Yki-yrittäjyysaiheinen kirjoituskilpailu Palkitut kirjoitukset 2013 1(6) Alakoulut, 1. palkinto Max Visser, Kartanonrannan koulu, Kirkkonummi. Opettaja Inari Turunen Oli kylmä keskiviikoilta.olin kävelemässä kotiin, kun yhtäkkiä näin maassa kasan rikkottuja lasipulloja. Ajattelin, että mihin maailma oli menossa, sillä jos tämä jatkuisi seuraavien satojen vuosien ajan, lopputulos maailmalle olisi kaaos. Kävelin kotiin, avasin oven, menin sisään ja otin paperin ja kynän ja kiiruhdin työhuoneeseeni. Aamulla Katariina tuli herättelemään minua. Ideani oli kehittää bio-lasi. Bio-lasi olisi biohajoavasta materiaalista tehtyä lasia, joka hajoaisi maaperään. Idea tuli päähäni kun olin edellisenä iltana nähnyt kasan rikottuja lasipulloja. Olin aivan puhki, koska olin koko yön hahmotellut bio-lasiani. Aineksina käyttäisin lannoitetta ja hiekkaa, jotka polttaisin yhteen niin, että siitä tulisi lasia. Lasi näyttäisi aivan samanlaiselta kuin tavallinen lasi. Ilta alkoi saapua. Olin saanut piirustukseni valmiiksi, enää jäljellä olisi vain toteutus. Kaverini Tomi omistaa lasiuunin, joten päätin soittaa hänelle ja kysyä pientä palvelusta. 5 päivää myöhemmin biolasi oli valmis. Olin ottanut Tomin mukaan yritykseeni. Sovimme, että minä hoitaisin raha puolen ja hän hoitaisi lasin tuottamisen. Lähdimme Tomin kanssa etsimään sopivaa paikkaa, jota voisimme vuokrata ja pitää kauppanamme. Viikon päästä olimme saaneet bio-lasiamme jo valmistettua yli 500 000 kappaletta. Olimme valmiita myymään tavaroitamme. Valmistimme lasikulhoja, laseja ja muita esineitä lasista. Kulut eivät olleet suuret. Päätimme aloittaa myyntimme sillä, että pitäisimme pienen ale-myynnin. Seuraavana päivänä lehdessä oli jo uutinen bio-lasistamme. Se oli hyvä juttu meille, sillä uutisia katsoo moni ihminen ja he saisivat tietää bio-lasistamme ja saisimme enemmän asiakkaita. Vuoden sisällä olimme saaneet kerättyä myyntituloa reilut 900 000. Tuloa tuli koko ajan ja asiakkaita kävi kaupassamme jatkuvasti. Olimme tyytyväisiä tulokseen. Meidät oli kutsuttu parhaan yrittäjän palkinto-gaalaan. Olimme tietenkin innoissamme. Saimme monia uusia ystäviä paikalta. Moni oli kuullut yrityksestämme ja se oli tehnyt heihin vaikutelman. Voitimme vuoden yrittäjä-palkinnon. Yrityksemme toimii hyvin koska Tomi ja minä emme riitele koskaan ja asiakkaamme ovat tyytyväisiä tuotteisiin. Olemme myös saneet uusia ostajia tuotteellemme vaikkapa IKEA. Nyt elämme makeaa elämää Vaimoni kanssa. Tietenkin jatkamme vielä bio-lasin tuotantoa, jotta maailmasta tulisi parempi.
Alakoulut 2. palkinto 2(6) Vilma Nupponen, Nyhkälän koulu, Karkkila. Opettaja Marika Tudeer Jos tekisin yrityksen, se olisi Ideax! Ideaxissa myytäisiin ideoita. Yrityksessäni työntekijöiden pitää olla pirteitä, auttavaisia ja kekseliäitä. Ideaxissa ideat olisi kansioissa hyllyllä tiskin takana. Kun asiakas tulee sisään, hän tulee tiskin eteen, ja kertoo mihin aiheeseen hän tarvitsee idean/ideoita. Yritykseni ostaisi myös ideoita. Myymälöitä olisi suomessa ja mahdollisesti muualla Euroopassa. Jos myymälöistä ei löytyisi sopivaa ideaa, voisi tilata idean. Ne toimitettaisiin viikon sisällä. Ideaxin myymälöissä olisi aina pieni odotustila, jossa voisi olla ruhkan aikana. Sinne voisi mennä katsomaan televisiota, ja sieltä voisi ostaa kahvia tai pillimehun. Ideaxin aukioloajat olisi: Ma-Ti klo 8.00-20.00. Ke-To klo 7.00-21.00. Se ei olisi auki viikonloppuisin, koska minulla ja minun apureilla pitäisi olla aikaa keksiä ideoita. Yritykseni olisi siitä hyvä, koska se ei saastuta paljon,koska siihen ei tarvitse tehtaita, se on hyödyllinen ja uusi. Yritykselläni olisi oma nettisivu. Sieltä voisi katsoa minkä aiheisia ideoita tulisi pian myymälöihin. Yksi idea maksaisi 8e/kpl. Työntekijöillä olisi mustat housut, ja värikkäät paidat, joissa lukisi isolla Ideax! Itse tulisin töihin avaamaan lähimmän myymälän, ja lähtisin puolelta päivin. Muihin myymälöihin palkkaisin johtajat, jotka päättäisivät osan sen myymälän asioista, auttaisivat minua ja avaisiivat sen myymälän. Minua kutsuttaisiin ylijohtaja Vilma Nupposeksi. Tässä minun ideani. Toivottavasti pidit siitä!
Alakoulut, 3. palkinto 3(6) Marjut Mäenrinta, Pukkilan kirkonkylän koulu, Pukkila. Opettaja Heli Soininen Taidepuoti Jos minulla olisi yritys oma, se olisi taidekauppa soma. Siellä mä myyn kirjoja, sekä kukkia, että purjoa. Tottakai myös tauluja löytyy, ei niit ilman ois mitään hyötyy! Kauppani myös hyväntekeväisyyttä tekis, enhän mä oo mikään epis! Rahaa lähettäisin Afrikkaan, tai vaikka Kiinaan, jos tarvitaan! Aatelkaa vaik Afrikan lapsii, eihän ne saa ees vaivasta taksii! Puodissa myös myyn mä saksii, ja askartelutarvikkeit monta satsii! Kauppaan kamat itse teen, tai hankin kirpparilt, jee! Kierrätys on tärkee juttu, senhän pitäis jo olla tuttuu! Täällä kamat on täyttä laatua, Hei! Nyt tuli halvalla saatua! Minun puotini auttaa tahtoo, hei tuu vaan tänne, jos ei oo pään pääl kattoo! Sillä hyvistä teoista hyvän mielen saa, hei haloo, tuu säkin mukaan!
Yläkoulut, 1.palkinto 4(6) Marjut Kettunen, Tapainlinnan koulu, Hyvinkää. Opettaja Jussi Koskilinna Minun Yritykseni Yritykseni ideana olisi vuokrata henkilökuntaa sairaaloihin, yksityisille vastaanotoille tai yksityiseen hoitoon, yritykseni olisi pääasiallisesti keskittynt vanhuset huoltoon. Sairaanhoitajista ja lääkäreistä on usein pulaa ja yritykseni tarjoaisi henkilökuntaa heille joilla olisi vajavainen henkilökunta tai jotka haluaisivat jonkun hoitamaan heitä/ heidän läheistään hyvällä osaavuudella. Jos perustaisin tämän yrityksen, mielestäni itsellänikin pitäisi olla pätevyys hoitoalalla, jotta itsekin voisin työskennellä täydellä teholla. Yritykseeni ottaisin muutaman yhtiökumppanin, jonka kanssa saisin yritykseni liikkeelle. Olisi parasta, jos hekin olisivat hoitoalan ihmisiä ja olisivat päteviä toimimaan kunnollisina työtekijöinä, eivätkä vain osakkaina. Palkkaisin tilintarkastajan ja lainoppineen hoitamaan osaamisalueisiinsa liittyvät asiat. Omaan vuokrattavaan henkilökuntaan yrittäisin palkata mahdollisimman paljon vanhuksenhuoltoon perehtyneitä henkilöitä, sillä näillä näkymin vanhuksenhuolto on koko ajan tarvitsemassa lisää henkilökuntaa.tärkeää olisi myös, että alaisillani olisi kokemusta alalta, mielelläni en palkkaisi henkilöä, joka olisi vasta suorittanut koulutuksensa. Kokonaisuudessa yritykseni saattaisi menestyä juuri siksi, että vanhustenhuollon työvoimapula on ajankohtainen asia ja eläkkeelle jäävillä henkilöillä alkaa olla enemmän varaa jopa yksityiseen hoitoon. Jos olisi niin, että yritykseni menestyisi hyvään tahtiin, voisi ajatella laajentamista omaan hoitokotiin. Oma hoitokoti olisi kallis ja hieman riskipeliä, mutta hoitikotiakaan ei tarvitsisi aloittaa suuressa mittakaavassa, riittäisi, että saisi paikan, jonne perustaa hoitokodin ja henkilökunta. Aluksi hoitokoti voisi olla vain 10-20 henkilölle ja sen menestyessä suurentaa hoidettavien määrää. Yritykseni siis kokonaisuudessa voisi aina suurentua, jos varaa riittäisi ja tämän takia uskoisin, että se selviäisi tarpeek si hyvin kilpailussa.
Yläkoulut 2. palkinto 5(6) Elisa Palmroos, Mäntysalon koulu, Nurmijärvi. Opettaja Ursula Anttila-Halinen Ompelukoneet surisevat ja sakset napsuvat. Kauniit kankaat päällystävät työpöytiä ja iloisen väriset, lampaalta tuoksuvat lankavyyhtit nökköttävät hyllyssä. Minulla on vihdoin oma yritys. Oma käsityö ateljeeni, jossa voin toteuttaa kaikki päähän pälkähtävät ideat. Rakkaat työkaverit,joiden kanssa jaan käsitöiden ilon. Ja tietenkin asiakkaat. Voi, miten hyvää oloa tunnen, kun esimerkiksi joku kaltaiseni 150 senttinen saa itselleen sopivia housuja! Kun tietää,että on tehnyt toiselle jotain hyvää,se palkitsee. Minulla on luontainen taipumus siihen,että haluan auttaa muita.siispä halusin yhdistää rakkaan harrastukseni käsityöt ja auttamisen yrityksessäni. Niinpä palkkaan myös kuntoutuksessa olevia ja kehitysvammaisia henkilöitä töihin yritykseeni. Hekin ovat ihmisiä ja tarvitsevat palkkaa ongelmistaan huolimatta. He tekevät esimekiksi uniikkeja koruja helmistä,kierrätys materiaaleista yms. Työ on sopivan kevyttä ja helppoa. Yritän kovasti pitää huolen siitä,että kaikilla työntekijöilläni on mukavaa ja että he saavat tietää kuinka paljon arvostan heidän työtään. Tuon esimerkiksi omasta lompakosta kustannettua pullaa ja kahvia joka perjantai. Budjetit eivät ole yleensä kovin suuria,mutta koetan myös aika-ajoin järjestää kehityspäiviä. Pieni Punainen Rusetti, mittatilaustöitä,vaatteita,asusteita ja piensisustusta,lukee pienen punaisen mökin oven yläpuolella. Ovessa riippuu kyltti Tervetuloa! Liikkeeni terassi täyttyy kesäkukista. Maketoista,pelargoneista,orvokeista. Minussa on aina elänyt sisällä mummo,jotan se myös näkyy liikkeen julkisivussa. Paikan sain mitä parhaimmalta paikalta,meilahden alueelta,neren tuntumasta. Kyllähän se maksoi,mutta on hintansa väärti! Kovin rahakasta tämä työ ei ole,mutta se on jotain mitä rakastan. Unelmani on toteutunut ja siihen ei kuulu valtavaa rahamäärää ja luksusautoja.
Yläkoulut, 3. palkinto 6(6) Karoliina Uusitalo, Mäntysalon koulu, Nurmijärvi. Opettaja Lotta Kallio Linnunpönttöpoika Iskä, iskä tuu äkkii kattoo mitä mä osaan tehä! kiljuin naama punaisena innostuksesta. Ojensin isälle itse rakennetun linnunpöntön. Se oli tehty navetan vintiltä löytyneistä ajan kuluttamista jämälaudoista ja nauloista. Olin maalannut sen punaiseksi ja kaivertanut kylkeen nimikirjaimeni. KL, K niin kuin Kaius ja L niin kuin Lehti. Olin mielestäni ikäisekseni oikein näppärä käsistäni. Itseluottamusta minulta ei ainakaan puuttunut. Kesälomani oli juuri alkanut ja innostuin aikani kuluksi nikkaroimaan kaikkea. Olin tehnyt jo penkin majaani, puulusikoita ja kaikkea muuta, mutta mielestäni tämä linnunpönttö oli sensaatio. Rikastuisin tämän avulla, ajattelin vilpittömän pikku kakkosluokkalaisen aivoilla. Tämähän on tosi hieno. Olet oikein taitava, isä kehui. Naamani punertui ylpeydestä. Iskä mä oon päättäny rikastuu tän avulla. Musta tulee Nummikylän virallinen linnunpönttöjenmyyjä. Musta tulee yrittäjä. hehkutin innostuneena. Isä naurahti hyväntahtoisesti: loistava idea poikaseni, kipaisen kauppaan hakemaan lisää nauloja, lautoja ja punaista maalia. Kiitti iskä, Oot paras! riemuitsin ja rutistin isää. Parilla juoksuaskeleella olin jo sisällä kertomassa asiasta äidille. Navetan vintiltä kuului vielä illallakin tasaista naputusta. Aurinko oli jo laskenut metsän taakse, kun äiti tuli kertomaan, että oli pakko lopettaa Kaius, nyt on iltapala, voit jatkaa taas aamulla äiti huikkasi alhaalta. Lähdin vastahakioisesti kipuamaan vintin jyrkkiä portaita alas. Päivän saavutukseni oli viisi valmista ja yksi melkein valmis linnunpönttö. Tekisin sen aamulla valmiiksi ja sitten pystyttäisin kojun pienen kyläkauppamme eteen. Aamulla heräsin jo kukonlaulun aikaan ja lähdin hipsimään kohti navettaa. Matkalla sinne melkein kompastuin vanhaan lammasvillakoiraamme. Maalasin keskeneräisen linnunpöntön valmiiksi ja heitin hetulaani mukaan nappaamani voileivän. Nappasin pyöräni talon nurkalta ja lähdin polkemaan kohti kauppaa. Kaupan edessä oli pieni pöytä mihin asetin pönttöni ja sen takana oli pieni kivi jossa voisin istua. Kirjoitin suurelle paperille harakanvarpaillani myyn-nis-sä hie-no-ja lin-nun pönt-tö-jä hin-ta vain 10-eu-roa. Sen jälkeen istuin kivelle odottamaan pieni rasia kädessäni mihin panisin rahani. Silmäni nuokkuivat ja silmäluomeni lupsahtelivat, lopulta nukahdin. Säpsähdin hereille ja ensimmäisenä huomasin auringon olevan jo korkealla. Olin nukkunut jo monta tuntia. Kohdistin katseeni ja edessäni seisoi naapurin mukava täti. Hei, taisit nukahtaa hän iski minulle silmää, joskus tämä yrittäminen on hiukan tylsää. Kuulinkin äidiltäsi tästä pikku linnunpönttökaupasta ja päätin tulla ostamaan yhden Katseeni kirkastui Oi se olisi tosi hauskaa iloitsin. Valitsen tämän täti valikoi, tässä rahasi. Tuijotin lumoutuneena kaunista kymmenen euron seteliä, laskin sen varovasti rasiaan ja kiitin tätiä. Kerron tästä kaikille tutuilleni, täti lupasi avuliaasti. Juttelimme vielä hetken ja tädin lähdettyä istuin kivelle odottamaan seuraavaa asiakastani Iltaan mennessä rasiassa komeili jo 40 euroa. Jäljelläkään oli enää vain kaksi josta toisen ostaisi isä ja toisen mummi. Ryömin peittoni alle ja nukahdin sänkyyni kuvitellen, kuinka joskus aikuisena omistaisin ison yrityksen. 30 vuotta myöhemmin Huomenta, huomenta! huikkailin kaikille työntekijöilleni kahvikuppi kädessäni. Kävelin pitkin käytävää jolla sijaitsi kaikki toimistot ja kurkkasin yhdestä ikkunasta pihalle missä näin jo työmiesten rakentavan huonekaluja. Omistan Itä-Suomen johtavan huonekalu- ja lautafirman. Yllättäen firmani tuotteisiin kuuluu myös linnunpönttöjä. Onhan yritykseni nimikin Linnunpönttöpoika.