Suomen Sosialidemokraattisen Työläisnais^ liiton XV edustajakokous.

Suomen Sosialidemokraattisen Työläisnais^ liiton XV edustajakokous. Pitkällisten sateiden ja sumuisten ilmojen jälkeen valkeni lokakuun 22 päivä kirkkaaksi ja seesteiseksi syyspäiväksi. Juhlatunnelman vallassa kokoontuivat edustajakokoukseen valitut edustajat, kutsuvieraat ja asianharrastajat klo 12 Helsingin työväentalon A-saliin, joka oli koristettu puolueja kansallislipuin., Alkajaisiksi laulettiin Työliäisnaisliiton uusi marssi, jonka jälkeen liiton puheenjohtaja Anni Huotari lausui kokoontuneet tervetulleiksi seuraavin sanoin: Arvoisat vieraamme ja hyvät toverit. Liittotoimikunnaii puolesta lausun teidät kaikki tervetulleiksi kokoukseemme. Ön ilahduttavaa nähdä, että näin runsaasti osanottajia on saapunut. Se osoittaa harrastusta työhömme. Niiden kolmen vuoden aikana, jotka ovat kuluneet viimeisestä kokouksestamme on toimintamme edistynyt ja syventynyt kaikkialla. Järjestöjemme jäsenmäärä tosin kohoaa hitaasti, joten siinä on vielä paljon toivomisen varaa ja tarmokasta, sitkeätä työtä tarvitaan edelleenkin sen kohottamiseksi. Toverittaren levikki on kasvanut tuntuvasti ja kurssitoimintamme saa yhä enemmän tunnustusta, joten täältä liitosta katsellen olemme silmäilleet tulevaisuutta toivehikkain mielin. Suomen työväenluokka on kohonnut siitä paariaisluokasta, joksi entisen presidenttimme sen oikeiston yllytyksestä tuomitsi, senjälkeen, kun se presidentinvaalissa osaltaan vaikutti siihen, että kansanvaltaa kannattava mies tuli tasavallan presidentiksi ja uuteen hallitukseen saatiin sosialidemokraattisia jäseniä. Voimme jälleen toimia vapaasti. Tosin tietysti jokainen käsittää, että hallitus, jossa kolmestatoista ministeristä on vain viisi sosialidemokraattia, ei voi toteuttaa mitään sosialistista ohjelmaa, mutta kansanvaltaista hallitussuuntaa olemme täten voineet tukea. Kun katselemme maailman politiikkaa ja toteamme, miten ne toiveet, joita varsinkin pienet kansat kiinnittivät Kansainliittoon ovat pettäneet, ei tilanne näytä valoisalta. Suurvallat päättävät kansojen kohtaloista tavalla, joka ei lupaa mitään hyvää pienille valloille. Sentähden on meidän ilolla

4 tervehdittävä sitä yhteistoimintaa, joka on saatu aikaan kansanvaltaisten maiden kanssa ja sitä meidän on edelleenkin pyrittävä kehittämään. Olemme joutuneet myöskin toteamaan, että hädässä olevat lapset ja äidit ojentavat meitä kohti anovan kätensä. Tämä avunpyyntö kuuluu monesta paikasta yhtäaikaa. Kiinasta, Espanjasta, Itävallasta ja Tshekkoslovakiasta kohottavat vainotut hätähuutoja. Olemme koettaneet parhaamme mukaan toimia avunkeräämiseksi tarvitseville, vaikka meidän saavutuksemme Espanjan lasten avustamiseksi eivät olekaan voineet kohota niihin määriin, mitä muut rikkaammat kansat ovat voineet koota, on kuitenkin tunnustettava, että meidän oloissamme oli saavutus suuremmoinen. Tulemme edelleen jatkamaan keräystä ja tekemään voitavamme niiden onnettomien auttamiseksi, jotka sotaa tai diktatuuria paeten ovat vakaumuksensa vuoksi joutuneet siirtymään vieraisiin maihin. He odottavat toveriensa auttavaa kättä. Keskinäinen erimielisyys on monissa maissa heikentänyt sosialidemokratian vaikutusvaltaa yhteiskunnallisiin asioihin. Minusta tuntuu että me täällä olemme tällä kertaa yksimielisempiä kuin koskaan ennen. Meidän on otettava vastaisuuteen nähden ohjeeksemme vanha tunnettu lause: Suurissa asioissa yksimielisyyttä, pienissä asioissa suvaitsevaisuutta, mutta kaikissa asioissa rakkautta. Tämän ohjeen valossa lähtekäämme suunnittelemaan tulevaa toimintaamme, niin että se tyydyttäisi meitä, ja että siitä tulisi hyötyä koko työväenluokalle ja kansanvallalle. Näissä merkeissä lausun teidät tervetulleiksi. Erikoisesti tahdon vielä tervehtiä ruotsalaisia vieraitamme. Toveri Ruth Gustafsson on kotimaassaan huomattava työntekijä naisten keskuudessa. Hän on Ruotsin toisen kamarin jäsen, Tukholman kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen ym. On hauska nähdä Teidät joukossamme. Toimintamme voi Teistä tuntua vähäpätöiseltä, kun tulette sellaisesta maasta kuin Ruotsi, jossa sosialidemokraatit ovat pitkän aikaa olleet hallituksessa ja jossa järjestöt ovat huomattavasti paljon voimakkaampia kuin meillä. Maassanne on jö useiden vuosien aikana voitu kiinnittää tehokkaasti huomiota sosialisiin uudistuksiin ja työläisten elinehtojen pa 7 rantamiseen, jotka kaikki tehtävät meillä vielä ovat keskeneräisiä. Toivon, että kokouksessamme selviää Teille, että meidänkin maassamme työläisnaiset suorittavat sitkeää, uutteraa työtä sosialismin voittoon viemiseksi. Olkaa sydämellisesti tervetullut.

Lausun myöskin Puoluetoimikunnan, Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton, Työväen Sivistysliiton, Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton, Sos.-dem. Raittiusliiton ja Työväen Urheiluliiton edustajat tervetulleiksi kokoukseemme. Liittomme on aina pyrkinyt hyvään yhteistyöhön näiden kaikkien keskusjärjestöjen kanssa ja toivomme tämän miellyttävän kanssakäymisen edelleen jatkuvan. Olkoot meidän kaikki päätöksemme täällä sellaisia, jotka luovat tulevaisuutta valoisammaksi työväenluokalle, ennenkaikkea kovia kokeneille työläisnaisille. Toveri Huotarin Ruth Gustafssonille osoitetun tervehdyksen tulkitsi ruotsiksi sihteeri Martta Salmela-Järvinen. 5 KOKOUKSEN LAILLISUUS. Toveri Huotari totesi edelleen johtaessaan puhetta, että kokouksesta oli ilmoitettu kuluvan vuoden helmikuun viimeisellä viikolla kaikissa puolueen sanomalehdissä sekä Toverittaren maaliskuun I numerossa. Lisäksi oli liiton osastoille lähetetyssä kiertokirjeessä n:o 16 maaliskuun 5 p:nä 1938 mainittu kokouksesta. Kokous totesi yksimielisesti, että kokous oli liiton sääntöjen määräämällä tavalla koollekutsuttu ja päätösvaltainen käsittelemään sille esitettyjä asioita. KOKOUKSEN EDUSTAJAT. f Kokousedustajien valtakirjain tarkastuksen olivat suorittaneet liittotoimikunnan valitsemat tankastajat Vera Sumu ja Lempi Lehto ja esittivät he tarkastuksensa perusteella, että alempana mainitut edustajat, joiden valtakirjat ovat asianmukaisessa kunnossa, hyväksyttäisiin kokouksen täysivaltaisiksi edustajiksi. Sos.-dem. Naisyhdistykset: Helsingin Sos.-dem. Naisyhdistys: Saima Saveri, Linnea Valkama, Emilia Hiisivaara, Martta Huttunen, varalle: Elsa Kannisto, Helmi Toivonen. Helsingin Taloustyöntekijäinyhdistys: Aino Hämäläinen, varalle: Hilma Apila. Hämeenlinnan Sos.-dem. Naisyhdistys: Lyydia Louhi, varaed.: Hilma Tuovinen, Hilda Helin. Imatran Sos.-dem. Naisyhdistys: Olga Paakki, Anna Oksanen.

6 Jyväskylän Sos.-dem. Naisyhdistys: Hilma Koski, Hilja Laakso. Kemin Sos.-dem. Naisyhdistys: Ester Makkonen. Keuruun Sos.-dem. Naisyhdistys: Lempi Palva-aho. Kotkan Sos.-dem. Naisyhdistys: Ida Koivisto, Mimmi Peltonen, Hilja Lehtinen. Kuusankosken Sos.-dem. Naisyhdistys: Anna Aalto. Kymin Länt. Ty:n Naisosasto: Lempi Horto, Tyyne Horto. Kymin Ty:n Naisosasto: Hanna Kupari. Kymintehtaalaisten Sos.-dem. Naisyhdistys: Edit Hamnell, Vilhelmiina Laakso. Lahden Sos.-dem. Naisyhdistys: Sofia Helenius, varalle: Anna Flinkman. Lappeenrannan Naisyhdistys: Hilma Huttunen. Lohjan Sos.-dem. Naisyhdistys: Tyyne Tallvist, Mandi Visa, Lyydia Töykkälä. Messukylän Sos.-dem. Naisyhdistys: Lyydia Kulmakorpi. Mikkelin Sos.-dem. Naisyhdistys: Aliina Hakala. Oulun Sos.-dem. Työläisnaisyhdistys: Helmi Peiramo. Popinniemen Sos.-dem. Naisyhdistys: Miina Jakobsson, Martta Horto. Porin Sos.-dem. Naisyhdistys: Fanny Ahlfors, Irma Koivu. Savonlinnan Sos.-dem. Naisyhdistys: Mandi Markkanen. Suolahden Sos.-dem. Naisyhdistys: Helmi Viiki. Talikkalan Sos.-dem. Naisyhdistys: Hilja Koponen. Tampereen Sos.-dem. Naisyhdistys: Aina Kivekäs, Elsa Kolinen, Fanny Toivonen, varaed.: Hilda Viljanen. Tiutisen Sos.-dem. Naisyhdistys: Aili Liicke. Turun Sos.-dem. Naisyhdistys: Tekla Tuomola. Vallilan Sos.-dem. Naisyhdistys: Martta Kulonen, varaed.: Silja Mäntykoski. Varkauden Sos.-dem. Naisyhdistys: Kerttu Hiltunen. Viipurin Sos.-dem. Naisyhdistys: Anni Rinne, Helmi Lappalainen. Voikkaan Sos.-dem. Naisyhdistys: Lyydia Järvinen. Äänekosken Sos.-dem. Naisyhdistys: Anna Palonen, Vieno Jauhiainen. Ty.n Naisjaostot: Enson Ty:n Naisjaosto: Hilja Henttonen, Aino Patjas. Forssan Ty:n Naisjaosto: Sylvi Kaski. Helsingin Sos.-dem. Ty:n Naisjaosto: Tyyne Paasivuori, Elsa Paasio. 9 Helsingin Toveriseura: Elsa Tilli.

Helsingin Ammattiyhdistysväen Sos.-dem. yhdistyksen Naisjaosto: Maija Granvik, varaed.: Sylvi Gröhn. Jämsän Ty:n Naisjaosto: Tyyne Aalto. Kankaanpään Ty:n Naisjaosto: Martta Saarinen. Karkkilan Ty:n Naisjaosto: Hilma Helenius. Keravan Ty:n Naisjaosto: Saima Pajunen, varaed.: Eva Larimo. Leppävaaran Ty:n Naisjaosto: Mai-Lis Saari. Nokian Ty:n Naisjaosto: Impi Nieminen. Nummenpään Ty:n Naisjaosto: Selma Mäkelä. Nummelan Ty:n Naisjaosto: Elli Louhi. Pispalan Ty:n Naisjaosto: Ester Seppälä. Raunistulan Ty:n Naisjaosto: Elma Salminen, varaed. Aino Paasikivi. Ruoveden Ty:n Naisjaosto: Lyydia Saarikivi. Salon Ty:n Naisjaosto: Selma Uusluoto. Sos.-dem. Keskusteluseura: Aira Sinervo, varaed. Sylvi- Kyllikki Kilpi. Tahmelan Ty:n Naisjaosto: Hulda Tiirikkala. Tampereen Sos.-dem. Klubin Naisjaosto: Vappu Toivonen. Tapanilan Ty:n Naisjaosto: Lyyli Mäymikkö. Turengin Ty:n Naisjaosto: Hilma Ilmarinen. Tikkurilan Ty:n Naisjaosto: Elsa Kohtanen. Uudenkylän Ty:n Naisjaosto: Alli Nordlund. Vehmaisten Ty:n Naisjaosto: Aino Hytönen. Virkkalan Ty:n Naisjaosto: Maija Niemimäki. Virtain Ty:n Naisjaosto: Hilma Koivulahti-Lehto. Vuoksenniskan Ty:n Naisjaosto: Hilma Nokelainen. Värtsilän Ty:n Naisjaosto: Hanna Rantanen. Sos.-dem. Naispiiritoimikuntien edustajat: Hämeeni, pohj. vaalipiirin Sos.-dem. Piiritoimikunta: Kaisa Hiilelä, Ellen Nieminen, Kaisa Koskinen. Vaasani, it. vaalipiirin Sos.-dem. Naisten Piiritoimikunta: Hilma Veijanen. Ouluni. Sos.-dem. Naisten Keskustoimikunta: Helmi Peiramo. Viipurin 1. länt. vp. Sos.-dem. Naisten Piiritoimikunta: Elsa Metsäranta, Lydia Kiukas, Augusta Häkkinen, Hilda Airaksinen. Liittotoimikunta: Anni Huotari, Martta Salmela-Järvinen, Miina Sillanpää, Olga Tainio, Aino Lehtokoski, Tyyne Larsson, Sylvi-Kyllikki Kilpi, Elsa Metsäranta, Maria Paaso, Lempi Lehto, Laina Lehtonen, Helmi Valta. 7

8 Valtakirjain tarkastajain lausunto hyväksyttiin yksimielisesti ja äänivaltaisiksi edustajiksi hyväksyttiin yhdistysten ja jaostojen vakinaiset edustajat. Vara- ja lisäedustajat, sekä joukko kokousta seuraamaan saapuneita asianharrastajia oikeutettiin olemaan kokouksessa saapuvilla. KUTSUVIERAIDEN TERVEHDYKSET. Liittotoimikunta ehdotti, että kokouksen puheenjohtajiksi valittaisiin Anni Huotari Helsingistä, Fanni Ahlfors Porista ja Aina Kivekäs Tampereelta, sihteereiksi Martta Salmela- Järvinen, Lempi Lehto ja Lilli Pesonen. Liittotoimikunnan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Elsa Kolinen Tampereelta, Linnea Valkama ja Saimi Saveri, Helsingistä. PÖYTÄKIRJAN PAINATUS. Liittotoimikunnan ehdotuksen mukaan päätettiin, että pöytäkirja painatetaan entiseen tapaan, suppeasti keskusteluja selostaen. Pöytäkirjaa lähetetään kaikille naisyhdistyksille ja -jaostoille vähintään 2 kpl. lunastettavaksi 10 mk:n hinnasta kpl. Suuremmille yhdistyksille voidaan lähettää useampiakin kappaleita liiton toimiston harkinnan mukaan. Leinonen, Lempi lausui evästyksenä, että pöytäkirja valmistuisi aikaisemmin kuin tähän asti on tapahtunut. Liiton osastot kaipaavat tietoja niistä päätöksistä, joita kokouksessa on tehty. Huotari huomautti, että kunkin edustajan velvollisuus on kotiin palattuaan selostaa yhdistyksensä kokouksessa edustajakokouksen päätöksiä. KUTSUVIERAIDEN TERVEHDYKSET. Kun kokoukset alkuvalmistelut näin olivat tulleet loppuun suoritetuiksi luovutti puheenjohtaja puheenvuoron kokoukseen saapuneelle Ruotsin sos.-dem. Naisliiton edustajalle toveri Ruth Gustafssonnille. Voimakkaiden suosionosoitusten seuraamana toveri Gustafsson nousi korokkeelle lausuen pääasiassa seuraavaa: Puhuja tervehti kokousta Ruotsin työläisnaisten puolesta ja sanoi olevansa iloinen ja ylpeä saadessaan edustaa maansa

sos.-dem. naisliittoa kokouksessamme. Olemme monta kertaa tavanneet sekä täällä Teidän maassanne, että myöskin meidän 'kongresseissamme Ruotsissa. Jo vuonna 1907 olivat toveri Miina Sillanpää ja hänen kanssaan Ida Aalle-Teljo läsnä meidän naisyhdistystemme edustajakokouksessa ja siitä lähtien on edustajanne ollut läsnä melkein jokaisessa kokouksessamme. Tuntisimme, että jotain puuttuisi ellei niin olisi laita. Toveri Gustafsson selosti senjälkeen Ruotsin sos.-dem. naisten toimintaa. Kesällä käyty vaalitaistelu maapäivien vaaleissa oli ollut naisille (tavattoman viitollinen, kun aikaisemmin maapäivillä oli ollut kaikkiaan vain 9 naista, oli valittujen naisten lukumäärä nyt 43, näistä 37 sosialidemokraattia. Ruotsin sos.-dem. naisliiton toiminta on myöskin voimakkaasti edistynyt. Liittoon kuuluu tälläkertaa n, 600 naisyhdistystä. Liiton äänenkannattajan, Morgonbrisin levikki on 25 28.000 kpl. On jo totuttu siihen ajatukseen, että politiikka ei ole yksinomaan miehiä varten, vaan naistenkin on oltava siinä mukana. Toveri Gustafsonin tervehdyksen tulkitsi suomeksi tov. Olga Tainio. Sos.-dem. Puoluetoimikunnan puheenjohtaja Kaarlo Har~ vala tervehti kokousta Puoluetoimikunnan puolesta kiittäen Sos.-dem. Työläisnaisliittoa siitä työstä, jonka se on tehnyt puolueen hyväksi. Toivoi kokouksen työlle menestystä, niin että se kykenisi valitsemaan entistä paremmat menettelytavat naisten mukaan saamiseksi puolueemme riveihin. SAK:n puolesta toi tervehdyksen SAK:n puheenjohtaja Eero A. Vuori huomauttaen, että Sos.-dem. Työläisnaisliiton toiminta kiinnostaa hyvin paljon myöskin ammatillisesti järjestynyttä työväkeä. Kun naiset työmarkkinoilla joutuvat tarjoamaan työvoimaa paljon huonommilla ehdoilla kuin miehet on naisten työehtojen korjaamiseen kiinnitettävä erikoishuomiota, SAK:n alaisissa järjestöissä on paljon naisjäseniä, jotka työskentelevät hyvässä yhteisymmärryksessä keskusjärjestön kanssa naisten olosuhteiden korjaamiseksi. SAK haluaa erikoisesti kiittää Työläisnaisliittoa siitä suuriarvoisesta työstä, jonka se on suorittanut Espanjan lasten hyväksi. Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton puheenjohtaja Aleksi Lehtonen lausui: Sos.dem. Työläisnaisliiton tunnuslauseena on ollut Sosialismi on vietävä koteihin. Tämä on hyvä tunnuslause, mutta sitä on toteutettava myöskin päinvastaisessa järjestyksessä siten, että äidit lastensa kasvattajina vaalivat 9

10 lastensa yhteiskunnallisen vakaumuksen kehittymistä ja toimittavat lapsensa ajoissa nuorisojärjestöjen yhteyteen. Tässä mielessä on liittomme jatkuvasti toimiva hyväftsä yhteisymmärryksessä liittonne kanssa. Työväen Sivistysliiton sihteeri Pekka Railo tervehtii liittonsa puolesta kokousta ja huomautti, että Työläisnaisliitto kasvattaessaan naisia itsenäisiksi, ajatteleviksi kansalaisiksi, joutuu ohjaamaan heitä sivistystyön yhteyteen. Naisten osuus TSL:n kerhotoiminnassa tällä kertaa on 30.5 %. Naisyhdistysten ja jaostojen opintokerhoja oli viime työkaudella ollut toiminnassa 41. Toivoi menestystä kokouksen työlle sekä liiton vastaiselle valistustyölle naisten keskuudessa. Sos.-dem. Raittiusliiton sihteeri Yrjö Saarinen mainitsi, että yhteistyö näiden molempien liittojen välillä on aina ollut mitä läheisin. Molempien liittojen toimikuntien jäsenistä on suuri osa samoja henkilöitä ja myöskin perusjärjestöt tukevat kaikkialla erittäin voimakkaaksi taittiustyötä. Kun maassamme nykyjään vuosittain tuhlataan väkijuomiin noin mii jaardi markkaa, onkin tärkeätä, että raittiustyötä edelleen voimakkaasti tehostetaan ja toivoi, kiittäessään liittonsa puolesta kutsusta, että- tämä kokous siinä suhteessa tekee jälleen onnistuneita päätöksiä. TUL:n naistoimikunnan sihteeri Greta Rajala kiitti kutsusta kokoukseen ja mainitsi, että Työläisnaisliitto on tehokkaalla tavalla tukenut työläisnaisten fyysillisen kasvatuksen edistämistä. Mm. eduskunnassa ovat poliittisesti valveutuneet naiset monin tavoin tukeneet niitä aloitteita, joiden tarkoituksena on ollut TUL:n taloudellinen avustaminen. Toivoi, että hyvää yhteistyötä edelleen jatkuisi. KIRJEET JA SÄHKÖSANOMAT. Esiteltiin kokoukselle saapuneet seuraavat kirjeet ja sähkö sen omat: Brysselissä 20. 9. 1938. Rouva Martta Salmela-Järvinen. Helsinki, Sirkuskatu 5. Rakkaat toverit. Kiitämme Teitä sydämellisesti ystävällisestä kutsustanne kongressiinne. Mutta koska meille on taloudellisista syistä johtuen valitettavasti mahdotonta edustajaamme lähettää, pyydämme Teitä täten ottamaan vastaan parhaat onnentoivotuksemme ja sydämelliset puolueterveisemme. Kongressinne on mitä synkimpien historiallisten tapahtumain aikana. Tuntuu vaikealta säilyttää rohkeutensa. Mut-

ta me emme saa lannistua. Meidän täytyy viedä tehtäväämme eteenpäin. Me voimme edistää työväenluokan ihailtavia aatteita. Mitä sosialismi rauhallisissa oloissa voi saada aikaan, sen ovat pohjoismaiden sosialistit maailmalle osoittaneet. Me olemme vakuutettuja, että tekin tätä tietä etenette menestyksellisesti. Olemme varmoja, että aatteemme, joita kantavat kansainvälisen sosialismin yhdistetyt voimat yli fascismin barbarisuuden, kulkevat kohti voittoa. Sosialistisin terveisin Alice Pels. Sosialistisen Työväen Internationalen Naiskomitean sihteeri. Syyskuun 16 p:nä, 1938. Rouva Martta Salmela-Järvinen. Helsinki, Sirkuskatu 5. Suomi. Rakas toveri. Olen saanut kirjeenne syyskuun viidenneltä päivältä, jossa saimme toverillisen kutsun edustajan lähettämisestä kansalliseen konferenssiinne lokakuun 22 23 24 p:nä. Valitan suuresti sitä, että emme ole tilaisuudessa tällä kertaa kutsuanne noudattaa. Meidän on oltava juuri sinä aikana kunnallisessa vaalitaistelussa mukana, ja me ponnistelemme voimakkaasti tänä vuonna, säilyttääksemme työväestön enemmistön ja voittaaksemme uusia enemmistöjä vielä porvarillisissa kunnallishallinnoissa. Britannian työväenliikkeen naiset tervehtivät ja toivottavat menestystä tovereille Suomessa teidän vuotuisessa konferenssissanne ja vastaisessa toiminnassanne. Nykyisin varjostaa sodan uhka kaikkialla toimintaamme, ja sosialistiset naiset demokraattisissa maissa ovat velvollisia nyt tarmokkaammin kuin koskaan aikaisemmin puolustamaan demokraattista vapautta, sosialismia ja rauhaa, joiden säilyttämiseksi olemme määrätietoisesti vuosia työskennelleet. Leipä ja rauha ovat joukkojen pääharrastuksia jokaisessa maassa, ja nykyisessä Euroopassa on fascististen diktaattorien hyökkäily suurin este työläisten toiminnan turvallisuudelle. Me täällä seuraamme mielihyvin ja suurella harrastuksella sitä työtä, jota sosialistiset naiset Suomessa tekevät rauhan ja ihmisten turvallisuuden hyväksi. Sosialistisin terveisin ja onnentoivotuksin kunnioittaen Mary E. Sutherland. Englannin työväenpuolueen Naissihteeristö. 11

12 Syyskuun 7 p:nä 1938. Hyvät toverit. Olen juuri saanut ystävällisen kutsunne, eikä minun ole' tarvis sanoa, kuinka mielelläni vastaisin myöntävästi. Se että meidän kongressissamme oli saapuvilla toveritar Kilpi, josta meille jäi niin hyvä muisto ja jonka pitämät puheet olivat niin rohkaisevia, lisää vielä pahoitteluamme senjohdosta, ettemme voi saapua edustajakokoukseenne. Meille tuottaa kuitenkin tyydytystä voidessamme sanoa, että olemme ajatuksissamme teidän mukananne. Taistelumme on koko Euroopassa käynyt siinä määrin samanlaiseksi, sodan vaara ahdistaa niin yhtäläisesti jokaisen naisen sydäntä, että hengessä voimme ilman muuta tuntea kuuluvamme yhteen teidän kanssanne. Toivotamme parhainta menestystä kokouksenne työlle, toivoen että se yhdistäisi samaan uskoon, samaan innostukseen, samaan taistelutahtoon kaikki ne, jotka käsittävät, että sosialismi on tavoittelemisen arvoinen päämäärä kaikille niille, jotka sille elämänsä pyhittävät. Ottakaa vastaan, hyvät toverit, mitä toverillisin tervehdyksemme. Isabelle Blum. Belgian sosialististen naisten kunnalliskomitea. Tallinna 21 lokakuuta 1938. Rakas Miina! Kiitän ystävällisestä kutsusta kokoukseenne. Valitettavasti en tällä kertaa voi tulla. Toivotan onnea ja menestystä. kokouksellenne ja Teille kaikille. Tämäntapainen kongressi on valitettavasti meidän naisillemme vain toteutumaton unelma. Sitä innokkaammin toivomme, että meidän lähin ja rakkain naapurimme voisi pysyä taistelussa demokratian puolesta voitokkaana ja varmana. Vielä kerran sydämelliset kiitokseni ja onnentoivotukseni. Alma Ostra-Oinas. Arvoisa liittokokous. Parhainta onnea ja menestystä toivomme liittokokoukselle ja sen työlle, jonka täten ilmituomme, koska emme voi taloudellisten syiden vuoksi osallistua kokoukseen. I Eriika Heinänen. Laukaan ty:n Naisjaosto.

Liittokokoukselle. Helsinki. Välikylän Sos.-dem. Naisyhdistys pitämässään kuukausikokouksessa 16/10 1933 hyväksyi täydellisesti liittokokouksen alustukset. Samoin yhdistys keskusteli kuukausikokouksessa»toverittaren» nimen muuttamisesta ja hyväksyttiin»toverittaren» nimeksi Uusi koti. Sehän sopii lehden sisällön kanssa, sillä lehti edustaa uuden ja paremman kodin luomista ja yleensä kodille kuuluvia asioita. Onnittelumme kokoukselle. Suojärvi, 19/10 1938. Välikylän Sos.-dem. Naisyhdistyksen puolesta Hilma Saarinen, sihteeri. Sos.-dem. Työläisnaisten liittokokoukselle. Helsinki, Sirkuskatu 5. Valitamme ettemme ole tilaisuudessa edustajamme kautta osallistumaan koolla olevaan kokoukseemme. Pyydämme näin lausua parhaat onnittelumme kokouksen työlle. Toivomme, että kokouksessa tehdyt päätökset muodostuisivat menestykseksi liitollemme samalla jouduttaen työväenluokan vapaustaistelua. Imatran Sos.-dem. Naisjaosto. Suomen Sosialidemokraattisen Naisliiton kongressi. Helsinki, Työväentalo. Toivotamme menestystä kokouksenne työlle. Norjan työväenpuolueen naissihteeristö. 13 TYÖJÄRJESTYKSEN JA KOKOUSSÄÄNTÖJEN HYVÄKSYMINEN. Hyväksyttiin liittotoimikunnan laatima työjärjestys kokoukselle ja samoin kokoussäännöt. S. SOS.-DEM. TYÖLÄISNAISLIITON XV. EDUSTAJA KOKOUS HELSINGISSÄ LOKAK. 22 24 P:NÄ 1938. Esityslista. 1. Kokouksen avaus, liiton puheenjohtaja Anni Huotari. 2. Todetaan kokouksen laillisuus.

14 3. Edustajain valtakirjain hyväksyminen. 4. Puheenjohtajien, sihteerien ja pöytäkirjan tarkastajien vaali. 5. Päätetään pöytäkirjan laatimisesta ja painattamisesta. 6. Kutsuvieraiden tervehdykset ja saapuneiden kirjallisten tervehdysten esittäminen. 7. Työjärjestyksen ja kokoussäännön hyväksyminen. 8. Valiokuntien asettaminen. 9. Selostus yleispoliittisesta tilanteesta, esittää Sylvi-Kyllikki Kilpi. 10. Käsitellään liittotoimikunnan toimintakertomus. 11. Esitellään liiton ja Toverittaren tilikertomukset vv. 1935 1937, ja tilintarkastajien lausunto. 12. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä. 13. Vastainen valistustyö. Liittotoimikunnan alustus siv. 29 33. 14. Liiton julkaisujen levittäminen. Liittotoimikunnan alustus siv. 34 3.5. 15. Vaalitoiminta. Liittotoimikunnan alustus siv. 35 38. 16. Toverittaren nimen muuttaminen. Liittotoimikunnan alustus siv. 38. 17. Liiton 40-vuotisjuhlat. Liittotoimikunnan alustus siv. 39. 18. Asuntokysymys. Liittotoimikunnan alustus siv. 40 44, Helsingin Sos.-dem. Ty:n Naisjaoston alustus siv. 45 46 ja H.T.Y:n Toveriseuran Naisjaoston alustus siv. 46 47. 19. Naisten oikeus ansiotyöhön. Liittotoimikunnan alustus siv. 47 50. 20. Ammattiopetuksen edistäminen. Liittotoimikunnan alustus siv. 50 52. 21. Mitä olisi tehtävä ehdottoman raittiuden edistämiseksi. Helsingin Sos.-dem. Naisyhdistyksen alustus siv. 53 56. 22. Äitiysavustuslakia muutettava. Helsingin Sos.-dem. Naisyhdistyksen alustus siv. 56 58. 23. Vanhuuseläkkeen järjestäminen. Helsingin Sos.-dem. Naisyhdistyksen alustus siv. 59. 24. Kotiapulaiskysymys. Helsingin Taloustyöntekijäin yhd. alustus siv. 50. 25. Työväenyhdistysten Naisjaostojen säännöt siy. 61 63. 26. Hyväksytään Uiton ja Toverittaren tulo- ja menoarvio. 27. Liiton puheenjohtajan vaali. 28. Liittotoimikunnan jäsenten vaali. 29. Tilintarkastajien vaali. 30. Päätetään seuraavan edustajakokouksen paikasta. 31. Kokouksen lopettaminen.

S. SOS.-DEM. TYÖLÄISNAISLIITON XV. EDUSTAJA KOKOUS HELSINGISSÄ LOKAK. 22 24 P:NÄ 1938. Kokous alkaa klo 12 Helsingin Työväentalon A-salissa. 15 Työohjelma. Lauantaina lokakuun 22 p:nä. Klo 12. Kokouksen avaus. Klo 13.30 Kahviloina. Klo 14 18 Asioiden käsittelyä. Klo 18. Päivällisloma. Klo 19.30 Helsingin Sos.-dem. Naisyhdistyksen järjestämä illanvietto A-salissa. Sunnuntaina lokakuun 23 p:nä. Klo 10. Käynti Messuhallissa, näyttelyssä»jokapäiväinen leipämme». Klo 13. Jatketaan kokousta. Klo 17. Päivällisloma. Klo 18. Tohtori Rakel Jalas esitelmöi aiheesta»terve elämä». Klo 19.30 Teatterinäytäntö Kansan Teatterissa.»Kerjäläisooppera». Maanantaina lokakuun 24 p:nä. Klo 9. Jatketaan kokousta. Klo 11. Esitelmä»Kansaneläkelain täytäntöönpano». Joht. Edv. Huttunen. Klo 12. Aamiaisloma. Klo 13. Jatketaan kokousta, kunnes kaikki asiat on loppuun käsitelty. Puhe-, esitys- ja äänestysoikeus on kokouksessa kaikilla täysivaltaisilla yhdistysten ja jaostojen edustajilla. Puhe- ja esitysoikeus on liittotoimikunnan jäsenillä, Toverittaren toimittajalla, liiton toimihenkilöillä sekä piiritoimikuntien edustajilla. Läsnäolo-oikeus on yhdistysten ja jaostojen varaedustajilla ja muilla asianharrastajilla,, jotka sitä erikseen kokoukselta pyytävät. Puheoikeus muille kuin edellämainituille myönnetään ainoastaan kokouksen luvalla. Työjärjestyksen hyväksymisen jälkeen otettiin puolen tunnin kahvitauko, jonka aikana Hittotoimikunta tarjosi kahvit kokouksen osanottajille Helsingin työväentalon yläravintolassa. Kahvitauon jälkeen kokousta jatkettaessa ryhtyi puhetta johtamaan Aina Kivekäs.

16 VALIOKUNNAT. Liittotoimikunta ehdotti, että asetettaisiin seuraavat valiokunnat: Valistus- ja talousasiainvaliokuntaan 7 jäsentä. Valiokunta käsittelee toimintakertomuksen ne kohdat, jotka palautetaan valiokuntaan, liiton tulo- ja menoarvion, sekä alustukset: Vastainen valistustyö, Liiton julkaisujen levittäminen, Vaalitoiminta, Toverittaren nimen muuttaminen, Liiton 40-vuotisjuhlat, Naisjaostojen säännöt. Yleisten asiain valiokunta,,7 jäsentä. Valiokunta käsittelee alustukset n:o 18 24 alustusvihossa. Äänestysvaliokunta. 5 jäsentä. Valiokuntiin valittiin seuraavat henkilöt: Valistus- ja talousvaliokuntaan Hilja Laakso, Emilia Hiisivaara, Elsa Kolibrien, Anni Rinne, Ida Koivisto, Helmi Peiramo, Tekla Tuomola, varalle Alina Hakala, Aino Patjas, kokoonkutsujaksi Emilia Hiisivaara. Yleisten asiain valiokuntaan Fanny Toivonen, Helmi Lappalainen, Hilja Lehtinen, Irma Koivu, Martta Huttunen, Ester Makkonen, Hilma Koski, varalle Anna Aalto, Hulda Tiirikkala. Kokoonkutsujaksi Martta Huttunen. Äänestysvaliokuntaan Hilja Koponen, Saima Saveri, Kaisa Koskinen, Olga Paakki ja Mimmi Peltonen. SELOSTUS YLEISPOLIITTISESTA TILANTEESTA. Kokouksen ohjelmassa seurasi nyt selostus yleispoliittisesta tilanteesta, jonka esitti Sylvi-Kyllikki Kilpi. Puhuja lausui pääasiassa seuraavaa: On tapana usein sanoa, että naiset eivät ole kiinnostuneita suurpolitiikasta. Tämä pitää kuitenkin paikkansa vain silloin, kun on kysymys pienistä asioista, suurten valtiollisten tapahtumien aikana on naistenkin mielenkiinto hereillä. Kun äskettäin tapahtuneen Tsekkoslovakian selkkauksen aikana sodan vaara näytti olevan sangen lähellä, osoittivat naiset tarkkaan seuraavansa sanomalehtiä rientäessään ostamaan kahvia,, sokeria ym. elintarpeita sodan varalle. Kun sitten tuli tieto Munchenin neuvottelujen tuloksesta oli se omiaan herättämään helpotusta maailman kansojen keskuudessa, vaikka tämä ilo olikin ennenaikaista. Tilanne muistutti tapausta, jolloin lääkäri on ilmoittanut sairaalle, ettei leikkausta tarvita, mutta jättää mainitsematta, että tauti on parantu-

maton. Nyt jälkeenpäin on jo voitu havaita, että tilanne jatkuvasti huononee, Hitlerin vakuutukset rauhan säilyttämisestä ovat ennenkin pettäneet ja Tshekkoslovakiasta on joutunut siirtymään muihin maihin suuri joukko pakolaisia, jotka ovat Munchenin päätösten johdosta tulleet isänmaattomiksi. Espanjassa aletaan kolmas sotatalvi. Kansainväliset järjestöt, jotka näiden kolmen vuoden aikana ovat jatkuvasti olleet toiminnassa Espanjan väestön avustamiseksi alkavat jo vähitellen väsyä. Apua tarvitaan edelleenkin, sillä puute on ankara. Sodan uhkaamilla seuduilla ovat naiset ja lapset alituisen pommituksen uhreina ja elintarpeet uhkaavat kokonaan loppua. Juutalaiskysymys on myöskin tämän hetken polttava kysymys. Juutalaislapset kärsivät alituisesti henkistä kidutusta ja vainoa, kouluissa leikkikentillä ym. Vanhemmat kituvat keskitysleireissä ja monet ovat tuomitut kodittomina kulkemaan maasta maahan, missään ei haluta antaa heille tukea eikä suojaa. Fascismi on kaikkeen tähän syypää. Senvuoksi oli kaikkien kansanvaltaa tukevien voimien ryhdyttävä tukemaan taistelua fascismia vastaan. Yksi kaikkein parhaimpia keinoja on silloin osallistuminen siihen varojen keräykseen, jonka liittomme on pannut alulle ja joka alkaa marraskuun 1 p:nä. Nämä ulkopoliittiset tapahtumat eivät ole voineet olla vaikuttamatta myöskin meidän sisäpolitiikkamme muuttumiseen. Puolustuskysymyksemme on saanut uuden suunnan. Maamme tahtoo puolustaa itsenäisyyttään. Liittolaispolitiikka, jota esim. Tshekkoslovakia harrasti, osoittautui pettäväksi. Sitten viimeksi pidetyn liittokokouksemme on tilanne puolueessammekin muuttunut. Puolueemme jäseniä on osallistunut hallitukseen ja esim. aitosuomalaisuusasia, joka viime vaalien edellä muodosti niin tärkeän kysymyksen on oikeastaan jo poissa päiväjärjestyksestä. On päästy käymään käsiksi sosiaalisiin uudistuksiin. Voimme sanoa, että meidän asenteemme hallituskysymykseen on nyt muuttunut. Kun me aikaisemmin olimme ikäänkuin palvelijan asemassa, olemme nyt siirtyneet emännän asemaan. Palvelija voi lähteä talosta, jos häntä ei olo siellä miellytä, mutta emännän on pysyttävä paikoillaan kaikissa vaiheissa, ja työskenneltävä talon hyväksi toivoen, että paremmat ja valoisammat ajat koittavat. Puhuja esitti tämänjälkeen hyväksyttäväksi kaksi ponsilauselmaa: 2 17

18 Sos.-dem. Työläisnaisliiton edustajakokous on pohdittuaan poliittista tilannetta maassamme päättänyt lausua tunnustuksensa Sosialidemokraattisen puolueen johdolle, joka määrätietoisesti ja tuloksellisesti on toiminut maassamme kansanvallan lujittamiseksi ja sisäisen ja ulkonaisen rauhan turvaamiseksi. Vaikka maamme työläisnaiset toteavatkin, että sosialinen elämä ei silloin ole tervettä, kun valtion varoista jättiläisosa käytetään sotavarustuksiin, ymmärtää liittokokous pienten kansojen turvattoman aseman väkivaltapolitiikkaa noudattavien suurempien diktatuurivaitioiden keskellä sellaiseksi, että maamme puolustuskyky on harkiten ja järkevästi turvattava ja antaa tässäkin suhteessa puolueelle, sos.-dem. eduskuntaryhmän jäsenille ja hallituksessa oleville tovereille tunnustuksensa. Samalla näiden elinten on tarkasti valvottava, ettei maassamme ulkopoliittisesti usein ärsyttävästi esiintyvien piirien ja puolueryhmien toiminta millään tavoin pääse vahingoittamaan maamme omaksumaa puolueettomuuspolitiikkaa. Fascismi ja natsismi on muodostunut niin suureksi vaaraksi koko ihmiskunnalle, että on lujasti taisteltava sitä vastaan omassakin maassamme. Kotien ja lasten turvan vuoksi kehoittaa liittokokous kaikkia työläisnaisia valmistumaan ensi kesän vaaleihin fascismin ja antidemokraattisten ainesten lopulliseksi kukistamiseksi maassamme. Sos.-dem. Työläisnaisliiton edustajakokous on pohtiessaan Euroopan yleispoliittista tilannetta halunnut käsityksenään lausua, että fascismin aiheuttama vaara pitää kodit meidän maassamme niinkuin muuallakin maailmassa ainaisen painajaistunnelman vallassa. Hartain toivomme on, että rauha säilyisi ja kasvava sukupolvi voisi turvallisin mielin varttua ihmiskunnalle hyödyllisiin rauhan töihin. Todellista rauhaa ei kuitenkaan rakenneta sillä tavoin kuin on tapahtunut Tshekkoslovakian jaon yhteydessä, väkevämmän oikeutta ja pakkovaltaa käyttämällä. Todellinen rauha voidaan saada aikaan vain vapaiden ja demokraattisten valtojen yhteistyön avulla ja sillä edellytyksellä, että pientenkin kansojen oikeuksia kunnioitetaan. Osoittaakseen myötämielisyyttään niitä satojatuhansia pakolaisia kohtaan, jotka Tshekkoslovakian jaon

19 vuoksi ovat joutuneet kodittomiksi, puutteeseen ja hätään, kehoittaa liittokokous kaikkia työläisnaisia innokkaasti toimimaan pakolaishuollon hyväksi avustustoimikunnan järjestämään keräystyöhön. Samoin kehoittaa kokous edelleenkin työskentelemään Espanjan lasten auttamiseksi. Kolmas sotatalvi alkaa kohta raunioiksi tehdyssä maassa, jossa kansa kuitenkin urhoollisesti puolustaa vapauttaan ja kansanvaltaa tuhansien lasten jäädessä orvoiksi ja huoltoa vaille. Ainoa mahdollisuutemme osoittaa solidaarisuuttamme Espanjan onnettomille naisille on auttaa espanjalaisia lapsia. Molemmat julkilausumat hyväksyttiin yksimielisesti. TOIMINTAKERTOMUKSEN KÄSITTELY. Siirryttiin käsittelemään toimintakertomusta. Kun kertomus oli laaja, ei yleiskeskustelua suoritettu, vaan otettiin kertomus käsiteltäväksi esitysvihkon mukaan kappale kappaleelta. Alkulause hyväksyttiin keskustelutta. Liiton harjoittama valistustyö aiheutti keskustelua kohdassa Kerhotoiminta. (Siv. 5.) Kilpi huomautti, että olisi saatava lisätyksi kerhojen lukumäärää. Pitäisi ryhtyä erikoistoimenpiteisiin ompelukerhojen muuttamisesta lukukerhoiksi. Saarikivi kannatti edellistä. Patjas selosti naisten kerhotoiminnan kehittymistä Viipurin it. vaalipiirissä. Kunnallisiin kysymyksiin olisi kiinnitettävä huomiota. Salmela-Järvinen huomautti että kerhotoiminta on toimintakauden aikana edelleen vilkastunut. Toimintakertomuksesta mainitaan, että toiminnassa on ollut kaikkiaan 29 kerhoa, mutta tov. Railo huomautti tervehdyspuheessaan, että niitä on 41. Eroitus tietysti johtuu siitä, että toimintakertomusta kirjoitettaessa ei vielä ollut saapunut kaikista kerhoista tietoja. Kohdassa Kurssitoiminta, siv. 9 huomautti Aalto, että Jämsän kurssit ovat jääneet tilastosta pois. Nurminen totesi, että erehdys on tapahtunut ja ilmoitti, että Jämsässä toimeenpantiin kotitalouskurssit 16 20 helmik. 1937 ja olivat ne onnistuneet erinomaisesti. Samalla kertaa oli Jämsään perustettu Ty:n naisjaosto. Kohdassa Eduskuntavaalit, siv. 12 huomautti Rinne, että selostus Elli Nurmisen puhujamatkoista oli sikäli virheelli-

20 nen, että hän oli Viipurin itäisessä vaalipiirissä ja Kuopion länt. vaalipiirissä. Kohta oikaistaan tällä selostuksella. Eduskuntavaalit ja kunnallisvaalit hyväksyttiin keskustelutta. (Alustusvihko siv. 12 13.) Kohta Liiton suorittama valistustyö oli täten loppuunkäsitelty ja hyväksyttiin. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA. (Alustusvihko siv. 13 14.) Sinervo. Keskusteluseuran Naisjaostossa lausuttiin Työläisnaisliitolle tunnustus siitä, että kansainvälisiä suhteita on hyvin hoidettu. Kaivattiin kuitenkin enemmän julkisuudessa tietoja näistä asioista, sehän olisi samalla mainostusta liiton toiminnalle. Esiintymisestä esim. Elsa Osolinin asiassa, saimme tiedon vain kansainvälisistä julkaisuista, oman maan sanomalehdissä siitä ei puhuttu mitään. Huotari selosti toimenpiteitä Elsa Osolinin asiassa. Mainittu latvialainen puoluetoveri on toista vuotta ollut vankina ilman että hänen asiaansa on millään tavalla tutkittu. Kun Latvian ulkoministeri vieraili maassamme, yritti liittotoimikunnan valitsema lähetystö, toverit Kilpi ja Huotari, päästä hänen puheilleen ja esittää että toveri Osolinan asia otettaisiin tutkittavaksi. Lähetystöä ei kuitenkaan otettu vastaan useista pyynnöistä huolimatta, joten asiaa ei henkilökohtaisesti voitu Latvian ulkoministerin tietoon saattaa, mutta oli ainakin lähetystöviranomaisille selitetty, mitä asia koski, joten hän ainakin sai tietää, että täällä ollaan toveri Osolinan kohtaloon kiinnostuneita. Kivekäs totesi, että Sinervon toivomus oli varteenotettava ja ehdotti, että siitä pöytäkirjassa huomautettaisiin. Tämä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kohta hyväksyttiin. Pohjoismainen sos.-dem. Naisten yhteistoiminta siv. 14 15 hyväksyttiin keskustelutta. Sitävastoin aiheutti keskustelua kohta POHPOISMAISET SOS.-DEM NAISTENPÄIVÄT. (Alustusvihko siv. 15 18.) Kulmakorpi valitti, etteivät messukyläläiset saaneet majoitusta vaikka oli aikaisemmin tilattu hyvissä ajoin. Toivoi, että vastaisuudessa tällaiset asiat järjestettäisiin paremmin.

Rinne olisi toivonut, että olisi ollut enemmän tulkkeja käytettävissä. Nyt jäivät useat puheenvuorot selostamatta, kun ei ollut tanskan eikä norjan kieltä ymärtäviä tulkkeja. Oppaat olisivat myöskin voineet olla hiukan enemmän tehtävänsä tasolla, monet heistä vaikuttivat kovin avuttomilta. Hakala piti epäkohtana sitä, että ulkomaalaiset käyttivät suhteellisen paljon puheenvuoroja, niin että kun aikaa oli vähän ei suomalaisille jäänyt mitään tilaisuutta mielipiteensä ilmaisemiseen. Kun esim. norjalaisia osanottajia oli vain 14, ei puheenvuorojen käyttö ollut missään suhteessa heidän lukumääräänsä. Vastaisuudessa olisi tämäntapaisissa tilaisuuksissa jaettava puheenvuorot suhteellisesti osanottajien lukumäärän mukaan. Salmela-Järvinen mainitsi olevansa tyytyväinen, että huo mautukset koskevat vain tällaisia pieniä asioita. Niin laajassa yrityksessä kuin Pohjoismaiset sos.-dem. Naistenpäivät olivat, saattaisi kyllä tapahtua suuriakin erehdyksiä. Mitä majoituksen järjestelyyn tulee, valitti puhuja sitä, että yhdistysten majoitusilmoitukset eivät yleensä pitäneet paikkaansa. Toiset ilmoittivat huomattavasti enemmän osanottajia kuin mitä niitä tuli, toiset taas paljon vähemmän. Kun järjestäjien on maksettava jokaisesta tilaamastaan paikasta, tulipa sitten osanottajia tahi ei, saattoi käydä niin ettei jollakin kohtaa annettu tilaus riittänyt. Mitä oppaiden taitoihin ja tietoihin tulee, niin sehän on asia, jota ei voi edeltäpäin arvata. Tällaisessa vapaaehtoisessa tehtävässä, joka kaiken lisäksi on aika raskas, ei voi ennakolta tenttiä oppaita heidän tietojensa suhteen. Hakalalle huomautti puhuja, että emme voi riistää ulkomaisilta vierailtamme puheoikeutta minkään suhteellisuuden perusteella, se olisi epäkohteliasta. Tulkitsemiseen nähden asetti vaikeuksia se, että osanottajista monet puhuivat murretta, jota oli vaikea ymmärtää, vaikka asianomaisen maan kirjakieltä olisi ymmärtänytkin. Kivekäs lausui, että naistenpäivät olivat tavattoman hyvin onnistuneet ja pienet epäkohdat ja erehdykset eivät siinä silloin suuria merkitse. Louhi (Hämeenlinna). Kun katselimme sitä suurta joukkoa sekä ulkomaalaisia, että kotimaisia osanottajia, joita päiville oli saapunut ja ajattelimme sitä jättiläistyötä, jonka päivien järjestäminen oli liitto-toimikunnalle ja toimihenkilöille antanut, en voi muuta kuin lausua hartaat kiitokset erinomaisesta järjestelystä. Toivon, että kokous hyväksyy tämän kiitoksen yksimielisesti. 21

22 Tainio: On todellakin ihmeteltävää, ettei moitteita ilmene tämän enempää. Saamme kai uskoa, että olemme silloin suurin piirtein onnistuneet. Tukholmalainen toveri tässä vieressäni kertoo, että ruotsalaiset olivat kovin tyytyväisiä ja muistelevat Suomessa pidettyjä Pohjoismaisia sos.-dem. Naistenpäiviä kiitollisina ja innostuneina. Martta Huttunen puolusti oppaita ja sanoi ainakin heidän ryhmänsä oppaan olleen miellyttävän. Oppaan tehtävä on vaikea, ja mahdoton on siinä jokaista tyydyttää. Kokous hyväksyi kohdan yksimielisesti, samoin Louhen kiittävän maininnan päivien hyvästä järjestelystä. - KERÄYSTOIMINTA ESPANJAN LASTEN HYVÄKSI. (Siv. 18.) Sinervo ilmoitti Sos.-dem. Keskusteluseuran naisjaoston erikoisesti lausuneen julki tyytyväisyytensä tähän toimintaan. - Lehto mainitsi, että Helsingin Ammatillisen Paikallisjärjestön edustajakokous oli esittänyt kiitoksensa Sos.-dem. Työläisnaisliitolle ja kehoittanut edelleen jatkamaan tätä toimintaa. Kohdat Matka Neuvostoliittoon ja Yhteistoiminta muiden järjestöjen kanssa hyväksyttiin keskustelutta. LIITON ÄÄNENKANNATTAJA TOVERITAR. (Siv. 19 20.) Rinne mainitsi että heillä ollaan yleensä tyytyväisiä lehteen. Toveritar on edistynyt sekä ulkoasuun että sisältöön nähden, eikä nimeäkään vastaan ole mitään muistuttamista. Patjas ja Koski ilmoittivat myöskin, että lehteen ollaan tyytyväisiä. Jälkimmäinen kaipasi lehdestä silloin tällöin katsausta poliittiseen tilanteeseen. Oksanen, Imatra, kaipasi lehdestä talousosastoa, jossa olisi reseptejä ja käytännöllisiä neuvoja. Silloin sitä ehkä voisi levittää niihinkin koteihin, joissa ei tunneta kiinnostusta poliittisiin kysymyksiin. Hakala ilmoitti, että Mikkelissä kannatetaan nimen muuttamista»toveriksi». Seppälä, Männikkö, Lehtinen, Jakobson, Laakso, Peiramo, Järvinen, Hamnell ilmoittivat paikkakuntansa työläisnaisten olevan tyytyväisiä lehteen ja myöskin sen nimeen.

Hiisivaara: Yrityksen, jonka tarkoituksena on palvella yleisöä, tulee alituisesti kehittyä yhä parempaan suuntaan. Taloudelliset suhteet määräävät kuitenkin tässä asiassa. On hauskaa, että lehteen ollaan tyytyväisiä. Lehti ei edusta yksinomaan poliittista ouolta vaan myöskin koteja ja siksi sitä olisi laajennettava eri aloille. Huotari: On hauskaa, että ne jotka suorittavat lehden levityksessä raskaimman osan, tilausten kerääjät, ovat tyytyväisiä. Toivomukset otetaan huomioon ja niitä toteutetaan, sikäli kuin siihen on mahdollisuuksia. Meidän lehtemme tilaajamäärä on nyt noussut, mutta ei vieläkään riittävästi. Ruotsalainen toveri kertoi täällä tervehdyspuheessaan heidän lehtensä levikistä. Samaan suuntaan on meidänkin pyrittävä, niin että Toverittaresta tulisi todellinen työläiskotien perhelehti. Pesonen ilmoitti toimituksen olevan tyytyväisen lehden saamasta tunnustuksesta. Jotta lehti edelleenkin pääsisi lähelle lukijakuntaansa olisi toivottavaa, että toverit avustaisivat lehteä vielä enemmän kuin tähän asti. Tällöin on kuitenkin huomattava, että tiedot on saatava lehdelle mahdollisimman tuoreina. Toivoi, että hyvä yhteisymmärrys edelleen vallitsee lehden toimituksen ja lukijakunnan välillä. Kohdat Liiton kustannustoiminta, Liittotoimikunta, Kiertokirjeet ja julistukset, Ohjelmia ja alustuksia (siv. 20 22.) hyväksyttiin keskustelutta. 23 LIITON OSASTOT JA JAOSTOT. Rinne kiinnitti huomiota toimintansa lopettaneiden jaostojen suureen lukumäärään ja arveli, että ne olisi voitu pitää hengissä, jos liitosta käsin olisi jatkuvasti valvottu niiden toimintaa. Tiedusteli, onko mitään tehty näiden jaostojen hengissä pitämiseksi. Ihmetteli että esim. Kuopiossa naisjaosto on päässyt kuolemaan. Salmela-Järvinen ilmoitti edellisen johdosta, että liitosta käsin on kyllä moneenkin otteeseen tiedusteltu jaoston toiminnan lopettamisen syytä, mutta aina ei saada edes vastauksia tiedusteluihin. Kuopiossa on yritetty monta kertaa saada toimintaa käyntiin, mutta tuloksetta. Muutamin paikoin on ihmisiin kertakaikkiaan syöpynyt sellainen ajatus,»ettei täällä kannata mitään yrittää, mikään ei kuitenkaan onnistu», ja ennenkuin tämä henki saadaan loppumaan, ei toiminta pysy pystyssä millään. On vielä muutamia sellai-

24 siakin paikkakuntia, joilla vähemmän tietoiset miestoverit jarruttavat naisten toimintaa. Helenius selosti niitä vaikeuksia, joita heillä oli ollut naisjaoston toiminnan alkuvaiheissa. Naiset eivät uskalla toimia kun miehet arvostelevat ankarasti ja pyrkivät työväenyhdistyksen kautta rajoittamaan naisten toimintaa. Salmela-Järvinen kehoitti naisia käymään työväenyhdistysten kokouksissa. Heidän on muistettava olevansa työväenyhdistyksen täysivaltaisia jäseniä. Saarikivi toivoi, että liiton toimitsijat silloin tällöin voisivat käydä järjestöissä. Esim. Ruovedellä ei ole käyty. Hiisivaara huomautti, että toiminta monilla paikkakunnilla on yhden henkilön varassa. Kun tämä muuttaa paikkakunnalta, kuolee järjestö, kun uutta toimihenkilöä ei ole saatavissa. Saarinen mainitsi, että juuri Kankaanpäässä on käynyt tällä tavalla. Liitosta on pyydetty apua, ettei jaosto nukkuisi. Peiramo: Oulussa oltiin vuosi sitten kovin tyytymättömiä, kun ei saatu Oulun sos.-dem. Naisten keskustoimikunnan järjestämään neuvottelukokoukseen puhujaa eikä alustusta liitolta. Liiton pitäisi auttaa meitä siellä kaukaisessa, vaikeasti hoidettavassa piirissä. Tiirikkala vetosi siihen, että ^iiton toimitsijavoimat ja varat ovat niin rajoitetut, ettei käyntejä järjestöissä voida niin usein suorittaa. Jaostoja perustetaan hetken innostuksen varassa ja myöhemmin huomataan, että toiminnalle ei olekaan mahdollisuuksia, kun tarpeellisia toimintavoimia puuttuu. Lehtokoski mainitsi niiden huomautusten johdosta, jotka koskivat puhujien lähettämistä, että yleensä pyydetään puhujiksi eri tilaisuuksiin kansanedustajia, joilla on vapaalippu rautateillä. Kun meillä on vain 8 naisedustajaa, eivät nämä riitä mihinkään. Olisi joka piiriin saatava naisedustaja, jota voitaisiin velvoittaa hiukan enemmän käymään järjestöissä. Salmela-Järvinen selosti' Oulun kokouksen yhteydessä mainittua tapausta. Ketään kansanedustajaa ei ollut silloin vapaana ja sihteerin matka oli jo aikaisemmin järjestetty muualle. Liittotoimikunnan jäsenet ovat ansiotyössä eivätkä voi lähteä matkalle, jossa menettää työpäiviä. Yhden pistomatkan järjestäminen Ouluun tulee maksamaan n. 500 mk,, niin että se on myöskin aika suuri taloudellinen kysymys. On huomattava, että liittomme on avustanut muutamia piiritoimikuntia 500 markalla ja sillä summalla on saatu järjes-

25 täjä käymään kaikissa piirin järjestöissä. Sos.-dem. Työläisnaisliiton valistustyö olisikin järjestettävä samaan tapaan kuin puolueenkin valistustyö, pääasiassa siis tapahtuvaksi piiritoimikuntien välityksellä. Hiltunen kehoitti naisia reippaasti osallistumaan työväenyhdistystenkin toimintaan, vaikka miehet vastustelevatkin. Kivekäs kiinnitti huomiota toimihenkilöiden kasvattamiseen ja toivoi, että liitto tässä suhteessa työskentelee edelleen edistäen sitä. Kohta hyväksyttiin. SÄÄNTÖJEN MUUTOKSET. (Siv. 22.) Patjas tiedusteli saako henkilö, joka on jäsenenä esim. Työväenyhdistyksessä ja naisyhdistyksessä, ottaa osaa puolueäänestyksiin molemmilla jäsenkirjoilla. Salmela-Järvinen: Sellainen menettely ei ole puoluesääntöjen hengen mukaista, vaikka sitä nimenomaan ei missään kielletäkään. Äänioikeus järjestöissä on henkilökohtainen. Kohta hyväksyttiin. JUHLIVIA NAISYHDISTYKSIÄ. (Siv. 23.) Kohtaan merkittiin seuraavat oikaisut: Uuden-Koiviston Sos.-dem. Naisyhdistyksen juhla 19/1 37 oli 35-vuotisjuhla. Helsingin Taloustyöntekijäin juhla 27/3 38, 40-vuotisjuhla. Edelleen merkittiin, että myöskin seuraavat yhdistykset olivat viettäneet merkki juhlia: Jyväskylän sos.-dem. Naisyhdistys 30-vuotisjuhla 1936. Talikkalan sos.-dem. Naisyhdistys 30-vuotisjuhla 1936. Äänekosken sos.-dem. Naisyhdistys 30-vuotisjuhla 1936. Kohta hyväksyttiin näillä korjauksilla. SOS.-DEM. NAISTEN PIIRITOIMIKUNNAT JA PIIRI TOIMIKUNTIEN NAISJAOSTOT. (Siv. 23.) Kohtaan merkittiin oikaisuna, että Vaasan it. vaalipiirin sos.-dem. naisten piiritoimikunnan merkkijuhla oli 20-vuotisjuhla. Kohta hyväksyttiin tällä korjauksella.

26 TYÖVÄEN AKATEMIAN STIPENDIRAHASTO. (Siv. 24.) Peiramo kiitti liittotoimikuntaa Pohjolan stipendiaattien puolesta. Toivoi, että nämä jaksavat työskennellä kaukaisilla kotipaikkakunnillaan yhteisen asiamme hyväksi, saatuaan kouluutuksensa Työväen Akatemiassa. Kohta hyväksyttiin. Kohdat: Avustukset, Liiton arpajaiset, Sekalaisia asioita, Minna Canthin muistopatsaan paljastus, Naisia koskevat kysymykset Kansainliitossa, ja loppulause hyväksyttiin keskustelutta. Toimintakertomus katsottiin tulleen loppuunkäsitellyksi. SOS.-DEM. TYÖLÄISNAISLIITON TILIKERTOMUKSET VV. 1935 36 JA 37, SEKÄ TILINTARKASTAJAIN LAUSUNNOT. Liiton sihteeri Martta Salmela-Järvinen esitti liiton ja Toverittaren tilikertomukset sekä tilintarkastajain lausunnot vv. 1935 36 ja 37. Tiliselostuksen johdosta syntyneessä keskustelussa käyttivät puheenvuoroja Rinne tiedustellen liittotoimikunnalta, miksei nyt lähetetty tiliselostuksia järjestöille alustusvihon mukana niinkuin aikaisemmin on tehty. Niihin on ollut vaikea perehtyä, kun ne jaettiin edustajille vasta kokouksessa. Salmela-Järvinen mainitsi, että aikaisemmin ei ole lähetetty tiliselostuksia toimintakertomuksen mukana järjestöille ja siksi ei nytkään niin tehty. Jos kokous tällä kertaa tekee toisenlaisen päätöksen niin ei toimikunnalla ole mitään sitä vastaan, että tiliselostus lähetetään järjestöille. Sillanpää huomautti myöskin, ettei ole ollut tapana lähettää tiliselostuksia järjestöille, koska tilintarkastajat ovat ne aikanaan tarkastaneet ja koska liittotoimikunnalla on tilaisuus lähettää tilit valiokuntaan tutkittaviksi, mikäli sitä halutaan. Rinne kiinnitti huomiota tileissä esiintyvään verotilin ja jäsenmäärän eroitukseen, joka viittaa siihen, että vuoden alussa on ollut paljon jäsenmaksuja rästissä. Onko liittotoimikunta tehnyt mitään rästien perimiseksi? Huotari selitti, että tileistä on vaikea päästä perille jäsenmäärän suuruudesta, kun jaostoilla ja naisyhdistyksillä on

erisuuruinen jäsenvero. Vaikka tilitykset olisi suoritettava neljännesvuosittain, maksavat useat järjestöt veronsa vain kerran tai kahdesti vuodessa. Salmela-Järvinen: Olisi hyvä kun maksaisivat edes kerran vuodessa, mutta on jaostoja, jotka suorittavat 4 5 vuoden verot kerrallaan eikä huomautuksista ole apua. On lisäksi huomattava, että tämän vuoden tilit on päätetty helmikuussa ja toimintakertomus on kirjoitettu elokuussa, joten paljon myöhemmin maksaneita on ehtinyt mukaan jäsentilastoon. Kun ehdotusta valiokuntaan lähettämisestä ei oltu tehty, vahvistettiin tilinpäätös vuosilta 1935 36 ja 37 ja myönnettiin tilintarkastajien lausunnon perusteella tilivelvollisille vastuuvapaus puheenaolleelta tilikaudelta. Päätös oli yksimielinen. Puhetta ryhtyi johtamaan Fanny Ahlfors. Esiteltiin liittotoimikunnan laatima alustus 27 VASTAINEN VALISTUSTYÖ. (Alustusvihko siv. 29 33.) Koski toivoi, että liiton sihteeri kävisi useammin järjestöissä. Pääkaupungista kotoisin olevilla puhujilla on yleensä auktoriteettiä, ja heidän käyntinsä vaikuttaa aina herättävästi. Pesonen lausui, että liittomme avustaa vuosittain pari kolme nuorta naista Työväen Akatemiaan ja nämä onnistuvat siellä yleensä opinnoissaan hyvin. Puhetaidossa edistyneillä on jopa palkintoja puhetaidossa. Tästä huolimatta ei ole nuorta voimaa käytettävissä puhujina. Tähän seikkaan olisi saatava korjaus. Salmela-Järvinen huomautti Kosken puheenvuoron johjosta, että myöskin muiden eikä vain pääkaupunkilaisten puhujien pitäisi saavuttaa auktoriteettiä, sillä pääkaupungista käsin ei jakseta kaikkia puhujatilauksia täyttää. Olisi onnellista, jos puhujia voitaisiin enemmän järjestää naisten piiritoimikuntien välityksellä. Liiton sihteerin käymistä kaikissa järjestöissä pidettiin silloin mahdottomana, kun meillä oli vain noin 60 yhdistystä, nyt meillä on 170 yhdistystä, niin että näihin käynteihin menisi vuodesta jo vähintään 170 päivää, matkapäivineen enemmänkin. Silloin ei jäisi lainkaan aikaa muihin töihin, joita liitossa on myöskin runsaasti. Muuten on kai kuitenkin niin, että täällä esiintyvät valittajina ne,