Hannu Piekkola Suomen kansantalous Osa II Syyskuu 2010 Vaasa
Luentorunko KANS2001 Suomen kansantalous S2010 Wolff Sali B201 Luennoille pakollinen osallistuminen!!! 13.9. Ma 12-16 Hannu Piekkola: Avaus, talouden ennustaminen 14.9. Ti 13-16 Jaakko Kiander, Seija Ilmakunnas, Markus Sovala Valtiot konkurssissa seminaari 20.9. Ma 9-12 Petri Kuosmanen: Rahatalous 21.9. Ti 8-12 Hannu Piekkola: Suomen kansantalous 22.9. Ke 8-12 Hannu Piekkola: Suomen kansantalous, aiheiden ilmoittaminen 12.10. Ti 13-16 Esitelmiä, aiheiden ilmoittaminen jatkuu Opettajat: Hannu Piekkola, Petri Kuosmanen 20.9.2010 University of 2 Vaasa
Luennon sisältö Osa I BKT kansantalouden tilinpidossa Tuottavuus Osa II Talouskasvun ennustaminen Osa III Aineeton pääoma Osa IV Panos-Tuotos analyysi 20.9.2010 University of 3 Vaasa
BKT Understanding National Accounts Lequiller & Blades, luku 1 GDP combines in a single figure, and with no double counting, all the output (or production) carried out by all the firms, non-profit institutions, government bodies and households in a given country during year or quarter (even monthly) G(ross)D(omestic)P(roduct) Gross=kiinteän pääoman kulutus (kulumista ei vähennetä) Domestic=maan (tai alueen) sisällä tapahtuva kotimainen ja ulkomainen tuotanto Product=päämääränä mitata tuotantoa (käyttäen arvonlisän mittaa) BKT=YKSITYINEN KULUTUS+JULKINEN KULUTUS+INVESTOINNIT+VIENTI-TUONTI Tämä määrittely on yksi kolmesta tavasta määritellä BKT ja sitä kutsutaan BKT-määrittelyn lopputuotemenetelmäksi G(ross)N(ational)I(ncome) (kansantulo): income of all economic agents residing within the territory 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 4
BKT Understanding National Accounts Lequiller & Blades, luku 1 Irlanti BKT 145 416 2 128 200 23 596 134 786 Ensitulo muualta -1 103 Ensitulo (netto) muualle 2003 Suomi Saksa Luxemburg Kansantulo GNI +104 610 +52 972 +30 296-118 630-55 722-52 139 144 313 2 114 180 21 206 112 942 Erotus -0.8% -0.7% -11.5% -16.2% G(ross)N(ational)I(ncome): income of all economic agents residing within the territor 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 5
Neljännesvuositilinpito Tilastokeskus julkistaa joka neljännes kansantalouden tilinpidon luvut BKT Q1 kesäkuu Q2 syyskuu jne. BTK erät kulutus, investoinnit, vienti, tuonti Perustuu: lähdeaineistoindikaattorit ja kansantalouden vuositilinpidon tasot (matemaattisten ja tilastotieteellisten laskentamenetelmien avulla). Kuukausikuvaajat: sotu-maksujen perusteella arvonlisän kehitys Epäsuoraa laskentatapaa käytetään neljännesvuositilinpidon laatimiseen useimmissa maissa, koska tarpeeksi kattavia lähdeaineistoja koko kansantaloudesta ei ole saatavilla neljännesvuosittain. 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 6
20.9.2010 Bloem, A., R.J. University Dippelsman of Vaasa and Department N.Mæhle: of Economics Quarterly INNODRIVE National Accounts Manual - Concepts, data sources and 7 compilation. IMF, 2001. http://www.imf.org/external/pubs/ft/qna/2000/textbook
www.bea.gov 20.9.2010 8
BKT Understanding National Accounts Lequiller & Blades, luku 1 Yhden yrityksen tuotanto hyödykeittäin helposti laskettavissa Kuinka paljon pastaa pizzeria myy Kansantalouden tuotanto komplisoitu: laskettava yritysten arvonlisät Kaikkien pizzapaikkojen tuottaman pastan laskemisessa yhteen ei järkeä koska tuotettu kovin eri tavoin Vuosi 1 Yritys A Tuotanto $ 100 000 Vuosi 2 Yritys A Yritys B(jauhot) Tuotanto $ 100000 $ 30 000 Vuonna 2 pasta yrityksen jauhot ostetaan yritykseltä B, aikaisemmin jauhot tehtiin itse. Tuotanto kasvaa 30%, mutta arvonlisä pysyy samana $100 000, välituote jauhot yritykseltä B eivät lisää arvonlisää 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 9
Arvonlisä tuotanto omaan käyttöön Tuotanto - Välituotteiden kulutus Myynti - Ostot + Varastojen muutos Kassavirrasta: noin palkkamenot+käyttökate Palkat ja SOTU-maksut Verot vähennettynä saadut tulipalkkiot Koneiden ja laitteiden jälleenhankinta-arvo Velkojen korot Osingot osakkeenomistajille Uusien koneiden ja laitteiden osto Säästäminen (financial saving) 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 10
Hintaindeksin valinta Kiinteähintainen indeksi, Laspeyres indeksi p0q0 p0q1 p0q t,..., p hinta, q määrä p q p q p q 0 0 0 0 0 0 Additiivinen esim autojen ja kuorma-autojen volyymi (=määrä) yhdessä on sama kuin nämä erikseen ja summattuna yhteen Vääristää kun hintasuhteet muuttuvat yli ajan, esim. tietokoneiden hinnat ovat laskeneet rajusti ja vanhalla hinnalla arvottaminen johtaa liian suureen arvoon 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 11
Ketjutettu, Laspeyres ketjut Määrä (volyymi) ja hinta 1. Muutokset määrissä edellisen vuoden eikä perusvuoden hinnoin 2. Muutokset ketjutetaan eli kerrotaan nykyinen seuraavalla, saadaan kasvuasteet 3. Sarjat kerrotaan vertailuvuoden hinnoin, joka vaihtuu joka viides vuosi p1q0 p2q1 pnqn 1 X X, p hinta, q määrä p q p q p q 0 0 1 1 n 1 n 1 kukin termi kertoo kuinka paljon hinnat ovat nousseet periodien t ja t välissä. Kerrottaessa keskenään n-1 n kertovat myös hinnan nousun ajasta t=0 lähtien 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 12
Tuotannon ja hinnan muutokset 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 13
Tuotannon ja hinnan muutokset 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 14
Määrä (volyymi) ja hinta Ei ole enää mahdollista muodostaa volyymin aggregaattia esim toimiala D teollisuus laskemalla yhteen volyymit teollisuuden toimialoittain DA, DB, DC jne. Vielä sofistikoidumpi Fisher ketju käyttää vuosiparien hintojen keskiarvoa, ero Laspeyres ketjuun suhteellisen vähäinen USA ja Kanada, USA BKT kasvu 2001-2003 2.7% olisi 4.3% kiinteähintaisella indeksillä Selittyy tietokoneiden käytön yleistymisellä Muissa maissa ei käytössä koska eivät additiivisia missään suhteessa 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 15
Määrä (volyymi) ja hinta SNA 1993 Chain-linking should not be done more frequently than annually. This is mainly because short-term volatility in relative prices (e.g. caused by sampling errors and seasonal effects) can cause substantial drift in volume measures that are chain-linked more frequently than annually 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 16
20.9.2010 Bloem, A., R.J. University Dippelsman of Vaasa and Department N.Mæhle: of Economics Quarterly INNODRIVE National Accounts Manual - Concepts, data sources and 17 compilation. IMF, 2001. http://www.imf.org/external/pubs/ft/qna/2000/textbook
BKT mitä sisältyy Tuotantorintama Mitä ostetaan Kotitaloustyö: kokonaistyöaika 60 t josta kotityötä 15-25 tuntia? Julkishallinto: palveluja joita ei osteta 15-25% BKT:sta Asumistulo Omistusasuntojen implisiittinen vuokra + vuokra-asuntojen vuokra Oma tuotanto imputoituna Maanviljelijöiden omaan käyttöön tuottama vilja ja käyttöesineet (esim. kehitysmaissa) Harmaa talous 2%-15% BKT:sta OECD maissa 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 18
Tuotanto yhteenveto Tuotantorintama Markkinatuotanto (tavarat ja palvelut jotka tarkoitettu myyntiin) Ei-markkinatuotanto: julkinen hallinto ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Kotitalouksien tuotanto omaan käyttöön ja yksityisen sektorin pääomahyödykkeiden Asumistulo Markkinatuotanto käyvin hinnoin Liikevaihto ja varastojen muutos (valmiit ja keskeneräiset tuotteet) Ei-markkinatuotanto kustannusten mukaan Välituotteiden kulutus, palkansaajamaksut, kiinteän pääoman kuluminen (kulutus) ja muut verot tuotannolle Pankkien tuotanto Saatujen korkotulojen ja korkomenojen erotus (korkokate) ja suoraan laskutettujen palveluiden myynti (välityspalkkiot, pankkikulut) 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 19
Harmaa talous 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 20
Kuvio 1a. Toimialojen osuus bruttokansantuotteesta 1975 Kuvio 1b. Toimialojen osuus bruttokansantuotteesta 2000* 20.9.2010 21
BKT:n menopuoli Understanding National Accounts Lequiller Blades, luku 5 s. 96 Loppukäyttö final use (lopputuotteet ja hyödykkeet) Välituotekäyttö ovat hyödykkeet ja palvelut jotka kulutetaan (käytetään loppuun) tuotantoprosessissa alueella vuoden sisällä; lopputuotteita ovat kaikki muut Kuluttajat ostavat aina lopputuotteita koska he eivät käytä niitä tuotantoon, niinpä ne oletetaan aina kulutetuksi samana vuonna kun ne on ostettu Yritysten menot on välituotteiden käyttöä paitsi varastojen kasvu ja investoinnit Investointien kulutus (tai arvon aleneminen depreciation) jakautuu usealle vuodelle Vienti-Tuonti (onko sitten lopputuotteita tai ei) 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 22
Kotitalouksien kulutus Kulutuksen muutos kohti vapaa-ajan hyödykkeitä ja palveluita Perushyödykkeiden osuus kulutuksesta laskenut ruoka, alkoholi, tupakka, vaatetus Yhteydessä tulotason nousuun Perushyödykkeiden tulojousto alempi kuin palveluiden Jousto (100+palveluiden kasvuaste)/(100+tulojen kasvuaste) Terveyspalvelut ja koulutus luokitellaan julkiseksi kulutukseksi 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 23
BKT ennustaminen Understanding National Accounts Lequiller Blades, s. 28 Taso: GDP C G I Var Muutos: Menetelmä a) DGDP DC DG DI DVar DGDP DC DG DI DVar GDP GDP t 1 t 1 Menetelmä b) DGDP DC DG DI DVar a a a GDP C G I GDP a t t t t t C, t 1 G, t 1 I, t 1 t 1 t 1 t 1 t 1 t 1 t t t t t t 1 C, t 1 G, t 1 GDPt 1 t t t t t t t t t t C, a G GDP t 1 t 1 It, 1 t 1 GDPt 1 C=kulutus, G=julkinen kulutus, I=investoinnit, DVar=varastojen muutos 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 24, a I
PT Ennusteiden vertailus 20.9.2010 25
TUOTANTO Understanding National Accounts Lequiller Blades, luku 4 s. 96 DY D[ f ( L, K ) x MFP ] Kt It (1 r) Kt 1 Kolme tuotannontekijää: L työ, K pääoma, M välituotteet (intermediate input) Arvonlisä value added Y: välituotteet poistettu Pääomakannan K laskeminen kerryttämällä investointeja I, r=kuluminen Tuotantokuilu Mikä on maksimaalinen BKT kasvu joka ei kiihdytä inflaatiota Tehdyt työtunnit eri koulutustasolla 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 26
TFP and private consumption Kokonaistuottavuus MFP: se osa arvonlisästä jota ei voi selittää työllä ja pääomalla Y/L=työn tuottavuus Yhteydessä hyvinvointiin kulutus per capita MFP selittää suuren osan kasvusta USA:ssa ja Pohjoismaissa Private consumption and factor productivity Average for 19 countries, % change MFP Y wl (1 ) K L Y 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 Innodrive project / Jorgen Mortensen 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1960-70 1970-80 1980-90 1990-2000 2000-10 CEPS, 1 Place du Congrès
Long-term productivity trends Capital/output ratios and productivity, United States Source: Angus Maddison 1820 1870 1913 1950 1973 2003 Capital/output ratio: 0.94 1.71 3.29 2.44 2.10 2.34 Machinery and equipment 0.07 0.20 0.52 0.64 0.64 1.11 Non-residential structures 0.87 1.51 2.77 1.80 1.46 1.23 Productivity (% change) 1820-1870 1870-1913 1913-1950 1950-1973 1973-2003 Labour productivity 1.10 1.93 2.47 2.77 1.66 Total factor productivity -0.15 0.36 1.62 1.75 0.65 Effect of capital deepening 1.25 1.57 0.85 1.02 1.01 CEPS, 1 Place du Congrès 1000, Bruxelles +32 2 229 3911, http://www.ceps.eu
Living standards Pronounced slowdown of growth of private consumption per capita since 1960 High correlation between TFP growth and PC growth, but a persistent gap But much of the gap may be due to a pronounced decline in household saving rate What is the role of the demographic dependency ratio? Is the gap due to measurement errors? CEPS, 1 Place du Congrès
Per capita consumption TFP and C growth Consumption and productivity, % change, 10 year averages, 19 countries 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0-1,0 Total factor productivity CEPS, 1 Place du Congrès
Tentative projection Likely slowdown of TFP growth due to an increase in capital deepening Increasing role of intangibles = further capital deepening Rising dependency ratio Change in the external balance?? = pronounced decline in the growth of living standards CEPS, 1 Place du Congrès
Mainettaan parempi tuottavuusohjelma? Katsaus valtion virastojen ja laitosten työn tuottavuuteen ja työhyvinvointiin VATT-tutkimuksia 159 Valtionsektoria kokonaisuutena tarkasteltaessa työtyytyväisyys näyttää hivenen lisääntyneen ja tuottavuus kasvaneen tuottavuusohjelman aikana Kuvio Työn tuottavuuden %-muutos vuosina 1995-2008 valtion sektorilla 20.9.2010 32
Työn tuottavuus ja sairauspoissaolot ja työtyytyväisyys valtion sektorilla Sairauspoissaolot vaihtelevat enemmän, mutta niidenkin taso on pysynyt hämmästyttävän vakiona. Vuosien 2007 ja 200 korkeammat poissaolot ovat linjassa sen kanssa, että sairauspoissaolot noudattavat suhdannevaihtelua: niiden määrä 20.9.2010 33 kasvaa nousukaudella, kun pelko työpaikan menettämisestä on alhaisempi.
Tuottavuus Aki Kangasharju ja Jenni Pääkkönen VATT: Valtion tuottavuusohjelma ei ole pilannut työhyvinvointia Työhyvinvointia mitattiin valtion työmarkkinalaitoksen keräämällä yleisellä työtyytyväisyystilastolla sekä sairauspoissaolojen määrällä. Tilastokeskuksen työn tuottavuus: tuotoksen ja työpanoksen suhde. Työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin väliltä ei löydy tilastollista yhteyttä (kuva 1). Jäännöstermien suhde kun kontrollimuuttujin suhdanteet valtionlaitoksen koko ks. seuraava sivu Kuva 1 Työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kontrolloitu suhde 20.9.2010 34
Hullu tulos: kannattaa lisätä yli 60v osuutta koska tuottavuus paranee? Ehkä työn tuottavuuden kasvu = väen vähentäminen 20.9.2010 Kuvio Selitettävä työn tuottavuuden muutos, selittäjät tasomuuttujia 35
Tuottavuus Olli Savela TK: Palvelujen tuottavuutta ei aina kannata parantaa Väite: julkiset palvelut eivät ole yhtään tuottamattomampia kuin vastaavat yksityiset palvelut. Yhteiskunnalliset palvelut tuotetaan aloilla, joiden tuottavuutta on vaikea parantaa. Kuvio Työn tuottavuuden %-muutos vuosina 1975-2008 20.9.2010 36
Tuottavuus Olli Savela TK: Palvelujen tuottavuutta ei aina kannata parantaa Vuosina 1987-1999 kaupanalan työn tuottavuus parani virallisesti pari prosenttia vuodessa. Jos ostoksiin käytetty aika lisätään kaupan työntekijöiden työtunteihin ajankäyttötutkimusten osoittamalla tavalla, ei työn tuottavuus tuona aikana parantunut juuri lainkaan Maaliikenteen työn tuottavuuden kasvu on ollut lähinnä rautatie- ja kuorma-autoliikenteen varassa Useimpien liike-elämän palvelujen työn tuottavuus on pysynyt melko vakaana Tilitoimistojen tuottavuus paranee tietotekniikan avulla, mutta miten parantaa työnsä tuottavuutta konsultti, mainosten ideoija tai vartija Yksityisten koulutuspalvelujen tuottavuus on parantunut vain hieman, koska niin autokouluissa, atk-kursseilla kuin kielikouluissakin tarvitaan opettajia. Yksityisten terveyspalvelujen työn tuottavuus on jopa heikentynyt pitkällä aikavälillä. 20.9.2010 37
Tuottavuus Olli Savela TK: Palvelujen tuottavuutta ei aina kannata parantaa Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottavuus on parantunut selvästi. Tässä tapauksessa kysymys lienee rakennemuutoksesta; ainakin vähäisen arvonlisäyksen yksityinen perhepäivähoito on vähentynyt. Tarkastelun epävarmuutta lisää se, että alan työpanostiedot ovat epävarmoja Henkilöpalvelualalla tuottavuutta vaikea parantaa ravitsemis- ja majoituspalveluissa tuottavuus on parantunut - tosin vain prosentin vuodessa. Monien julkisten palveluiden kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluiden tuotosta mitataan pääosin suoritteilla. Suoritteita ovat esimerkiksi hoitopäivät, hoitojaksot, terveyskeskuskäynnit ja oppilaiden määrä Tuottavuus heikkenee, jos lasten hyvinvointiin halutaan panostaa enemmän ja ryhmäkokoja pienennetään Tuottavuuden paraneminen organisoinnissa ja prosesseissa aikaansaaduista myönteisistä muutoksista 20.9.2010 38
Tuottavuus Olli Savela TK: Palvelujen tuottavuutta ei aina kannata parantaa Terveydenhuollon henkilöstön ammattijärjestön Tehyn työehtosopimuksessa mainitaan tuloksellisuuden edistäminen. Sopimukseen sisältyy vuoden 2011 toukokuussa maksettava kahden prosentin järjestelyerä, jos sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kokonaismäärä pysyy ennallaan tai vähenee vuodesta 2006 vuoteen 2010. Jos henkilöstön määrä kasvaa enintään 1 300:lla vuodessa, järjestelyerä on yksi prosentti palkkasummasta. Kuvio Työn tuottavuuden %-muutos vuosina 1975-2008 20.9.2010 39
Aineellinen (tangible) ja aineeton (intangible) pääoma Kiinteä pääoma on materiaalista (kiinteä fixed tarkoittaa että sitä ei voi käyttää varastoon tai kaikki on käytössä) Liikennevälineet, koneet, tietokoneet, toimistot, varastot, tehtaat, insinöörivoimin rakennetut laitteet Lisää BKT:ta ja siten kasvua Aineeton pääoma tilinpidossa (toimintaa joka tuottaa yli vuoden) Ohjelmistot, lisenssit Vaikea mitata: ohjelmistoyhtiöt kuten Microsoft pitää kuluina: (i) epävarma tuotto (varovaisuusperiaate tilinpidossa) (ii) vähentää veronalaista tuloa Mineraalien etsintä Aikaisemmin ajateltiin tiedon hankinnaksi, mutta nykyisin mineraaleja löydetään varsin ennustettavalla todennäköisyydellä eli pääomanmuodostus ennustettavaa Viihdeteollisuus: kirjat, elokuvat, CD-Rom arvoa vain tekijänoikeuksien suojin 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 40
Aineeton pääoma Aineeton pääoma joka ei kansantalouden tilinpidossa Tutkimus- ja kehitystoiminta Suunnitteilla tilinpitoon 2012 eteenpäin Noin 70-80% työkustannuksia, onko ainoastaan insinöörit tuottavia yli ajan jos organisaatio- ja ICT-pääoma unohdetaan Taloudellinen kompetenssi (economic competence) Johtohenkilöt suunnittelevat myös pitkää horisonttia, Corrado-Hulten- Sichel olettavat että 20% management kuluista aineettomia investointeja Brandaus, markkinointikulut, yrityksen tarjoama koulutus Insinööri- ja suunnittelutoimistot Yrityksen tarjoama koulutus? 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 41
Aineeton pääoma INNODRIVE projekti www.innodrive.org T&K pääomaa ja ICT pääomaa mitataan käytettyjen resurssien perusteella (expenditure-based approach) Organisaatiopääoma Tietty osa johtamis- ja markkinointikuluista katsotaan investoinniksi (projektissa 20%) (expenditure-based approach) Tuotto-vaikutusten arviointi (performance-based approach): pitkän aikavälin johdon suunnittelu tuottavampaa kuin mitä maksetut palkat antavat ymmärtää, esim. toimitusjohtaja päättää hyvin laajoista asioista yrityksissä joiden tuottovaikutus on moninkertainen palkkaan nähden, tai bonus on vain osa tuotosta Tuotantofunktioestimointi, jossa johdon ja markkinoinnin tuottavuutta verrataan muihin työntekijöihin ICT työntekijöitä paljon tietyillä toimialoilla, suunnittelevat myös pidemmälle horisonttiin (expenditure-based approach) 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 42
Tuotanto omaan käyttöön ja aineeton pääoma Ulkoistamisen ja sisäistämisen kuilu Ei tuotanto omaan käyttöön ns. own-account production Vain jos käytetään investointina, investointitavaraa on sellainen jota voidaan käyttää pidemmän ajan, rajana on yleensä vuosi Table 1. Share of intangible-related labour costs dedicated to the production of intangible goods, INNODRIVE ICT-työ R&D-työ OC-työ (management, marketing) Share of labour input 0.50 0.70 0.20 with expected life over year the value of intermediate and capital costs related to labour costs using those industries, which are engaged in market production of comparable type of goods: Computer and related activities (Nace 72) as proxy for ICT goods, Research and development (Nace 73) as proxy for R&D goods, and Other business activities (Nace 74) as proxy for OC goods. 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 43
Type of intangible ICT R&D OC Table 3: Combined multiplier in relation to labour costs for calculating total production costs of intangible assets INNODRIVE (EU KLEMS 2000) industry proxy Nace 72 Nace 73 Nace 74 Total factor² Related intermediate costs - Labour costs=1 Related capital costs¹ - Labour costs=1 Germany 1.32 2.31 1.72 UK 1.31 1.10 1.47 Finland 1.08 0.84 1.38 Czech Republic 2.17 1.62 3.76 Slovenia 1.05 0.70 1.70 Assumptions in Innodrive Share of labour input (costs) 0.50 0.70 0.25 Innodrive factor based on EU KLEMS data Weights: GER 0.40, UK 0.30, FIN 0.15, Germany 0.66 1.62 0.26 CZ 0.075, SL 0.075 UK 0.66 0.77 0.22 Finland 0.54 0.59 0.21 Czech Republic 1.09 1.14 0.56 20.9.2010 44
Figure 5. Organizational, R&D and ICT capital per new value added in Finland YNEWt Yt IOCt IRNDt IICTt 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 Organizational capital R&D capital Organizational capital (EXP) ICT capital
Figure 6. Intangibles and net plant, property and equipment and tangible capital in SNA per value added in Finland 140 % 130 % 120 % 110 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 Intangible capital Net plant, property, investment Other machinery and equipment SNA
Kokonaistuottavuuden muutos MFP Y wl (1 ) K L Y If the inclusion of intangible capital increases the rate of capital deepening by more than it increases the rate of labour productivity growth, MFP growth will fall LP= työn tuottavuus VA/L, ja KD= pääomaintensiteetti K/L KD capital deepening includes intangibles. Intangibles increase labour productivity, implied higher capital deepening explains part of the former unexplained growth attributed to technical improvement and marginal productivity growth. DMFP DLP DKD 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 47
Growth Accounting Yˆ NEWt K ICt K t (1 ) Lt IC Lt Lt where Yˆ Y I I I D ln D ln D ln D IC IC L t NEWt t OCt RNDt ICTt MACRO: The relative contribution of capital deepening and MFP to labour productivity growth changed considerably after the inclusion of all intangibles, with the rate of capital deepening increasing and the growth of MFP decreasing. MICRO and MACRO hypothesis: intangibles have not grown at the same pace in 2000s as before TFP 48
Kasvu ja aineeton pääoma Kokonaistuottavuuden kasvua on selitetty panostuksella T&K:hon ja ICT investointeihin Eli arvonlisän kasvu merkittävämpää kuin pääomaintensiteetin kasvu DMFP DLP DKD 0 Changes in labour composition through age structure and education have had modest effect on productivity growth in 1994-2005 in Finland as well as in most of the other countries. Van Ark et al. (2008) controlled ICT capital but the two other major components of intangibles: R&D and organisational capital were not included. ICT capital has contributed to labour productivity growth by around 0.5%, the figure of which is comparable to the contribution in other countries ICT capital is assessed from hardware and database expenditures that are currently recorded in system of national accounts. 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 49
Kasvu ja aineeton pääoma Innodrive Aineeton pääoma lisännyt työn tuottavuutta mutta myös pääomaintensiteettiä Labour productivity growth has been on average 1.6%. As expected, intangibles contribute positively to labour productivity growth. The labour productivity growth would have been close to zero if the contribution of intangibles to output would have been ignored. Marginal factor productivity growth has been close to zero 0.3% in 2001-2007. Marginal productivity growth is close the same 1% when excluding intangibles. Thus intangibles have improved labour productivity as much as is the direct effect to capital deepening. 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 50
Kasvu ja aineeton pääoma ICT tilinpidossa Growth accounting 1994-2005 in selected countries, source: van Ark, O'Mahoney, and Timmer (2008) 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 51
Growth Accounting Innodrive national statistics Figure x. Growth Accounting Average over the years. 1995-2005 Country Value Added per Labour TFP Capital Organization capital R&D capital ICT capital Czech Republic 8.8 % 7.6 % -0.5 % 0.0 % 1.1 % 0.0 % Finland 1.0 % 1.6 % 0.1 % -0.1 % -0.6 % -0.1 % Germany 6.6 % 0.9 % 0.7 % 4.7 % 0.1 % 0.1 % Norway 3.1 % -0.7 % 0.1 % 0.6 % 2.9 % 0.0 % Slovenia -5.3 % -1.1 % 0.7 % 0.0 % -6.5 % 0.0 % United Kingdom 3.4 % 0.2 % 0.2 % 1.6 % 0.9 % 0.0 % Average 2.9 % 1.4 % 0.2 % 1.1 % -0.4 % 0.0 % On average labour productivity has grown 2.9% but large variation between the countries. Labour productivity has exhibited strong growth in Czech Republic and Germany, while productivity growth has been small in Finland (due to 2007 ) or even negative in Slovenia. Intangibles have had relatively little effect on productivity growth except for organisation capital in Germany and R&D capital in Norway. 52
Kasvulaskenta mikroaineistosta Year Labour productivity MFP Tangible capital Organization capital R&D capital ICT capital 2001 3.3 % 7.9 % -3.3 % 1.4 % -2.2 % -0.5 % 2002-2.2 % 2.4 % -4.4 % 1.2 % -1.6 % 0.1 % 2003-1.8 % -1.4 % -1.1 % 2.8 % -1.9 % -0.2 % 2004 2.6 % -7.5 % 6.2 % 1.4 % 2.3 % 0.2 % 2005 1.6 % -3.3 % 0.7 % 2.5 % 1.1 % 0.6 % 2006 3.1 % -2.1 % -1.2 % 2.7 % 3.2 % 0.4 % 2007 0.5 % -0.7 % -0.2 % -2.2 % 3.8 % -0.2 % Avg 99-07 1.0 % -0.6 % -0.5 % 1.4 % 0.7 % 0.0 % Työn tuottavuus kasvanut 1%, Mikroaineistojen perusteella organisaatiopääoma on merkittävä selittäjä. 53
Yritysten sisäinen (within) ja yritysten välinen (between) tuottavuuden kasvu Capital Aggregate Within Between Entry Exit 1999-2.8 % 1.7 % -1.5 % -3.3 % 0.4 % 2000-7.2 % -9.5 % 2.6 % -0.9 % 0.7 % 2001 5.3 % 3.7 % 2.2 % -2.2 % 1.6 % 2002-4.6 % -1.1 % -1.8 % -2.2 % 0.5 % 2003 1.1 % 1.0 % -1.5 % 0.2 % 1.4 % 2004 8.2 % 5.3 % 2.9 % -1.6 % 1.5 % 2005-0.6 % -0.1 % -1.4 % -0.6 % 1.5 % 2006 4.8 % 2.5 % 1.8 % -0.7 % 1.2 % 2007 2.2 % 1.4 % -2.0 % 0.4 % 2.4 % Average 99-07 0.7 % 0.5 % 0.1 % -1.2 % 1.3 % Työn tuottavuus kasvanut 0-7-1%, Tuottavuus kasvanut yritysten sisällä, korkean tuottavuuden yritysten osuus ei kasvanut (between effect), markkinoilta poistunut alhaisen tuottavuuden yrityksiä (exit effect)
PANOS-TUOTOS-taulut Understanding National Accounts Lequiller Blades, luku 4 s. 96 Hyödykkeiden tarjonta ja käyttö -taulut (472 hyödykettä Ranskassa) Yhtälö 1 Tuotanto + Tuonti = Tarjonta = Välituotteiden ja palveluiden kulutus + Loppukulutus + GFCF + Varastojen muutos + Vienti Markkinatuotanto liikevaihtotilastoista perushinnoin Kulutus markkinahinnoin Tullitilastot tavaroiden viennille ja tuonnille, palveluvirrat Suomen Pankilta Kaupan ja liikenteen marginaalit ovat erotettu tuotannossa ja verot (vähennettynä tuilla) vielä mukana yhtälön vasemmalla puolella Kotimaan markkinat: tuotanto + tuonti - vienti Investointihöydykkeet GFCF Kotitalouden kulutus Välituotteiden kulutus 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 55 Terveyspalvelut ja koulutus luokitellaan julkiseksi kulutukseksi
Tarjontataulukko 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 56
Loppukäyttö taulukko 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 57
Välituotekäyttö taulukko 20.9.2010 Vaakarivillä yhden tuotteen välituotekäyttö eri toimialoilla, pystyrivillä vastaava yhdellä toimialalla 58
Kotitalouksien kulutus käyttökohteen mukaan 20.9.2010 59
PANOS-TUOTOS-taulut Understanding National Accounts Lequiller Blades, luku 4 s. 96 Tekninen kerroin a X / x, X välituotteiden kulutus, toimiala i tuote j ij ij ij ij j j 1 j 2 tuotanto esim. yksi tonni terästä vaatii 5 tonnia hiiltä, 3 tonnia rautaa, 10 megawattia energiaa (1) x X X... X x ij hyödykkeen j tuotanto on sen käyttö välituotteena kaikilla j j 1 1 j 2 2 jn 2 j y toimialoilla 1...n ja lopputuotekulutus y, käyttäen a X / x (2) x a x a x... a x y (3) [x] [A].[x] + [y] matriisimuodossa jn 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 60 j j ji ji i
PANOS-TUOTOS-taulut Understanding National Accounts Lequiller Blades, luku 4 s. 96 Tuotanto voidaan ilmaista suhteessa lopputuotekäyttöön 1 (4) [x] [ I A] [y] jossa I=diagonaalimatriisi, Olettaen että tekniset kertoimet ovat kiinteät 1 (5) [ Dx] [ I A] [ Dy] Dx kertoo muutoksen kunkin hyödykkeen tuotannossa kun lopputuotteen tuotanto muuttuu Dy Kun toimialojen arvonlisät on laskettu perushinnoin ne summautuvat yhdessä (netto)verojen jälkeen BKT:ksi 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 61
Aineistot Understanding National Accounts Lequiller Blades, luku 2 20.9.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 62
Sopivia seminaarityön aiheita Suomen kansantalouden pitkän aikavälin kasvun vahvuudet ja heikkoudet: toimialoittaiset katsaukset Kansantalouden kasvu ja ennusteet VM ja Ennustelaitokset: ETLA, Palkansaajien tutkimuslaitos, PTT tutkimuslaitos Oma ennuste Aineeton pääoma (intangible capital) Euroopassa ja Yhdysvalloissa (Corrado Hulten Sichel, Jonathan Haskel, Conference Board) Suomi ja ulkomaankauppa / maailmantalous / integroituminen Julkinen sektori Suomessa; Eläkejärjestelmä ja sen rahoítus Suhdanteet, inflaatio ja sen torjunta Rahoitusmarkkinat, pankkikriisi ja sen opetukset Suomen energiatalous ja ilmastonmuutos 20.9.2010 University of Vaasa 63
Sopivia seminaarityön aiheita Ministry of Finance www.vm.fi katsauksia talouksien kehityksestä eri maissa Vuosi 2010, 2011, pitkä aikaväli Inflaatio, vienti, rahoitusmarkkinat Työmarkkinat, työllisyyden ja työttömyyden kehitys: TEM:n tilastot, Tilastokeskus Rahoituskriisi Yhdysvalloissa / Velkakriisi Euroopassa Luottamusindeksit Suomessa ja muualla: EK, Tilastokeskus Kuluttajat (luottamus omaan talouteen, yleinen), Yritykset (tuotanto, investoinnit, tilauskanta) OECD katsauksista aihepohja www.oecd.org esim. ikääntyminen, Measuring Globalisation: OECD Economic Globalisation Indicators 2010 Setting tax policies that support the Nordic model Economic surveys on Finland, policy recommendations 20.9.2010 University of Vaasa 64