Shoto Budo. Tyylikuvaus & Tekninen esittely A Description of the Style and a Technical Introduction in Finnish

Transkriptio

1 Shoto Budo Tyylikuvaus & Tekninen esittely 2007 A Description of the Style and a Technical Introduction in Finnish

2 SISÄLLYSLUETTELO Pääkouluttajien tervehdykset Osa I: Shoto Budon tyylikuvaus: Lajista ja sen kehityksestä Historia ja nykytilanne Vaikutteet ja tavoitteet Tyylin ominaispiirteet Ei varsinaisesti kilpailulaji Pehmeys ja liikkuminen Monipuolisuus Harjoittelu Tilat ja määrät Harjoittelun luonne Harjoitusten sisällöstä Organisaatio Suomessa Katto-organisaatio ja jäsenseurat Kuusankosken seura ja sen toiminta Maksut ja vakuutukset Muuta Osa II: Shoto Budon Tekninen esittely: Alkusanat 1 Dojoetiketti ja sanasto-osuus 2 Liikkuminen ja kaatumiset 3 Asennot 4 Potkut, jalkatekniikat 5 Lyönnit, käsitekniikat 6 Torjunnat ja vapautumiset 7 Lukot ja hallintaotteet 8 Tasapaino, heitot, alasviennit ja mattotekniikat 9 Muut: Ahtaan tilan- ja asetekniikat 10 Kata Loppusanat, vetäjät ja yhteystiedot Kuvia, lähteet & kiitokset

3 Kouluttajien tervehdykset Aloitin itse karaten v Tätä ennen harjoittelin mm. nyrkkeilyä ja judoa. Haluaisin rohkaista kaikkia seuroja ja niissä harjoittelevia ihmisiä nauttimaan harjoittelusta mahdollisimman paljon. Haluaisin myös kehottaa harrastajia pitämään mielensä avoimena ja muistuttaa, että voimme aina oppia hyödyllisiä asioita useista eri lähteistä. Meidän tulisi aina kunnioittaa kaikkia muitakin kamppailulajeja; vaikka niissä painotettaisiin erilaisia tekniikoita tai näkemyksiä, on silti aina jotakin opittavaa. Jokaisen harjoittelijan tulisi olla avoin ja omaksua rohkeasti uusia asioita. Lajimme vetäjillä on kunnioitettavan paljon tietoa ja taitoa monesta asiasta. Avoin asenne auttaa jokaista harjoittelijaa ymmärtämään erilaisia näkökohtia mahdollisimman monipuolisesti. Sensei William "Billy" Haggerty, 5.dan Shoto Budo Scotland Olen harjoitellut taistelulajeja vuodesta Näinä vuosina ovat budolajit tehneet itseään monin tavoin tunnetuiksi. Myös harjoittelu on muuttunut ja ennen kaikkea monipuolistunut. Tänä päivänä lajimme on käytännönläheinen ja rikas yhdistelmä monia itsepuolustuksessa tarvittavia taitoja. Sekä Kuusankoskella että maan-, ja jopa Euroopanlaajuisesti lajia harrastavat ihmiset ovat mukavaa porukkaa. Oman seuramme ovet ovat avoinna kaikille kiinnostuneille. Toivotan kaikki tervetulleiksi mielenkiintoisen harrastuksen pariin! Sensei Juha Salmi, 5.dan Shoto Budo Kuusankoski

4 Osa I Shoto Budon Tyylikuvaus Lajista ja sen kehityksestä Historia ja nykytilanne Shoto Budo tunnettiin aiemmin nimellä Karate-Do Shotokai. Karaten juuria ja historiaa käsitteleviä artikkeleita löytyy runsaasti mm. kirjoista ja internetistä. Siksi emme toista kaikkia yksityiskohtia tässä tyylikuvauksessa. Asioista kiinnostuneille eräs hyvä lähtökohta on esimerkiksi oma, v avattu sivustomme sekä sisarseuramme Helsingin Shoto ry:n Shotokai-karate sai alkunsa Shotokan-dojolla Japanissa. Yleisesti katsotaan, että karaten toi Japaniin Gichin Funakoshi ( ). Hänen oppilaistaan Shigeru Egami ( ) ja Genshin Hironishi ( ) toimivat läheisessä yhteistyössä paitsi Funakoshin itsensä, myös tämän pojan Yoshitaka Funakoshin ( ) kanssa. Funakoshien jälkeen erityisesti Egamista tuli Shotokain merkittävin yksittäinen kehittäjä ja pääideologi, jonka opit eivät ole vanhentuneet tänäkään päivänä. Karatetyyleistä lienee Shotokan tänä päivänä maailmalle eniten levinnyt. Sen suosio perustunee tietoiseen, tehokkaaseen markkinointiin sekä kilpailunäkökohtiin. Karkeasti määriteltynä Shotokanin ja Shotokain ero on se, että Shotokain liikkeet ovat pehmeämpiä, vähemmän töksähteleviä. Lihasvoimaa ja kovuutta ei korosteta itseisarvoina. Tyylinä Shotokai on pyrkinyt kehittämään pehmeät, mutta "läpäisevät" tekniikat ja kehittämään harjoittelijan vartalon luonnollista tilaa, koskeepa tämä liikkumista, tekniikoita itseään tai vain ajattelutapaa. Shotokaissa ei ole kilpailua; Funakoshi itse oli aikanaan sitä vastaan, ja tänäkin päivänä koetaan kilpailun yksipuolistavan harjoittelua sekä tuovan mukanaan henkilökohtaisen kunnianhimon tapaisia tekijöitä, joista itse pyrimme tietoisesti pois. Eurooppaan Shotokai rantautui 1960-luvulla Mitsusuke Haradan (s.1928) toimesta luvun puolivälissä Harada oli Japanissa Egamin yksityisoppilaana puolentoista vuoden ajan ja auttoi tätä kehittämään uutta, pehmeämpää, nopeampaa ja voimakkaampaa karatea tiukoissa päivittäisissä harjoituksissa. Harada vaikuttaa edelleen Englannissa, mistä käsin laji aikanaan tuli Suomeenkin, ja hän monine oppilaineen on vieraillut täällä useilla leireillä kautta vuosien. Shoto Budon kannalta näistä Haradan oppilaista merkittävin on skotlantilainen William Haggerty (s.1951). Haggerty nimesi oman tyylinsä Shoto Budoksi. Tällöin myös Kuusankoskella harjoittelemamme Karate-Do Shotokai koki vastaavan nimenmuutoksen. Kattojärjestömme Suomen Karate-Do Shotokai ry:n (SKDS) ulkopuolella harjoitellaan lisäksi karatea Shotokain nimellä muutamilla paikkakunnilla. Erotuksena perinteisestä karateharjoittelusta katsotaan uuden nimen kuvaavan paremmin harjoittelumme nykypäivää. Pelkästä liikkumis- ja kataharjoittelusta on menty eteenpäin ja lajiin on tietoisesti tuotu huomattava määrä vaikutteita muista itsepuolustuslajeista. Kuusankoskella harjoiteltavan tyylimme voisi ajatella periaatteessa olevan jonkinlainen tehokkaan Aikidon ja Karate-jutsun yhdistelmä. Siihen, että Haggerty vaihtoi tyylin nimen Shoto Budoksi on hänen mukaansa kaksikin syytä. Ensinnäkin nimessä on ilmeinen kytkös ja yhtäläisyys G. Funakoshiin ja tämän käyttämään Kanji- nimimerkkiin "Shoto". Toinen syy on Budon laajempi käsite. Lajin nykyisellä nimellä halutaan kunnioittaa monien vuosien harjoittelun tuloksena hioutuneita ajatuksia ja näkökohtia, jotka koko organisaation mielestä ovat hyödyllisiä sekä aloittelijoille että pidempään harrastaneille ja ulottuvat meditaatiosta aina taisteluun. Käsitteenä nimi "Shoto Budo" ilmentää Haggertyn mukaan juuri laajasti käsitettävää yleistä kokonaisuutta, johon kuuluvat sekä itsepuolustus että terveyden vaaliminen jne.

5 The Shoto Budo & Shotokai Legacy Shigeru Egami Ro Sensei Gichin Funakoshi S.Egami & M.Harada 50-luvulla William Billy Haggerty Yoshitaka Funakoshi & S.Egami Mitsusuke Harada

6 Vaikutteet ja tavoitteet Shoto Budon päätavoite on tarjota tämän päivän ihmiselle tehokas ja motivoiva tapa liikkua, pitää yllä kuntoa sekä kehittää harjoittelun myötä mahdollisimman tehokas ja käytännöllinen itsepuolustustaito. Harjoittelijoiden ikärakenne on laaja ja vetäjillämme on harjoittelusta jopa usean kymmenen vuoden kokemus. Tämä kaikki takaa paitsi pätevän myös sosiaalisessa mielessä miellyttävän harjoitteluympäristön. Lisäksi meillä on erittäin vilkasta ja suosittua junioritoimintaa. Treenimme voivat joskus olla fyysisesti vaativiakin, mutta harjoittelu ei silti ole sotilaallisen ryppyotsaista touhua. Pääpaino on sillä, että kaikenikäiset, -kokoiset ja -kuntoiset ihmiset voivat yhdessä opetella asioita ja oppia toisiltaan luovassa ja mielekkäässä ilmapiirissä. Jokainen kilpailee ainoastaan itsensä kanssa ja hymyn pitää olla herkässä. Shoto Budo on lajina avoin kaikenlaisille vaikutteille. Tämä näkyy läpi koko toiminnan. Arvostamme erilaisuutta, lähtien yksittäisestä harjoittelijasta ja opettajasta aina organisaatiotasolle asti. Katsomme, että kullakin vetäjällä tai seuralla voi olla omat vahvuutensa, ja että erilaiset painotukset vain rikastavat kaikkien yhteistä oppimismaaperää. Lajiimme kuuluu, että seurojen päävetäjillä on mahdollisuus kehittää lajia omassa seurassaan haluamaansa suuntaan. Tämän seurauksena joissakin seuroissa painotetaan esim. kataharjoittelua. Kuusankosken osalta voidaan todeta, että lajin tekniikkavalikoimaan on tuotu vaikutteita muutamista muistakin budolajeista. Paikkakunnallamme toimimme osana Kuusankosken Budoseura Meijin-Den Ryu ry:tä, jonka sisällä harjoitellaan paitsi Shoto Budoa, myös Aikidoa sekä Wonhwa-Do:ta. Kunkin lajin harjoittelijoilla on mahdollista käydä toistenkin lajien harjoituksissa samalla jäsenmaksulla. Edellisten lisäksi on lajiimme otettu vaikutteita myös muista kamppailulajeista, kuten mm. Kickboxing, Ju-Jutsu, Combat Sambo, Judo, paini ja nyrkkeily. Vuosien varrella harjoituksia ja leirejä on vieraillut vetämässä mm. ulkomaisten sotilaspuolen erikoisjoukkojen opettajia. Toivomme, että avoimuutemme osaltaan auttaa meitä tarjoamaan nykypäivän kiireiselle ihmiselle mahdollisimman käytännönläheisen, monipuolisen ja mielekkään perustan kehittää itseään, sosiaalisia ja psykologisia taitojaan sekä tietysti varteenotettavan kyvyn puolustaa itseään uhkaavissa tilanteissa ja selviytyä niistä ilman fyysisiä tai henkisiä vammoja. Harrastuksen aloittamiseen ei vaadita erityistä fyysistä kuntoa, sellainen kyllä kehittyy pikku hiljaa harjoittelun myötä.

7 Tyylin ominaispiirteet Ei varsinaisesti kilpailulaji Kuten jo aiemmin todettiin, ei Shotokai-karate ole koskaan ollut kilpailulaji. Sitä ei myöskään Shoto Budo varsinaisesti ole. Tähän on vaikuttanut kaksi pääasiallista syytä, joista ensimmäinen on filosofinen periaate. Funakoshista lähtien on katsottu kilpailun tuovan lajiin sellaisia piirteitä joita ei ole pidetty tavoiteltavina. Kautta vuosien on lisäksi ajateltu, että myös harjoitteluperusteilla ja -menetelmillä on taipumus muuttua, mikäli aletaan harjoitella vain kilpailumenestystä silmällä pitäen. Toisekseen tehokkaissa itsepuolustuslajeissa on periaatteessa vaikea järjestää varsinaisia ottelukilpailuja vapain säännöin. Arvosteluperusteet ja tuomarointi tuottavat usein ongelmia, ja mikäli tekniikat tehdään ottelutilanteessa tehokkaasti ja rajoittamattomasti on tuloksena hyvin helposti vaikeita loukkaantumisia. Tästä syystä on viime aikoina pyritty kehittämään pientä kilpailutoimintaa lajin omista lähtökohdista, mahdollisimman mielekkäissä puitteissa. Tämä tarkoittaa lajinomaisia, esimerkiksi leireillä tai seurojen sisällä järjestettäviä kilpailuja, joiden yhtenä tarkoituksena on motivoida ja monipuolistaa harjoittelua. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi katakilpailut tai muut vastaavat erilaiset kisat, joissa pyritään vaikkapa pienissä ryhmissä rakentamaan mahdollisimman monipuolinen tekniikkademonstraatio tai muu näytös annetuissa puitteissa. Tässä mielessä harjoittelijoiden voidaan katsoa hyötyvän tällaisten leikkimielisten kilpailujen järjestämisestä mm. lisääntyvänä esiintymisvarmuutena ja mahdollisuutena todeta itse käytännönläheisissä tilanteissa miten harjoitellut asiat itse asiassa toimivat. Kilpailutilanteiden kautta saadaan myös seuroihin lisää esiintymään harjaantuneita lajin edustajia, tästä on puolestaan hyötyä lajin esilletuomisessa eri paikkakunnilla näytösten ja vastaavien yhteydessä. Myös juniorien vyökokeiden yhteydessä voidaan jakaa pieniä kannustepalkintoja. Lapset hyötyvät tällä tavoin henkilökohtaisesti keskittymiskyvyn kasvusta ja itsevarmuuden lisääntymisestä. Kilpailutilanteet ovat silti aina ainoastaan rakentavia ja motivoivia ja palkinnon voi saada yhtä hyvin myös pienin ja heikoin. Ketään ei siis sorreta. Pehmeys ja liikkuminen Kun puhumme lajimme pehmeydestä, emme tarkoita sitä, että harjoittelumme tai olemuksemme olisi jollakin tavoin velttoa. Pehmeyden käsitettä ja merkitystä tutki jo Sensei Egami 1950-luvulla. Hän havaitsi, että hänen siihen asti harjoittelemansa "jäykkä" karate tekniikkoineen ei tuottanut lopputulokseksi merkittävää voimaa tai tehokkuutta. Egamin viitoittamaa polkua seuraten on idea pehmeästä, virtaavasta ja läpäisevästä karatesta jalostunut nyt noin viisikymmentä vuotta. Pehmeyden idea on keskittää maksimaalinen voima siihen pisteeseen, missä sitä kulloinkin juuri sillä hetkellä tarvitaan. Tämä käsite tunnetaan japaniksi nimellä Kime. Voiman käyttäminen muuhun, tarpeettomaan toimintaan on turhaa. Toisaalta pehmeyttä korostava ajattelumme on läheistä sukua Judolle ja Aikidolle, joissa molemmissa pyritään käyttämään vastustajan voimaa tämän omaksi tappioksi. Vielä lopuksi voidaan pehmeyden ajatella koskevan lajiamme sikäli, että vahinkoja ja onnettomuuksia ei harjoituksissamme juurikaan satu. Tässäkään mielessä harrastuksen aloittamista ei siis ole syytä pelätä. Erityinen merkitys lajissamme on liikkumisen harjoittelulla ja osaamisella. Hyvän liikkumisen ja vastustajan liikuttamistaidon hallitseminen on olennainen osa monia tekniikoitamme ja harjoituksiamme. Tästä asiasta kerrotaan hieman lisää tekniikkaosiossa. Monipuolisuus Harjoituksemme ovat vaihtelevia ja monipuolisia. Talvikaudella harjoitellaan sisätiloissa, mahdollisuuksien mukaan erilaisilla lattiapinnoilla (esim. tatami, painimatto, puulattia, muovilattia).

8 Kun harjoittelemme nyrkkeilysalilla, käytämme sisäliikuntajalkineita. Näin säilyy tuntuma tilanteisiin, joihin voi joutua kengät jalassa. Pariharjoituksissa voidaan käyttää apuna esim. erilaisia pistehanskoja, potkutyynyjä ja muita varusteita. Suojuksia emme pääsääntöisesti käytä. On jaksoja, jolloin harjoittelemme runsaammin esim. kataa ja perinteistä perustekniikkaa tai lajinomaista lihastyötä. Toisinaan taas keskitytään enemmän vaikkapa heittoihin ja mattotekniikoihin. Joissakin harjoituksissa käytämme apuna esimerkiksi tuoleja, reppuja tai muita esineitä, joita kuvitellussa itsepuolustustilanteessa saattaa olla käsillä. Myös erilaiset kepit, bambu- ja puumiekat sekä puiset ja lopulta myös oikeat puukot yms. tulevat harjoittelijalle tutuiksi. Muutenkin vetäjät pyrkivät mahdollisuuksien mukaan käyttämään mielikuvitusta. Sitä onneksi riittää! Harjoittelu Tilat ja määrät Harjoituksia järjestetään Kuusankosken kaupungin osoittamissa liikuntatiloissa. Käytössä on varsin hyvä ja tilava tatamisali, jossa on vuoroja säännöllisesti. Lisäksi harjoituksia voi olla mm. Urheiluhallin isossa parkettisalissa, Kalliosuojan nyrkkeilytiloissa ja sisäurheiluhallissa tai joinakin vuosina eri koulujen liikuntatiloissa. Talvikaudella harjoituksia on 2 4 kertaa viikossa. Lisäksi junioreilla on kahdet omat treenit viikossa. Kesäaikana toiminta on suhteellisen hiljaista, mutta vuoroja on silti pyritty järjestämään. Seuran aktiivijäsenten määrä liikkuu muutamissa kymmenissä. Työ ja opiskelu verottavat toisinaan aktiivisesti harjoituksissa kulloinkin käyvien joukkoa kuten muissakin lajeissa. Harjoituksissa porukkaa on vuodenajasta riippuen toisinaan henkeä, joskus taas moninkertaisesti. Junioripuoli on viime vuosina noussut erityiseen suosioon: tenavia on kerrallaan jopa 50. Vakituisten junnuvetäjien määrää lisättiinkin jo pari vuotta sitten kolmeen ja nykyään vetäjiä on parhaimmillaan jopa neljä. Näin urakasta selvitään kunnialla ja lapsille voidaan taata turvallinen ja monipuolinen harjoittelu. Harjoittelun luonne Harjoittelumme lähtökohta on, että jokaisen on mahdollista saada lajista irti jotain. Ihmisten fysiikka ja muut valmiudet ovat erilaisia. Kaikki eivät voi muutenkaan elämässä olla joka asiassa yhtä hyviä. Harjoittelijan on siis mahdollista vuosien varrella löytää ne asiat ja tekniikat, jotka hänestä itsestään tuntuvat omimmilta ja luontevimmilta. Harjoituksissamme pyritään huomioimaan ihmisten erilaisuus, mutta lähestymään silti lajia mahdollisimman monipuolisesti. Porukkamme on rentoa ja kaikkia kannustetaan yrittämään parhaansa. Joukossamme on myös sellaisia, jotka ovat aloittaneet harrastuksen vasta 30 vuotta täytettyään. Se, mitä jo aiemmin on sanottu seurojen erilaisuudesta, pätee tietyllä tavalla myös omiin vetäjiimme. Heillä kaikilla on omat vahvat alueensa ja toisiaan täydentävät näkemyksensä asioista. Tätäkin monipuolisuutta pyrimme hyödyntämään kaikkien harjoittelijoiden hyödyksi. Harjoitusten sisällöstä Harjoitusten kesto on yleensä joko puolitoista tai kaksi tuntia. Viikonlopun mittaisilla leireillä voi olla normaalisti joko 2 x 3 tunnin tai 3 x 2 tunnin intensiiviharjoituksia päivässä. Normaalisti harjoituksemme alkavat alkujumpalla. Se voi sisältää esim. hyppelyä, verryttelyä, juoksua ja muuta lämmittelyä, punnerruksia, istumaannousuja ja muita vartalon eri lihasryhmiä kehittäviä liikkeitä. Lisäksi voidaan tehdä ukemeita eli kaatumisharjoittelua, monenlaisia motoriikkaa ja

9 koordinaatiokykyä kehittäviä ja ylläpitäviä jumppaliikkeitä, lopuksi esim. kevyttä venyttelyä ja nivelten sekä vartalon notkistamista ja valmistamista harjoittelua varten. Myös alkujumppaa pyritään muuntelemaan mahdollisimman monipuoliseksi; toisinaan jumppa korvataan esim. "lajinomaisella" kori- tai jalkapallolla. Alkulämmittely kestää yleensä n minuuttia. Loppuaika on varsinaista harjoitusta joko ryhmässä tai pareittain, ja lopuksi pyritään yleensä venyttelemään. Varsinainen lihashuolto on jokaisen omassa harkinnassa, samoin kuin harjoitusten ulkopuolinen kuntoilu. Toisille riittävät pelkät harjoitukset mainiosti, mutta hyväksi on havaittu myös niiden lisäksi omalla ajalla tapahtuva venyttely, kävely, uinti, lenkkeily, hiihto tms. Billy Haggertyn tehokasta pienryhmäopetusta Kuusamon leirillä v Kuvassa tehdään isolla porukalla Heian Shodan -kataa Turun leirillä v. 1997

10 Organisaatio Suomessa Katto-organisaatio ja jäsenseurat Shotokai-karaten ja Shoto Budoa harjoittelevien seurojen yhteinen kattojärjestö on Suomen Karate-Do Shotokai ry. SKDS on perustettu v ja sen jäseniä ovat eri seuroissa harjoittelevat henkilöt suoraan. Kattojärjestöön on kuuluttava, mikäli aikoo osallistua peruskurssin jälkeisiin vyökokeisiin, jotka järjestetään aina kansallisilla tai kansainvälisillä leireillä eri puolilla maata. Leirejä on vuodessa yleensä noin 6 8 kpl, useimmat niistä viikonlopun mittaisia, jotkin saattavat olla pidempiäkin. Niiden merkitystä harjoittelulle ei voi kyllin korostaa. Osallistumalla leireille harjoittelija oppii todella tehokkaasti sekä löytää muiden seurojen ja vetäjien näkemyksiä tutuista asioista. Leirit ovat intensiivisyydessään mieleenpainuvia kokemuksia. Lisäksi saa paitsi elämyksiä myös uusia kavereita eri puolilta maata. Sisarseuroja, joista SKDS:n jäsenkunta muodostuu löytyy Kuusankosken lisäksi mm. Helsingistä, Kuusamosta, Oulusta, Rovaniemeltä, Salosta, Taivalkoskelta ja Vantaalta. Linkit näihin seuroihin löydät kotisivuiltamme osoitteesta Kuusankosken seura ja sen toiminta Omassa seurassamme on mukava perusporukka ja useita korkeiden dan-vyöarvojen haltijoita. Sisarlajiemme kanssa yhteinen seura antaa meille hyvät toimintaedellytykset esim. tilavarausten suhteen. Seura ei maksa korvauksia vetäjille. Mahdollisuuksien mukaan pyrimme järjestämään yhteisiä tapaamisia ja kivaa oheistoimintaa sekä tukemaan leireillä käyntiä kimppakuljetusten matkakuluin. Omia tapahtumiamme ovat mm. saunaillat, kesätapaamiset harjoitusten, ulkoilun, saunomisen ja uinnin merkeissä sekä pikkujoulut ja vastaavat tilaisuudet. Junioreille järjestetään lisäksi muita yhteisiä tapahtumia ja retkiä, esimerkiksi kesäpäivänviettoja makkaranpaistoineen tai päiväretkiä Puuhamaahan yms. Maksut ja vakuutukset Seuramme jäsenmaksu on tätä v kirjoitettaessa aikuisilta 40 vuodessa, junioreilta 36. Peruskurssimaksu on aikuisilta 50 ja junioreilta 42 ; peruskurssimaksu sisältää vuoden jäsenmaksun. Juuri muita kuluja ei pukujen ja sisäpelikenkien lisäksi harrastuksesta ole. Pukuja hankitaan useimmiten syksyisin yhteistilauksina ja ne maksavat koosta riippuen n Seuralla ei ole jäsenilleen lisenssejä eikä vakuutuksia. Mahdolliset vapaaehtoiset tapaturmavakuutukset on jokaisen hoidettava itse. Muuta Vetäjien ja seuran yhteystiedot sekä harjoitusajat ja -paikat löytyvät helpoiten omilta verkkosivuiltamme osoitteesta Lisäksi tämä julkaisu sähköisessä muodossa on luettavissa ja vapaasti tulostettavissa myös osoitteessa

11 Osa II Shoto Budon Tekninen esittely Alkusanat Tervetuloa lukemaan Shoto Budon Teknistä esittelyä! Tämän oppaan tarkoitus on helpottaa Shoto Budon harjoittelua. Se sisältää yleisimmän harjoituksissa ja leireillä tarvittavan tiedon; tekniikat sekä ne katat, jotka harjoitteluun normaalisti kuuluvat. Alaotsikkojen alla asiat on pyritty esittämään suunnilleen siinä järjestyksessä kuin ne yleensä opetellaankin. Silloin, kun asioista käytetään erilaisia ilmaisumuotoja, on nämä pyritty kertomaan asiayhteydessä mahdollisimman selvästi. Kun äänneasu poikkeaa kirjoitusasusta, on harjoituksissa yleensä käytettävät sanontatavat ilmaistu [hakasuluissa]. Selvyyden vuoksi emme käytä japaniksi sanoja vasen ja oikea (hidari, migi). Lukijan on pidettävä mielessä, että tällainen kirjallinen esitys on vain tapa yrittää kirjoittaa jonkinlaisella rakenteella muistiin asioita, jotka oikeasti ovat luovia, virtaavia, sidoksissa toisiinsa ja kaikki oikeastaan yhtä ja samaa asiaa tapaa liikkua ja liikuttaa omaa vartaloa sekä sen eri osia yhdessä ja erikseen, tilassa ja ajassa siten, että: 1 harjoittelu olisi mahdollisimman mukavaa, mutta 2 tarvittaessa toiminnan vaikutus olisi toisen ihmisen mielestä mahdollisimman epämukavaa. Mainittakoon, ettemme normaalisti käytä harjoituksissa suojuksia. Sellaisia ei ole arkielämässäkään kenelläkään yllään; katsomme, että on opittava torjumaan, suojaamaan ja puolustamaan itseään realistisesti. Tämä ei ole mahdollista jos psykologisesti turruttautuu luottamaan suojuksiin. Poikkeuksena säännöstä mm. nyrkkeilyhanskat, hammassuojukset ja rintapanssarit joita toisinaan käytetään, silloinkin lähinnä erikoisharjoitusten yhteydessä. Kaikkia lajissamme harjoiteltavia asioita ei tarkoituksellisesti mainita tässä kuvauksessa. Tällaisia ovat esimerkiksi tietyt lukot, iskut ja otteet ihmiskehon arkoihin paikkoihin. Niihin tutustutaan ja niitä harjoitellaan vasta sitten, kun oppilas on vuosien varrella osoittanut olevansa luottamuksen arvoinen. Muista kysyä avoimesti vetäjiltä, mikäli jokin asia ei tahdo selvitä! Mikäli arastelet kysymistä harjoituksissa, voit vapaasti ottaa yhteyttä vetäjiin esim. sähköpostitse. Muista ennen kaikkea, että harjoittelun täytyy olla rehellistä. Ilman rehellistä asennetta, työtä ja hikeä, ei tätäkään lajia voi oppia eikä mitään todellista edistystä voi tapahtua. Antoisia harjoitteluhetkiä!

12 1 Dojoetiketti Dojo: "Harjoittelun paikka". Dojo on mikä tahansa sali, tila tms. jossa harjoittelu tapahtuu. Dojoa, opettajia, lajin menneisyyttä ja harjoittelutovereita kunnioitetaan suorittamalla kumarrus aina kun dojolle tullaan ja sieltä poistutaan. Harjoituksiin tultaessa on jokainen velvollinen huolehtimaan omasta hygieniastaan ja rauhoittamaan mielensä, keskittymään harjoitteluun. Tämä ehkäisee myös osaltaan vammoja ja onnettomuuksia. Dojolla ei metelöidä eikä höpistä turhia; maailmassa on sellaista varten riittävästi muitakin paikkoja. Hygieniaan kuuluu kynsien pitäminen lyhyenä ja muukin yleinen siisteys. Korut, sormukset, metalliset hiuspidikkeet ja vastaavat on poistettava ennen harjoituksia. Puvun tulee olla mahdollisimman puhdas. Deodorantit yms. eivät myöskään kuulu asiaan. Harjoiteltaessa parin kanssa on muistettava, että jokainen ihminen on toisen opettaja. Kun harjoittelet toisen kanssa, autat häntä oppimaan ja samalla myös opettamaan itseäsi. Olet itse vastuussa harjoittelun onnistumisesta parillesi ja hän sinulle. Tästä syystä myös hänelle kuuluu aina kumarrus ennen ja jälkeen harjoitteen. Lukusanat japaniksi [karkea suomenkielinen ääntämisohje hakasuluissa]: Yksi: ichi [iitsh] Kaksi: ni [nii] Kolme: san [san] Neljä: shi [shii] Viisi: go [goo] Kuusi: roku [roo] Seitsemän: shichi [shishi] Kahdeksan: hachi [hashi] Yhdeksän: kyu [kjuu] Kymmenen: ju [juu] Lajissa noudatettavat ja harjoiteltavat vyöarvot: Kyu- eli oppilasaste: Dan- eli opettaja-aste: Valkoinen vyö (6.kyu) Keltainen vyö (5.kyu) Oranssi vyö (4.kyu) Vihreä vyö (3.kyu) Sininen vyö (2.kyu) Ruskea vyö (1.kyu) Musta vyö (1.-5. dan) 5. dan-aste on ylin mahdollinen vyö niissä Karaten lajeissa, jotka seuraavat alkuperäistä linjaa lähtien G.Funakoshista, joka toi Karaten Japaniin. Shoto Budo Scotland voi lisäksi halutessaan myöntää 1 5 kpl erityisiä Meijin-mestariarvoja.

13 SANASTOA: Age-uke: ylätorjunta kädellä Bo: n. 180 cm pitkä keppi Bokken: puumiekka Budo: yleisnimitys kamppailulajeille, "taistelutaitojen tie" (engl. Martial Arts) Bunseki: katan tutkiminen ja sen sisältämien tekniikoiden systemaattinen harjoittelu Chudan: "keskialue", ihmisvartalon keskiosa Dachi [daatshi]: asento Empi (myös: "Enpi"): kyynärpäätekniikka, myös eräs ylempien kata Fudo-dachi: yksi perusasennoista Gedan: "ala-alue", ihmisvartalon alaosa Gedan-barai: pyyhkäisevä alatorjunta kädellä Geri: potku, jalkatekniikka Graduointi: vyökoe Gyaku-zuki [jakutsuki]: lyönti takakädellä (norm. askeleen kanssa, Zenkutsu-asennosta) Hajime [hashime]: Alkakaa! Hanbo: keppi, pituus n cm Heian: sarja peruskatoja, kaikkiaan 5 kpl Hikite: käden vastaliike vyötärölle Hiza-geri: polvipotku Irimi: väistö, sis. ajoituksen hallinta ja sijoittuminen oikealle etäisyydelle Jo: keppi, pituus n. 130 cm Jodan: "yläalue", ihmisvartalon yläosa Kaiten (myös Mawat-te): käännös Karate-gi: harjoitteluasu eli puku + vyö Kata: yksin tai yhdessä tehtävä ennalta sovittu liikesarja, "moving zen" Katana: aito japanilainen miekka, Bokkenin esikuva Kiai: voimakkaan hyökkäyksen yht. suoritettava huuto Kiba-dachi: yksi perusasennoista Kokutsu-dachi: yksi perusasennoista Kumite: (otteluharjoittelu) Ippon kumite: yhden liikkeen sisältävä vuorottainen harjoittelu Sambon kumite: kolme peräkkäistä liikettä sis. vuorottainen harjoittelu Jiju kumite: varsinainen [kumite]: ottelu Mae-geri [maigeri]: etupotku, norm. askeleella Mae-te: etukäden lyönti ilman askelta, vert. nyrkkeily Makiwara: alkup. maassa seisova lyöntilauta, nyk. esim. säkki tai tyyny Mawashi-geri: kiertopotku jalkapöydällä tai päkiällä Meijin Den Ryu: "Mestareiden kerho" Mikazuki-geri: työntävä tai pyyhkäisevä potku jalkapohjalla Nukite: sormilyönti (Ippon nukite=yksi sormi) Oi-zuki: lyönti etukädellä (norm. askeleen kanssa, Zenkutsu-asennosta)

14 Rei: kumarrus Seiza: asento, jossa istutaan jalkojen päällä ja keskitytään, sukua joogalle ja meditoinnille Sensei: pääopettaja, vastaava vetäjä Shinai: bambumiekka, koostuu neljästä bambusäikeestä Shoto: karaten "perustajan" G. Funakoshin käyttämä Kanji-nimimerkki, merkitys: "aaltoileva männikkö". Shotokan=Shoton talo; Shotokai=Shoton seura Shuto: Shuto-uke=torjunta, Shuto-uchi=kämmensyrjälyönti Uchi [utshi]: isku, käsitekniikka Ude-uke: keskitorjunta (kts. tarkemmin Torjunnat-kappaleesta) Uke: torjunta. Myöskin: vastustaja Ukemi: hallittu kaatuminen, usein kuperkeikan tapainen pehmeä pyörähdys Ushiro: taaksepäin, kääntäen Ushiro-geri: potku taakse Ushiro-ukemi: ukemi taakse Ushiro-Mawashi-Geri: kiertopotku taaksepäin Yame [jame]: Seis, lopettakaa! Yoi: Huomio! Valmiina! (esim. vetäjäksi määrätyn ilmoitus "Yoi, Heian Nidan" ennen kyseistä Kataa) Yoko-geri: sivupotku Zenkutsu-dachi: yksi tärkeimmistä perusasennoista Zuki [tsuki]: lyönti, käsitekniikka (Zukin ja Uchin erona monesti vain se, että Zuki eli lyönti suoritetaan askeleen kanssa, Uchit eli iskut usein lähempää ja liikkumista on vähemmän tai ei lainkaan.) Näitä ja muutamia muita käsitteitä yhdistelemällä voidaan muodostaa yleisimmät komennot ja tekniikkayhdistelmien nimet. Käyttämällä lajin omaa sanastoa voidaan harjoituksissa kommunikoida lyhyesti, täsmällisesti ja selkeästi ilman hirvittävän monimutkaisia selostuksia. Tästä syystä sanaston tämän perussanaston sujuva hallitseminen on erittäin suotavaa. Se mahdollistaa myös helpomman harjoittelun ja asioiden ymmärtämisen esimerkiksi kansainvälisillä leireillä eri maista tulevien vetäjien ja osallistujien kesken. Perustermien osalta ne, joita ei ole yllä olevassa listassa, löytyvät todennäköisesti jäljempää ao. alaotsikon alta. Tänä päivänä erityisesti Internetistä löytyy suuri määrä tietoa, sekä japaninkielistä sanastoa että yleisesti budoasioita koskettelevia teoksia ja verkkosivuja. Oman alueesi kirjasto on myös hyvä tiedon lähde. Eri budolajeista julkaistut perusteelliset kirjat ovat yleensä paljon luotettavampia lähteitä kuin Internet-sivut tai etenkin keskustelufoorumit, jonne periaatteessa kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa ilman että tietoja on kukaan tarkastanut tai valvonut niiden oikeellisuutta.

15 2 Liikkuminen ja kaatumiset (jap. Ukemi) Liikkuminen Korostamme harjoittelussamme liikkumisen merkitystä. Tämä tarkoittaa perusperiaatteena sitä, että pienikin liike säilyttää kaiken tekemisen pehmeän, kontrolloidun voiman. Liikkumisharjoittelumme on osaksi perinteistä, karatelle tyypillistä pariharjoitteluna tehtävää seuraamista ja toisen liikkeiden ennakointia. Tämän traditionaalisen tavan lisäksi pyrimme harjoittelemaan erityisesti vastustajan liikuttamista lähes kaikkia tekniikoita tehtäessä. Näin pyritään aina rikkomaan toisen vartalon tila ja tasapaino; tällä saadaan toiseen nähden tilanne-etu ja hallinnan voidaan ajatella alkaneen jo ennen varsinaisia tekniikoita, hallintaotteita ja/tai lukkoja tms. Liikkumisen ja liikuttamisen hyvän osaamisen myötä poistuu myös tarve käyttää tekniikoissa ylen määrin fyysistä voimaa ja kovuutta. Tämä onkin yksi lajimme aivan olennaisista periaatteista. Oma alueensa on ns. tilanneliikkuminen. Tätä voidaan teknisesti harjoitella perustasolla esim. 3 4 henkilön ryhmissä niin, että yksi on ahdistelun kohteena ja hänen tulee teknisen osaamisen lisäksi kyetä liikkumaan muihin nähden tilanteen edellyttämällä tavalla. Kaatumiset Erilaisten kaatumisten eli Ukemien osaaminen on harjoittelun perusta. Kun osataan kaatua pehmeästi ja turvallisesti, on mahdollista harjoitella ilman pelkoa ja loukkaantumisen riskiä. Kaatumiset voidaan jakaa koviin ja pehmeisiin. Kovissa lyödään käsillä tai jaloilla liikesuuntaa vasten mattoon, jolloin maahan osumisen voimakkuus jakaantuu pienemmäksi. Pehmeät ukemit eli pyörivät kaatumiset taas tehdään kierähtämällä kuperkeikan tapaan käsien avulla. Kummassakin on oleellista, ettei pää osu missään vaiheessa lattiaan. Pehmeät ukemit opetellaan myös sekä taaksepäin että sivusuunnassa, ja lopulta myös siten, etteivät kädet ole lainkaan apuna. Edellisten lisäksi harjoitellaan myös esim. "kaarikaatumista" eli mahdollisimman joustavaa tapaa kaatua käsien varaan maahan tekemättä "kuperkeikkaa". Tästä on myös olemassa sekä pehmeät että kovat versiot. Ukemien harjoittelu liitetään usein alkujumppaan eli lämmittelyyn. Niitä tulee myös luonnostaan harjoiteltua erilaisten lukkojen, heittojen ja alasvientien yhteydessä. Ei mene kauaakaan, kun harjoittelija jo kykenee tekemään erilaisia ukemeita jopa juoksuvauhdista.

16 3 Asennot (jap. Dachi) Jo alkeiskurssilla opetellaan muutama perusasento. Kun on harjoiteltu jo vuosia ja asennot osataan, on normaali harjoitteluasentomme rento ns. otteluasento, jossa kyetään liikkumaan nopeasti ja vartalo rentona pitäen eri suuntiin sekä reagoimaan nopeasti vastustajan tekemisiin. Pidemmälle ehtineen harjoittelijan on mahdollista myös pystymmässä asennossa säilyttää hyvä ja tasapainoinen vartalon tila. 1. Zenkutsu-dachi: Lajin oleellinen perusasento. Tästä asennosta lähtevät useimmat muodolliset hyökkäykset ja torjunnat. Myös kata-harjoittelussa tulee [tsenkutsu] väistämättä tutuksi. Toinen jalka on edessä polvi koukussa, toinen jalka takana lähes suorana; painopiste pyritään saamaan matalaksi. 2. Kokutsu-dachi: Zenkutsun jälkeen seuraavaksi yleisin asento on [kokutsu]. Seistään suoraan toisen jalan päällä sen jalkaterän osoittaessa sivulle. Painosta n. 30% jää etujalalle, josta vain päkiä koskettaa maata. Muodollisesti Shutotorjunnat tehdään aina kokutsussa. 3. Kiba-dachi: Kolmanneksi yleisin asento, jota kutsutaan usein englanniksi nimellä "Horse-riding stance". Jalat ovat levällään, sivulta katsottuna samassa linjassa, polvet koukistettuina. Aloittelijoille hieman työläs, kunnes vartalo tottuu käyttämään asennossa muitakin kuin vain reisien etuosan lihaksia. 4. Fudo-dachi: Neljäs perusasento muodostetaan tavallaan Zenkutsusta siirtämällä taempi jalka koukkuun, polven ja jalkaterän osoittaessa vartalosta ulospäin. Näin pystytään liikkumaan nopeasti myös taaksepäin. YLEISTÄ: Muodollisiin asentoihin kuuluu yleensä, että kun tehdään jokin käsitekniikka, -liike tms. niin vastakkainen käsi liikkuu omalle vyötärölle ns. Hikite-asentoon. Monesti tämä käsi on tällöin nyrkissä, joskus myös Shuto-asennossa kämmen ylöspäin. Miksi näin tehdään? Hikitellä halutaan opettaa vartalolle tuhansien toistojen kautta sellainen automaattinen toiminta, että karaten lajinomaiset pyörivät liikkeet sisältävät aina seuraavan liikkeen "latauksen". Kun tämä menee selkäytimeen, on mahdollista liikkua ja toimia tasapainossa, virtaavalla tavalla, ilman turhia nykimisiä ja pysähdyksiä. Hikiten muut merkitykset ovat, että sitä voidaan ajatella lyöntiä seuraavana tarttumisena ja/tai vetämisenä, tai sitten esimerkiksi kyynärpäälyöntinä taaksepäin. Kuten huomataan, piilee monissa yksinkertaisilta, joskus turhiltakin tuntuvissa asioissa yleensä jokin "koukku", jonka monet merkitykset valkenevat harjoittelijalle sitä mukaa kuin vyö puolestaan tummuu.

17 4 Potkut, jalkatekniikat (jap. Geri) 1. Mae-geri [maigeri]: Etupotku, päkiä, muodollisesti askeleella ja asennosta Zenkutsu-Dachi 2. Mawashi-geri: Kiertopotku, muodollisesti jalkapöydällä & palautus, ylemmät vyöt suorittavat potkun päkiällä 3. Yoko-geri [jokogeri]: Sivupotku jalkasyrjällä eli "sokuto" (= normaali Yoko-geri) Yoko-geri keage: Korkeahko, läpsäyksenomainen potku Yoko-geri kekomi: Runttaava, kaatava potku 4. Ushiro-geri: Potku taakse, kantapää, jalkapohja tai -syrjä 5. Ushiro-mawashi-geri: Kiertopotku taakse, kantapää tai jalkapohja 6. Hiza-geri: potku polvella 7. Fumikomi-geri: runttaava etupotku jalkapohjalla polveen, nivusiin tms. Hyvä potkutekniikka lähitilanteisiin, voidaan käyttää myös pyyhkäisynä. 8. Nidan-geri: " kaksoispotku", normaalisti suhteellisen ylös, jalat potkaisevat vuorotellen jolloin jälkimmäinen yltää varsin korkealle 9. Sosoku-geri: "tuplapotku", molemmilla jaloilla yhtä aikaa tehtävä potku Tässä vain osa varsinaisista potkutekniikoista. Harjoittelemme myös muita potkuja sekä kaikkien tässä mainittujen ja muiden potkujen yhdistelmiä. Erikseen huomionarvoinen potku on Mawashi-gerin toinen versio, joka tehdään säärellä, yleensä vastustajan ala- tai keskivartaloon. Potku lähtee lantiosta voimakkaasti saattaen ja polvea ei nosteta potkun alkuvaiheessa niin ylös kuin perinteisessä kiertopotkussa. Liikkeen taakse on tarkoitus saada koko vartalon massa. Kyseinen potku on tuttu esim. Kickboxingin harrastajille.

18 5 Lyönnit, käsitekniikat (jap. Zuki ja Uchi) 1. Oi-zuki [oitsuki]: Etukäden lyönti (askeleella), muodolllisesti asennosta Zenkutsu-dachi käsi nyrkissä 2. Gyaku-zuki [jakutsuki]: Takakäden lyönti (askeleella), muodolllisesti asennosta Zenkutsu-dachi käsi nyrkissä 3. Shuto-uchi: Kämmensyrjälyönti nyrkki auki 4. Empi-uchi: Isku kyynärpään etu- tai takaosalla (ylös, alas, sivuille jne.) 5. Uraken-uchi: Lyönti käsi nyrkissä kämmenselällä, ranne voi toimia "piiskana" 6. Tettsui-uchi: "Vasarakäsi", takanyrkki 7. Morote-zuki: Kahden käden lyönti nyrkein, kyseessä lähinnä eräät katatekniikat 8. Nukite: Sormenpäillä tehtävä isku Ippon Nukite: yksi sormi 9. Muut, erilaiset iskut ja lyönnit käyttäen rystyjä sekä käden ja sormien kovia osia ja niveliä 10. Edellisten lisäksi on mainittava erikseen nyrkkeilystä tutut "koukut" jotka kuuluvat myös perusvalikoimaan sekä tekniikka- että otteluharjoittelussa Harjoittelemme runsaassa määrin muitakin kuin karaten peruslyöntejä ja niiden torjumista. Käytännönläheisyyden merkitystä ei voi lajissamme liikaa korostaa. Silti jokaisen tulee osata lajille tyypilliset perustekniikat hyvin: "on opeteltava kävelemään ennen kuin voi juosta". Karate-Do Shotokai on pyrkinyt jo 50 vuoden ajan kehittämään oman, "pehmeän" ja läpäisevän tyylinsä. Tämä tyyli on luonnollinen osa myös Shoto Budoa ja se ilmenee ehkä parhaiten juuri lyöntitekniikoissa. Lyönnit eivät saisi olla jäykkiä, niihin ei käytetä yhtään ylimääräistä lihasvoimaa, eikä niiden tule pysähtyä kontaktipintaan. Sen sijaan pyritään lyömään kosketuksen "läpi" ja keskittämään koko vartalon massan ja sen liikkeen yhteisvaikutuksen mahdollistama maksimaalinen voima siihen paikkaan ja sekunnin murto-osan mittaiseen hetkeen, jossa siitä on suurin haluttu hyöty. Tätä käsitettä kutsutaan japaniksi nimellä Kime ja se pätee myös muihin kuin vain käsitekniikoihin, joskin se esiintyy niissä uudelle harjoittelijalle ehkä havainnollisimmalla tavalla. Muun muassa edellä mainitun asian harjoitteluun ja mahdollisimman tehokkaaseen oppimiseen on mahdollista käyttää koko ihmisikä. Tämän toteamisella ei ole silti tarkoitus millään muotoa lannistaa aloittelijaa, vaan ainoastaan antaa kuva siitä kuinka paljon ja kuinka haasteellisia asioita karatessa on lopulta mahdollista harjoitella ja oppia mikäli itse pystyy asettamaan oman rimansa riittävän korkealle ja riittävän pitkäjännitteisesti. Harjoittelu palkitsee, mutta koskaan ei yksikään harjoittelija ole valmis.

19 6 Torjunnat (jap. Uke) ja vapautumiset Perustorjunnat: 1. Gedan-barai: Alatorjunta kädellä, muodollisesti nyrkki & Zenkutsu-Dachi (Barai=pyyhkäisy, vrt. Judon Ashi-Barai yms.) 2. Age-uke: Ylätorjunta kädellä, muodollisesti nyrkki & Zenkutsu-Dachi 3. Shuto-uke: Kämmensyrjä-keskitorjunta, muodollisesti Kokutsu-Dachi 4. Ude-uke: Kyynärvarsi-keskitorjunta, muodollisesti Kokutsu-Dachi, voidaan suorittaa sekä sisään- (Soto-uke) että ulospäin (Uchi-uke) 5. Juji-uke: Käsivarret ristissä tehtävä X-torjunta. 6. Teisho-barai: Kämmenpohjalla tehtävä torjunta (yleensä alatorjunta; voidaan käyttää myös lyöntinä joka tekee vähemmän vahinkoa kuin nyrkki). 7. Morote-uke: Kyynärvarsi-keskitorjunta toisen käden tukiessa kyynärpäästä Huom! Torjuntana voidaan tietysti käyttää myös sekä potkuja että lyöntejä. Toisaalta myös käsi- ja jalkatorjuntoja voidaan vastaavasti soveltaa lyönteinä, potkuina jne. Tällainen soveltaminen tulee harjoitusvuosien myötä automaattiseksi. Vapautumiset: Lajiin kuuluu luonnollisena ja tärkeänä osana myös itsepuolustuksen kannalta erittäin olennainen harjoittelu eli ns. vapautumiset erilaisista tarttumisista, sidonnoista ja kuristuksista jne. Näissä pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon yleisesti karatelle ja etenkin Shoto Budolle tyypillisesti ominaista liikkumista ja vastustajan liikuttamista. Tilanteet pyritään päättämään joko pakenemiseen, sen mahdollistamiseen, tai omaan hallintaotteeseen vastustajasta. Siksi tässä yhteydessä harjoitellaan erittäin usein automaattisesti myös esim. erilaisia lukkoja ja muita tapoja hallita vastustaja. Vapautumisharjoittelu sisältyy luonnollisesti myös ahtaan tilan- ja "seinätekniikoiden" sekä mattotekniikoiden tai lukkojen harjoitteluun. Tekniikoita sovelluksineen on niin suuri määrä, että niitä ei erikseen luetella tässä yhteydessä.

20 7 Lukot Erilaiset lukot perustuvat siihen, että ihmisen kehon tiettyjä osia ja niveliä voidaan liikuttaa vain tietyissä rajoissa. Kun näitä rajoja rikotaan ja luonnolliset liikeradat ylitetään, saadaan aikaan epämukavuutta ja kipua. Oikein tehty lukko saattaa hyökkääjän asentoon, jossa hänen on mahdotonta enää liikkua aiheuttamatta itse itselleen joko lisää kipua tai lopulta nivelten rikkoutumisia. Lukoilla ei siis ole tarkoitus suoranaisesti vahingoittaa vastustajaa. Pelkästään liikkumisen tekeminen mahdottomaksi voidaan tietysti ajatella vaikkapa eräänlaisena "vartalolukkona". Lukkoihin liitetään usein esimerkiksi ns. sidonta eli jaloilla tai vapaalla kädellä tehtävä kiinniotto, jolla esimerkiksi lukossa olevan käden lisäksi estetään hyökkääjän jalkojen tai toisen käden vapaa liikehdintä rimpuilu-, pakenemis- tai vahingoittamistarkoituksessa. Tällaiset asiat saattavat kenties aloittelijan tai muun asioita tuntemattoman mielestä kuulostaa arveluttavilta ja vaarallisiltakin. Siitä huolimatta on näitä asioita ja tekniikoita täysin mahdollista harjoitella aivan turvallisesti osaavien vetäjien opastuksella, kulloinenkin harjoitusvastustaja huomioiden. Lukkoharjoittelu sopii siis myös tytöille ja naisille. Aivan pienillä junioreilla emme kylläkään lukkoja teetä emmekä heille opeta, koska lasten kasvavat nivelet ja kudokset eivät vielä ole valmiit tämän tyyppiseen rasitukseen. Muutamia lukkotyyppejä: 1. Käsilukot - Sormilukot - Rannelukot - Kyynärlukot - Olkalukot 2. Jalkalukot - Lukot polviin - Lukot nilkkoihin ja varpaisiin 3. Muut lukot - Vartalon muihin osiin tehtävät lukot, joita ei luetella tässä yhteydessä

21 8 Tasapaino, heitot (jap. nage-waza), alasviennit ja mattotekniikat Erityinen merkitys lajissamme on tasapainoharjoitteilla. Tämä tarkoittaa esim. vastustajan horjuttamista ja hallittua kaatamista käyttäen hyväksi tämän omaa voimaa sekä huonoa (joko myötäsyntyistä tai hänelle tarkoituksella aiheutettua) tasapainoa. Näin voidaan ohjata vastustaja haluttuun suuntaan. Ajatus on läheistä sukua mm. Judolle ja Aikidolle ja asia on niin olennainen, että se on erikseen mainitsematta mukana hyvin monissa pariharjoitteissa ja tekniikoissa. Myös heittojen opettelu ja harjoittelu kuuluu Shoto Budoon. Tässä yhteydessä mainitaan myös mattotekniikat, jotka usein seuraavat juuri heitoista ja alasvienneistä. Esimerkkejä heitoista: Käsivarsikieppi: Käden sitominen, oman vartalon kiertäminen ja vartalon painon siirtäminen sidotun käden varaan, jolloin vastustaja heitetään mattoon hallitusti. Tilanne pyritään päättämään hallintaotteeseen, esimerkiksi käsilukkoon siihen käteen josta heitettiin. Olkaheitto: Painista tuttu heitto, jossa vastustajan käsi kaapataan tiukkaan otteeseen ja heitetään hänet ylitse samalla omilla jaloilla ponnistaen. Tilanne pyritään päättämään hallintaotteeseen, esimerkiksi heittokäteen tehtävään käsilukkoon. Kampitus: Päälle ryntäävää hyökkääjää ei pysäytetä, vaan käännytään ja kampataan hänet oman ojennetun jalan yli samalla käsillä saattaen. Tilanne pyritään päättämään hallintaotteeseen, esimerkiksi käsi- tai jalkalukkoon tms. Uhrautumisheitot: Heitto alkaa yleensä tilanteesta, jossa molemmilla on ote toisen puvun kauluksesta. Vastustaja heitetään kaatumalla itse taaksepäin samalla omilla jaloilla vauhdittaen häntä joko jaloista tai keskivartalosta. Tilanne pyritään päättämään hallintaotteeseen tai pyörähdykseen hänen päälleen (ukemi takaperin). Esimerkkejä mattotekniikoista: Matto-ottelu: Periaatteessa vapaapainia, johon on yhdistetty lukot, sidonnat, hallintaotteet ja kuristukset. Tappiolla oleva pyrkii puolustautumaan mahdollisimman tehokkaasti ja estämään toisen tekniikat. Puolustautuminen: Käsittää paitsi kilpikonna- ja muun puolustautumisen painitilanteissa, myös erittäin merkittävänä osana itsensä puolustamisen tilanteessa, jossa ollaan esim. lattialla selällään; tällöin pyritään estämään vastustajan yritykset aiheuttaa itselle vahinkoa ja pitämään tämä loitolla esim. jalkoja käyttäen.

22 9 Muut: Ahtaan tilan- ja asetekniikat Tila: Vaikka korostammekin harjoittelussamme liikkumisen osaamisen merkitystä, pyrkii Shoto Budo olemaan mahdollisimman käytännönläheinen itsepuolustusmuoto. Tästä syystä harjoittelemme myös ahdistettuna toimimista silloin, kun tilaa laajoihin liikkeisiin ei yksinkertaisesti ole. Päällekarkaus- ja muut hätävarjelutilanteet saattavat yllättää vaikkapa rappukäytävissä, katsomoissa, kapeissa käytävissä, pienissä huoneissa tai paikassa jossa on esim. runsaasti pöytiä ja tuoleja. Tällaisissa epätavallisissa paikoissa ja tilanteissa olisi osattava käyttää hyödykseen omaa tasapainoaan ja soveltaa tekniikoita tilan rajoitukset huomioon ottaen. Toisaalta aktiiviharrastaja hyötyy tämäntyyppisen harjoittelun ansiosta tasapainon ja koordinaation kehittymisestä ja ylläpidosta vaikkei ikinä joutuisikaan hyökkäyksen kohteeksi. Suomen oloissa tyypilliset jäiset pihat tai liukkaat portaikot on mahdollista tavallisessa arkielämässä kohdata muitta murheitta, mikäli oma mielikuvitus ja aktiivisuus mahdollistaa harjoituksissa saatujen oppien täysimääräisen hyödyntämisen. Nämä hyödyt eivät tietystikään koske ainoastaan liukkautta ja talviaikaa, mutta toimivat tässä osaltaan karateharjoittelun monipuolisuutta ja käytännönläheisyyttä havainnollistavina esimerkkeinä. Aseet: Shoto Budoon kuuluu olennaisesti, että harjoittelemme usein myös asetekniikoita. Karatekalle kaikki käsillä olevat tavarat voivat hätätilassa olla puolustukseen käytettäviä aseita. Tämä havaitaan myös pidemmälle edistyneiden Kataharjoitteissa. Erilaisilla kepeillä ja vastaavilla voidaan paitsi jumpata ja laajentaa nivelten liikkuvuutta, myös tehdä kataa sekä treenata paritekniikoita, lyöntien väistämisiä ja aseen ottamista pois vastustajalta. Puisilla tai oikeilla puukoilla ja muilla vastaavilla aseilla opetellaan luonnollisesti puolustautumaan tällaista hyökkäystä vastaan, ottamaan ase pois ja hallitsemaan tilanne niin psykologisesti kuin fyysisestikin. Toisinaan harjoittelussa käytetään apuna myös esimerkiksi vöitä, tuoleja, laukkuja ja muita vastaavia esineitä, mitä voi kuvitella normaalielämässä vastaan tulevan. Aseharjoittelun kautta on mahdollista turvallisessa harjoitustilanteessa, -ympäristössä ja -seurassa kohdata pelottavat tilanteet ja saavuttaa realiteetteihin perustuva itsevarmuus, jonka merkitystä ei pidä väheksyä. Oikeanlainen itseluottamus sekä harjoittelun myötä kehittyvät tilanteen- ja elämänhallintataidot auttavat menestymään myös arkipäivässä, olipa kyse opiskelusta tai työelämästä.

23 10 - Kata Kata on olennainen osa karateharjoittelua. Kataa voidaan harjoitella yksinään tai yhtä hyvin useiden kymmenien ihmisten ryhmänä, hiljaisuudessa tai häirittynä, hitaasti tai nopeasti jne. Katat ovat ennalta sovittuja ja opeteltuja liikesarjoja (askel-, asento- ja tekniikkayhdistelmiä), jotka noudattavat tiettyä omaa logiikkaansa. Kauan sitten ne olivat ainoa tapa säilyttää tietoa jälkipolville; vielä tänäänkin niiden avulla välittyy paljon erittäin oleellisia asioita aivan jokaiselle harjoittelijalle. Monet löytävät harjoitusvuosien myötä omat suosikkikatansa, mutta kaikkien katojen osaaminen tietyssä järjestyksessä kuuluu silti Suomen Karate-Do Shotokain vyöjärjestelmän virallisiin vaatimuksiin. Katojen harjoittelusta kannattaakin siis opetella todella varauksetta nauttimaan. Niiden historia ei syyttä suotta ole satojen, jopa tuhansien vuosien mittainen, ja niiden avulla on mahdollista tavoittaa jotakin ainutlaatuista siitä hengestä mikä karaten on pitänyt elossa ja voimakkaana halki aikojen. Lisäksi kataharjoittelu antaa jokaiselle jotakin ainutlaatuista ja yksilöllistä joka tukee harjoittelijan omia taipumuksia ja kykyjä sekä lisää osaltaan taitoa keskittyä olennaiseen ja pelkistettyyn myös muussa elämässä. Osassa ylempien vöiden katoja mukaan tulee mm. hengitysharjoittelua ja muitakin, ei-niin-ilmeisiä asioita, jotka eivät koskaan avaudu ulkopuolisille. Tyyliimme kuuluu luonnollisesti myös Bunseki eli katojen teknisen sisällön purkaminen ja järjestelmällinen harjoittelu. Lajimme piirissä kaikkien säännöllisesti harjoittelemat katat: Taikyoku Shodan HEIAN 1-5 (Tunnetaan joissakin muissa karatetyyleissä myös nimellä "Pinan") Heian Shodan Heian Nidan Heian Sandan Heian Yondan [Yodan] Heian Godan TEKKI 1-3 Tekki Shodan Tekki Nidan Tekki Sandan TEN-NO-KATA Muita, lähinnä ylempien vöiden katoja: Bassai Dai, Kwanku Dai, Meikyo, Gankaku, Empi, Hangetsu, Jion, Jutte. Lisäksi mm. Bassai Sho, Kwanku Sho, Sanchin, Sochin, Jiin jne. Bo- eli keppikatat: Matsukaze & Sagukawa

24 Loppusanat Toivomme, että tästä pienestä oppaasta on iloa ja hyötyä Sinulle, oletpa muuten vain kiinnostunut tai jo aktiivinen Shoto Budon harjoittelija. Kaikkia asentoja, ajatuksia ja tekniikoita ei nähty järkeväksi kuvata ja selittää tässä yhteydessä pilkuntarkasti muuten tästä olisi tullut jo kirja. Korostamme lopuksi vielä jo alussa mainittua tärkeää asiaa, eli rehellisyyden merkitystä harjoittelussa. Oikeanlainen asenne vie tässäkin lajissa pitkälle! Teeskentelemällä ja puolihuolimattomalla huiskaamisella ei taas opi mitään, vaikka ravaisi harjoituksissa vuosikaudet. Kaikki ovat yhtä tervetulleita treenaamaan ja jokaiselle löytyy takuulla paikkansa iloisessa, mukavassa porukassamme! Vetäjät Juha Salmi Juha Rötkö Mikko Kvist Shoto Budon pääkouluttaja on Juha Salmi, 5.dan. Jussilla on harjoittelusta n. 30 vuoden kokemus. Hän on myös Suomen Karate-Do Shotokain hallituksen jäsen. Toinen "Jussimme", Juha Rötkö, on tällä hetkellä aikuisten lajivastaava. Hän on aloittanut harjoittelun vuonna 1986 ja paininut tätä ennen 8 vuotta. Hänen vyöarvonsa on 5. dan. Juniorien lajivastaavalla Mikko Kvistillä on 2. danin musta vyö. Hänen osaltaan harrastus alkoi v Junioritoiminnasta Mikko on vastannut vuodesta 1996 lähtien. Seurassamme harjoittelee ja harjoituksia vetää edellä mainittujen lisäksi säännöllisesti myös useita muita henkilöitä vyöarvoilla dan. Yhteystiedot: Juha Salmi: p ; autosahko.jsalmi@co.inet.fi & juha.salmi@shotobudo.fi Juha Rötkö: p ; jussi.rotko@pp.inet.fi & jussi.rotko@shotobudo.fi Mikko Kvist: p ; mikko.johanna@pp.inet.fi & mikko.kvist@shotobudo.fi Tämän julkaisun toimittaja & Pekka Raninen, p ; pekka.raninen@gmail.com & pekka.raninen@shotobudo.fi

25 Kuvia, lähteet & kiitokset Shigeru Egami-sensei noin v Bokken -harjoittelua, Peter Nystén (5.dan), Hki Dan-kataa; Kwanku Dai Lähteet ja kiitokset: Shoto-Budo:n ja Suomen Karate-Do Shotokai ry.:n tekstit ja julkaisut; SKDS:n jäsenseurojen verkkosivut & sisarseurojen vetäjät. Shigeru Egami: The Heart of Karate-Do; ISBN: Clive Layton: The Life and Times of Mitsusuke Harada; ISBN: Suomen Japani-kilta ry / Heikki Mallat, Hki. Tyylikuvaus & Tekninen esittely ; tekstiosuudet Pekka Raninen, tarkistusluku Juha Rötkö & Mikko Kvist. Copyright Kuusankosken budoseura Meijin Den Ryu ry, Kuusankoski Kaikkien kuvien oikeudet alkuperäisillä omistajilla. All photo rights original owners.