Energia- ja ilmastostrategia tienä hallituksen bioenergiatavoitteisiin

Samankaltaiset tiedostot
Aurinkoenergia järkevä investointikohde?

Energia- ja ilmastostrategia tienä hallituksen bioenergiatavoitteisiin

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Aurinkosähkön tuotantokustannus ja kannattavuus. Eero Vartiainen Solar Technology Manager, Fortum Growth Oy

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus

Energiapoliittinen tilannekatsaus ja tulevaisuuden näkymät. Petteri Kuuva Teollisuuden polttonesteet , Tampere

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Ilmastonmuutos haltuun tulevaisuuden energiateknologioilla

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa

Pariisin ilmastosopimus

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkosähköä Suomeen. Jero Ahola LUT Energia

KORPELA ENERGIA OSTAA AURINKOSÄHKÖÄ

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen

Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Kannattava aurinkosähköinvestointi

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

AURINKOSÄHKÖÄ TALOYHTIÖILLE

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTTAJAPAKETTI

Aurinkoenergiaamaatiloilla Virrat

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari

Aurinkosähköstandardointi yliopiston puheenvuoro. Jero Ahola, LUT School of Energy Systems,

Aurinkoenergiailta Joensuu

Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Juha Hiitelä Suomen metsäkeskus

Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Aurinkosähkö kotitaloudessa

Savon ilmasto-ohjelma

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Naps Systems lyhyesti

Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus

Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu

Aurinkoenergia Suomessa

Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ. Keravan omakotiyhdistys Osmo Auvinen

Kansallinen ilmastopolitiikka Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

ABB Oy Domestic Sales Harri Liukku Aurinkosähköjärjestelmät Kytkennät

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Aurinkosähkön tulevaisuudennäkymät ja kannattavuus Suomessa. Jero Ahola

TkT Mikko Juntunen

Vähähiilinen Suomi millä askelilla?

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Aurinkoenergia Suomessa

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (6) Ympäristölautakunta Ypst/

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY.

Ajankohtaista TEMistä / energiasta

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Poveria biomassasta -hanke Antti Niemi

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

SolarForum. An operation and business environment development project

Suomen uuden ilmasto- ja energiastrategian tarkastelua

Energia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski. Yritys

NÄIN MEILLÄ LAPPEENRANNASSA

Hiilineutraali Suomi utopia vai mahdollisuus? Mari Pantsar Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

Aurinkosähkötuotannon mahdollisuudet ja kehityspotentiaali Suomessa

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Suomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus

Markku J. Virtanen, Dr

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Auringosta edullista sähköä kuntiin

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Aurinkoenergia kehitysmaissa

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Aurinkopaneelit omalle katollesi. Löydä oma paikkasi auringon alta

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Aurinkoenergiainvestointi ja kannattava mitoittaminen

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Aurinkosähköä Iso-Roballe

Aurinko lämmittää Kotitalouksia ja energiantuottajia Keski-Suomen Energiapäivä

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Transkriptio:

Energia- ja ilmastostrategia tienä hallituksen bioenergiatavoitteisiin Neuvotteleva virkamies Markku Kinnunen Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 2016 18.2.2016

Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan energian osuus 2020- luvulla yli 50 %, puolitetaan tuon?öljyn käybö ko?maan tarpeisiin ym. hallitusohjelman energiatavoibeet KUVAUS: Laaditaan vuoteen 2030 tähtäävä energia- ja ilmastostrategia toimenpiteineen, ml. uusiutuvan energian edistäminen. 9/15 12/16 1/17 4/17 5/17 Strategiatyön organisointi Energia- ja ilmastostrategia, selontekona eduskuntaan Uusiutuvan energian HE Liikenteen biopolttoaine HE Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma selontekona eduskuntaan PÄÄTOIMENPITEET: 1. KaBava energia- ja ilmastostrategia 2030 2. Energiatuen lisäpanostus 3. Keskipitkän aikavälin ilmastopoli?ikan suunnitelma 2

Energia- ja ilmastostrategian valmistelu Strategiassa linjataan kokonaisvaltaisesti politiikkatoimista, joilla saavutetaan Hallitusohjelman tavoitteet kärkihankkeesta hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan Muut energiapolitiikan tavoitteet (esim. energiatehokkuus ja energiamarkkina-asiat) EU:n 2030 energia- ja ilmastotavoitteet EU:n energiaunionin tavoitteet: strategia on keskeinen osa kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa Strategian valmistelu ja ilmastolain mukainen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma valmistellaan koordinoidusti Yhtenäinen skenaariolaskentapohja Suomen tulevat velvoitteet taakanjakosektorille (maatalous, liikenne, jätesektori, ) 3

Skenaarioiden valmistelu Yhteiset skenaariot energia- ja ilmastostrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelussa käytetään tausta-aineistona yhdessä politiikkatoimien vaikutusarviointien ja muiden erillisten selvitysten kanssa laaditaan tiiviissä yhteistyössä TEM, YM, LVM, MMM, VM - sektoriministeriöt vastaavat omien sektoreidensa työssä mukana virastot, asiantuntijalaitokset, tutkimuslaitokset, konsultit, yliopistoja Skenaariokehikko: koottu yhteiset lähtökohdat ja oletukset Selvitykset osa valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaa (TEAS) sekä ministeriöiden teettämiä

Skenaariokehikko Perusskenaarion lähtöoletusten kuvaus, johon eri ministeriöiden laskenta perustuu Perusskenaario sisältää päätetyt energia- ja ilmastopoliittiset toimet ja niiden vaikutukset Hallitusohjelman uudet energiaan ja ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät tavoitteet eivät sisälly perusskenaarioon Uudet politiikkatoimet tulevat sisältymään erilliseen politiikkaskenaarioon MAAILMANTALOUS SUOMEN KANSANTALOUS JA VÄESTÖ 2015 2020 2021 2030 KANSAINVÄLINEN JA EU:N ILMASTOPOLITIIKKA ENERGIAN HINTA ENERGIANTUOTANTO ENERGIAINFRASTRUKTUURI TEOLLISUUS RAKENNUSTEN LÄMMITYS LIIKENNE TYÖKONEET MAATALOUS METSÄTALOUS JÄTEHUOLTO JA FLUORATUT KASVIHUONEKAASUT (F- KAASUT) ENERGIATEHOKKUUS RES % Politiikkaskenaario Perusskenaario Aika

Energia- ja ilmastostrategian valmistelu Viestintä, avoimuus ja osallistaminen Valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota valmistelun avoimuuteen sekä sidosryhmien ja kansalaisten osallistamiseen valmistelussa. Kick off tilaisuus pidettiin 25.11. Samalla avattiin strategian www-sivut, taustaselvitysten ja oletusten julkistaminen, Asiantuntijatilaisuudet Sähkömarkkinat tammikuussa, Pöyryn TEAS2015-selvitys helmikuussa: Uusiutuva sähkössä ja lämmössä, sähkömarkkinaskenaariot. Metsäenergia ja metsätehollisuus maaliskuussa WEM-skenaario huhtikuussa NETP2016-selvitys kesäkuussa Valmisteluresurssit eivät mahdollista laajapohjaisten eri sektoreita käsittelevien työryhmien hyödyntämistä 6

Strategian valmistelun organisointi 7

Puubiomassan riittävyys 8

Strategian tavoitteet ja sähkömarkkinat 9

Aurinkoenergia järkevä investointikohde? Jouni Tolonen/Fortum Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 2016: Uusiutuva energia ja tulevaisuuden sähkömarkkinat 18.2.2016

Sisältö Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö investointikohteena Fortum ja aurinkoenergia 11

Aurinkoenergia on runsain energiavaramme Annual solar energy Annual global energy consumption by humans Vuotuinen maapallolle tuleva aurinkoenergian määrä on 800 miljoonaa TWh eli yli 5000 kertaa maailman primäärienergian kulutus. Global horizontal irradiation (kwh/m2 per year) Source: Research Institute for Solar Energy, IEA 2013

Paljonko aurinkosähköä voitaisiin tuottaa Suomessa? Aurinkosähköjärjestelmällä, jolla on 15 %:n hyötysuhde, tarvittaisiin 25 km x 25 km pinta-ala Suomen koko sähkönkulutusta vastaavan määrän tuottamiseen. Koko maailman sähkön kulutuksen kattamiseen tarvittaisiin 40% Suomen pinta-alasta.

Auringonsäteily eri puolilla maailmaa Parhaat olosuhteet Lähellä päiväntasaajaa Kirkas ilmasto Korkealla 14

Aurinkoenergiaa on saatavilla Etelä-Suomessa saman verran kuin esimerkiksi etelämpänä Lontoossa Säteilymäärä vaakatasolle vuodessa kwh/m 2,a 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Haja Suora

Suomessa aurinkosähkön tuotanto painottuu vahvasti huhtielokuulle Aurinkosähkön tuotanto 1 kw:n järjestelmällä 200 180 160 140 kwh/kwp 120 100 80 60 40 20 Helsinki Sisilia 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi

Aurinkoenergian tuotantoteknologiat Aurinkosähkö, PV 200 GW Keskittävä aurinkolämpövoima, CSP 5 GW Aurinkolämpö, ST 300 GW Sähköä pienestä kokoluokasta isoihin voimaloihin Sähköä ja lämpöä isossa kokoluokassa Lämpöä ja kylmää pienestä keskisuureen kokoluokkaan 17 Tässä esityksessä keskitytään aurinkosähköön

Aurinkosähkön kasvu jatkuu nopeana maailmassa 500 Ennuste Muut Kumula&ivinen kapasitee0 (GW p ) 400 300 200 100 Australia In?a Japani USA Kiina Muu Eur. Espanja Ranska Britannia 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 E2015 E2016 E2017 E2018 E2019 Italia Saksa 18 Lähde: Global market outlook for solar power 2015-19 (SolarPower Europe, 6/2015)

Aurinkopaneelien hinta laski 80 %vuosina 2009-12, sen jälkeen lasku on ollut maltillisempaa PV module price (euro/wp) 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 German spot market price for PV modules Factory gate c-si Mono c-si Multi c-si a-si CdTe Sources: Photon International, PV magazine 19

System prices in 2015 for various market segments (in Germany) 1600 PV system price ( /kw p ) 1400 1200 1000 800 600 400 BoS Module 200 0 5 kwp 50 kwp 1 MWp 50 MWp 20 Source: PV LCOE in Europe 2014-30, EU PV Technology Platform (June 2015)

PV LCOE in Europe for a commercial 50 kw p system (w/o VAT) PV LCOE ( /MWh) for 50 kw p 140 120 100 80 60 40 20 London/ Stockholm/ Helsinki Munich Toulouse Rome Malaga Addi?onal CAPEX with 6% real WACC Addi?onal CAPEX with 4% real WACC Addi?onal CAPEX with 2% real WACC CAPEX with 0% real WACC 0 OPEX 2015 2020 2030 2040 2050 2015 2020 2030 2040 2050 2015 2020 2030 2040 2050 2015 2020 2030 2040 2050 2015 2020 2030 2040 2050 21 Operational expenditure, 20 /kw p per a Capital expenditure, 1280 /kwp in 2015 Market growth, 10% CAGR 2020-2030 Learning rate, 20% Exchange rate, 1.33 USD/ Module efficiency improvement, 0.4%- points/a Module degradation, 0.5%/a System lifetime, 30a

Aurinkosähkö investointikohteena (1) Pääomavaltaista ei polttoainekustannuksia muut käyttökustannukset pienet paneelit noin 60% kokonaisinvestoinnista Aurinkosähkö on jo kannattavaa hyvissä olosuhteissa voimalaitosmittakaavan investoinnit edellyttävät useissa maissa vielä tukea, hyvissä olosuhteissa (esim. Chile ja Etelä- Afrikka) aurinkosähkö on kilpailukykyistä tukkumarkkinoilla ilman tukia jo nyt aurinkosähkö hinta 57 /MWh (4,34 rupiaa/kwh) Intian viimeisimmässä kilpailutuksessa, likimain sama kuin hiilivoimalla kuluttajajärjestelmien kannattavuus on pitkälti kiinni sähkön kokonaishinnasta, investoinnit aurinkosähköön ovat kannattavia ilman tukia esim. Saksassa, jossa kuluttajahinta on noin 30 c/kwh kustannukset laskevat edelleen Aurinkopaneelit ovat massatuotantoa vakiintuneet paneelikoot (60 kennoa tai 72 kennoa) samat paneelit käyvät eri kokoisiin järjestelmiin erittäin kilpaillut maailmanmarkkinat valtaosa paneelivalmistuksesta siirtynyt Kiinaan ja Taiwaniin hyötysuhde paranee edelleen Yksinkertaista ja luotettavaa teknologiaa ei liikkuvia osia invertteri vaihdettava tavallisesti kerran aurinkovoimalan elinaikana paneelien tuotantotakuut tyypillisesti 25-30 vuotta 22

Aurinkosähkö investointikohteena (2) Aurinkovoimalaitoshankkeen arvoketjussa on erilaisia toimijoita maanvuokraus, hankekehitys, EPC, omistus, O&M, sähkön osto (PPA) valtaosa Euroopan aurinkovoimalaitoksista ovat muiden kuin perinteisten energiayhtiöiden omistuksessa (esim. eläkerahastot) Tuotanto vaihtelee vuoden- ja kellonajan vaikutus helposti laskettavissa tuotannon ennustettavuus riippuu ilmastosta (vrt. Suomen ja Kreikan kesä) lämpimissä maissa aurinkosähkön tuotantoprofiili osuu melko hyvin yhteen kulutusprofiilin kanssa Nopearytmistä 50 MW:n laitos voidaan toteuttaa alle puolessa vuodessa investointipäätöksestä käyttöönottoon luvitus yksinkertaisempaa ja nopeampaa kuin esim. tuulivoimassa, mutta riippuu maasta hankkeet ja rakennetut aurinkovoimalat voivat vaihtaa useaan kertaan omistajaa elinkaarensa aikana eri maiden aurinkosähkömarkkinoilla on nähty nopeita muutoksia mm. tukipolitiikan muutosten vuoksi Asiakkaista tulee tuottajia uhka vaiko mahdollisuus energiayhtiölle? 23

Muutos kohti aurinkotaloutta on käynnissä 24

Fortum Puhtaan energian edelläkävijä 25

Fortum ja aurinkosähkö Aurinkosähköpaketit kotitalouksille Aurinkosähköjärjestelmät yrityksille Lanseerattiin 2012 Ruotsissa ja Suomessa Fortum toimii järjestelmän myyjänä ja hoitaa asennuksen partnerien kautta Sopivan järjestelmän mitoittamiseksi Fortumin verkkosivuilta löytyy laskentatyökalu Räätälöidyt aurinkosähköjärjestelmät yrityksille Fortum hoitaa kaupallisen suhteen asiakkaaseen, systeemin kokonaistoimituksen ja elinkaaripalvelut Toimitus ja asennus yhteistyössä laadukkaiden kumppanien kanssa Ylijäämätuotannon takaisinosto Fortum ostaa kuluttajilta mahdollisesti syntyvän ylijäämäsähkön Takaisinostohinta pörssisähkön tuntihinta - välityspalkkio Vaatii sähkön ostosopimuksen Fortumin kanssa Aurinkoenergiapuisto t Fortum etsii kasvumahdollisuuksia aurinkoenergiassa maissa, joissa on erinomaiset auringonsäteilyolot ja potentiaalia Fortumin muulle liiketoiminnalle Fortum aurinkovoimalaitosten omistaja ja operoija. Voimalaitokset tyypillisesti yli 10 MW. Tällä hetkellä Fortumilla on kaksi voimalaitosta Intiassa.

Aurinkovoimalaitos Intiassa Madhya Pradeshin osavaltiossa Kapelin 12 MWp aurinkosähkölaitos Valmistui v. 2014 lopussa Tuotanto 1 700 kwh/kwp/a 125 000 kiinteästi asennettua CdTe ohutkalvopaneelia ja 15 vaihtosuuntainta Voimalaitos vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 18 000 tonnia vuodessa

Kiitos! lisätiedot jouni.tolonen@fortum.com 28

Missio, uskomuks et ja arvot, visio (Statement of purpose) Paikallisvoima Hallituksen ry:n vuosiseminaari 2016 koppipallo Helsinki 18.2.2016

Missio, uskomuks et ja arvot, visio (Statement of purpose) Hallituksen koppipallo

Aurinkosähkön ostamisen esteitä Mikä on investoinnin kustannus ja takaisinmaksuaika? Mitä oma aurinkosähköjärjestelmä tuobaa? Miten oma aurinkosähköjärjestelmä tulisi mitoibaa? Miten järjestelmä tulisi asentaa? Pilaako paneelit rakennuksen julkisivun? Ostaako energiayh?öni mahdollisen ylimääräisen sähkön? Hallituksen koppipallo

Aurinkosähkön ostamisen esteiden poistaminen Aurinkosähköjärjestelmä kannabaa mitoibaa niin, ebä ylijäämää ei riitä myytäväksi. Aurinkosähköjärjestelmistä on saatavissa runsaas? tuotantodataa, joten esimerkkitaloja löytyy asiakkaan päätöksenteon tueksi. Ostaminen on asiakkaan kannalta helpointa, kun aurinkosähköjärjestelmä toteutetaan avaimet käteen periaabeella => asiakkaan ei tarvitse liikaa mie_ä Hallituksen asioita jkoppipallo a asennus on varmas? oikein tehty ja turvallinen.

Missio, uskomuks et ja arvot, visio (Statement of purpose) Hallituksen koppipallo Järjestelmän hankinta on oltava helppoa ja yksinkertaista!!!

Esimerkki Omakotitalo Taustatiedot Missio, uskomuks et ja arvot, visio (Statement of purpose) Omakotitalo 180 m2 + talousrakennus 60 m2 Sähkönkäyttö 23800 kwh (2013) Aurinkosähkö 3 kw, kolmivaiheinen järjestelmä Investointi järjestelmään n. 5300 euroa (sis alv 24 %), Asennus n. 2300 euroa (jälkiasennuksena) Järjestelmän vuosituotanto noin 3000 kwh Aurinkosähköjärjestelmän tuotto Hallituksen koppipallo 2015 hinnoilla n. 368 euroa/vuosi Ennuste: 10 vuoden kuluttua tuotto n. 450 euroa/vuosi

SUN-Brändin synty Missio, uskomuks et ja arvot, visio (Statement of purpose) Hallituksen koppipallo

Missio, uskomuks et ja arvot, visio (Statement of purpose) Hallituksen koppipallo

SUN-aurinkosähköjärjestelmä Järjestelmän suunnittelu Järjestelmät uki Missio, uskomuks et ja arvot, Järjestelmän visio toimittamine (Statement n of purpose) Mobiiliisovellus Hallituksen koppipallo Avaimet käteen toimitus

SUN-tuoteperhe Vuokravoimalat Ko?taloudet Yritykset Maa?lat Hallituksen koppipallo

Kiinnostuitko? Lammaisten Energia Oy Petri Paajanen 044-5782275 petri.paajanen@leoy.fi