1(5) GRADUOINTIOHJE 15.8.2004 Suomen Karate-Do Shotokai ry



Samankaltaiset tiedostot
WADORYU JUNIORIVYÖVAATIMUKSET. 12.mon - 1.mon

LAHDEN KARATE RY SHOTOKAN VYÖKOEVAATIMUKSET. Merkkien selitykset

LAHDEN KARATE RY SHOTOKAN VYÖKOEVAATIMUKSET

WADORYU VYÖVAATIMUKSET

LAHDEN KARATE RY SHOTOKAN VYÖKOEVAATIMUKSET 2017-

LAHDEN KARATE RY. SHOTOKAN VYÖKOEVAATIMUKSET alle 14 v. Merkkien selitykset

LAHDEN KARATE RY SHOTOKAN VYÖKOEVAATIMUKSET

LAHDEN KARATE RY SHOTOKAN VYÖKOEVAATIMUKSET 2017-

= perustekniikan mukainen yhden askeleen ottelu

VYÖKOEVAATIMUKSET. Shotokan Karate-do kollegio

Kokusai Shorinjiryu Karatedo Junioreiden vyökoevaatimukset

RENRAKU WAZA (yhdistelmätekniikat) 1. Jodan Uke Gyakuzuki Chudan (Hachijidachi askel taakse Gyakuzukidachi)

Hokutokai. Aikido. Iaido. Oulu

VYÖKOEVAATIMUKSET Shotokan Gijomonkai Sipoo. 9.kyu, keltainen vyö

Koryu Uchinadi Finland

HELSINGIN KARATEKLUBI VYÖKOEVAATIMUKSET

RAJAKYLÄN KARATESEURA RY

Koryu Uchinadi Finland

WADORYU VYÖKOETEKNIIKAT

NATSAKOKEET Sotkamon Tsuyoi ry.

Budoseura Heiwa ry VYÖKOEOPAS Kivikero Antti Kivikero Teemu Miettinen Michael. Kuva 1Suomen karateliiton jäsen

IP: puolustautuminen rinnusotteeseen La Vapaa Vapaa Vapaa Vapaa Vapaa Vapaa Vapaa Vapaa Vapaa

KATA JA BUNKAI DOJOSSA

= Perustekniikan mukainen yhden askeleen ottelu. 1. Seikenzuki > 2. Oizuki > 3. Gyakuzuki paikaltaan kantapää ylös

Paritekniikat Sanbon kumite

Kyu-vyökoevaatimukset Hyväksytty hallituksen kokouksessa

LAHDEN KARATE RY. SHOTOKAN VYÖKOEVAATIMUKSET alle 14 v > Merkkien selitykset

VYÖKOEOPAS Kivikero Antti Kivikero Teemu Miettinen Michael Versio 2017/a. Kuva 1Suomen karateliiton jäsen

Vyökoevaatimukset SHOKYUDAN SHINSA 5. kyu - 4. dan Budoseura Kobushikai ry

-SUOMEN WADORYULIITON- -KATA JA KUMITE KILPAILUT-

VYÖKOEOPAS Kivikero Antti Kivikero Teemu. Versio 2018/c. Suomen karateliiton jäsen

VYÖKOEOPAS Kuva 1Suomen karateliiton jäsen

Paritekniikat Sanbon kumite

JIGOTAI RY. AIKIDO GRADUOINTIVAATIMUKSET

-SUOMEN WADORYULIITON- -KATA JA KUMITE KILPAILUT-

Suomen Shito-Ryu Tyylisuunta Kollegio. Shito-Ryu Karate-Do vyökoejärjestelmä. Mabuni Shito-Ryu Karate-Do

= Perustekniikan mukainen yhden askeleen ottelu. Gyakuzukeissa kantapää ylhäällä vain jos maininta, kamae yhdistelmätekniikoissa vain jos maininta.

Koryu Uchinadi Finland Kauniaisten karate ry. Junioreiden Vyökoevaatimukset

Kevät Kumite / randori / IP Pistarit / tyynyt Ne waza. Tammi PVM Vetäjä Kihon Kihon oyo jutsu Kata Tegumi Futari geiko Ukemi 9.1.

VYÖKOEVAATIMUKSET. 5.Kyu - 5. Dan. Hämeenlinnan Karateseuran vyökoevaatimukset Hämeenlinnan Karateseura Ry

J.K.A. SUOMEN SHOTOKAN AATIMUK

VESITORNIN DOJON HARJOITUSVUOROT 2014 Kellonaika Ma Ti Ke To Pe La Su Kellonaika Seibukan

Kuvaa ei voi näyttää. Aikidoliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutus, tasot 1-3

12. mon, ylempi valkoinen (vyömerkki, 2-3 kk aloittamisesta)

Paritekniikat Ippon Kumite Chudan uke

HELSINGIN KARATEKLUBI VYÖKOEVAATIMUKSET

Aloittajan opas Kivikero Antti Sokka Mika Versio 2017/a

International Ryushinkan Gojuryu Karate-Do

Suomen Dan-Kollegio r.y. tervetuloa. Vyökoejärjestelmä Valtakunnallinen graduoijan peruskoulutus

WADOKAI VYÖKOETEKNIIKAT 5.kyu - 3.dan

HELSINGIN KARATEKLUBI VYÖKOEVAATIMUKSET

JUNIORI VYÖKOEVAATIMUKSET

Valmennussuunnitelma 2017

AIKUISTEN PERUSKURSSI JA KUNTOJUDO

Shoto Budo. Tyylikuvaus & Tekninen esittely A Description of the Style and a Technical Introduction in Finnish

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA

WADOKAI VYÖVAATIMUKSET

Kevät Tammi PVM Vetäjä Kihon Kihon oyo jutsu Kata Tegumi Futari geiko Ukemi 8.1. Ma junnut. Kumite / randori / IP Pistarit / tyynyt Ne waza

Keltainen vyö (5. kyu)

Suomen Kendoseurojen Keskusliitto ry. KYU-GRADUOINTISÄÄNNÖT

Neljän viikon harjoitusohjelma Vanajavesiuintiin

Tiedote Kevät 2016 PUHEENJOHTAJAN TERVEISET!

No 31. Zenshindojo ry. Perustettu Kirjannut Timo Klemola KARATE * TAIJIQUAN * YIQUAN * ZEN. Kumite gatat ja wado-ryu tyylinä

AIKUISTEN PERUSKURSSI JA KUNTOJUDO

Oushinkan Ry:n jäsenlehti 1/09

Suomen Kendoseurojen Keskusliiton jäsen ja vakuutusasioita hoitaa Helene Vanninen. Helenen yhteystiedot ovat:

Maalivahtiharjoittelu PK-35. Juniorimaalivahdit: A-jun. B-jun

Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä

Suomen Kendoseurojen Keskusliitto ry:n taloudenhoitaja on Sanna Saikkonen. Taloudenhoitaja hoitaa myös jäsen- ja vakuutusvastaavan tehtäviä.

Suomen Kendoseurojen Keskusliitto ry. OHJAAJATUTKINNON TASOT I - III

Toimintasuunnitelma Suomen Shorinjiryu Karatedo -yhdistys ry.

ITF:n kehittämä / rahoittama

Espoon Urheilijat ry Judojaos

ORANSSI VYÖ, 4.kyu (Yonkyu)

Syksy Elokuu PVM Vetäjä Kihon Kihon oyo jutsu Kata Tegumi Futari geiko Ukemi Ma junnut. Kumite / randori / IP Pistarit / tyynyt Ne waza

OHJEITA AIKIDON KYU- GRADUOINTIIN OSALISTUJALLE. Kustaa Ylitalo 5.dan Aikikai Aikido

1. Seuran nuorisotoiminta. 2. Seuratoiminnan visio

Hyvinvointi ja liikkuminen

Lisätietoja junioreiden lajitoiminnasta antaa Hanmoodo juniorivastaava Piia Kurki. Yhteystiedot liiton kotisivuilla Yhteystiedot sivulla.

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, Nuorten maajoukkue

Aloittajan opas Kuva 1Suomen karateliiton jäsen

Suomen Kendoseurojen Keskusliitto ry:n jäsen- ja vakuutusvastaava on Helene Vanninen.

Kilpauintikoulu luo pohjan seuran kilpauinnin opetukselle. Tavoitteena on saada Vesirallista tullut uimari kilparyhmään maksimissaan neljässä

Sandokai Aikido Jo-katat

Käsipositio futari geiko

Iaidôn historiaa. koulukunnat juontavat juurensa häneen. Jo hänen arvellaan korostaneen myös miekkailutaidon henkistä puolta.

Suomen Shorinjiryu Karatedo -yhdistys ry. Toimintasuunnitelma 2018

Aloittajan opas Kuva 1Suomen karateliiton jäsen

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT syöttäminen - sisäteräsyöttö

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Harjoituksen ohjaaminen

VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman

Tapanilan Erän karaten nettilehti

Juoksukoulun vuosisuunnitelma

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

OTTELUTUOMARIOIKEUDET JA OTTELUTUOMAREIDEN KOULUTUS SUOMEN TAEKWONDOLIITOSSA

Lasten valmennuskoulutus uudistuu

Transkriptio:

1(5) SUOMEN KARATE-DO SHOTOKAI RY:N GRADUOINTIOHJE 1 JOHDANTO 1.1 Tämä graduointiohje antaa suuntaviivat ja yleiset puitteet :n (SKDS) harjoittelusta graduointivaatimusten muodossa. 1.2 Tähän kirjatut kriteerit eivät estä sitä, etteikö asioita voisi harjoitella tässä esitettyjä vaatimuksia aikaisemmin, laajemmin ja eri painotuksilla, kunhan nämäkin tavoitteet toteutuvat. Toisin sanoen, vaikka esimerkiksi kata-osiossa nimetään ainoastaan eräät peruskatat, ei ole mitenkään kiellettyä harjoittelemasta muitakin. 1.3 Graduointitilaisuudessa tilaisuuden pitäjä ratkaisee, mitä on tarkoituksenmukaista testata ehdokkailta. Jokaisesta kolmesta osa-alueesta (kihon, kumite, kata) tulee kuitenkin testata jotain tasapainoisen harjoittelun varmistamiseksi. 1.4 Graduoinnin pitäjän on oltava SKDS:n hyväksymä (SKDS:n 5. dan toimii hyväksyjänä). 1.5 Graduointia yrittävän on ilmoittauduttava kokelaaksi ennen graduointitilaisuutta, lisäksi hänen tulee olla SKDS:n jäsenmaksun maksanut jäsen. 1.6 Graduointitilaisuudet pidetään kansallisilla tai kansainvälisillä SKDS:n järjestämillä leireillä, tai muilla SKDS:n graduointiin hyväksymillä leireillä. Peruskurssin graduoinnin (5. kyu) voi järjestää myös kurssista vastaava seura. 2 KARATE-DO HARJOITTELUSTA 2.1 Karate-don harjoittelu on koko elämänkattavaa toimintaa, jonka avulla yksilö kehittää itseään tarkoituksenaan edistää ja suojella omaa ja lähimmäistensä kokonaisvaltaista terveyttä ja itsenäisyyttä. 2.2 Kehittyminen karatedossa perustuu terveeseen kehoon ja mieleen; kaiken harjoittelun perustana on kriteeri harjoitteiden terveellisyydestä. Karatetiellä olevien harjoitteiden väkivallan aste pyritään näinollen pitämään matalana, koska ei pidetä tarkoituksenmukaisena vaarantaa terveyttä, samalla kun sitä pyritään edistämään. 2.3 Kaikki harjoittelijat ovat mukana toiminnassa omalla vastuullaan ja tietoisina siitä, että eivät ole vakuutettuja SKDS:n toimesta. Kaikkien harjoittelijoiden tulee aina pyrkiä edistämään hyvää ja myönteistä harjoitteluilmapiiriä ja noudattamaan ohjaajien määräyksiä ja ohjeita.

2(5) 2.4 Karatedon harjoittelu on yhteistyötä. Ainoastaan yhdessä harjoitellen voidaan edetä pitkälle. Harjoittelijan tulee aina parin kanssa harjoitellessaan etsiä ensisijaisesti yhteistä oppimista; harjoittelupari ei ole vastustaja, vaan opettaja. 2.5 Karatedon harjoittelulle on lisäksi tunnusomaista että se: - Etsii tilaa, jossa mieli, tunteet ja keho ovat läsnä harmonisena kokonaisuutena - Etsii mielentilaa, jossa harjoitellut prosessit vapautuvat toimintaan - Pyrkii edistämään harjoittelijan fyysistä ja psyykkistä terveyttä - Pitää arvossa menneiden harjoittelijasukupolvien saavutuksia 3 GRADUOINNIN PERUSTEET 3.1 Seuraavassa esitettävässä listassa on harjoittelijan taso jaettu kolmeen eri osaan: M T Y Muoto viittaa siihen, että harjoittelija osaa rauhallisessa vauhdissa tehdä tekniikan tai tekniikkasarjan oikeita asentoja ja liikkumista käyttäen. Toimiva tarkoittaa sitä, että tekniikka osataan tehdä nopeassakin, mutta muodollisessa harjoituksessa oikein ja tehokkaasti. Tällä tasolla voidaan aloittaa pistehanskojen tai vastaavien käyttö testissä. Kumitessa nopeus on luokkaa 60 % Yhteistyöllä ajatellaan, että harjoittelija osaa tehdä tekniikan myös liikkumiseltaan vapaamuotoisessa harjoituksessa tilanteiden vaihdellessa, sekä osaa huomioida harjoitteluparinsa oikealla tavalla ja turvallisesti. Katojen suhteen luonnollisella nopeudella (eli nopeasti ) tehty kata on T- tason vaatimus, Y- tasolla on harjoittelijan katasta selvästi nähtävä, että se on osa häntä, nopeus ei ole kriteerinä. 3.2 Muita seurattavia harjoittelijan ominaisuuksia ovat mm.: - koordinaatio - etäisyydenhallinta - ajoitus - liikkuminen - vartalon käyttö - kontrolli - rentous - keskittyminen - tietämys - käyttäytyminen Myös näiden ominaisuuksien tulee harjoittelijan tasolle sopivina täyttyä. Ne oikeastaan näkyvät pitkälti jo edellisiä (M, T, Y) ominaisuuksia tarkasteltaessa. Tärkeimmät näistä ovat käyttäytyminen ja keskittyminen. 4

3(5) GRADUOINNISSA TESTATTAVAT TAIDOT, KYU-ASTEET JA 1. DAN 4.1 Kihon ja kihon kumite (Perustekniikkaharjoitukset) 4.1.1 Perushyökkäystekniikat - lyönnit M T Y - suorat potkut M T Y - kiertävät potkut M T Y Kihon- tekniikat tulisi osata tehdä sekä ilmaan että maaleihin T- tasolta alkaen. 4.1.2 Peruspuolustautumistekniikat Hyökkäykset, joita vastaan tulee osata tehdä joko väistö, torjunta ja vastatekniikka tai molemmat. Hyökkäys tehdään niille korkeuksille (gedan, chudan, jodan), joille se luontevasti kuuluu. - lyönnit M T Y - suorat potkut M T Y - kiertävät potkut M T Y 4.1.3 Irrottautuminen otteista ja hallintaotteet - käsistä M T Y - vaatteista M T Y - kuristuksista M T Y - hallintaotteet M T Y 4.1.4 Heitot - ukemit M T Y - lonkkaheitto M T Y - kampitus M T Y - uhrautumisheitto M T Y 4.1.5 Puolustautuminen maassa - hyökkäyksen vaikeuttaminen maasta käsin M T Y - mattotekniikat M T 4.1.6

4(5) Asetekniikat - asetekniikat M T 4.2 Kumite (Soveltavat pariharjoitukset) Vapaaseen liikkumiseen perustuva tekniikkavalikoimaltaan rajattu tai rajoittamaton harjoitus. - suoran lyönnin väistö M T Y - liikkuminen ja väistely M T Y hyökkäyksen kohteena - jiyu kumite (sovittu laajuus) M T Y 4.3 Kata Jokaisesta katasta on myös pystyttävä tekemään kolme sovellutusta. - Taikyoku no kata (M) T Y - Heian shodan (M) T Y - Heian nidan M T Y - Heian sandan M T Y - Heian yodan M T Y - Heian godan M T Y - Tekki shodan M T - Bassai M T - Matsukase M 4.4 Opetuskokemus Kokelaalla tulee olla kokemusta seuraavista tehtävistä vähintään neljästä kerrasta. - venyttely, lämmittely, jäähdyttely X - peruskurssiharjoitusten vetäminen X - jatkokurssiharjoitusten vetäminen X - osallistuminen kansallisille leireille X - lisäksi 1 vuosi aktiivista harjoittelua edellisen graduoinnin X jälkeen

5(5) 5 DAN- ASTEIDEN VAATIMUKSET, 2.-5. DAN 5.1 Yleistä SKDS myöntää viisi eri dan-astetta. 5. dan on korkein aste, sen saavuttaneen katsotaan omaksuneen karatedossa tason, jossa hän on itsenäisesti kykenevä asettamaan päämääriä ja kehittämään harjoituksia sekä omalle että oppilaidensa harjoittelulle. 5.2 Kehittyminen dan- asteikolla Harjoittelijan tulee jatkuvasti parantaa taitojaan. Tämän tulee näkyä kihon- ja kumiteharjoitteissa erityisesti 3. daniin saakka. 4. ja 5. dan- arvo ansaitaan ensisijaisesti syventyvällä näkemyksellä, omistautumisella, harjoittelun kehittämisellä ja opetustoiminnalla. Harjoittelun jatkuessa tulee vartalon- ja erityisesti mielenhallinnan jatkuvasti kehittyä. Aika ajoin hyvissä harjoituksissa saattaa pidempään harjoitellut saada kokemuksia, joiden kuvaaminen muille on hankalaa. Koska SKDS edellyttää sen myöntämien ylempien vöiden sisäistävän myös SKDS:n kulttuuria, on katsottu seuraavien vähimmäisharjoitteluaikojen ja leirikokemusten olevan lisävaatimuksina siirryttäessä vyöasteissa eteenpäin. Aika tarkoittaa harjoittelua edellisen graduoinnin jälkeen. 2. dan 1 vuosi aktiivista harjoittelua, osallistuminen kerran SKDS:n vuotuiselle pääleirille 3. dan 1 vuosi aktiivista harjoittelua, osallistuminen kerran SKDS:n vuotuiselle pääleirille 4. dan 2 vuotta aktiivista harjoittelua, osallistuminen kerran SKDS:n vuotuiselle pääleirille 5. dan 3 vuotta aktiivista harjoittelua, osallistuminen kerran SKDS:n vuotuiselle pääleirille 5.3 Kihon ja kata vyöaste 2. dan 3. dan 4. dan - Mattotekniikat Y - Tekki shodan Y - Bassai Y - Matsukase Y - Kwanku Y - Hangetsu Y - Meikyo Y Jokaisesta katasta on myös pystyttävä tekemään kolme sovellutusta. 5.4 Opetuskokemus Kokelaalla tulee olla kokemusta seuraavista tehtävistä.. vyöaste 3.dan 4.dan 5.dan - toimiminen kotimaisten leirien X harjoitusten vetäjänä - osallistuminen ulkomaisille leireille X - osavastuu ulkomaisen leirin vetämisestä (X)