Uusi Asumisterveysasetusluonnos Pertti Metiäinen 29.4.2014 Pertti Metiäinen 1
Asumisterveysohje asetukseksi Soveltamisalue asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan Asetus on tarkkarajainen ja lyhyempi kuin ohje Pohdittava, mistä voidaan säätää asetuksella ja mistä voi antaa vain ohjeita Valvira laatii asetukselle soveltamisohjeen, jossa täsmennetään asetuksen sisältöä, tutkimusmenetelmiä jne. Valmistelu on kesken ja voimaantulo venyy syksyyn 2014
Sisäympäristön laatu ja lait Suunnittelu (uudisrakennukset) Toteutuneet (vanhat) S1 -------------------------------------------------------------------------------------- erinomainen S2 -------------------------------------------------------------------------------------- hyvä MRL (esim. D2) Aikakauden mukaan -------------------------------------------------------------------------------------- tyydyttävä TsL ja asumisterveysasetus -------------------------------------------------------------------------------------- välttävä Terveyshaitta 29.4.2014 Pertti Metiäinen 3
Toimenpiderajat terveyshaitalle
Toimenpiderajoja fysikaalisille, kemiallisille ja biologisille tekijöille Lämpötila ja veto Huoneilman kosteus Ilmanvaihto Radon Melu VOC Formaldehydi Häkä Tupakansavu Asbesti Teolliset mineraalikuidut Pienhiukkaset Mikrobit Lämmin vesijohtovesi CO 2
Määritelmiä Asunnolla maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan asuinkäyttöön hyväksytyn rakennuksen tai sen osan huonetilaa, joka on päätarkoituksen mukaisesti tarkoitettu asumiseen. Asunnon ja muun oleskelutilan fysikaalisilla, kemiallisilla ja biologisilla tekijöillä aineita tai olosuhteita, joiden esiintyminen asunnossa tai muussa oleskelutilassa voi aiheuttaa terveydensuojelulain 1 :ssä tarkoitettua terveyshaittaa Kemiallisella tekijällä tarkoitetaan terveydelle haitallisia aineita (yhdisteitä), jotka ovat peräisin rakennuksen rakennusmateriaaleista, kosteuden vaurioittamista rakenteista tai ulkoilmasta; kemialliset epäpuhtaudet ovat hiukkasmaisia tai kaasumaisia orgaanisia tai epäorgaanisia yhdisteitä 29.4.2014 Pertti Metiäinen 6
Määritelmiä Rakennuksen mikrobikasvustolla silmin havaittavaa, hajusta tunnistettavaa tai mikrobiologisin analyysein varmennettua home-, hiiva- tai bakteerikasvustoa rakenteiden pinnoilla tai niiden sisällä, kun pinta tai rekenne ei ole suorassa yhteydessä ulkoilman tai maaperän kanssa. Toimenpiderajalla pitoisuutta, mittaustulosta tai ominaisuutta, jolloin sen, kenen vastuulla haitta on, on ryhdyttävä terveydensuojelulain 27 :n tai 51 :n mukaisiin toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi Riskirakenteella rakenneosaa, joka vaurioituu helposti joko veden vuotamisen, kapillaarisen veden kulkeutumisen, vesihöyryn liikkeen tai muun kosteuden vaikutuksesta 29.4.2014 Pertti Metiäinen 7
Lämpötila ja ilman virtausnopeus Asunto välttävä TI hyvä taso TI Huoneilma + 18 C + 21 C Seinä + 16 C 81 + 18 C 87 Lattia + 18 C 87 + 20 C 97 Piste + 11 C 61 + 12 C 65 Ilman nopeus vetokäyrä 3 vetokäyrä 2 (SFS 5511) Jos mittausolosuhteet poikkeavat lämmityskaudella vertailuolosuhteista -5 C ja +21 C, mitattua pintalämpötilaa ja pistemäistä lämpötilaa verrataan ohjearvoon lämpötilaindeksiä TI käyttäen. TI = (Tsp-To)/(Ti-To) x 100 Muutoksena aiempaan: Maksimilämpötilaksi esitetään + 32 C kesällä, lämmityskaudella + 26 C 29.4.2014 Pertti Metiäinen 8
Huoneilman kosteus Huoneilman kosteus ei saa tiivistyä rakenteiden pinnoilla vedeksi eikä huoneilman kosteus saa nousta rakenteissa pitkäkestoisesti niin korkeaksi, että se aiheuttaa mikrobikasvun riskiä. 29.4.2014 Pertti Metiäinen 9
Ilmanvaihto Ilmanvaihdon ulkoilmamäärän tulee olla (ilman vaihtuvuus) 0,35 l/s/h kaikissa asuinhuoneissa lattianeliömetriä kohden (ilmanvaihtokerroin 0,5 1/h asunnoissa, joissa huoneen korkeus on 2,5 m). Kouluissa ja päiväkodeissa ja muissa vastaavissa oleskelutiloissa ulkoilmavirran tulisi olla 6 l/s henkilöä kohden. Erityisistä syistä voidaan sallia ulkoilmavirta, joka on vähintään 4 l/s henkilö kohden. Ilmanvaihdon tulee täyttää myös yllä esitetyt vaatimukset. 29.4.2014 Pertti Metiäinen 10
Ilmanvaihto Käyttöajan ulkopuolisen ilmanvaihdon tulee olla vähintään 0,15 dm3/s neliömetriä kohden kaikissa niissä tiloissa, joissa käyttöaikana oleskellaan. Kohonnutta sisäilman hiilidioksidin määrää voidaan pitää ihmisistä peräisin olevien epäpuhtauksien esiintymisen indikaattorina. Sisäilma ei täytä terveydensuojelulain vaatimuksia, jos hiilidioksidipitoisuus on yli 2700 mg/m3 (1500 ppm). 29.4.2014 Pertti Metiäinen 11
Radon Asunnon ja muun oleskelutilan huoneilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvon toimenpideraja on 300 Bq/m 3. 29.4.2014 Pertti Metiäinen 12
Melu Kun musiikin tai tuulivoimalaitoksen taikka vastaavien melulähteiden aiheuttama melu on taustamelusta selvästi erotettavissa, yöajan klo 22-07 melun Leq,1h tulee olla enintään 25 db. Teknisten laitteiden ja koneiden melun enimmäistasojen (LAFmax) tulee olla alle 33-45 db. Kuulovaurioriskin välttämiseksi, melun tulee olla korkeintaan LAeq,8h 85 db, LAFmax 115 db ja LCpeak 140 db. Jos kuulovaurioriski ylittyy, on melualtistusta rajoitettava joko suojaamalla kuulo tai vähentämällä meluhaittaa aiheuttavaa toimintaa. 29.4.2014 Pertti Metiäinen 13
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuuden toimenpideraja on 400 µg/m 3. Minkä tahansa yksittäisen yhdisteen toimenpideraja VOC-analyysissä on 50 µg/m 3. Toimenpiderajat seuraaville VOC-yhdisteille ovat: 2,2,4-trimetyyli-1,3 pentaalidiolidi-isobutyraatti (TXIB) 10 µg/m 3 2-eyyli-1-heksanoli 10 µg/m 3 Naftaleeni 10 µg/m 3 Styreeni 40 µg/m 3 29.4.2014 Pertti Metiäinen 14
11 Formaldehydi Formaldehydipitoisuuden toimenpideraja sisäilmassa on 35 g/m³. Sisäilmassa ei saa esiintyä formaldehydin hajua. 29.4.2014 Pertti Metiäinen 15
Hiilimonoksidi Hiilimonoksidipitoisuuden toimenpideraja sisäilmassa on 7 mg/m³. 29.4.2014 Pertti Metiäinen 16
Ympäristön tupakansavu Sisäilmassa ei saa toistuvasti esiintyä aistinvaraisesti tunnistettavaa tupakansavun hajua. (HUOM! Aistinvaraiset havainnot ovat siis jo riittävä osoitus terveyshaitasta!) Sisäilman YTS saa olla nikotiinipitoisuutena arvioituna enintään 0,05 µg/m³. 29.4.2014 Pertti Metiäinen 17
Hiukkaset Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuus sisäilmassa 24 tunnin mittauksen aikana saa olla enintään 50 µg/m 3 (24 tunnin keskiarvo 20 C, 1 atm). 29.4.2014 Pertti Metiäinen 18
Abesti Asbestikuituja ei saa esiintyä pinnoille laskeutuneessa pölyssä.. 29.4.2014 Pertti Metiäinen 19
Teolliset mineraalikuidut Teollisten mineraalikuitujen toimenpideraja 2 viikon pölylaskeumassa on 0,2 kuitua/cm 2. Tuloilman kuitupitoisuuden toimenpideraja on 1 kuitua/m³ 29.4.2014 Pertti Metiäinen 20
Mikrobit Mikrobien aiheuttamana toimenpiderajana pidetään rakennuksen mikrobikasvustoa, rakennuksen lahovauriota tai mikrobikasvustoa sellaisessa tilassa tai rakenteessa, josta on ilmavirtauksia sisätiloihin. Mikrobiologisilla analyyseillä todettu tai aistinvaraisesti havaittu mikrobikasvusto tai lahovaurio asunnon sisäpinnoilla, sisäpuolissa rakenteissa, lämmöneristeissä sekä muissa rakenteissa ja tiloissa, jos niistä kulkeutuu vuotoilmaa sisätiloihin, aiheuttaa terveydensuojelulaissa tarkoitettua terveyshaittaa. 29.4.2014 Pertti Metiäinen 21
Lämpimän vesijohtoveden lämpötila Lämminvesilaitteisto on suunniteltava ja asennettava siten, että veden lämpötila on vähintään 55 C. Vanhojen laitteistojen osalta lämpötila ei saa alittaa 50 C. Henkilökohtaiseen puhtaanapitoon tarkoitetuista lämminvesikalusteista saatavan veden lämpötila ei saa olla tapaturmien välttämiseksi yli 65 C. 29.4.2014 Pertti Metiäinen 22
Mittauksista Mittaukset tulee tehdä asunnon tai oleskelutilan tavanomaista käyttöä vastaavissa oloissa. Mittauksissa ja mittaustulosten tulkinnassa on myös noudatettava mittausmenetelmää koskevia erityisiä vaatimuksia ja ohjeita. Mittauslaitteiden on oltava kalibroituja valmistajan ohjeiden mukaisesti. Näytteiden oton ja analysoinnin tulee perustua laboratorion laadunvarmistusjärjestelmään kirjallisine menettelytapaohjeineen. Analyysituloksia koskevassa lausunnossa on aina ilmoitettava käytetty näytteenkeräys- ja analysointimenetelmä, määritysraja sekä tulosten tulkinnassa noudatetut periaatteet. Terveyshaittaa kuvaavien suureiden mittauksessa ja mittaustulosten tulkinnassa on käytettävä standardisoituja menetelmiä tai vastaavia muita luotettavia menetelmiä.
Mittauksista Mittauksille, joita käytetään terveydensuojelulaissa tarkoitetun terveyshaitan arviointiin, on laadittava niiden mittausepävarmuutta kuvaava selvitys. Mittausepävarmuutta koskevassa selvityksessä on oltava sekä näytteenottoa että analysointia koskeva tarkastelu. Mittausepävarmuudesta johtuvaa, tässä asetuksessa tarkoitettujen epäpuhtauksien numeeristen arvojen ylittymistä, ei voida pitää terveyshaittaa aiheuttavan aineen tai olosuhteen esiintymisenä. Uuden mittausmenetelmän luotettavuus ja toistettavuus terveyshaittojen selvittämiseksi on osoitettava asiantuntevan ja riippumattoman sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän toimijan toimesta. Mikrobihaitan arviointiin voidaan käyttää kasvatusmenetelmän lisäksi myös muita menetelmiä, jos menetelmän luotettavuus on osoitettu 16 :n 3 momentissa esitetyllä tavalla. Muilla menetelmillä saatuja mittaustuloksia voidaan käyttää mikrobikasvuston aiheuttaman haitan arviointiin myös, jos niillä saatujen tulosten yhtenevyys kasvatusmenetelmällä saatuihin tuloksiin on varmistettu
Ulkopuolisen asiantuntijan koulutuksen sisältövaatimukset ja osaamistavoitteet: Ulkopuolisella asiantuntijalla on oltava osaamista seuraavilta osa-alueilta (yhteensä 45 op): Rakennusfysiikka Kuntotutkimusmenetelmät Rakennustekniikka ja -tuotanto Ilmanvaihto- ja ilmastointitekniikka Sisäympäristön epäpuhtaudet ja olosuhteet Sisäympäristön tutkimusmenetelmät Terveysvaikutukset
18 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1.4.2014. 29.4.2014 Pertti Metiäinen 26