VALISTUS JA KRISTINUSKO RANSKASSA Luku 11 Ydinsisältö
Tulisiko uskonnollisten symbolien käyttö julkisilla paikoilla, kuten kouluissa, kieltää EU:ssa?
Ranska on kieltänyt. Minkälainen historia kiellon taustalla on?
Kirkon ja valtion pitkä liitto alkaa murtua Ranskan suureen vallankumoukseen (1789-99) asti kirkon ja valtion liitto oli ollut ja on osin vieläkin eurooppalaisen politiikan ja kulttuurin kulmakivi.
Taustaa 1500-1600-luvun luonnontieteen löydöt muuttaneet maailmankuvaa tiedemiehet ja filosofit alkoivat kritisoida kirkon oppeja alettiin kysyä, minkälainen olisi järkevä yhteiskunta Valistus
Noituusoikeudenkäynnit ja inkvisitio valistusajattelijoiden kritiikin kohteena Ranskan valistusajattelijat nostivat 1700-luvun lopulla noituusoikeudenkäynnit inkvisition rinnalle todisteeksi perinteisen kristinuskon vääristyneisyydestä. Heidän mukaansa kirkko oli polttanut miljoonia viattomia naisia ja inkvisitio toimi mielivaltaisesti. Noitavasara (1486), ohjekirja noitien tunnistamista ja kuulustelua varten
Valistuksen propagandistinen kuva kirkosta oli osin virheellinen Nykykäsityksen mukaan noituusoikeudenkäynneissä tuomittiin kuolemaan korkeintaan 50 000 ihmistä, ei miljoonia. Inkvisitio oli aikansa edistyksellisintä oikeudenhoitoa (syytetyllä oli oikeus saada avustaja, tuomion tuli perustua todisteisiin ja tuomitulla oli oikeus valittaa tuomiosta).
Valistuksen seurauksia eri maissa a) valistusteologia (esim. Saksa, Pohjoismaat) kristinusko muokattiin järkeväksi (esim. ihmeille luonnolliset selitykset) papit alkoivat valistaa kansaa b) uskonnonvastaisuus (esim. Ranska) kirkon opit ja säätyjakoinen yhteiskunta kritiikin kohteina tavoitteena uskonnoton, järkevä yhteiskunta Valistusajattelija, pappi Anders Chydenius (1729-1803)
Asiat voidaan ratkaista järjen avulla Pariisissa vuonna 1783 esitelty kuumailmapallo näytti osoittavan, että asiat voidaan ratkaista järjen avulla.
Murskatkaa se kurja! Roomalaiskatolinen kirkko opetti säätyjakoon perustuvan yhteiskunnan olevan Jumalan tahdon mukainen. Kirkkokritiikki muuttui vihaksi kirkkoa kohtaan. Yleiseen mielipiteeseen vaikutti voimakkaimmin ensyklopedistien ryhmä, kuuluisimpana Voltaire. Hän näki katolisen kirkon edustaman kirkon järjettömyydeksi, josta on päästävä eroon. Encyclopédien kuvitus henkii valistusajan ihanteita: filosofia ja järki repivät huntua totuuden yltä.
Ranskan suuri vallankumous yritti lakkauttaa kristinuskon Yhteiskunta anti-kristillistettiin: 1793 kristinusko kiellettiin virallisesti, tilalle perustettiin Järjen ja vapauden kultti, myöhemmin Korkeimman Olennon kultti. kristillisen kalenterin tilalle otettiin vallankumouskalenteri, Notre Damen katedraali muutettiin Järjen Jumalattaren temppeliksi.
Lakkauttaminen ei onnistunut Varsinkin naiset halusivat harjoittaa katolista uskontoaan ja vaativat kirkkojen avaamista: Kun Jumala oli täällä, meillä oli leipää. 1795 Uskonnonvapaus palautettiin. Napoleonin aikana kirkko alistettiin valtion valvontaan ja Napoleon solmi Paavin kanssa liiton. Paavi matkusti jopa Pariisiin Napoleonin kruunajaisiin.
Kansanhurskaus elpyy katolisessa kirkossa 1800-luvulla kansanhurskaus kukoisti. Etelä-Ranskan Lourdesin kaupungista tuli kuuluisa pyhiinvaelluskohde siellä sattuneiden Neitsyt Marian ilmestysten (1858) ansiosta.
Kirkon ja valtion ero 1905 Kirkko ja valtio erotettiin toisistaan Ranskassa vuonna 1905. Ranskan valtio on siitä lähtien ollut virallisesti uskonnollisesti neutraali. Laïcité, tunnustuksettomuus tai valtion puolueettomuus uskontojen ja muiden todellisuuskäsitysten suhteen.
Laïcité -periaate Valtio takaa uskonnon ja omantunnonvapauden kunhan ei rikota yleistä järjestystä Valtio ei tunnusta eikä rahoita mitään uskontoa Julkisiin rakennuksiin ei saa kiinnittää mitään uskonnon tunnusmerkkejä Uskonnonopetus kielletty muulloin kuin virallisten tuntien ulkopuolella Uskontokuntiin kuuluvia ei tilastoida valtion taholta Teologisia tiedekuntia ei ole valtion yliopistoissa
Pariisista diasporaortodoksien merkittävä keskus 1900-luvulla Pariisi oli 1900-luvulla ns. diasporaortodoksisuuden merkittävimpiä keskuksia. Sergei Nikolaevich Bulgakov (1871-1944) Venäjän vallankumouksen (1917) jälkeen Pariisiin päätyivät muun muassa Sergei Bulkakov ja Nikolai Berdjajev. Nikolai Berdjajev (1874-1948)
Ranskan uskontotilanne http://en.wikipedia.org/wiki/religion_in_france
Ranskassa vaadittiin skientologian kieltämistä vuonna 2009
Presidentti Sarkozy vaati burkakieltoa 2009 Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy (2009): "Emme voi hyväksyä että maassamme on naisia vangittuna verkon taakse, eristettynä kaikesta sosiaalisesta elämästä, vailla omaa identiteettiä."
Ideaalina maallinen julkinen tila v. 2004 laki kielsi uskonnollisten symbolien, kuten huivin, Suurikokoisten ristien ja juutalaisen kipan käytön valtion kouluissa. v. 2011 kiellettiin musliminaisten kasvot peittävien niqabin ja burkan käyttäminen julkisilla paikoilla maalliseen yhteiskuntaan sopimattomana. Kiellon rikkomisesta voi saada 150 euron sakot, miehet pakottamisesta jopa 30 000 euroa. v. 2014 Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin piti voimassa Ranskan burkakiellon. Ranskalla on oikeus kieltää burkan käyttö sosiaalisen yhdenmukaisuuden takia.
Suuren vallankumouksen kirkkohistoriallinen jälki Yhteiskunnan ja kirkon suhteet tarkastelun kohteiksi eri maissa Keskustelu siitä, kuuluuko uskonto julkiseen tilaan vai ei Ajatus uskonnosta erotetuista riiteistä jäi elämään
Aiheesta lisää Burka vai tasavalta http://www.ulkopolitiikka.fi/article/560/burka_vai_tasavalta/ Ranskan huivikielto ja suomalainen islamtutkimus teologia.fi/ajankohtaista/662-ranskan-huivikielto-jasuomalainen-islamtutkimus Voiko ranskalainen verhoutua huiviin? http://www.teologia.fi/artikkelit/uskontojen-valisetsuhteet/810-voiko-ranskalainen-verhoutua-huiviin