 4 484 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 2 985 2 883 Henkilösivukulut Eläkekulut 637 576 Muut henkilösivukulut 282 3 95 275 3733 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 5 698 5 436 Liiketoiminnan muut kulut 2 74 2 669 LIIKEVOITTO 1 911 766 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot 12 1 Korkokulut ja muut rahoituskulut -6 7-4 6 VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 1 918 772 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSIIRTOJA 1 918 772 JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos 1 87 97 Tuloverot 233 174 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 598 51 8
TASE 31.12.26 31.12.25 1 eur 1 eur VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 179 176 Muut pitkävaikutteiset menot 1 263 425 Keskeneräiset työt 1 442 61 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 164 93 Rakennukset ja rakennelmat 13 24 12 73 Koneet ja kalusto 6 74 6 387 Muut aineelliset hyödykkeet 51 177 51 14 Keskeneräiset työt 684 71 339 873 7 439 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 368 368 368 368 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 294 294 262 262 Saamiset Myyntisaamiset 2 81 2 48 Saatavat emoyhtiöltä 5 97 Siirtosaamiset 275 3 125 22 2 78 Rahat ja pankkisaamiset 14 14 28 28 VASTAAVAA YHTEENSÄ 76 582 74 479 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA SIDOTTU OMA PÄÄOMA Osakepääoma 16 819 16 819 Vararahasto 48 455 65 274 48 455 65 274 VAPAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien voitto (tappio) 9 8 Tilikauden voitto (tappio) 598 67 51 59 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 3 2 3 2 2 113 2 113 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Liittymismaksut 4 222 2 823 Lainat rahoituslaitoksilta 13 4325 172 2 995 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 69 9 Velka emoyhtiölle 418 1 34 Ostovelat 1 736 1 163 Muut velat 296 374 Siirtovelat 657 3 176 622 3 588 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 76 582 74 479 9
RAHOITUSLASKELMA (EPÄSUORA) Liiketoiminnan rahavirta 1.1.-31.26 1.1.-31.1.25 1 eur 1 eur Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä 1 918 772 Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot 5 698 5 436 Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua Rahoitus tuotot ja kulut -7-6 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 7 69 6 21 Käyttöpääoman muutos: Lyhytaik. korottomien saamisten lis.(-)/väh (+) -345 2 697 Vaihto-omaisuuden muutos lis. (-) väh. (+) -31 22 Pitkäaik. korottomien velkojen lis.(+)/väh (-) 1 4 91 (Liittymismaksut) Lyhytaik. korottomien velkojen lis.(+)/väh (-) -391-1 746 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 632 1 875 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan -6-4 rah. kuluista Saadut korot liiketoiminnasta 12 1 Maksetut välittämät verot -233-174 Rahavirta ennen satunnaisia eriä -226-168 Liiketoiminnan rahavirta (A) 8 14 7 98 Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja -7 438-7 749 aineettomiin hyödykkeisiin Investoinnit muihin sijoituksiin 316 Investointien rahavirta (B) -7 438-7 433 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -9-11 Maksetut osingot -5-1 Rahoituksen rahavirta (C) -59-1 11 Rahavarojen muutos (A+B+C) lis. (+) väh (-) -14-625 Rahavarat tilikauden alussa 28 654 Rahavarat tilikauden lopussa 14 28 Muutos -14-625 1
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT *) 1.1.-31.26 1.1.-31.1.25 1 eur 1 eur Liikevaihto Veden myyntitulot 5 99 5 242 Jätevesilaskutus 1 33 9 17 Muut myyntiin liittyvät tulot 3 34 2 691 19 246 17 4 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Palkat Valmistuspalkat (tuntipalkat) 1 59 1 499 Muut palkat 1 514 1 42 Palkat tuloslaskelmassa 3 23 2 919 Aktivoidut palkat 155 165 Palkat yhteensä 3 178 3 84 Palkkojen oikaisut -37-37 3 141 3 47 Palkat tuloslaskelmassa 3 23 2 919 Palkkojen oikaisut -37-37 Tulosvaikutteiset palkat 2 986 2 882 Henkilösivukulut Sosiaaliturvamaksut 182 177 Eläkevakuutusmaksut 637 575 Muut vakuutusmaksut 12 1 Henkilösivumenot tuloslaskelmassa 921 852 Aktivoidut henkilösivukulut 44 45 Henkilösivukulut yhteensä 965 897 Henkilösivumenot tuloslaskelmassa 921 852 Henkilösivumenojen oikaisut -2-2 Tulosvaikutteiset henkilösivukulut 919 85 Hallituksen palkkiot olivat 32 16 Suunnitelman mukaiset poistot 26 25 Aineettomat oikeudet atk-ohjelmat 72 67 Muut pitkävaikutteiset menot 93 9 (vuokrattujen rakennusten peruskorjaus) Maa-alueet 1 1 Rakennukset ja rakennelmat 924 799 Tuotannolliset koneet ja laitteet 993 913 Muut aineelliset hyödykkeet (verkostot) 3 433 3 377 Koneet ja kalusto 182 188 Yhteensä 5 698 5 435 POISTOERO Poistoeron muutos 1 87 97 11
TASEEN LIITETIEDOT VASTAAVA 1.1.-31.26 1.1.-31.1.25 1 eur 1 eur Pysyvät vastaavat Aineettomat oikeudet 1.1. Atk-ohjelmat 553 486 Tilikauden lisäykset 75 67 Kertyneet sumu-poistot -45 178-377 176 Osallistuminen muiden omaisuuteen 1 39 968 Tilikauden lisäykset 931 71 Kertyneet sumu-poistot -77 1 263-614 425 Keskeneräiset työt 1.1. 35 Tilikauden vähennykset -35 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 1.1. 94 94 Lisäys 73 Kertyneet sumu-poistot -3 164-1 93 Rakennukset ja rakennelmat 1.1. 18 736 15 614 Tilikauden lisäykset 2 91 3 122 Kertyneet sumu-poistot -7 587 13 24-6 664 12 72 Verkostot 1.1 89 999 85 161 Tilikauden lisäykset 3 596 4 878 Tilikauden vähennykset -4 Kertyneet sumu-poistot -42 417 51 178-38 985 51 14 Tuotannolliset koneet ja kalusto 1.1. 16 68 13 992 Tilikauden lisäykset 725 2 76 Kertyneet sumu-poistot -11 36 5 433-1 367 5 71 Muut koneet ja kalusto 1.1. 3 153 2 992 Tilikauden lisäykset 135 19 Tilikauden vähennykset -29 Kertyneet sumu-poistot -2 649 639-2 467 686 Keskeneräiset työt 1.1. 872 3 457 Tilikauden lisäykset 683 834 Tilikauden vähennykset -872 683-3 419 872 Sijoitukset Käyttöomaisuusarvopaperit 1.1. 369 685 Tilikauden vähennykset -316 Tilikauden lisäykset 369 369 73 147 71 48 Vaihtuvat vastaavat Varastot arvostettu käyttäen hankintahinnan keskihintaa Varasto 1.1. 262 284 Muutos 31 293-22 262 Saamiset Myyntisaamiset 2 81 2 48 Saatavat emoyhteisöltä 5 97 Siirtosaamiset 275 3 126 22 2 779 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT Osakkeet 369 369 Yhtiö omistaa 52 kappaletta (33,3 %) As Oy Kittilän Petsukan osakkeita 118 419,1. Oma pääoma oli vuonna 25 331 351,57 ja tilikauden tulos 1.1.-31.12.25. Yhtiö omistaa 25 kappaletta (5 %) Kujalan Komposti Oy:n osakkeita hankintahinnaltaan 25,, yhtiön tulos oli 1.1.-31.12. 25-63 643,82 ja oma pääoma 383 427,54. 12
TASEEN LIITETIEDOT VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 31.12.26 31.12.25 1 eur 1 eur SIDOTTU OMA PÄÄOMA Osakepääoma 16 819 16 819 Vararahasto 48 455 48 455 65 274 65 274 VAPAA OMA PÄÄOMA = voitonjakokelpoiset varat Edellisen tilikauden voitto 58 18 Osinko -5-1 Tilikauden voitto 598 5 66 58 Oma pääoma yhteensä 65 88 65 782 Poistoero 3 119 2 113 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Liittymismaksut 4 222 2 823 Rahalaitoslainat 13 172 Pitkäaikainen yhteensä 4 325 2 995 Velka emoyhteisölle 418 1 34 Rahalaitoslainat 69 9 Lyhytaikaiset yhteensä 487 1 43 Lainoja ei eräänny maksettavaksi 31.12.211 jälkeen Ostovelat 1 736 1 163 Muut velat 296 374 Siirtovelat 656 622 Jaksotetut palkat 545 58 Jaksotetut henkilöstösivukulut 11 113 Muut 1 1 656 622 LASKENNALLISET VEROVELAT Tilinpäätössiirroista johtuvat laskennalliset verovelat ovat 1 97 839,73 euroa. KAUPUNKIKONSERNILLE LYHYTAIKAISET VELAT JA SAATAVAT PER 31.12. 1 eur 1 eur Myyntisaamiset 536 588 Ostovelat 1 435 754 13
Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle Tilinpäätöksen mukaan tilikauden voitto on 597 726,8 euroa. Hallitus esittää, että voitto kirjataan oman pääoman voitto/tappio-tilille. Lisäksi hallitus esittää tilinpäätöksen yhtiökokouksen vahvistettavaksi sekä, että yhtiö jakaisi voitonjakokelpoisista varoista, jotka ovat yhteensä 66 674,35 euroa, osinkoa 5 euroa. Lahdessa 15. päivänä helmikuuta 27 Pekka Oinonen Hilja Heikkilä Kalervo Piiponniemi Sonja Falk Ilkka Simolin Arja Nikkanen Harri Mäkelä Keijo Koskensaaari Martti Lipponen Tilintarkastusmerkintä Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Lahdessa 19. päivänä helmikuuta 27 Timo Malin KHT Jarmo Paananen JHTT * ) Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintameno vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Vaihto-omaisuus esitetään fi-fo periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Rahoitusvälineet on arvostettu hankintamenon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. 14
TOIMINTA Tuotteiden ja palveluiden myynti Veden myynti oli noin 7.8 miljoonaa m 3, jossa oli noin 3 prosentin kasvu edelliseen vuoteen. Pääosa kasvusta tulee teollisuuden veden myynnistä. Hollolan jätevesien käsittely ja teollisuuden jätevesien määrän kasvu nostaa laskutetun jäteveden määrän noin 1 prosenttia korkeammaksi. Vuonna 26 jäteveden laskutus oli noin 8,4 miljoonaa m 3. m 3 8 5 8 7 5 7 Veden myynti ja laskutettu jätevesi 2 21 22 23 24 25 26 Asiakaspalvelu Asiakkaat LV Lahti Vesi Oy tuottaa vesihuoltopalvelut Lahden kaupungin 98 755 asukkaalle, jotka ovat lähes 1 prosenttisesti palveluiden käyttäjinä. Lisäksi Hollolan kunnan noin 15 asukasta, jotka ovat liittyneet jätevesiverkostoon, ovat yhtiön palveluiden käyttäjiä. Vuoden 26 lopussa yhtiöllä oli 12 594 asiakaskiinteistöä. Määrä lisääntyi 279:llä vuodesta 25. Liittymispalvelu LV Lahti Vesi Oy:n asiakaspalvelu neuvoo asiakkaitaan vesihuoltopalveluiden liittymis- ja rakentamisasioissa sekä laatii liittymissopimukset. Tiedot laskutuksesta ja kiinteistön vedenkulutuksesta saa myös asiakaspalvelusta. Veden myynti (m 3 ) Laskutettu jätevesi (m 3 ) Asennustarkastus suorittaa kiinteistöjen vesi- ja viemäritarkastukset sekä antaa niistä ja KVV-työnjohtajista (kiinteistön vesi- ja viemärihuolto) vaadittavat lausunnot rakennusvalvontaviranomaisille. Yhtiön toimesta tehtiin vuonna 26 kaikkiaan 126 tarkastuskäyntiä työmaille, joista lopputarkastuksia oli 396. Vuonna 26 aloitettiin myös valmistelut ja neuvottelut asennustarkastustoimintojen siirtämisestä yhtiöltä rakennusvalvontaviranomaisille. 1.1.27 kiinteistöjen vesi- ja viemärijärjestelmien suunnittelun ja asennustöiden valvonta siirtyi LV Lahti Vesi Oy:ltä kaupungin rakennusvalvonnalle. 15
Asiakaspalautteet Viime vuonna asiakaspalautteita kirjattiin yhteensä 312 kappaletta, joka oli noin 17 % vähemmän kuin vuonna 25. Vuosien varrella asiakaspalautteiden määrä on vähentynyt merkittävästi. Yhtiö käyttää asiakastiedottamiseen internet-sivuja, laskujen yhteydessä lähetettäviä asiakastiedotteita sekä lehdistötiedotteita. Vuonna 26 yhtiön toimintaan ja Kariniemen jätevedenpuhdistamoon tutustui kymmenkunta opiskelijaryhmää. Lisäksi puhdistamolla järjestettiin avoimet ovet -tapahtumat keväällä ja syksyllä, joihin osallistui yhteensä noin 1 henkilöä. Yhtiö otti osaa myös kesäkuussa järjestettyyn lasten sataman maailma tapahtumaan. kpl 8 6 Asiakaspalautteiden kehitys vuodesta 2 vuoteen 26 LV Lahti Vesi Oy sai parhaan asiakaspalautteen Kesäkuussa 26 Taloustutkimus Oy toteutti WACSI (water customer satisfaction index) tutkimuksen, johon osallistui 2 vesihuoltolaitosta ympäri Suomea. Tutkimuksessa selvitettiin kotitalousasiakkaiden mielipiteitä veden laadusta ja vesihuoltolaitoksen toiminnasta. Asiakkaat arvioivat kouluarvosanoin veden laatua kuten makua, hajua, väriä, painetta, jakelun katkottomuutta ja hintaa. Lisäksi asiakkaat arvioivat vesihuoltolaitoksen toiminnan laatua kuten asiakaspalvelua, laskutuskäytäntöä, hinnoittelua, tiedotustoimintaa, viemärien toimivuutta ja veden toimitusvarmuutta. Kyselyn tuloksista määritettiin asiakastyytyväisyysindeksi sekä veden laadulle että vesihuoltolaitoksen toiminnalle. LV Lahti Vesi Oy sai parhaan asiakaspalautteen niin veden laadulle ja vesihuoltolaitoksen toiminnalle. 4 2 2 21 22 23 24 25 26 16
Vedentuotanto Korkealaatuista talousvettä Verkostovesinäytteitä otettiin vuonna 26 yhteensä 13 kappaletta, jotka kaikki täyttivät talousvedelle asetetut laatuvaatimus- ja suositusarvot (STM asetus 461/2). Veden laadun tarkkailua suoritetaan pohjavedestä, pohjaveden muodostumisalueilla ja vedenottamoilla sekä verkostovedestä. Verkostoveden laadun tarkkailua tehdään Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (461/2) mukaisesti. Vuonna 26 otettiin käyttöön uusi valvontatarkkailuohjelma, johon on keskitetty sekä terveys- että ympäristöviranomaisten edellyttämä vedenlaadun ja ympäristön tarkkailu. Vedenhankinta Vuonna 26 pumpatun veden määrä oli 8,76 Mm 3 ja vettä myytiin 7,81 Mm 3. Lahden kaupungin talousvesi on pohjavettä, joka otetaan käyttöön kuudesta omasta pohjavedenottamosta. Sen lisäksi vettä johdetaan kaupunkiin Hollolan-Lahden vesilaitoskuntayhtymän kahdelta pohjavedenottamolta, jotka sijaitsevat Hollolassa ja Hämeenkoskella. Lahden kaupungin vedenottamoiden vesioikeuslupien mukaiset pohjavedenottomäärät ovat yhteensä 32 5 m 3 /vrk ja vesilaitoskuntayhtymän vedenottamoiden 11 m 3 /vrk. Vuonna 26 Launeen vedenottamo ja Urheilukeskuksen toinen kaivo olivat poissa käytöstä, joten pohjavedenottokapasiteetista oli poissa yhteensä 675 m 3 /vrk. Puhdistuspumppausta suoritettiin Launeen ja Urheilukeskuksen vedenottamoilta pohjavedessä olevien epäpuhtauksien poistamiseksi. Puhdistuspumppauksen määrä vuonna 26 oli yhteensä 1,93 Mm 3. Vedenottamoilta pumpatut vesimäärät 26 milj. m 3,47 2,38,24,23,77,46, 4,21 Jalkaranta Laune Urheilukeskus Renkomäki Kunnas Kärpänen Riihelä Kuntaryhmä Vedenkäsittely Kun raakavetenä käytettävä pohjavesi on hyvälaatuista, on tarvittava vedenkäsittely vähäistä. Vettä kuitenkin desinfioidaan veden hygieenisen turvallisuuden varmistamiseksi. Vuonna 26 natriumhypokloriittia syötettiin keskimäärin,8 mg/l. Vettä alkaloidaan putkistojen syöpymisen estämiseksi. Veden alkalointiin käytettiin vuonna 26 Jalkarannan vedenottamolla kalkkia keskimäärin 9,9 mg/l ja muilla vedenottamoilla natronlipeää keskimäärin 14,9 mg/l. Sadanta ja pohjaveden pinnankorkeushavainnot Vuonna 26 satoi 572 mm, joka on 5, % alle keskimääräisen sadannan Lahdessa. Sateet keskittyivät loka-, marras- ja joulukuuhun, jolloin pohjavettä muodostui melko runsaasti. Vuoden lopussa pohjaveden pinta oli keskimääräisellä tasolla. Yhtiö tarkkailee pumpattavan pohjaveden määrää, pohjaveden pinnan korkeutta ja eräiden ojien virtaamia viranomaisten hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaisesti. 17
% Verkostot Verkostojen toimivuus Vuonna 26 vesijohtovuotoja tapahtui 25 kertaa katujohdoissa ja 15 kertaa tonttijohdoissa. Vuodoista havaittiin 15 kpl etukäteen mittauksin, jolloin ne saatiin korjattua ilman suoranaisia asiakasvaikutuksia. Mittaamaton kulutusprosentti oli 1,9 %. Veden laadusta tuli vuoden 26 aikana valituksia 5 kpl, joista 24 oli vesijohtoverkoston saneeraustöiden aikaisia valituksia, 5 vuotojen etsinnästä ja tarkkailusta aiheutuvia ja 12 yleisiä veden laatuhäiriöihin liittyviä valituksia. Edellisvuoteen verrattuna veden laatuvalituksia tuli noin 18 % vähemmän. Jätevesiverkoston vuotovesiprosentti oli 36,1 %. Arvo ylitti kymmenen vuoden keskiarvon. Jätevesiviemäreiden vuotoveden (eli jätevesiviemäriin päätyvät muut kuin jätevedet) määrä riippuu paitsi viemäreiden kunnosta myös tarkasteltavan vuoden sateisuudesta. Vuoden aikana aukaistiin 24 viemäritukosta. Suurin osa tukoksista johtui viemäriin joutuneista sinne kuulumattomista jätteistä tai esineistä. Verkostojen ylläpito Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkosto on jaettu kymmeneen eri painepiiriin. Lisäksi verkostossa on yhdeksän erillistä mittausasemaa. Painepiirijaolla hallitaan verkoston painetasoja: liian pieni paine aiheuttaa ongelmia kuluttajille ja liian suuri paine lisää turhaa veden kulutusta (mm. vuodot lisääntyvät). Mittausasemilla seurataan eräiden suurten painepiirien osa-alueiden vedenkulutuksen kehitystä. Seurannan avulla vuodot pystytään havaitsemaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lisäksi verkostoa tutkittiin vuodonetsintälaittein ja painemittauksin sekä tehtiin venttiileiden toimivuustarkastuksia. Vuoden 26 aikana saatiin valmiiksi verkostomalli, joka on osa vuonna 27 valmistuvaa vedenjakelu- järjestelmän kehittämissuunnitelmaa. Verkostomalli osoittaa nykyisen verkoston eri osien kapasiteetit ja luo luotettavan pohjan verkoston ylläpidolle tulevaisuudessa. Vesijohtoverkoston mittaamaton kulutus % 12 1 8 6 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 Tavoite Vuotojen etsintää uusilla työvälineillä Vesijohtoverkoston äänien kuuntelulaitteet soveltuvat vuodonhakuun ja paikantamiseen. Yksi apuväline vesijohtoverkoston vuotojen karkeaan paikantamiseen ovat siirrettävät venttiilikaivoihin asennettavat vuotoääniloggerit, jotka kuuntelevat verkoston ääniä ja mahdollisen vuotoäänen havaitessaan antavat vuotoilmoituksen kannettavalle keskusyksikölle. Loggereilla saadun vuotoepäilyn tarkempi tarkastelu tehdään akustokorrelaatiomittauksen avulla. Verkoston ääniä kuunnellaan kahdesta verkoston näkyvästä kuuntelupisteestä elektronisilla mikrofoneilla epäillyn vuotokohdan jäädessä kuuntelukohtien väliin. Akustokorrelaattori mittaa vuotokohdan tarkan paikan selvittämällä vuotokohdasta lähtevien äänien saapumisen aikaeron mikrofoneihin. Taustatietoina akustokorrelaattorille annetaan putkimateriaali, putken halkaisija ja kuuntelupisteiden välimatka. Akustokorrelaattorimenetelmän avulla vuodot löydetään tarkemmin myös vaikeista putkimateriaaleista, kuten muovista. 18
Viemäriverkosto Viemärien kuntotarkastuksissa käytettiin tv-tutkimuskuvauksia. Vanhoja viemäreitä kuvattiin yhteensä 11,5 km ja lisäksi kaikki uudet ja saneeratut viemäriverkostot tarkastettiin tv-kuvauksella ennen käyttäänottoa. Lisäksi jätevesiverkostoa tutkittiin savukokeilla ja viemäreissä tehtiin virtaamamittauksia 13 kohteessa. Tutkimukset olivat osa vuonna 26 aloitettua viemäröintijärjestelmän kehittämissuunnitelman lähtötietojen hankintaa. Viemäreiden toimivuutta varmistettiin 272 kohteessa vesihuuhtelulla ja 28 kohteessa painehuuhtelulla. Kuntotutkimusta varten viemäreitä puhdistettiin painehuuhtelulla 26 km:n pituudelta. Lisäksi viemäreiden tarkastuskaivoja tutkittiin viemäreiden painehuuhtelun yhteydessä sekä erikseen, yhteensä noin 5 kpl. Verkostotietojen hallinta Verkostotietojen hallinnassa käytetään Xpipe -johtotietojärjestelmää, jota vuoden aikana kehitettiin verkostojen kuntotietojen keräämiseen ja hyödyntämiseen kunnossapitotöiden ja saneerausten suunnittelussa. Verkostojen investoinnit Verkostot käsittävät vesijohto-, jätevesi- ja hulevesijärjestelmät. Putkiverkoston kokonaispituus oli kertomusvuoden lopussa noin 1319 km. Lisäksi sadevesien johtamiseen käytetään avo-ojia. Verkostojen keski-ikä on noin 22 vuotta. Saneerattujen osien keski-ikä oli noin 42 vuotta. Viemäröinnissä on suurimmaksi osaksi käytössä erillisjärjestelmä, jossa jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle ja sade-, sulamis- ja kuivatusvedet (hulevedet) maastoon purkupaikkoihin. Lahdessa keskustan alueella on osittain käytössä hallittu sekavesiviemäröintijärjestelmä, jonka avulla myös likaisimmat hulevedet voidaan johtaa puhdistamolle käsiteltäväksi. Sekaviemäröintiverkostoa on noin 12 km. Verkoston pituudet, km Rakennetut Poistetut Saneeratut Uudet Pituus 26 lopussa Vesijohtoverkosto 9,2 3, 3,6 5,6 58,4 Jätevesiviemärit 8,1 2,8 3,2 4,9 461,9 Hulevesiviemärit 6,8,7 1,1 5,7 348,8 Yhteensä 24,1 6,5 7,9 16,2 1319,1 Vuoden 26 aikana uutta verkostoa rakennettiin, saneerattiin ja rakentamisen yhteydessä vanhaa verkostoa poistettiin oheisen taulukon mukaisesti. Rakennustyöt ja erityisesti verkoston saneeraus pyritään toteuttamaan luonnonvaroja säästäen ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittaen sekä yhdyskunnan muuta toimintaa häiritsemättä. Vuonna 26 suurimmat uudisrakennuskohteet olivat Kariston alueella. Saneeraustöitä tehtiin mm. Mustanmäenkadulla, Jalkarannassa ja Kasakkamäessä. Yhdysviemäri Hollolan Salpakankaan jätevedenpuhdistamolta yhtiön verkostoon otettiin käyttöön vuoden 26 aikana. Verkostorakentamisen ja saneeraustöiden muutosten lisäksi Xpipe-johtotietojärjestelmän verkostotietoihin on tehty jatkuvasti tarkennuksia, jonka seurauksena kokonaisverkostopituudet eivät ole suoraan verrannollisia edelliseen vuoteen. Verkostotiedot, kuten materiaali, putkikoko ja rakentamisvuosi tulevat tarkentumaan myös vuoden 27 aikana, koska virheellisiksi havaitut tiedot korjataan välittömästi tietokantaan. 19
Jätevedenpuhdistus Jätevedenpuhdistuksessa täyttyivät lupaehdot Vuonna 26 LV Lahti Vesi Oy:n Ali-Juhakkalan ja Kariniemen puhdistamoilla täyttyivät jätevesien lupaehtojen edellyttämät puhdistusvaatimukset. KHO:n 7.5.24 antaman päätöksen perusteella yhtiöllä on oikeus johtaa puhdistetut jätevedet Porvoonjokeen. Lupaehtojen mukaan fosforin ja ammoniumtypen osalta puhdistustehon tulee olla vähintään 9 %, orgaanisen aineen (BHK) osalta vähintään 95 %. Lisäksi molemmilta puhdistamoilta edellytettiin 7 % puhdistustehoa kokonaistypen osalta. Puhdistusteho lasketaan yhden vuosineljänneksen puhdistustulosten keskiarvosta. 1 % 5 Puhdistuksella saavutetut puhdistustehot ja lupaehdot vuonna 26 BHK7 Kok.fosfori Amm.typpi Kok.typpi Kariniemi A-J Lupa 7 % Lupa 95 % Lupa 9 % Jätevedenpuhdistamot Kariniemen puhdistamo palvelee Salpausselän harjun pohjoispuolista aluetta ja lisäksi sinne johdetaan jätevedet Hollolan kunnan Tervamäen, Kukkilan ja Messilän alueilta. Ali-Juhakkalan puhdistamolla käsitellään Salpausselän harjun eteläpuolisen alueen sekä Hollolan kunnan Salpakankaan jätevedet. Vuonna 26 Kariniemen ja Ali-Juhakkalan biologiskemiallisilla jätevedenpuhdistamoilla puhdistettiin jätevesiä yhteensä 12,2 Mm 3. Puhdistetun jäteveden energiankulutus oli,76 kwh/m 3, joka vastasi tavanomaista energiankulutusta. Puhdistamoilla tapahtui vuoden aikana viemärivesien ohijuoksutusta 27 kertaa ja ohijuoksutettu vesimäärä oli yhteensä 58 435 m 3. Syynä ohijuoksutuksiin oli kesän rankkasateet. Ohivirtauksien osuus koko käsiteltävästä jätevesimäärästä on,4 %. 21 22 23 24 25 26 Käsitelty vesimäärä, milj.m 3 Ali-Juhakkala 3,5 3,5 3,4 4,1 3,7 5,1 Kariniemi 7,2 6,8 6,7 8,2 7,3 7,1 Yhteensä 1,8 1,3 1,1 12,3 11, 12,2 Laskutettu vesimäärä, milj.m 3 8,1 8,1 7,9 7,7 7,6 7,8 Vuotovedet, % 24,9 21,8 21,8 37,4 31,5 36,1 Käsitelty ja laskutettu jätevesimäärä (milj. m 3 ) sekä vuotovesimäärä (%) Kariniemen puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan kaupungin alitse kulkevaa tunnelia pitkin Ali- Juhakkalan jätevedenpuhdistamon läheisyydessä sijaitsevaan tasausaltaaseen. Tasausaltaaseen kertyvä kiintoaines pumpataan Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Jätevesien purkutunneli huuhdellaan Vesijärvestä otetulla vedellä kerran kuukaudessa ja huuhteluvedet johdetaan tasausaltaaseen. 2
t euroa Lietteenkäsittely Biokaasun hyödyntäminen Lietteen mädätyksen yhteydessä syntyvää biokaasua hyödynnetään polttamalla laitoksien lämpökeskuksissa. Mädätyksessä eli anaerobisessa käsittelyssä suurin osa lietteen orgaanisesta aineksesta hajoaa pääasiassa metaaniksi ja hiilidioksidiksi. Vuonna 26 biokaasulla tuotettu energiamäärä oli 8,89 GWh. Ali-Juhakkalan puhdistamolla tuotetun biokaasun energiasisältö kattoi noin 69 % puhdistamon lämmitysenergian tarpeesta ja Kariniemessä noin 6 %. Biokaasua poltettaessa ilmaan pääsee palamistuotteena savukaasuja, joiden koostumus on verrattavissa maakaasun poltosta syntyvään päästöön. Päästöt ovat kuitenkin niin pieniä, että LV Lahti Vesi Oy:ltä ei edellytetä päästömittauksia. Itse tuotetun kaasun lisäksi Ali-Juhakkalan puhdistamon lämmitykseen käytettiin noin 86 m 3 kevyttä polttoöljyä ja Kariniemen puhdistamon lämmitykseen käytettiin kaukolämpöä noin 445 MWh. Kaasun tuotanto ja lämmityskaasun tarve eivät aina vastaa toisiaan, minkä takia ylijäämäkaasua poltettiin vuoden aikana,41 milj.m 3 (lähinnä kesäaikana). Kuivattu liete kompostoidaan Jäteveden käsittelyssä syntyvä liete mädätetään, kuivataan ja kompostoidaan. Kuivauksella lietteen kuiva-ainepitoisuus pyritään nostamaan mahdollisimman korkeaksi, jotta kompostointiin edelleen kuljetettava määrä olisi vähäinen. Kariniemen ja Ali-Juhakkalan tehokkailla linkokuivaimilla saavutettiin noin 27 % lietteen kuiva-ainepitoisuus. LV Lahti Vesi Oy:n ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n omistama Kujalan Komposti Oy:n toiminta alkoi heinäkuussa 25. LV Lahti Vesi Oy toimittaa koneellisesti kuivatun lietteen tunnelikompostilaitokselle kompostoitavaksi yhdessä biojätteen kanssa. Vuonna 26 kompostointiin toimitettiin 12 23 t kuivattua lietettä. 5 4 3 2 1 Merkittävimmät investoinnit 2-luvulla on merkittävästi investoitu Kariniemen ja Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamoihin. Vuonna 26 Ali-Juhakkalan puhdistamon lietteen sakeuttamon saneeraus valmistui ja uusi lietteen tiivistin otettiin käyttöön. Mädättömön saneeraustyöt jatkuvat ja ne valmistuvat vuonna 27. Mädättömön saneerauksen yhteydessä tehostetaan biokaasun hyötykäyttöä. Puhdistamon lämpökeskus liitettiin kaukolämpöverkkoon, joka korvaa öljylämmityksen. Lämpökeskuksen saneeraus valmistui vuonna 26. Biokaasu hyödynnetään omaan lämmöntarpeeseen ja sen ylittyessä myydään ylijäämäenergia Lahti Energia Oy:n kaukolämpöverkkoon. Kariniemen puhdistamolle on myös suunnitteilla vastaavat sakeuttamon ja mädättömön saneeraukset. Lisäksi tulevien vuosien saneerauskohteena on puhdistamon ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen. t 25 2 15 1 5 Investoinnit jätevedenkäsittelyyn 2 21 22 23 24 25 26 Ali-Juhakkala Kariniemi Jv-pumppaamot Kuivatun lietteen määrä ja kuiva-aineprosentti % 35 3 25 2 15 1 5 22 23 24 25 26 Kuivatun lietteen määrä Kuivatun lietteen KA % 21
Toiminnan kehittäminen Vedenjakelujärjestelmän kehittämissuunnitelman ensimmäisessä vaiheessa mallinnettiin vedenjakelujärjestelmän toiminta pumppaus- ja kulutustietojen perusteella ja analysoidaan verkoston vuotavuus, kapasiteetti sekä virtaama ja paineolosuhteet. Toisessa vaiheessa tunnistettiin Lahden ja myös seutukunnan tulevaisuuden vedenkäyttötarpeet ja laadittiin toimintasuunnitelma, jotta tarpeet voidaan tyydyttää. Vuonna 26 aloitettiin vastaava kehittämissuunnitelma viemäröintijärjestelmälle. Suunnitelmassa mallinnetaan jäte- ja sadevesijärjestelmien toiminta pumppaus-, kulutustietojen ja virtaamamittausten perusteella sekä analysoidaan verkoston vuotavuus ja kapasiteetti. Toisessa vaiheessa tunnistetaan Lahden ja myös seutukunnan tulevaisuuden tarpeet ja laaditaan toimintasuunnitelma, jotta tarpeet voidaan tyydyttää. AssetVesi-tutkimushankkeessa kehitetään vesi- ja viemäriverkostojen kunnossapitoa käyttöomaisuuden hallinnan keinoin. Projekti jakautuu laitoshaastatteluihin, verkostotietojen data-analyysiin ja verkoston kriittisyysarviointiin. Tuloksena syntyy arvioita verkostojen eliniästä, korjaustarpeista ja kriittisyydestä. Päätulos on kunnossapitostrategian määrittäminen. Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen koordinoimassa hulevesi-projektissa pohditaan hulevesien vastuuta, kustannusten jakoa, kaavoitusta, nykytilannetta, kehittämisalueita sekä kokonaisvaltaista suunnittelua. Projektissa mukana ovat Maa- ja metsätalousministeriö, Kuntaliitto, Suomen ympäristökeskus sekä LV Lahti Vesi Oy, Tampereen Vesi ja Jyväskylän Energia. Yhtiö laati yhdessä Lahden kaupungin kanssa vesihuollon tulevaisuuden toimintamallin Lahden seudulle. Periaateratkaisusta päätettiin Lahden kaupunginhallituksessa ja yhtiön hallituksessa siten, että ehdotuksen pohjalta käynnistetään neuvottelut naapurikuntien kanssa. 22
YMPÄRISTÖ Pohjavesiriskit ja pohjavesien suojelu Maamme suurimmat ja parhaimmat pohjavesivarat ovat Salpausselkien uumenissa. Harjualueilla jopa 6 % sadevedestä imeytyy maaperään ja suotautuu pohjavedeksi. Lahdessa vesijohtovesi on kokonaan pohjavettä ja se on hyvästä laadustaan maankuulua. Veden hyvä laatu ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, sillä valtaosalla pohjavedenmuodostumisalueita on asutusta, teitä ja teollisuutta, jotka lisäävät maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskiä. Lahden kaupungin pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 1655 ha ja tästä luonnonvaraista on enää noin puolet. Pohjavesien suojelu on LV Lahti Vesi Oy:lle elintärkeää. Lahden tärkeimmille pohjavesialueille on laadittu suojelusuunnitelmat. Suunnitelmissa esitetään tärkeimmät pohjavettä uhkaavat riskitekijät ja toimenpideehdotukset, jotka toteuttamalla voidaan pohjavesien pilaantumisriskiä pienentää. Pohjaveden suojelemiseksi lahtelaisille ja yhtiölle on erittäin tärkeää, että Salpausselkä säilytetään luonnontilaisena virkistysalueena eikä alueelle rakenneta enää uusia, pohjaveden pilaantumisriskiä aiheuttavia tai pohjaveden muodostumista estäviä toimintoja. Pohjaveden muodostumisalueella olevat polttonesteiden jakeluasemat ja pohjaveden laatua vaarantavat muut liike- ja teollisuuslaitokset siirtyvät pois harjualueelta. Maa-ainesten ottoalueet kunnostetaan mahdollisimman luonnonmukaiseen tilaan vaiheittain ja välittömästi, kun maa-ainesten otto on loppunut. Harjualueilla sijaitsevien valtateiden ja rautatie alueiden pohjavesisuojaukset toteutetaan pikaisesti. Harjualueilla olevien kiinteistöjen lämmitys muutetaan tapahtuvaksi kaukolämmöllä, kaasulla tai sähköllä. Pohjavesialueet Lahdessa I III POHJAVEDEN MUODOSTUMISALUE POHJAVESIALUE TÄRKEÄ POHJAVESIALUE MUU POHJAVESIALUE opaskartta Lahden kaupunki, maankäyttö pohjavesialuerajat: Hämeen ympäristökeskus Käytöstä poistetut polttoöljysäiliöt puhdistetaan ja täytetään hiekalla tai poistetaan maaperästä. Harjualueilla luovutaan kokonaan suolan käytöstä liukkauden ja pölyn torjuntaan. Vuonna 26 Lahden kaupungin aluepelastuslaitos jatkoi Lahden tärkeillä pohjavesialueilla olevien öljysäiliöiden kuntoselvitystä. Kuluneen vuoden aikana tarkastettiin kymmeniä säiliötä, joista monessa oli jotakin huomauttamista. Öljysäiliöiden tarkastukset tulevat jatkumaan seuraavat kymmenen vuotta. 23
Vaikutukset Porvoonjokeen Kuormitus Porvoonjokeen Porvoonjoen kokonaispituus on 143 km ja valumaalueen pinta-ala on noin 1 27 km 2. Sivujoista yhdyskuntajätevesikuormitusta kohdistuu Palojokeen, Hahmajokeen ja Vähäjokeen. Porvoonjoen yhdyskuntajätevesikuormituksesta valtaosa kohdistuu joen yläjuoksulle Hollolan, Lahden, Orimattilan ja Nastolan jätevedenpuhdistamoilta. Näistä suurin kuormittaja on Lahden kaupunki. Porvoonjoen veden laatuun suuresti vaikuttaa myös hajakuormitus: peltoviljely, karjankasvatus ja haja-asutuksen jätevesikuormitus. Yhdyskuntajätevesikuormitus on tasaista ympäri vuoden, mutta hajakuormitus vesistöissä korostuu suurien valumien aikana, kevättalvella ja syyssateiden yhteydessä. Yhdyskuntajätevesien aiheuttamaa kuormitusta voidaan vielä pienentää jonkin verran kokonaistypen ja haital- listen mikrobien poistolla. Porvoonjoen veden laatu voi kuitenkin oleellisesti parantua vasta, kun maatalouden ja haja-asutuksen jätevesien aiheuttamaa kuormitusta saadaan tuntuvasti vähennettyä. t 1 8 6 4 2 Kariniemen ja Ali-Juhakkalan puhdistamoiden Porvoonjokeen johdettu kuormitus t/a 21 22 23 24 25 26 BHK7 Amm.typpi Kok.fosfori Kuormitus % Jätevedenpuhdistuksen kehittyminen 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Typpikuormitus (Ammomiumtyppi) Biologinen kuormitus Fosforikuormitus 1 2 3 4 5 75 8 85 9 95 5 Kariniemen puhdistamo otettin käyttöön 1976. Ali-Juhakkalan puhdistamon saneeraus otettiin käyttöön 1981. Tehostettiin kummankin puhdistamon käyttöä ja siirryttiin ammoniumtypen hapetukseen 1988-1991. Kariniemen puhdistamolla toteutettiin kokonaistypen poisto 7 % (1997). Ali-Juhakkalan neljännen puhdistamolla toteutaan kokonaistypen poisto 7 % (25). 24
Porvoonjoen tarkkailu LV Lahti Vesi Oy seuraa Porvoonjoen veden laatua ja kalaston tilaa valvontaviranomaisten hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Kahden ilmastuspadon ja laimennusveden avulla varmistetaan Porvoonjoen veden happipitoisuuden pysyminen tason 4 mg O 2 /l yläpuolella Ali-Juhakkalan ja Virenojankosken välisellä jokiosuudella. Alivirtaamakausina, talvella ja kesällä, Porvoonjokeen johdetaan laimennusvettä Vesijärvestä, jotta joen tila ei heikkenisi. Porvoonjoen minimivirtaaman (vähintään 1 m 3 /s ilman jätevesivirtaamaa) ja happipitoisuuden turvaamiseksi sekä jätevesien purkutunnelin huuhtomiseksi vettä johdettiin 926 3 m 3 vuonna 26. Yhtiö on osallistunut Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen toimintaan yhdistyksen hallituksessa. Yhtiö on mukana myös Porvoonjoen ja sen sivu-uomien kalataloudellisessa kunnostushankkeessa vuosina 22 26. Vesijärven kunnostaminen ja säännöstely Kunnostaminen Vesijärveä on kunnostettu 2 vuotta projektien Vesijärvi I ja II puitteissa. LV Lahti Vesi Oy on ollut mukana Vesijärvi II projektissa vuodesta 22 lähtien. Projektin tavoitteena on ollut vähentää kuormitusta tehostamalla haja-asutusalueiden kiinteistökohtaisia jätevedenkäsittelyjärjestelmiä, toteuttaa suojavyöhykkeitä ja kosteikkoja sekä hoitokalastamalla ja vesikasvien niitolla. EU-rahoitteinen Vesijärvi II projekti päättyi vuoden 26 lopussa. LV Lahti Vesi Oy:n huoli Vesijärven tilasta ja kunnostustoimien loppumisesta käynnisti Aqua Vesijärviprojektin vuoden 26 lopussa. Projektin tavoitteena on tuottaa vuonna 27 Vesijärven kunnon ja tilan kohentamiseksi pitkän aikavälin suojelu- ja hoitosuunnitelma vuosille 28 217. Projektin rahoittaja on yhtiön lisäksi EU. Säännöstely LV Lahti Vesi Oy säännöstelee Vesijärven pinnan korkeutta vesioikeuden antamien määräysten mukaisesti. Vesijärveä säännöstellään Vääksyn säännöstelypadon avulla, joten Porvoonjokeen otettavalla laimennusvedellä ei ole suoraan vaikutusta Vesijärven pinnanvedenkorkeuksiin. Säännöstelyn mahdollisesti aiheuttamien haittojen varalta yhtiö tarkkailee yhdessä Lahti Energia Oy:n kanssa Vesijärven veden laatua ja kalataloudellista tilaa lupaehtojen mukaisesti. 25
HENKILÖSTÖ LV Lahti Vesi Oy:n vakituisen henkilökunnan kokonaismäärä oli vuoden 26 lopussa 85. Henkilöstön keski-ikä oli 46,6 vuotta. Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli vuoden aikana yhteensä 16 henkilöä. Pääosa näistä oli kesätyöntekijöitä. Tuntipalkkaisten pääluottamusmiehenä toimii vanhempi putkiasentaja Keijo Koskensaari (JHL=Julkisten ja hyvinvointialojen liitto). Kuukausipalkkalaisten pääluottamusmiehinä toimivat työnjohtaja Markku Dahl (KTN=Kuntien tekniset) ja reskontranhoitaja Marja-Leena Märkjärvi (JYTY=Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto). Yhtiön yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksissa käsiteltiin YT-lain mukaisia koko yhtiön henkilökuntaa koskevia asioita. Neuvottelukunnan lisäksi yhtiössä toimivat työsuojelutoimikunta, henkilöstökerho, koulutustyöryhmä, päihdetyöryhmä ja TYKY-ryhmä. Työsuojelutoimikunnan kokouksissa käsiteltiin ennaltaehkäisevää tapaturmien ja ammattitautien torjuntaa, suojainten käyttöä, työpaikkatarkastustoimintaa, työ- kykyä ylläpitävää toimintaa, päihdeasioiden hoitoa ja työsuojelukoulutusta. Vuoden aikana sattui 8 työtapaturmaa ja niissä menetettiin yhteensä 17 työpäivää. Vuonna 26 tapaturmia tapahtui hieman edellisvuotta vähemmän. Henkilöstön työterveydestä huolehtii Lahden kaupungin työterveysasema. Työkyvyn ylläpitämiseksi henkilökunnalle tarjottiin monipuoliset liikuntamahdollisuudet, muun muassa jumpan ja kuntosalin parissa. Yhteinen liikuntapäivä vietettiin ratsastuksen merkeissä toukokuussa. Henkilöstön ammatillinen koulutus ja kehittäminen tapahtuivat lähinnä ulkopuolisten koulutuspalvelujen avulla. Vuonna 26 henkilöstö osallistui kaikkiaan 52 koulutustilaisuuteen ja osallistujina oli kaikkiaan 8 henkilöä. Koulutuspäivien lukumäärä henkilöä kohden oli 2,3 päivää, joten asetettua tavoitetta, 2,5 päivää/henkilö, ei aivan saavutettu. Vuoteen 25 verrattuna koulutuspäivien lukumäärä kasvoi hieman. Henkilöä 12 Henkilökunnan määrän kehitys Henkilöä 35 Henkilöstön ikärakenne 26 1 8 6 31 36 37 37 39 38 37 37 38 39 37 39 3 25 15 4 2 76 71 68 65 61 6 59 58 54 53 49 46 1 5 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 alle 3 3-39 4-49 5-59 6- tuntipalkkaiset kuukausipalkkaiset 26