adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

Samankaltaiset tiedostot
adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita.

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille:

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä / Seppo Pekkola

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

5. Paikallissijat/obliikvisijat

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

3/1. 3. Partitiivi. (1) Tätä kirjaa on jo saatavissa. Kaappi on mäntyä. (2) Jää helisee lasissa. Hänellä on rauta kädessään.

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

Fredin ja Eskon sanomat

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.

Kielteinen infinitiivirakenne

S Y Y - S E U R A U S kysymyskortteja

Verbien morfosyntaksista, osa 2

Infiniittiset rakenteet

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Harjoitusohjelma. Juoksu aloittelija Tavoite 10 km Ohjelman kesto 12 viikkoa

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

LUENTOMONISTE (keskeneräinen) Syntaksin asema kieliopissa 2

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

Predikaattilogiikkaa

LOGIIKKA johdantoa

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Verbi- ja objektikategorioiden keskinäisistä suhteista

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

FINSKÝ PRAKTIKUM Titta Hänninen


Paritreenejä. Lausetyypit

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

o l l a käydä Samir kertoo:

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Kieli merkitys ja logiikka

PUHEKIELEN PRONOMINIT

Harjoitusohjelma. Juoksu aloittelija. Maximin harjoitusohjelman on laatinut Mette Bloch, entinen soudun maailmanmestari.

Kieli merkitys ja logiikka

KUN-LAUSEENVASTIKE (TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1)

Dependenssikielioppi ja sen sovellus suomen kieleen. teyksissä. Kalevi Tarvaisen kirjat Dependenssikielioppi

SUMERI 2. HY ma 10-12,

Virke, lauseet ja lauseenvastikkeet

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

Kamerakynän pedagogiikka

Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten.

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?

Kieli merkitys ja logiikka

KlELIOPPI +TEATTERIT. Äikän kielioppia ja teattereiden esittelyjä. Lukuiloa. Iris&Jessica. Kuvat: Curly ry

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

PERUSLAUSEET: SUBJEKTI + PREDIKAATTI

Me voimme nauttia luontoa-

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

AIKAMUODOT. Perfekti

HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2

KENEN? MINKÄ? MILLAISEN?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

Infiniittiset rakenteet, osa 1

SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos)

4.1 Samirin uusi puhelin

Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

SANATYYPIT JA VARTALOT

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

OMISTUSKONSTRUKTIOT JA OMISTUSVERBIT S2-OPPIJOIDEN KIRJOITELMISSA KOLMELLA TAITOTASOLLA

numerot + euro, euroa, euron, sentti, senttiä + sataa + tuhat, tuhatta

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

Lauseenvastikkeista ja upotetuista lauseista

Paikallissijat ja suhdesääntö: kognitiivisen kieliopin näkökulma

KOMPARATIIVIN TAIVUTUS

Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.

Lausemaisuuden asteista

Reetta Minkkinen

Mitä nyt (4) What now?

Transkriptio:

Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa (syy) keskusradion välityksellä (keino) politiikasta (muu seikka). Rajaava määritelmä 1: jokainen verbin määrite, joka ei ole objekti (eikä subjekti), on adverbiaali Kalle juoksi nopeasti kotiin. Ulkona sataa kaatamalla. Ikkunasta näkyy valoa. jokainen adjektiivin ja adverbin määrite on adverbiaali Näin ennenkuulumattoman hyvän elokuvan. Käsittämättömän pian alkoi sataa mahdottoman rankasti. Rajaava määritelmä 2: adverbiaaleja ovat kaikki lauseenjäsenet, jotka eivät ole subjekteja, predikaatteja, objekteja, attribuutteja eivätkä predikatiiveja mukana myös lauseenmääritteet (eivät mahdu edelliseen määritelmään): Tuskin Kalle kotiin juoksi. Toivottavasti ei sada kaatamalla.

Adverbiaalit ja täydennykset Wanha näkemys: (subjektin lisäksi) kahdenlaisia verbin määritteitä: objekteja ja adverbiaaleja. Vilkuna erottaa toisistaan obliikvit ja adverbiaalit Obliikvi: verbin valenssinmukainen määrite (täydennys), joka ei ole objekti (eikä subjektikaan) obliikvi on verbin valenssiin kuuluva adverbiaali, ts. pakollinen adverbiaali, valenssiadverbiaali tjs. Kalle meni kotiin. Kalle antoi pallon Villelle. Adverbiaali: verbin tai koko lauseen määrite, joka ei kuulu verbin valenssiin adverbiaali on verbin valenssiin kuulumaton adverbiaali, vapaa adverbiaali, tjs. (tai lauseadverbiaali tjs., jos se on koko lauseen määrite) Kalle meni nopeasti kotiin. Kalle antoi pallon vahingossa Villelle. Kenestä tulee hyvä adverbiaali? adverbi (tai adverbilauseke) adverbiaalina: Tänään menemme saunaan. Avaan kohta ikkunan. NP adverbiaalina voi olla käytännössä missä sijassa tahansa: Kalle juoksi sateessa. Ville piilotti Kallen kynän silkkaa ilkeyttään. Minun on pää kipeä. Pakkasessa ei pidä kulkea pipotta.

lause tai infinitiivi(rakenne) adverbiaalina: Olin suihkussa, kun puhelin soi. Ville kuorsaa nukkuessaan. Jouduin huomaamattani eksyksiin. Erilaisia adverbiaaleja Habitiiviadverbiaali: omistus, hallinta, hyöty,... Kissalta meni häntä poikki. Minulla alkaa loma. monet omistusta ilmaisevat verbiä määrittävät lauseenjäsenet ovat obliikveja: Elsalla on kissa. Hän antaa sille hanhenmaksaa. (perinteisesti datiiviadverbiaali) Merkitykseltään lähellä genetiiviä (vrt. kissan häntä, minun lomani) OSMA: määrä, kesto,... Vilkuna luokittelee edelleen merkityksen mukaan: mitan osmat: Tuntipalkkani on laskenut 2 markkaa. keston osmat: Piirtelin ukonkuvia koko tunnin. matkan osmat: Juoksin kilometrin. toistuvuuden osmat: Uin kaksi kertaa.

Predikatiiviadverbiaali: ominaisuuksia, olemista, olemusta läheistä sukua predikatiivisille obliikveille Minulla oli punainen samettimekko esiintymisasuna. Minulla oli se mekko jo ihan pienenä. predikatiivisia sikäli, että luonnehtivat jotakin lauseessa mainittua tarkoitetta, (predikoivat siitä jotakin) habitiivi- ja predikatiiviadverbiaali ja osma eivät kata likimainkaan kaikkia mahdollisia adverbiaaleja adverbiaalien pääjoukko ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa, jne. ajan adverbiaalit: Kalle tuli eilen myöhään kotiin. tavan adverbiaalit: Kalle tuli eilen kontaten kotiin. paikan adverbiaalit: Kalle oli ollut juhlimassa kapakassa. jne. Verbin vai lauseen määrite? adverbiaalin kiinteys: miten tiukasti se liittyy ympäröivään rakenteeseen Tätä adverbiaalin kiinteyttä voidaan kuvata sanomalla, että kiinteämpi adverbiaali määrittää verbiä, irrallisempi koko lausetta rajanveto verbin määritteen ja koko lauseen määritteen välillä on jossakin määrin hankala ja epämääräinen

sanajärjestys, kielto ja sen vaikutusala: Eteisessä potkin kengät pois jalastani. Potkin kengät pois jalastani eteisessä. lauseenalkuinen eteisessä irrallisemman tuntuinen? Eteisessä en potkinut kenkiä pois jalastani vaan jäin istumaan lattialle vaan panin ne siististi hyllylle vaan vedin ne varovaisesti pois En potkinut kenkiä pois jalastani eteisessä. vaan vasta omassa huoneessani subjektin edellä oleva, irralliselta tuntuva paikan adverbiaali jää kiellon vaikutusalan ulkopuolelle, kun taas verbin jälkeisessä osassa sijaitseva voi joutua kielletyksi Koska rakastan sinua, en tee sitä. ( en tee sitä ) En tee sitä, koska rakastan sinua. ( en tee sitä ~ en tee sitä siksi vaan muusta syystä ) vain kiinteät, verbiä määrittävät adverbiaalit voidaan kieltää kehysadverbiaalit antavat lauseen ilmaisemalle tapahtumalle ajallis paikallisen kehyksen kommenttiadverbiaalit lauseen määritteitä ilmaisevat tyypillisesti puhujan asennoistumista lauseen ilmaisemaan tapahtumaan, (puhujan arvioimaa) todennäköisyyttä tjs.: Ehkä Kalle oli ollut juhlimassa kapakassa. Totta hitossa Kalle tuli myöhään kotiin.