PÄÄTÖS UUDELY/1222/07.00/2010 7.12.2010 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistön omistaja Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Jokelan Valu Oy Huikontie 2 05400 Jokela Tuusulan kunta Huikontie 2 RN:o 858-417-10-4 Valimo SMT Oy Toiminta kunnostusalueella Asian vireilletulo Kiinteistöllä on toiminut rautavalimo. Valimotoiminta on loppunut vuonna 2009. Kunnostettava alue on valimorakennuksen luota koilliseen johtavan ojan alue. Ojaa on käytetty kiinteistön saniteettivesien johtamiseen. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 16.11.2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Maksu 960 Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 ja 3 momentti UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070 www.ely-keskus.fi/uusimaa Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki PL 36 00521 Helsinki
UUDELY/1222/07.00/2010 2/11 Muut kiinteistön maaperän kunnostamista koskevat päätökset - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 5.10.2010 antama ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoituspäätös, joka koski maanalaisen öljysäiliön alueen pilaantuneen maaperän puhdistamista. Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Kunnostettava kohde sijaitsee Tuusulassa osoitteessa Huikontie 2 (liite 1.). Kunnostettava alue sijaitsee Jokelan Valu Oy:n entisen metallivalimon alueella. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 100 metriä kohteesta luoteeseen. Kiinteistö on yleiskaavassa merkitty pientaajama-alueeksi. Alueen maaperä-, pinta- ja pohjavesiolosuhteet Pohjamaa alueella on savea. Kunnostettava ojan ympäristö laitosalueen pohjoispuolella on soistunutta. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Oja-alueella aiemmin tehdyt tutkimus- ja kunnostustoimenpiteet Ojan pohjasedimentistä ja ojavedestä otettiin näytteitä kesäkuussa 2009. Sedimentissä todettiin kohonneita raskasmetallien, PAHyhdisteiden ja öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Vesinäytteessä ei todettu merkittävästi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Oja-alueelta poistettiin pilaantunutta pohjasedimenttiä loppuvuonna 2009. Poistetun sedimentin määrä oli noin 100 tonnia. Massat toimitettiin vastaanottopaikkaan helmikuussa 2010. Massojen poistamisen jälkeen ei otettu jäännöspitoisuusnäytteitä. Oja-alueella syyskuussa 2009 tehdyt tutkimukset Vuonna 2009 tehtyjen kunnostustoimenpiteiden lopputuloksen varmistamiseksi ojasta otettiin syyskuussa 2010 sedimenttinäytteitä. Näytteitä otettiin noin 60 metrin matkalta. Näytteet otettiin ojan pohjalta ja seinämiltä lapiolla. Sedimentistä koottiin kaksi näytettä. Ensimmäinen näyte muodostui neljästä osanäytteestä (SED1 4), jotka sekoitettiin ämpärissä. Toinen näyte otettiin ojan loppupäästä näytepisteestä SED5. Näytepisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Näytteistä analysoitiin laboratoriossa metallit (As, Cd, Cr, Hg, Ni, Pb, Zn), öljyhiilivedyt C 10 C 40, PAH-yhdisteet, kloorifenolit, kokonaissyanidi ja ph.
UUDELY/1222/07.00/2010 3/11 Kokoomanäytteessä SED 1 4 todettiin öljyhiilivetyjen C 10 C 40 pitoisuus 3 400 mg/kg, valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävät kromin (351 mg/kg), kuparin (239 mg/kg) ja nikkelin (311 mg/kg) pitoisuudet sekä alemman ohjearvon ylittävä sinkkipitoisuus 262 mg/kg. Lisäksi todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ylittävä bentso(a)pyreenin pitoisuus 0,53 mg/kg. Näytteessä SED5 todettiin öljyhiilivetyjen C 10 C 40 pitoisuus 710 mg/kg. Metallien ja muiden tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvotason. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Esitetty kunnostussuunnitelma Alueen ojan sedimentin pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta on arvioitu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti, koska sisävesillä sedimentin haitta-ainepitoisuuksille ei ole tällä hetkellä olemassa arvoja, joiden perusteella niiden pilaantuneisuutta voitaisiin arvioida. Sedimenttinäytteiden haitta-ainepitoisuudet ylittivät eräiden raskasmetallien (Cr, Cu, Ni) osalta ylemmät ohjearvotasot sekä öljyhiilivetyjen C 10 C 40 osalta reilusti kynnysarvotason. Näiden tutkimustulosten mukaan aluetta voidaan edelleen pitää pilaantuneena aiemmista kunnostustöistä huolimatta. Tämän vuoksi alue tulee kunnostaa uudelleen, jotta pilaantuneen sedimentin aiheuttamat ympäristöriskit poistuvat. Oja kunnostetaan poistamalla pilaantunut pohjasedimentti imuautolla. Oja padotaan ensin tontilla olevista maista kahteen osaan näytteenottoalueiden mukaisesti siten, että voimakkaammin pilaantunut ojan alkupää ja lievemmin pilaantunut ojan loppupää erotetaan toisistaan. Tämän jälkeen pumpataan ojan alkupää tyhjäksi vedestä padon toiselle puolelle. Tämän jälkeen imetään alkupään sedimentti imuautoon ja viedään luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Toisessa vaiheessa pumpataan ojan loppupään vedet pois ojan alkupäähän, jonka jälkeen loppupään sedimentti imetään imuautoon ja viedään luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Pumpattava vesi imetään molemmissa vaiheissa pumppuun suodatinkankaan läpi, jottei veteen hyvin sekoittuva sedimentti siirry veden mukana patovallin toiselle puolelle. Lopuksi patovalli puretaan ja sen maaaines kuljetetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kenttämittaustulosten perusteella. Työtä valvoo ympäristöasiantuntija. Sedimentin vähäisen määrän vuoksi niistä ei oteta puhdistustyön aikana lisänäytteitä. Ojan väliaikaisen patovallin puhtaus tutkitaan kenttämittauksin analysoimalla siitä metallit XRF-kenttäanalysaattorilla ja öljyhiilivedyt Petroflag-kenttätestillä. Lo-
UUDELY/1222/07.00/2010 4/11 Pilaantuneen maan määrä Viranomaisen ratkaisu puksi ojan pohjalta ja reunoilta otetaan lopetusnäytteet (n. 3 tutkimuspisteestä), joista muodostetaan kokoomanäyte, josta analysoidaan metallit, PAH-yhdisteet ja öljyhiilivedyt laboratoriossa. Tehdyt puhdistustoimenpiteet ja lopetusnäytteiden tulokset toimitetaan raporttina Uudenmaan ELY-keskukselle. Kunnostustyöstä ei käytännössä aiheudu terveys- tai ympäristöhaittoja. Ojan vesimäärä on vähäinen ja veden pumppaus suoritetaan siten, ettei haitta-aineiden kulkeutumista juurikaan tapahdu. Ojan sedimentti ei pölyä ja puhdistuksen aikana puhdistuksen suorittavat henkilöt varustautuvat henkilökohtaisin suojavarustein siten, etteivät he ole suorassa ihokosketuksessa ojan sedimenttiin. Pilaantuneen ojasedimentin määräksi arvioidaan 10 15 m 3. Aikaisemman ilmoituksen raukeaminen Jokelan Valu Oy toimitti 1.12.2009 Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen kyseisen oja-alueen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta. Oja-alueen puhdistamistyöt tehtiin loppuvuodesta 2009. Ilmoituksen johdosta ei ole annettu päätöstä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että 1.12.2009 toimitetun ilmoituksen käsittely raukeaa, koska Jokelan Valu Oy on tehnyt 16.11.2010 uuden ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen kyseisen oja-alueen kunnostamisesta. Ilmoituksen tarkastaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Jokelan Valu Oy:n 16.11.2010 toimittaman ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen oja-alueen puhdistamista Tuusulassa kiinteistöllä RN:o 858-417-10-4, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: Kunnostustavoitteet 1.1. Ojan pohjalta ja reunoilta on poistettava haitta-ainepitoinen sedimentti. Poistettavat haitta-ainepitoiset sedimentit on toimitettava käsiteltäväksi määräyksessä 6. edellytetyn mukaisesti. 1.2. Mikäli kunnostustöiden aikana todetaan pilaantuneisuuden jatkuvan aiemmin pilaantuneeksi todettua aluetta laajemmalle alueelle, on siitä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-
UUDELY/1222/07.00/2010 5/11 keskukselle, Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle. Alueen yleinen hoito ja järjestys 2.1. Pilaantuneen maa-aineksen poistaminen ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön ja etteivät haittaaineet pääse kulkeutumaan veden mukana laajemmalle ympäristöön. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata poistettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä. 2.2. Eriasteisesti pilaantuneet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään poistamisen, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet 3. Haitta-ainepitoisen sedimentin poistamisen jälkeen on ojan seinämistä ja pohjasta otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kunnostetun oja-alueen seinämien ja pohjan haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Vähintään yhdestä kokoomanäytteestä jokaista 20 metrin kunnostettua aluetta kohden on analysoitava laboratoriossa raskasmetallien, öljyhiilivetyjen keskitisleiden >C 10 C 21, raskaiden öljyjakeiden >C 21 C 40 ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet. Riskitarkastelu 4. Mikäli määräyksen 3. mukaisessa näytteenotossa todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, on maaperän haitta-aineiden aiheuttamat ympäristö- ja terveysriskit arvioitava seikkaperäisesti. Riskitarkastelussa on lisäksi arvioitava jatkokunnostus- ja/tai tarkkailutarve. Riskitarkastelu on liitettävä määräyksessä 7.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 5. Mikäli poistettuja haitta-ainepitoisia maa-aineksia kuljetetaan kuorma- tai rekka-autolla, on kuormat peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät
UUDELY/1222/07.00/2010 6/11 maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 6. Oja-alueelta poistettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 7.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 7.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista. 7.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalueista, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kunnostustyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä kunnostuksen aikainen vesien käsittely. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista.
UUDELY/1222/07.00/2010 7/11 Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle kahden kuukauden kuluessa kunnostustyön loppuunsaattamisesta. Maanomistajan suostumus 8. Tehtäville kunnostustoimenpiteille on oltava kiinteistön omistajan suostumus tai valtakirja. Päätöksen perustelut Käsitteet Yleiset perustelut Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä tarkoitetaan poistettua maa-ainesta, jonka haittaainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan poistettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan poistettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty,
UUDELY/1222/07.00/2010 8/11 puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty oja-alueen kunnostaminen poistamalla pilaantuneet massat on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä kunnostamisesta aiheudu ilmoituksen mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Oja-alueella todettu pilaantunut sedimentti on edellytetty poistettavaksi ja toimitettavaksi asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Pilaantuneen sedimentin poistamisella varmistetaan, ettei haitta-aineista aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 1.1.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta tähänastisissa tutkimuksissa todettua laajemmalle on edellytetty ilmoitettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.2.) Kunnostustyö on edellytetty toteutettavaksi siten, ettei pilaantunutta maa-ainesta tai haitta-aineita leviä ympäristöön. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset on edellytetty pidettäväksi erillään, jotta kunnostamisesta ja haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 2.1., 2.2. ja 5.)
UUDELY/1222/07.00/2010 9/11 Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet kunnostamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan, että kaikki pilaantuneet sedimentit on poistettu oja-alueelta. (Määräys 3.) Mikäli pilaantuneen sedimentin poistamisen jälkeen otettavissa jäännöspitoisuusnäytteissä todetaan edelleen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, on haitta-aineiden aiheuttamat riskit ja mahdollinen jatkotoimenpidetarve edellytetty arvioitavaksi. Riskitarkastelulla ja jatkotoimenpidetarpeen arvioinnilla selvitetään alueelle jääneiden haittaaineiden kunnostustarve ja varmistetaan, ettei haitta-aineista pitkälläkään aikavälillä aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa. (Määräys 4.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5.) Poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 7.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 7.2. ja 7.3.) Keskeisimmät lainkohdat Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa
UUDELY/1222/07.00/2010 10/11 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 20 tuntia. Jokelan Valu Oy Kumerankatu 2 11100 Riihimäki Valimo SMT Oy, Vänrikki Stoolin katu 5 B 17, 00100 Helsinki Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisenä)
UUDELY/1222/07.00/2010 11/11 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Tuusulan kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (liite 3.). Ylitarkastaja Hanna Valkeapää Ylitarkastaja Vesa Suominen Päätöksestä antaa lisätietoja ylitarkastaja Vesa Suominen, puh. 0400 363 135. Liitteet Liite 1. Kohteen sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainti Liite 3. Valitusosoitus