Lähidemokratia - miksi ja minkälaista?

Lähidemokratia - miksi ja minkälaista? Salpausselän kuntajakoselvitys Hiihtomuseo, Lahti 13.3.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/kansalaistoiminta I Miksi lähidemokratiaa? 1

Väite 1: Kuntademokratian tila Suomessa on huolestuttava. Kuntavaaleissa äänesti alle 60% Kuntavaalien äänestysprosentti 1992-2012 75 70 65 60 55 50 1992 1996 2000 2004 2008 2012 Lähes 450.000 eduskuntavaaleissa 2011 äänestänyttä suomalaista jätti kuntavaaleissa 2012 äänestämättä. 2

Suomalaiset eivät luota kuntansa päätöksentekoon Seitsemässä kunnassa kymmenestä kuntalaiset kokevat ennemmin epäluottamusta kuin luottamusta kuntansa päätöksentekoa kohtaan. (Arttu-tutkimus 2011, 13.000 vastaajaa) Väite 2: Kuntaliitokset heikentävät kuntademokratiaa entisestään. Ellei jotain tehdä. 3

Mitä isompi kunta, sitä laiskemmin äänestetään 2000-luvun kuntaliitoskunnissa äänestysprosentti laski lähes kaksi kertaa jyrkemmin kuin kunnissa, joissa ei ole tehty liitosta. Helsingin Sanomat 3.11.2012 Toteutuneet kuntaliitokset 2000-2013 4

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset 1. Metropolialueen kunnat; Helsinki, Espoo, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti (Valtiovarainministeriön erityinen kuntajakoselvitys = MES) 2. Espoo, Vihti, Kirkkonummi ja Kauniainen. 3. Porvoo, Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Pornainen ja Sipoo. 4. Kotka, Hamina, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. 5. Lappeenranta, Imatra, Lemi, Luumäki Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. (MES) Tilanne 3.3.2014 6. Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula. 7. Kemiönsaari ja Parainen. 8. Turun seutu; Turku, Aura, Kaarina, Kustavi, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Pöytyä, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki, Taivassalo ja Vehmaa. (MES) 9. Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi. 10. Lahti, Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä ja Nastola. (MES) 11. Tampereen kaupunkiseudun kunnat; Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. 12. Juupajoki ja Orivesi. 13. Pori, Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Lavia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen ja Ulvila. 14. Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Luvia ja Nakkila. 15. Säkylä, Huittinen, Köyliö ja Kokemäki. 16. Kankaanpää, Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Lavia, Pomarkku ja Siikainen. 17. Jyväskylän kaupunkiseudun kunnat; Jyväskylä, Hankasalmi, Joutsa, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. (MES) 18. Pori ja Lavia (MES) 19. Seinäjoki ja Jalasjärvi. (MES) 20. Seinäjoki, Jalasjärvi ja Kurikka. 21. Kuopio ja Juankoski. 22. Kuopio ja Tuusniemi. 23. Lieksa, Juuka, Nurmes ja Valtimo. 24. Haapavesi, Alavieska, Oulainen ja Ylivieska. 25. Kokkola, Halsua, Kaustinen, Kruunupyy, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli 26. Loviisa ja Lapinjärvi 27. Lieto ja Tarvasjoki 28. Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala 29. Säkylä ja Köyliö 30. Kankaanpää ja Lavia 31. Jalasjärvi ja Kurikka 32. Pietarsaari, Evijärvi, Kruunupyy, Luoto, Uusikaarlepyy, Pedersöre 33. Oulu, Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä ja Ii (MES) 34. Inari ja Utsjoki Kuntaliitokset vähentävät luottamushenkilöiden määrää Esimerkiksi uudessa Oulussa on nyt 134 valtuutettua vähemmän kuin liittyneissä kunnissa oli aiemmin valtuutettuja yhteensä Kaikkiaan luottamushenkilöpaikat vähenivät 550 230 5

Väite 3: Kansalaisten osallistumiskeinojen monipuolistaminen on välttämätöntä elinvoiman vahvistamiseksi, mutta myös taloudellisesti. Kuntalainen pitää nähdä myös toimijana. Hyvinvointi(yhteis)kunta ei säily yksin julkisen sektorin toimin ja voimin Mikä on kuntalaisten ja lähiyhteisöjen rooli ja vastuu? 6

Väite 4: Vanha paradigma näkee lähidemokratian valtatai hallintokysymyksenä. Uusi paradigma näkee, että lähidemokratialla vahvistetaan alueiden elinvoimaa ja kansalaisten aktiivisuutta. Muuttuuko kuntarakenne Salpausselällä? Miten kuntalaisten ääni kuuluu kunnan eri osissa? 11 48 669 46 12 19 Jo asukastiheys kertoo, että alueet ovat erilaisia, as/km 2 7

Miten hoidetaan pienet paikalliset asiat isossa kuntaorganisaatiossa? Väite 5: Vasta kun kuntalaiset kokevat, että heillä on todellinen mahdollisuus ja keinot osallistua ja vaikuttaa, he ottavat vastuuta. Tämä edellyttää myös päätösvaltaa. 8

Osallisuus pitkien välimatkojen alueilla? Perustuslaki 2 : Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Kainuun kunnat nyt: Yhden kunnan Kainuu : Kartat: Suomussalmen kunta Onko kuulluksi tuleminen osallisuutta? - Ei ole. Osallisuus on kokemus siitä, että omalla mielipiteellä on merkitystä, että siitä kannattaa kertoa. Professori Vuokko Niiranen 9

Väite 6: Kestävää ja toimivaa lähidemokratiaa syntyy vain, jos se rakennetaan yhteistyössä kunnan ja kuntayhteisön toimijoiden kesken. Julkinen valta Kuntaorganisaatio Keskuskaupunki Lähidemokratia on yhteistyön rakentamista ja vahvuuksien hyödyntämistä Kunnan osa-alueet Asukkaat Järjestöt Yritykset 10

Kunnan menestyksen kolmikantaresepti Demokratia demokratian parantaminen Alueellinen osallistuminen ja toiminta Hyvinvointi ja palvelut hyvinvoinnin parantaminen elinympäristön parantaminen Elinkeinot ja työpaikat Lähde: Opittavaa kuntaliitosprosesseista. META-tutkimus 2000-luvun kuntaliitosdokumenteista. Kuntaliitto 2013 II Lähidemokratiaa minkälaista? 11

Valmiita patenttiratkaisuja ei lähidemokratiassa ole. Lähidemokratian käytännön toteutustavat on aina mietittävä paikallisesti.! Kuntarakennelaki 1.7.2013 (entinen kuntajakolaki) 4b Selvitysvelvollisuus Selvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Selvityksen tulee sisältää myös arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta. 8 Yhdistymissopimus Yhdistymissopimuksessa on sovittava myös asukkaiden vaikuttamisja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisen keinoista uudessa kunnassa. 12

Huomio tässä esityksessä Uusi kuntalaki: demokratian vahvistaminen Pykäliä kirjoitetaan parhaillaan, voimaan 2015 Edustuksellisen järjestelmän toimivuuden ja houkuttelevuuden vahvistaminen Alueellisen vaikuttamisen turvaaminen Kuntalaisten ja päätöksentekijöiden vuorovaikutuksen lisääminen Kuntalaisten monipuolisten osallistumiskeinojen ja -rakenteiden turvaaminen Suoran demokratian ajantasaistaminen ja vahvistaminen Valtuusto voi hallintosäännössä määrätä, että alueellisen vaikuttamisen edistämiseksi valtuusto asettaa alueellisia toimielimiä hoitamaan kunnan osa-alueen asioita. Nuoriso Vanhukset Vammaiset Asukasraadit Viestintä ym Alueellinen vaikuttaminen uuteen kuntalakiin nykyistä selvemmin Demokratiajaoston ehdotuksia uuteen kuntalakiin: Alueellisen toimielimen tehtävänä on kunnan päätöksentekoon osallistuminen ja vaikuttaminen sekä kunnanosa-alueen kehittäminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Alueelliselle toimielimelle tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen kuntastrategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa sekä asioissa, joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien elinympäristöön, työntekoon ja muihin oloihin. Alueellisen toimielimen muista tehtävistä ja toimivallasta määrätään hallintosäännössä. * demokratiajaostolle tehtyjä lisäysehdotuksia 13

Nykyinen kuntalaki 27 Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 2) järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa; 3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia; 4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 5) järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa; 6) avustamalla asukkaiden omaaloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua; sekä 7) järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä. Ehdotuksia uuteen kuntalakiin 1) avoimella valmistelulla ja aktiivisella viestinnällä; 2) järjestämällä keskustelutilaisuuksia ja asukasraateja; 3) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 4) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 5) perustamalla alueellisia toimielimiä; 6) suunnittelemalla, kehittämällä ja tuottamalla palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; 7) osallistuvalla budjetoinnilla; 8) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua, valmistelua ja toteuttamista; sekä 9) järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä. Jo nykyinen kuntalaki sallii pitkälle viedyn lähidemokratian! Jalkapallon pelaaminen ei ole kiellettyä Kyltti Bernin esikaupunkialueella Sveitsissä 14

www.vm.fi/julkaisut Poimintoja selvitysraportista Pihlaja & Sandberg 2012 OSA I 1. Johdanto 2. Alueelliset toimielimet Suomessa 3. Kahdeksan esimerkkipaikkakuntaa, yksitoista alueellista toimielintä 4. Havaintoja ja pohdintaa esimerkkien pohjalta 5. Demokratian alueelliset toimintamallit Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa 6. Ehdotukset OSA II 7. Osallistuva budjetointi Alueelliset toimielimet: monenkirjava joukko Pihlaja & Sandberg 2012 63 alueellista toimielintä 59 kunnassa 23 eri nimikkeellä kaikkialla Suomessa eniten Kainuussa ja Lapissa kaikenkokoisissa kunnissa 15

Suurin osa toimielimistä on keskustelufoorumeita Pihlaja & Sandberg 2012 90 % keskustelufoorumeita informaation jakamista, keskustelua, aloitteita, esityksiä, lausuntoja näistä vajaalla puolella on taloudellista päätösvaltaa, pääasiassa kylätoimintaavustuksista 10 %:lla päätös- ja toimivaltaa em.tehtävien lisäksi kunnan myöntämää päätös- ja toimivaltaa taloudellinen päätösvalta mittavampaa ja monialaisempaa Selvitystyön ehdotukset 1. Kukoistava kansalaisyhteiskunta 2. Vahva aluelautakunta 3. Lähikunta 16

Mitä kaikkea kukoistava kansalaisyhteiskunta Kuntalaisten arjen tavoittavaa kunnan viestintää Helposti lähestyttäviä ja tavoitettavia kunnan virkamiehiä Aidosti toimivia väyliä kuntalaisten toiveille ja palautteille Matalan kynnyksen palvelupisteitä Pihlaja 2014 Matalan kynnyksen tapaamispaikkoja Kansalaisfoorumeita, -raateja ja -neuvostoja voikaan tarkoittaa? Säännöllisiä kunnanisien ja kuntalaisten tapaamisia ja keskusteluja Keskustelutilaisuuksia Osallistuvaa budjetointia Järjestöjä palvelujen tuottajina Elävää ja monipuolista kansalais- ja järjestötoimintaa Palveluosuuskuntia Ravintolapäiviä Yhteiskunnallista yrittäjyyttä Leadertoimintatavan hyödyntämistä Kortteli- ja kyläkokouksia Yhteisöviestinnän uusia muotoja Kuntien järjestöstrategioita Yhteissuunnittelua Kuntien ja järjestöjen toiminnallista yhteistyötä ja työnjakoa Uuden ajan talkoita Kyläsuunnitelmia Alueiden kehittämissuunnitelmia Kylätaloja & asukas- ja korttelitupia Paikallista kulttuuria, liikuntaa, taidetta, myös spontaaneja tapahtumia Vahva aluelautakunta Esimerkkinä ja esikuvana Rovaniemen aluelautakunnat Tampere Helsinki 17

Asukkaiden alueellinen osallistuminen perustuu kaupungin strategiaan Asukkaiden Rovaniemi Rovaniemi järjestää asukkailleen riittävät ja laadukkaat peruspalvelut ja luo edellytykset muille hyvinvointipalveluille. Asukkaille tarjotaan viihtyisä elinympäristö ja hyvät kuulluksi tulemisen, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Yritysten Rovaniemi Rovaniemi tarjoaa elinkeinotoiminnalle monimuotoisen ja monialaisen kehitysympäristön sekä hyvät menestymisen ja työllistämisen edellytykset. Kylien Rovaniemi Rovaniemen keskus lähiöineen ja maaseutu kylineen kehittyvät luonnonläheisenä, elinvoimaisena ja vireänä kokonaisuutena. Maakunnan Rovaniemi Rovaniemi on kehittyvä, yhteistyö- ja muutoskykyinen, kansainvälinen ja omaleimainen maakunta- ja palvelukeskus. Rovaniemen aluelautakunnat Yläounasjoki 645 as. 8 kylää Alaounasjoki 1582 as. 6 kylää Alakemijoki 2914 as. 7 kylää Sodankyläntie 711 as. 9 kylää Ranuantie 612 as. 6 kylää Yläkemijoki toiminut vuodesta 1993, muut vuodesta 2013 Yläkemijoki 1009 as. 9 kylää 18

Aluelautakunta-alueet ovat asukasluvultaan ja palvelubudjetiltaan erikokoisia asukkaita budjetti 2014 milj. Alaounasjoki 1 582 2,97 Alakemijoki 2 914 3,94 Ranuantie 612 1,03 Sodankyläntie 711 0,51 Yläkemijoki 1 009 2,06 Yläounasjoki 645 0,79 Aluelautakunnat yht. 7 473 11,3 Koko Rovaniemi 60 877 340,85 Aluelautakuntien budjetit (2014) yhteensä noin 11,3 miljoonaa euroa Erikoissairaanhoito Ikäihmiset Perusopetus Sosiaalipalvelut Terveydenhuolto Lapsiperheet Aluelautakunnat Kulttuuri Lukiokoulutus Tekniset palvelut Ympäristövalvonta ja pelastus Liikunta Koulutus Nuoriso Rovaniemen kaupungin talousarvio 2014, milj. 74,90 41,91 41,18 37,12 27,22 15,25 11,31 8,44 8,16 6,53 4,36 4,05 2,70 1,02 Lähde: Rovaniemen kaupunki, talousarvio 2014 19

Vuodesta 2015 kaikilla aluelautakunnilla yhtenäiset tehtävät 1. terveysneuvonnan ja kotihoidon palvelut 2. perusopetus- ja varhaiskasvatuspalvelut 3. kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut 4. alueen yleinen kehittämistoiminta 5. kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet perusturvalautakunta koulutuslautakunta vapaa-ajan lautakunta Lähde: www.rovaniemi.fi 20

Rovaniemen aluelautakunnat hahmotetaan usein virheellisesti vain palvelujen järjestäjäksi tai kuntabyrokratian jatkeeksi Aluelautakunnilla on kaksi roolia Palvelujen järjestämisvastuu Vastuu oman alueen kehittämisestä Kehittämistyö perustuu suunnitelmiin Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma 2013-2016 http://www.rovaniemi.fi/fi/osallisuus Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Aluelautakunta-alueiden kehittämissuunnitelmat 2013-2016 21

Aluelautakuntien kehittämistoiminta yleinen kehittämistehtävä elinkeinojen kehittämistehtävä omaehtoisen toiminnan virittäminen asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen lisääminen ympäristöasiat hanketoiminta kumppanuudet toiminta-alueen sisällä ja vuorovaikutus ulospäin Yläkemijoen aluelautakunnan keskeisiä arvoja Läheisyysperiaate Innovatiivisuus Monialaisuus Yhteistyö Tehdään päätökset lähellä asukkaita eli heitä, joita päätökset koskevat Ylitetään sektorirajat Asetetaan asukkaiden toimiva arki etusijalle palveluista päätettäessä Yhteistyö kaupungin organisaation ja kyläläisten kesken Kyläläiset ja alueen kylät puhaltavat yhteen hiileen Reagoidaan palvelutarpeiden muutoksiin nopeasti Käytetään taloudelliset resurssit joustavasti ja innovatiivisesti Monialaisuus on avain myös toiminnan taloudelliseen tehokkuuteen Yhteistyö kaikkien kylällä toimivien tahojen kesken (myös mm. SRK, järjestöt, yritykset) 22

Aluelautakunnan jäsenet valitaan avoimissa kyläkokouksissa, valtuusto vahvistaa Yksi jäsen + yksi varajäsen/kylä, riippumatta kylän asukasluvusta Lapin Kansa 24.11.2012 Toiminta edellyttää tekijöitä Kuudella aluelautakunnalla on yhteinen esittelijä ja talouspäällikkö Viidellä uudella aluelautakunnalla on yhteinen aluesihteeri Yläkemijoella aluesihteerinä (20%) jatkaa koulun rehtori Aluelautakunnat toimivat kokeiluna 2013-16 23

Kuntayhteisön kehittäminen Mitkä ovat pitkän tähtäimen tavoitteet? Mitä konkreettista pitää tehdä, jotta näihin tavoitteisiin päästään? Rovaniemellä on tehty nyt päätös panostaa alueiden ja asukkaiden aktivoimiseen, jotta alueiden elinvoima, yrittäjyys, yhteisöllisyys ja hyvinvointi vahvistuisivat pitkällä tähtäimellä. Yhdenvertaisuuden turvaaminen Aluelautakuntien päätöksentekoa sitovat valtuuston asettamat tavoitteet toimialalautakuntien päätökset toimialalautakunta hyväksyy yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi tehtäväalueidensa palvelujen järjestämisen ja myöntämisen kriteerit myös aluelautakuntien toiminta-alueille toimialalautakuntien asiakasmaksuja koskevia päätöksiä noudatetaan yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi koko kaupungin alueella 24

Budjettivalta opettaa ymmärtämään, mistä raha tulee ja minne se menee Yläkemijoen aluelautakunta Rovaniemellä ei ole kertaakaan 20-vuotisen toimintansa aikana ylittänyt budjettiaan. Silti Yläkemijoella on pystytty järjestämään palvelut niin, että asukkaat ovat tyytyväisiä. On pitänyt oppia tulemaan toimeen sillä, mitä on ja kehittelemään uusia ratkaisuja Esimerkkejä aluelautakunnan tms. palvelutehtävistä Laaja malli Lähipalvelumalli Inframalli Ratkaisevaa ovat tehtävät, ei toimielimen nimi Vapaa-aikamalli Pihlaja & Sandberg 2012 perusopetus, päivähoito, kulttuuri, liikunta, nuoriso, terveysneuvonta, äitiys- ja lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto, kotihoito päivähoito, ikäihmisten koti- ja asumispalvelut, nuoriso teiden, ulkoilu-, lähiliikunta- ja viheralueiden sekä kiinteistöjen kunnossapito, laajakaista, puhelin, vesi kulttuuri, kirjasto, liikunta, nuoriso tai näiden erilaisia sovelluksia tai yhdistelmiä 25

Alueellisten toimielinten akilleen kantapäitä - alueelliset toimielimet ja kuntaorganisaatio toimivat toisistaan irrallaan - kuntaorganisaatio ei hyödynnä - alueellinen toimintatapa usein ristiriidassa kunnan johtamiskäytäntöjen kanssa - tunnetaan huonosti - tehtävät ja rooli epäselvät Pihlaja & Sandberg 2012 - toimielinten elinkaari usein lyhyt, myös kehittäminen lyhytjänteistä Pihlaja 2014 Pihlaja 2014 Alueellisten toimielinten mahdollisuuksia Pihlaja & Sandberg 2012 + pitkään toimineilla aluelautakunnilla vahva asema käytännön toimijana ja kehittäjänä + paikallista aktiivisuutta ja vastuunottoa, myös vaikeissa päätöksissä + huomioivat kuntalaisille tärkeitä asioita, jotka ovat "liian pieniä" tavalliselle päätöksentekokoneistolle + sektoreiden välistä konkreettista yhteistyötä + ovat kanava rekrytoida uusia päättäjiä ja monipuolistavat tapoja osallistua 26

Monenlaista kumppanuutta Pihlaja & Sandberg 2012 Suomessa toimivat alueelliset toimielimet ja kunnat niiden välisen kumppanuuden muodon mukaan Keskustelukumppanuus Suunnittelu- ja kehittämiskumppanuus Palvelukumppanuus Kysymys on loppupelissä ihan meidän jokaisen asenteista 27