TE-toimiston palvelut työllistämisen tueksi 2015 Välityömarkkinat- ja yritysyhteistyöseminaari työllistämisen ajankohtaiset asiat 11.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto
Uusi palkkatukijärjestelmä 1.1.2015 siirryttiin perustuki + lisäosa mallista prosenttiperusteiseen palkkatukeen Palkkatuen määrä 30, 40 tai 50 prosenttia palkkauskustannuksista Tukitaso ja tuen enimmäiskesto määräytyvät tuella palkattavan työttömyyden keston tai vamman/sairauden aiheuttaman pysyvän tai pysyväisluonteisen tuottavuuden alentuman perusteella 2
Palkkatukiuudistuksen tavoitteet Pyritään parantamaan työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua tukipäätösten ennakoitavuutta palkkatuetun työn vaikuttavuutta Pyritään ottamaan nykyistä paremmin huomioon kilpailuneutraliteettiin liittyvät seikat heikossa työmarkkina-asemassa olevat Pyritään vähentämään palkkatukeen liittyvää hallinnollista työtä ja nopeuttamaan palkkatukihakemusten käsittelyä ja palkkatuen maksatusta 3 5.12.2014
Palkkatuen myöntämisen yleiset edellytykset Palkkatuetun työn tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammatillista osaamista ja edistää avoimille työmarkkinoille työllistymistä Palkkatuen myöntäminen edellyttää, että TE-toimisto arvioi tuella palkattavan tuottavuuden olevan tarjolla olevassa työtehtävässä alentunut ammatillisessa osaamisessa olevien puutteiden johdosta. Palkkatuki voidaan kuitenkin myöntää, vaikka tuella palkattavan ammatillisessa osaamisessa ei ole puutteita, jos tuella palkattava on täyttänyt 60 vuotta ja ollut yhtäjaksoisesti työtön vähintään 12 kuukautta välittömästi ennen palkkatuen myöntämistä. 4 5.12.2014
Palkkatuen myöntämisen yleiset edellytykset Palkkatuen myöntäminen vamman tai sairauden perusteella edellyttää, että TE-toimisto arvioi vamman tai sairauden olennaisesti ja pysyvästi tai pysyväisluonteisesti alentavan työttömän työnhakijan tuottavuutta tarjolla olevassa työtehtävässä. Työ- ja elinkeinotoimisto voi palkkatukea myöntäessään asettaa tuen saamiselle tuella palkattavan ja tuen tarkoituksen toteuttamisen kannalta tarpeellisia ehtoja. 5 12.2.2015
Palkkatuen määrä ja enimmäiskesto 1/2 Työttömyys kestänyt alle 12 kk tukijakso enintään 6 kk tuki 30 % palkkauskustannuksista Työttömyys kestänyt vähintään 12 kk 14 kk:n aikana tukijakso enintään 12 kk tuki 40 % palkkauskustannuksista Työttömyys kestänyt vähintään 24 kk 28 kk:n aikana tukijakso enintään 24 kk tuki enintään 12 kk:n ajan 50 % palkkauskustannuksista, minkä jälkeen 30 % palkkauskustannuksista Jos tuki myönnetään elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena tukena, edellytetään lisäksi, ettei tuella palkattava ole ollut toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa palkkatuen myöntämistä välittömästi edeltäneiden 24 kk:n aikana 6 5.12.2014
Palkkatuen määrä ja enimmäiskesto 2/2 Vamma tai sairaus, joka alentaa olennaisesti ja pysyvästi tai pysyväisluonteisesti tuottavuutta tarjolla olevassa tehtävässä tukijakso enintään 24 kk kerrallaan tuen määrä 50 % palkkauskustannuksista palkkatuki voidaan myöntää uudelleen ilman jäähyä 7 5.12.2014
Tuen määrä ja enimmäiskesto eräissä tapauksissa 1/4 Yhdistys tai säätiö palkkaa muihin kuin elinkeinotoiminnaksi katsottaviin tehtäviin vähintään 24 kk 28 kk:n aikana työttömänä olleen tuki enintään 12 kk:n ajan 100 % palkkauskustannuksista enintään 65 %:een työaikaan saakka, kuitenkin enintään valtion talousarvion mukainen enimmäismäärä kuukaudessa 12 kk:n jälkeen 30 % palkkauskustannuksista enintään 12 kk Enimmäismäärä vuoden 2015 talousarvion mukaan 2 000 e/kk henkilöä kohti, minkä lisäksi lomaraha 65 %:n työajan osalta 65 % työaika lasketaan työehtosopimuksen mukaisesta säännöllisestä enimmäistyöajasta tai, jollei sovellettavaa työehtosopimusta ole, työaikalain mukaisesta säännöllisestä enimmäistyöajasta (40 h/viikko) 8 5.12.2014
Tuen määrä ja enimmäiskesto eräissä tapauksissa 2/4 Kunnalla on oikeus saada palkkatukea 50 % palkkauskustannuksista, kun kunta työllistää työttömän työnhakijan 11 luvun 1 :ssä tarkoitetun velvoitteen perusteella 9 5.12.2014
Tuen määrä ja enimmäiskesto eräissä tapauksissa 3/4 Poikkeukset enimmäiskestoon 60 vuotta täyttänyt ja ollut yhtäjaksoisesti vähintään 12 kk työtön välittömästi ennen palkkatuen myöntämistä tukijakso enintään 24 kk kerrallaan tuen määrä ensimmäisen 12 kk:n ajalta työttömyyden keston perusteella 40 tai 50 % palkkauskustannuksista, tämän jälkeen 30 % palkkauskustannuksista työnsuunnittelija tukijakso enintään 24 kk oppisopimus tuki voidaan myöntää koko oppisopimuskoulutuksen ajaksi Kohdat 2) ja 3): tuen määrä tuella palkattavan työttömyyden keston perusteella 30, 40 tai 50 % palkkauskustannuksista enintään 12 kk:n ajan, minkä jälkeen 30 % palkkauskustannuksista (tai vamman/sairauden perusteella 50 % palkkauskustannuksista) 10 5.12.2014
Tuen määrä ja enimmäiskesto eräissä tapauksissa 4/4 Alle 30-vuotiaan palkkaamiseen voidaan myöntää palkkatukea enintään 10 kuukaudeksi, vaikka tuella palkattava olisi ollut työtön alle 12 kuukautta Väliaikainen säännös, joka on voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Työsuhteen tulee alkaa viimeistään 31.12.2016 11 5.12.2014
Palkkatuki sosiaaliselle yritykselle Vamma tai sairaus tukijakso enintään 36 kk kerrallaan Henkilö, joka on ollut työttömänä työnhakijana yhtäjaksoisesti 12 kk tai tähän rinnastettava tukijakso enintään 12 kk tuen määrä 50 % palkkauskustannuksista, kuitenkin enintään 1300 e/kk tai 40 % palkkauskustannuksista ilman enimmäismäärää (edullisuusvertailu) 500 päivää työttömyysetuutta työttömyyden perusteella saanut tuen määrä 50 % palkkauskustannuksista enintään 24 kk Muilta osin palkkatuki myönnettäisiin samoin ehdoin kuin muillekin yrityksille 12 5.12.2014
Työnantajaan liittyviä palkkatuen edellytyksiä 1/2 Jos työnantaja on tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä taikka työnantajan palveluksessa on osa-aikaisia työntekijöitä, palkkatukea voidaan myöntää, jos työnantaja on ennen palkkatukihakemuksen tekemistä työsopimuslaissa säädetyllä tavalla täyttänyt velvollisuutensa tarjota työtä irtisanotuille, lomautetuille ja osa-aikatyötä tekeville Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle edellyttää lisäksi työsopimuslaissa säädetystä yhdeksän kuukauden takaisinottoajasta poiketen, että työnantaja on tarjonnut työtä sellaiselle tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanomalleen työntekijälle, jonka irtisanomisaika on päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana Palkkatuen myöntämiselle ei ole estettä: jos työn tarjoamiseen ei ole velvollisuutta työsopimuslain mukaan tai työehtosopimuksen määräyksen perusteella jos työnantaja on täyttänyt velvollisuutensa tarjota työtä, mutta työntekijät eivät ota työtä vastaan 13 5.12.2014
Työnantajaan liittyviä palkkatuen edellytyksiä 2/2 Palkkatukea ei myönnetä, jos: tukeen perustuva työhön ottaminen aiheuttaisi tai voisi aiheuttaa työnantajan palveluksessa olevien muiden työntekijöiden irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen tuki vääristäisi muiden samoja tuotteita tai palveluja tarjoavien tahojen välistä kilpailua työnantaja on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja, ellei TE-toimisto tuella palkattavaan liittyvistä erityisistä syistä pidä tuen myöntämistä tarkoituksenmukaisena elinkeinotoimintaa harjoittava työnantaja on valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 18 kohdassa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys tai työnantajaa koskee 1 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettu Euroopan komission aikaisempaan päätökseen perustuva perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjen vastaiseksi tai sisämarkkinoille soveltumattomaksi 14 5.12.2014
Palkkatuki työnantajalle, jolla on osa-aikaisia työntekijöitä Palkkatukea hakeva työnantaja ilmoittaa palkkatukihakemuksessa mm. onko se tarjonnut työtä työsopimuslain edellyttämällä tavalla osaaikatyötä tekeville työntekijöilleen. Palkkatuki voidaan myöntää, jos työtä on tarjottu, mutta työntekijä on kieltäytynyt ottamasta työtä vastaan työnantaja ilmoittaa, että sillä ei ole velvollisuutta työn tarjoamiseen. Kokoaikatyö = 100 % työaika (esim. 85 % työaika on osa-aikainen) TE-toimiston tehtäviin ei kuulu työnantajien neuvonta työsopimuslain mukaisen työn tarjoamisvelvollisuuden sisällöstä tai velvollisuuden täyttymisen arviointi. Tarvittaessa TE-toimisto ohjaa työnantajan selvittämään asiaa työnantajaliitosta tai työsuojeluviranomaisilta. 15 12.2.2015
Muutos koskien työn tarjoamisvelvollisuutta Rekisteröity yhdistys tai säätiö, joka palkkaa vähintään 24 kuukautta (28 kk aikana) työttömänä olleen työttömän työnhakijan tehtäviin, joita ei katsota elinkeinotoiminnaksi, voi poiketa työsopimuslain mukaisesta työn tarjoamisvelvollisuudesta. Ei velvollisuutta tarjota lisätyötä osa-aikaisille työntekijöille eikä velvollisuutta tarjota työtä takaisinottovelvollisuuden piirissä oleville ja lomautetuille työntekijöille. Säännös on voimassa vuoden 2016 loppuun saakka. Em. koskee myös kuntia näiden työllistäessä julkisesta työvoimaja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitetun työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluvan henkilön. Kunta ei kuitenkaan saa palkata velvoitetyöllistettävää tehtävään, josta se on lomauttanut tai lomauttamassa työntekijäänsä. Tämäkin säännös on voimassa vuoden 2016 loppuun saakka. 16 12.2.2015
Enimmäiskeston uudelleen laskenta Palkkatukea voidaan myöntää uudestaan, kun tuella palkattava on enimmäiskeston täytyttyä ollut 10 kk työttömänä työnhakijana viimeisten 12 kk:n aikana Enimmäiskeston laskenta aloitetaan alusta myös silloin, kun on kulunut 24 kk viimeisimmän palkkatukijakson päättymisestä Jäähyä ei sovelleta oppisopimukseen, henkilöihin, joilla vamma tai sairaus pysyvästi tai pysyväisluontoisesti alentaa tuottavuutta tarjolla olevassa tehtävässä ikääntyneisiin pitkään työttömänä olleisiin 17
Palkkatuella katettavat palkkauskustannukset Palkkatuella katettavilla palkkauskustannuksilla tarkoitetaan työntekijälle maksettavaa palkkaa ennen vakuutetun lakisääteisten maksujen ja verojen pidätystä ja sen lisäksi työnantajan lakisääteistä sosiaaliturva-, työeläkevakuutus-, tapaturmavakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksua sekä pakollista ryhmähenkivakuutusmaksua. Palkkauskustannuksiin ei lueta: 1) tuella palkatulle maksettavaa lomakorvausta tai sitä vastaavaa korvausta; 2) palkkaa siltä ajalta, jolta työnantajalla on oikeus saada tuella palkatun palkkauskustannuksiin sairausvakuutuslain (1224/2004) 7 luvun 4 :n nojalla päivärahaetuutta tai tapaturmavakuutuslain 26 :n nojalla päivärahaa tai korvausta; 3) sitä palkan osuutta, joka määräytyy tuella palkatun työn tuloksen perusteella. 18 12.2.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Palkkatuki
Elinkeinon harjoittamisen arviointi Onko elinkeinotoiminta jatkuvaa/säännöllistä vaiko satunnaista? kilpailuolosuhteissa tapahtuvaa? Toimiiko yhdistys toimialalla, jossa on muita toimijoita? ansiotarkoituksessa tapahtuvaa? -> kaikkien kolmen edellytyksen tulee täyttyä samanaikaisesti -> em. periaatteet koskevat myös työntekijän siirtämistä toisen työnantajan tehtäviin mikäli siirtämisestä peritään maksu, toiminta on vuokraukseen rinnastettavaa liitteinä veroilmoitus, verottajan antama verotuspäätös verottajan tekemät ratkaisut eivät sido TE-toimistoa pääsääntöisesti elinkeinotoimintana ei pidetä toimintaa, jota verottaja ei ole katsonut verotettavaksi elinkeinotoiminnaksi 19 12.2.2015 Toimisto Otsikko
Elinkeinon harjoittamisen arviointi yleishyödylliseksi katsottu yhteisö voi harjoittaa elinkeinotoimintaa, josta se on elinkeinoverovelvollinen mikäli palkkatuella työllistetään em. toimintaan, palkkatuki määräytyy JTYPL:n 7 luvun 6 :n mukaan -> ryhmäpoikkeusasetuksen mukainen tai de minimis-tuki yhteisö voi erottaa yleishyödyllisen toiminnan ja elinkeinotoiminnan kirjanpidollisesti toisistaan -> muutoin tulkinnan ratkaisee se, mihin tehtäviin henkilö palkkatuella työllistetään liittyykö tehtävä elinkeinotoimintaan vaiko yleishyödylliseen toimintaan 20 12.2.2015 Toimisto Otsikko
21 12.2.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Anna Palinsaari
22 12.2.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Anna Palinsaari
Yhteydenotot palkkatukiasioissa Työnantajien palkkatukeen liittyvät kysymykset ja palkkatukipaikkojen ilmoittaminen Pohjois-Pohjanmaan TEtoimistoon: sähköposti: palkkatuki.pohjois-pohjanmaa@te-toimisto.fi yrityspalveluiden puhelinpalvelu: 0295 056 502 Palkkatukihakemuksen jättäminen ja maksatus sähköisesti TEpalveluiden verkkopalvelun kautta: http://tepalvelut.fi/te/fi/tyonantajalle/loyda_tyontekija/tukea_rekrytointiin/p alkkatuki/index.html 23 5.12.2014 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Palkkatukiuudistus
Työolosuhteiden järjestelytuki Työ- ja elinkeinotoimisto voi edistää osatyökykyisen työntekoa työolosuhteiden järjestelytuella Työnantaja saada työolosuhteiden järjestelytukea, jos työhön palkattavan tai työssä jo olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää uusia työvälineitä tai kalusteita muutostöitä työpaikalla apua työssä toiselta työntekijältä Työvälineiden hankintaan tai työpaikan muutostöihin tukea voi saada enintään 4 000 euroa henkilöä kohden. Sitä on haettava kuukauden kuluessa, kun työtarvikkeet on hankittu tai muutostyöt tehty. Tukea voi saada tarvittaessa myös ennakkoon. 24 12.2.2015 Toimisto Otsikko
Työolosuhteiden järjestelytuki Palkattava työntekijä voi vammansa tai sairautensa takia tarvita myös apua työtehtävissä. Korvausta toisen työntekijän antamasta avusta voi saada enintään 20 työtunnille kuukaudessa enintään 18 kuukauden ajan. Tukea maksetaan kuukausittain jälkikäteen 20 euroa tunnilta toteutuneiden työtuntien perusteella. Maksatushakemus toisen työntekijän antamasta avusta on toimitettava TE-toimistoon kahden kuukauden kuluessa siitä, kun maksatusjakso on päättynyt. Arvioidessaan tuen tarvetta TE-toimisto huomioi vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan sekä työnantajan taloudellisen aseman. Jos tuki kohdistuu työssä olevan työntekijän tarvitsemiin hankintoihin tai muutostöihin, työnantajan tulee osallistua kustannuksiin kohtuulliseksi katsotulla määrällä. Tuki ei ole tarkoitettu työpaikan tavanomaisiin ergonomiaratkaisuihin. 25 12.2.2015
Työkokeilu Työkokeiluun osallistuja tutustuu ammatteihin ja työympäristöön käytännössä. Työkokeilu ei ole työsuhde, sen ajalta ei makseta palkkaa, se ei kerrytä vuosilomapäiviä tai eläkettä. Työkokeiluun osallistuva saa useimmiten työttömyysetuutta ja kulukorvausta. 26 12.2.2015
Työkokeilu ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittämiseksi Ammattikouluttamattomille nuorille, yrittäjyyttä harkitseville Selvitetään kiinnostaako ala/ammatti henkilöä: voi kokeilla useita eri aloja. Tavoitteena löytää sopiva koulutusala -> koulutukseen hakeutuminen Työkokeilu liittyy aidosti suunnitelmissa olevaan alaan Jos alan paikkaa ei löydy, voidaan järjestää myös muissa tehtävissä, jotta saadaan selville henkilön soveltuvuus esim. asiakaspalvelutehtäviin. Jos henkilö ei tiedä mille alalle haluaa suuntautua, työkokeilujaksoja voidaan sopia eri aloille urasuunnitelman selkiyttämiseksi (myös työpajat). 27 12.2.2015
Työkokeilu työmarkkinoille paluun tukemiseksi henkilöt, jotka ovat olleet pitkään poissa työmarkkinoilta pitkittyneen työttömyyden tai muun syyn vuoksi Tällöin työkokeilun tavoitteena on selvittää, mitä palveluita henkilöasiakas tarvitsee työmarkkinoille paluun tueksi työkokeilun jälkeen 28 12.2.2015
Työkokeilu ja vastavalmistuneet Työkokeilua ei käytetä työkokemuksen hankkimiseksi Työkokeilua voidaan käyttää uravaihtoehtojen selkiyttämiseksi, jos opinnot eivät ole valmistaneet suoraan johonkin ammattiin Ensin on kuitenkin selvitettävä muiden palvelujen käyttömahdollisuus. Myös vastavalmistunut voi olla ammatinvaihtaja. Ammatinvaihdon takana voi olla nuoruuden epäonnistunut koulutusalavalinta, terveydelliset tekijät, muuttunut elämäntilanne jne. Asiakkaan palvelutarve ratkaisee! 29 12.2.2015
Työkokeilun kesto Yleensä 1-3 kk Max 6 kk yhdellä työnantajalla. Jos kokeilun järjestäjä on kunta niin voi olla 6 kk samoissa tehtävissä. Kuntayhtymä ja siihen kuuluva kunta ovat eri järjestäjiä Valtion eri virastot ovat eri järjestäjiä Työkokeilun enimmäiskesto henkilöasiakkaalle on 12 kk. Enimmäiskeston uudelleen laskeminen aloitetaan alusta 12 kk: n yhdenjaksoisen työttömyyden jälkeen. Alle 25-vuotiailla 3 kk:n työttömyyden jälkeen. 30 12.2.2015
Etuudet työkokeilun ajalta Pääsääntöisesti: Työttömillä työttömyysetuus + kulukorvaus Työttömyyskassa tai Kela maksaa kulukorvausta (9 / 18 / pv) työttömyysetuutta saavalle työnhakijalle työvoimakoulutuksen, työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun, maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun, työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen, koulutuskokeilun ja työkokeilun ajalta Työ- ja elinkeinoviranomainen voi maksaa kulukorvausta (9 / 18 / pv) työtä vailla olevalle henkilöasiakkaalle, jolla ei ole oikeutta työttömyyskassan tai Kelan maksamaan kulukorvaukseen työvoimakoulutuksen, työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen, koulutuskokeilun ja työkokeilun ajalta Työ- ja elinkeinoviranomaisen maksama kulukorvaus korvaa nykyisen harkinnanvaraisen päivärahan ja harkinnanvaraisen kulukorvauksen Alle 25-vuotiailla ammatillista koulutusta vailla olevilla on oikeus kulukorvaukseen työkokeilun osallistumispäiviltä vain, jos oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt enimmäisajan täyttymisen vuoksi tai henkilö on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 500 päivältä. 31 12.2.2015
Työkokeilun rajoitukset Työnantajan lomautukset, irtisanomiset, osa-aikaistamiset viimeisten 9 kk:n aikana Kilpailun vääristyminen Etätyö; valvonnan ja ohjauksen varmistaminen Matkatyö; Lyhytkestoiset matkat ok, valvonnan varmistaminen, työvoiman korvaaminen? Työkokeilu ulkomailla; oltava suomalainen työnantaja, vakuutusturva, valvonnan varmistaminen 32 12.2.2015
Työhönvalmentajan palvelut Työhönvalmentaja on työllistyjän lisäksi työnantajan ja koko työyhteisön tukihenkilö Työhönvalmentaja auttaa kysymyksissä, jotka liittyvät työsopimuksen tekemiseen ja työtehtävien räätälöintiin ja opetteluun. Työhönvalmentajan palvelu voidaan yhdistää työkokeiluun tai palkkatukeen. Työhönvalmentaja voi myös neuvoa, miten palkkatukea haetaan Työhönvalmentaja voi perehdyttää työyhteisöä asioissa, jotka liittyvät uuden työtoverin tuloon Palvelun enimmäiskesto on 50 tuntia asiakasta kohden 12 kuukauden aikana. 33 12.2.2015
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 1.1.2015 Työllistämistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat laissa määriteltyjen työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta Monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heille monialaisena yhteispalveluna julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja siten kuin em. palvelujen tarjoamisesta erikseen säädetään 34
Nykyisten TYP:n toiminta-alue 35 10.12.2013 L U O N N O S
Ohjaus monialaiseen yhteispalveluun ja yhteispalvelun päättyminen TE-toimisto, kunta ja Kela arvioivat monialaisen yhteispalvelun tarpeen, kun työtön on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää; tai ollut yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään 6 kk (alle 25-vuotiaat) tai 12 kk (25 vuotta täyttäneet) -> jos em. työttömällä on monialaisen yhteispalvelun tarve eli hänen työllistymisensä edistäminen edellyttää TE-toimiston, kunnan ja Kelan järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen yhteensovittamista, hänet ohjataan monialaiseen yhteispalveluun Kelalla on oikeus antaa TE-toimistolle ja kunnan sosiaalihuollon tehtäviä hoitavalle viranomaiselle monialaisen yhteispalvelun tarpeen arvioimiseksi tieto työttömälle maksetuista työmarkkinatukipäivistä Monialainen yhteispalvelu päättyy, kun asiakkaalla ei enää ole monialaisen yhteispalvelun tarvetta 36
Kartoitusjakso TE-toimisto, kunta, Kela ja asiakas arvioivat yhdessä asiakkaan palvelutarpeen 3 kuukauden kuluessa siitä, kun monialainen yhteispalvelu on alkanut (= kartoitusjakso) Kartoitusjakson aikana TE-toimisto, kunta ja Kela selvittävät yhdessä työttömän kanssa tämän ammatillisen osaamisen sekä työllistymiseen vaikuttavan sosiaalisen tilanteen, terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn Kartoituksessa käytetään eri TE-toimistolla, kunnalla ja Kelalla olevia tietoja, minkä lisäksi TE-toimisto voi hankkia osaamis- ja ammattitaitokartoituksia, työkyvyn arviointeja ja uravalmennusta sekä järjestää työkokeiluja 37
Monialainen työllistymissuunnitelma TE-toimisto, kunta ja työtön laativat kartoitusjakson aikana yhdessä monialaisen työllistymissuunnitelman, jossa sovitaan palvelutarpeen mukaisista työvoima-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista ja niiden toteutumisen seurannasta TE-toimiston ja kunnan on seurattava suunnitelman toteutumista vähintään 6 kuukauden välein Jos työttömän palvelutarve edellyttää Kelan tarjoamia kuntoutuspalveluja, Kela osallistuu suunnitelman laatimiseen ja seurantaan Työtön on velvollinen osallistumaan em. suunnitelman laatimiseen ja hakeutumaan ja osallistumaan suunnitelmassa sovittuihin palveluihin Velvollisuuksien laiminlyönnistä aiheutuvista seuraamuksista säädetään työttömyysturvalaissa ja toimeentulotuesta annetussa laissa 38
Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen Jokaisen TE-toimiston alueella on TE-toimiston, kuntien ja Kelan sopima määrä monialaista yhteispalvelua tuottavia verkostoja Jokaisella verkostolla on TE-toimiston asettama johtoryhmä, joka vastaa yhteispalvelun järjestämisestä Jokaisella verkostolla on vähintään yksi TE-toimiston, kunnan ja Kelan yhteinen toimipiste TE-toimiston toimialueen kunnat nimeävät henkilöt, jotka johtavat monialaisen yhteispalvelun järjestämistä johtoryhmän asettamissa puitteissa. TE-toimistot, kunnat ja Kela osoittavat monialaiseen yhteispalveluun riittävän määrän henkilöstöä TEM asettaa ohjausryhmän monialaisen yhteispalvelun valtakunnallista ohjausta varten 39
Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen Laki on tullut voimaan 1.1.2015 Asiakkaiden monialaiseen yhteispalveluun ohjaamista ja yhteisten toimipisteiden perustamista koskevia säännöksiä sovelletaan 1.1.2016 lukien. Em. mahdollistaa sen, että kunnat, erityisesti nyt TYPtoiminnan ulkopuolella olevat kunnat, voivat tulla toimintaan mukaan vaiheittain vuoden 2015 aikana Vuoden 2014 alussa Pohjois-Pohjanmaan kunnista TYPtoiminnan piirissä oli 4 kuntaa ja ulkopuolella 25 Asiakasmäärät kartoitettu 5/2015 Verkostot muodostettu 6/2015 40
Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Voimassa olevan lain mukaan valtio ja kunta maksavat puoliksi niiden työttömien työttömyyden aikaisen työmarkkinatuen, jotka ovat saaneet työttömyyden perusteella työmarkkinatukea vähintään 500 päivältä. Muiden työttömien työttömyyden aikaisen työmarkkinatuen ja työllistymistä edistävien palvelujen aikaisen työmarkkinatuen maksaa valtio. Työttömyysturvalain 14 luvun 3 :ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että kunnat maksaisivat työttömyyden perusteella maksettavasta työmarkkinatuesta 50 % niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää 70 % niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 1000 päivää Valtio kompensoi 75 milj. euroa arvioidusta kuntien kustannusten kasvusta muuttamalla yhteisöveron jako-osuutta kuntien hyväksi 41
Monialaista yhteispalvelua tarvitsevat työttömät ja vähintään 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneet Vuonna 2015 työmarkkinatuen saajia arvioidaan olevan yhteensä noin 196 000, joista työttömyyden perusteella 300 499 päivää saaneita 21 000 500 999 päivää saaneita 26 000 vähintään 1 000 päivää saaneita 38 000 Arvion mukaan monialaista yhteispalvelua tarvitsevia henkilöitä on lain voimaan tullessa noin 40 000 50 000, joista noin 80 prosenttia asuu kunnissa, jotka ovat tällä hetkellä mukana TYP-toiminnassa 42
43 12.2.2015 Toimisto Otsikko
44 12.2.2015 Toimisto Otsikko
45 12.2.2015 Toimisto Otsikko
46 12.2.2015 Toimisto Otsikko