SISÄLLYS 1. PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS 2 2. LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN 3 2.1. Näkyvyys ja vaikuttaminen 3 2.2. Tapahtumat 3 3. KANSALAISTOIMINTA 4 3.1. Yhdistystoiminnan tukeminen 4 3.2. Perhetoiminta 4 3.3. Lastenhoitotoiminta 5 4. NUORISOTOIMINTA 5 4.1. Tukioppilastoiminta 5 4.2. Tuki- ja turvapaikkatoiminta Porkkanapesä 7 5. PALVELUTOIMINTA 8 5.1. Tehostettu perhetyö 8 5.2. Perhetyö 8 5.3. Lastenhoitopalvelu yrityksille 9 5.4. Synttärit 9 5.5. Koululaisten iltapäiväkerhotoiminta 10 6. MAAHANMUUTTAJATOIMINTA 10 6.1. Kulttuurivälitys 10 6.1.1.Kulttuurikulho hanke 6.2. Lapsen oikeuksien päivän tapahtumat 10 6.3. Maahanmuuttajien perhetoiminta ja leiri sekä monikulttuurinen vaellus nuorille 11 6.4. MikäMikäMaa hanke 11 6.5. Lazo Rom -hanke 14 7. KEHITTÄMISTOIMINTA 14 7.1. Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke (SATUKE) 14 7.2. Rikosuhripäivystys (RIKU) 15 8. TALOUS JA HALLINTO 16 8.1. Luottamuselimet 16 8.2. Talous 16 8.3. Varainhankinta 16 8.4. Sisäiset palvelut 16 8.5. Tilat 16 8.6. Henkilöstö 17 8.7. Opiskelijat 17 LIITTEET
1 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Kuntaliitokset heiluttavat kuntarajoja ja jopa piirirajoja. Lapin yhdistys on nyt yksi kolmesta Raumalla toimivasta yhdistyksestä; Kodisjoen yhdistys oli muuttunut vuonna 2007 osaksi Raumaa ja siten Satakunnan piirin jäseneksi. Kaikilla on kuitenkin oma profiilinsa ja tapansa toimia aivan kuten vaikkapa Helsingin lukuisilla kaupunginosayhdistyksillä. Piirin hallinto sai kokea muutoksen, kun Sirpa Parkkila vaihtoi työpaikkaa syksyllä. Hetken aikaa olimme ilman toiminnanjohtajaa, kunnes saimme Tarja Kuopan vastaamaan haasteeseen. Kiitos Sirpa ja tervetuloa Tarja! Liittomme on melkoisesti RAY-riippuvainen ja se näkyy piireille jaettavien yleisavustusten vähenemisenä, mikä taas vaikuttaa hallinnon ylläpitoon. Kuten olen aikaiseminkin todennut, elämme projektimaailmassa. Projektien hakeminen on nykyisessä kilpailutilanteessa kovaa puuhaa ja niiden rahoituksen saaminen, kuten vaikkapa piirimme SATUKE-hankkeen, on aina hieno juttu. Se ei kuitenkaan tuo rahaa hallinnon palkkaamiseen. Rajat ovat yksiselitteiset ja tiukat: vain hankkeisiin palkatut työntekijät ovat oikeutettuja hankerahoihin. Yleishallinnon, kuten toiminnanjohtajan, palkkauksen täytyy tulla muualta, suureksi osaksi liiton yleisavustuksesta. Piirin osuus iltapäiväkerhotoiminnasta on tällä erää päättynyt. Kiitokset koordinaattorina toimineelle Jaana Tuomelalle! Lastenhoitotoiminta, jonka niin monet sukupolvet osaavat yhdistää tunnukseemme, on muuttamassa muotoaan ja edellyttää aivan uudenlaista näkemystä ja yhteistyötä. Lähitulevaisuudessa selviää, minkälaisiin uomiin se asettuu. Välillä jo näytti, että se kilpailun vääristämisen ja siten RAY:n rahoituksen lakkaamisen myötä hiipuu kokonaan. Ja niinhän se perinteisessä muodossaan lakkaakin, mutta lasten hyväksi tehtävä ennalta ehkäisevä työ tulee varmasti jatkumaan. Kuluva vuosi 2010 tulee olemaan entistä haasteellisempi, erityisesti taloudellisessa mielessä. Eri aikakausia on vaikea, liki mahdotonta vertailla keskenään. Ehkä meidän kuitenkin kannattaa, nyt liiton ja piirin juhlavuonna, eläytyä järjestömme syntyaikoihin 1920-luvun maailmaan ja hakea sieltä sitä väkevää ilonsekaista henkeä, jolla lasten hyväksi on toimimaan ponnistettu. Kiitokset kuluneesta vuodesta kaikille työntekijöille ja vapaaehtoisille! Timo Laes puheenjohtaja 2
2 LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnan ydinlähtökohtina ovat: lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen, lasten kuuleminen ja osallisuuden edistäminen, lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen sekä vanhemmuuden arvostaminen ja tukeminen. 2.1 Näkyvyys ja vaikuttaminen Useita verkostotapaamisia sovittiin jo myös alkuvuoteen. Tavoitteeksi otettiin, että MLL säilyy Satakunnassa aktiivisen ja asiantuntevana vaikuttajana. Liite 1 Satakunnan piirin henkilöstön verkottuminen 2.2 Tapahtumat 4.2.2009 oli MikäMikäMaa -hankkeen "Ensisilmäyksellä sinun" -elokuvan ensi-ilta Promenadikeskuksessa Mannerheimin Lastensuojeluliito on vahva lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaja. Piirijärjestö voi vaikuttaa lapsi- ja perhepolitiikkaan maakunnallisesti ja paikallisyhdistykset kunnallisesti. Keskusjärjestö kokoaa ja jakaa lapsia ja perheitä koskevaa tietoa, jota myös piiri jakaa eteenpäin. Keskusjärjestö tuottaa aineistoa myös yhdistysnettiin. Erilaista aineistoa tuotetaan paljon. Piirijärjestöllä on monenlaista asiantuntemusta, koulutusmateriaalia ja muuta tukiaineistoa vaikuttamisen tueksi. Henkilöstön osaamista vahvistetaan keskusjärjestön koulutusten avulla. Vuoden 2009 lopulla piirijärjestön henkilökunta pohti useaan otteeseen keinoja näkyvyyden lisäämiseksi. Lehtikirjoituksia julkaistiin säännöllisen välein ja internet-sivuja uusittiin. Sivulle lisättiin ajankohtaista-palsta, jonka toivottiin tavoittavan niin paikallisyhdistykset kuin kuntalaisetkin. Joulukuussa 2009 järjestettiin kirpputoritapahtuma piiritoimiston tiloissa. Samoihin aikoihin tehtiin tyhjillään olevaan alakerran tilaan pieni pintaremontti. Tavoitteena oli saada aikaan viihtyisät, toimivat tilat sekä päästä eroon turhista käyttämättöminä olleista tavaroista. Näillä toimenpiteillä saimme lisää tunnettavuutta ja viihtyisät uudet perhekahvilan tilat. 13.2.2009 kehittämis- ja virkistyspäivä Helsingissä. Osallistujina piirin henkilöstöä, piirihallituksen väkeä ja kulttuurivälittäjiä. Kävimme Mannerheim-museossa ja Aleksanterin teatterissa katsomassa näytelmän "Zambesi". 18.4.2009 Kevätilo keräyksen tempauspäivä Mikkolan Prismassa Loppuvuodesta päätettiin, että juhlavuoden 2010 teemaksi otetaan yhteistyön lisääminen verkostojen kanssa. Työ pääsi hyvin alkuun. 3
3.6.2009 Hermannin kesäpäivä Kirjurinluodossa Liite 2 MLL:n Satakunnan piirin yhdistysten jäsenmäärät (31.12.2009) 3.2 Perhetoiminta 20.11.2009 Lapsen oikeuksien päivän tapahtuma Kankaanpäässä 2.12.2009 MikäMikäMaa -hankkeen loppuseminaari Palmgren-opistossa 3 KANSALAISTOIMINTA 3.1 Yhdistystoiminnan tukeminen 31.12.2009 piirissä oli laskutettuja jäseniä 3 394, joista jäsenmaksunsa maksoi 2 687. Pudotus edelliseen vuoteen oli huomattava. Yhdistys sai näistä jäsenmaksuista tuloja n. 15 000 euroa. Piirin tehtävänä on vahvistaa yhdistysten vapaaehtoistyön edellytyksiä tarjoamalla ohjausta, neuvontaa, koulutusta ja virkistystä. Piirin ja yhdistysten välinen yhteistyö oli kertomusvuonna hyvin vähäistä johtuen henkilöstöresurssien puutteesta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnan keskeisenä tavoitteena on tukea lasten ja lapsiperheiden arkea paikallisen tason vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kautta. Käytännössä tämä tapahtuu usein MLL:n perhekeskuksissa ja perhekahviloissa. Tätä perheille suunnattua toiminnan kokonaisuutta kutsutaan perhetoiminnaksi. MLL:n perhetoiminta on ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, joka korostaa vahvan ja vastuullisen vanhemmuuden ja yhteisvastuun merkitystä lapsen kasvun ja kehityksen turvaamisessa. Se tukee aktiivista kansalaisuutta tarjoamalla väylän osallistua ja vaikuttaa oman alueensa asioihin ja palveluihin. Vuonna 2009 MLL:n Satakunnan piirin paikallisyhdistyksissä toimi 20 perhekahvilaa, joissa kävijöitä oli vuoden aikana n. 8 500. Vanhempainryhmiä ja vertaisryhmiä kokoontui vuoden aikana yhteensä 12. Yhdistyksissä kokoontui kaikkiaan 61 eri kerhoa, joissa kävijöitä oli yli 5 500. Satakunnan piirin omat perhekahvilat toimivat keskiviikkoisin ja torstaisin Perhekeskus Hoppustopissa. Pormestarinluodon perhekahvilassa kävijämäärät jäivät niin pieneksi, että perhekahvila päätettiin kevätkauden jälkeen lopettaa. Piirin kahviloissa kävijöitä oli vuoden aikana 816. Porin paikallisyhdistys on tukenut piirin perhekeskustoimintaa vuokraamalla tilat piirin käyttöön, mutta yhdistys päätti irtisanoa sopimuksen päättyväksi vuoden 2009 lopussa. Loppuvuonna remontoitiin piirin omat vapaana olevat tilat perhekeskuksen käyttöön. Perhetoiminnan yhdyshenkilöille tarjotut koulutukset ja tapaamiset eivät toteutuneet vähäisten ilmoittautumisten vuoksi. Osa yhdyshenkilöistä on tavattu henkilökohtaisesti, osaan oltu yhteydessä puhelimitse ja sähköpostitse. 4
Tammikuussa saimme Nestléltä lahjoituksena lasten ruokia. Ruuat jaettiin perhekahviloissa ja osa paikallisyhdistyksistä toimitti niitä apua tarvitseville perheille. Helmikuussa järjestettiin Kauppakeskus IsoKarhussa yhteistyössä Citycon Oyj:n kanssa lelujen keräystapahtuma. Osa leluista lahjoitettiin perhekahviloihin ja osa Ensi- ja turvakoti Esikolle. Piirin perhetoiminnan rahoitti Rahaautomaattiyhdistys. Toiminnan koordinoinnista vastasi lastenhoitotoiminnan koordinaattori. Liite 3 MLL:n Satakunnan piirin perhekahvilat Vuosi 2009 oli lastenhoitotoiminnassa odotuksen ja muutoksien aikaa. Vuoden aikana valmisteltiin siirtymistä keskitettyyn välitykseen. Uusi lastenhoitotoiminnan malli otettiin käyttöön Satakunnan piirissä 1.10.2009. Muutoksia tuli mm. hoitajien ikärajan nousu 16 vuoteen, hoitajien velvollisuus ottaa itselleen vastuuvakuutus, koulutuksen ja ohjauksen laajeneminen sekä tuntihinnan nousu 8,20 euroon. Lisäksi uutena tuli nettipohjainen välitysjärjestelmä, jonka käytön oppiminen ja opettaminen on ollut loppuvuoden haasteita. Piirin välittämiä hoitotunteja oli 4 631 ja yhdistykset välittivät noin 300 tuntia. Tunnit ovat laskeneet edelleen viime vuodelta (vuonna 2008 tunteja oli 8 413). Ainoastaan Ulvilan alueella tuntien määrä oli huomattavasti noussut. Palvelua käytti vuoden aikana 215 eri perhettä, joissa hoidettiin 661 eri lasta. Lastenhoitotoiminnan rahoitti Rahaautomaattiyhdistys sekä sopimuskunnat avustuksillaan. Toiminnan koordinoinnista vastasi lastenhoitotoiminnan koordinaattori. Lastenhoitotoiminnan välityksen hoiti osaaikainen työntekijä. 4 NUORISOTOIMINTA 3.3 Lastenhoitotoiminta Lastenhoitotoiminta tarjoaa lyhytaikaista lastenhoitoapua kotiin kaikkina vuorokauden aikoina. Lastenhoitoapua voi käyttää perheiden tarpeiden mukaan esimerkiksi lapsen sairastuttua äkillisesti, vakituisen hoitajan sairastuttua tai jos vanhemmat haluavat hetken hengähtää. Hoitajan työskentelyssä painopisteenä on lapsen hyvinvointi ja turvallisuus. Hoitajat haastatellaan, koulutetaan ja perehdytetään tehtävään. MLL huolehtii myös hoitajien jatkokoulutuksesta, valvonnasta ja ohjauksesta. Toiminnalla on selkeästi myös ongelmien ennaltaehkäisevä rooli. Piirin lastenhoitotoimintaa avustavat kunnat ovat Luvia, Nakkila, Noormarkku, Pori, Rauma ja Ulvila. 4.1 Tukioppilastoiminta Tukioppilaat ovat yläkoulujen 8.-9. luokkalaisia oppilaita, jotka koulutetaan toimimaan nuorempien oppilaiden kanssa ja olemaan heidän tukenaan. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Tukioppilastoiminnan valtakunnallisena teemana on lukuvuonna 2009-2010 erityisesti tunteet ja itsetunto sekä koulukiusaamisen ehkäiseminen. MLL:n keskustoimiston nuorisotoiminta tuotti tukioppilasohjaajien käyttöön jatkokoulutusmateriaaleja tunteiden ilmaisusta, osallisuudesta, koulukiusaamisesta sekä mediakasvatuksesta. 5
Satakunnan alueen perusopetuksen 7.-9.-luokilla on aktiivista tukioppilastoimintaa 95% kouluista. Tukioppilaita Satakunnan alueella on noin 800, tukioppilasohjaajia 40 ja kouluttajia kolme. Vuoden tukioppilaskouluksi valittiin Noormarkun yhteiskoulu. Valintaan vaikutti muun muassa tukioppilaiden rohkea puuttuminen koulukiusaamiseen sekä aktiivinen toiminta koulussa. Vuonna 2009 Satakunnan alueen tukioppilaille pidettiin 9 peruskoulutusta ja 9 jatkokoulutusta. Jatkokoulutusten aiheina olivat ehkäisevä päihdetyö, nettiturvallisuus, koulukiusaaminen ja tunteet. Lisäksi tukioppilaita koulutettiin Totuus VAI teko- sekä Onko lapsella oikeus olla lapsi hankkeissa. Tukioppilastoimintaa rahoittivat tukioppilastoiminnan hyväksi järjestetty Päivätyökeräys Satakunnan alueen yläkouluissa (mukana 4 koulua), Opintotoiminnan Keskusliitto ja MLL:n Keskustoimiston koordinoimana Raha-automaattiyhdistys. Lisäksi Porin kouluille suunnattua toimintaa rahoitti MLL:n Porin paikallisyhdistyksen Lasten- ja nuortensuojelusäätiö ja tukioppilastoiminnan hankkeita avustivat Opintotoiminnan Keskusliitto ja Vakka- Suomen Nuorisosäätiö (Rauma, Eurajoki, Eura, Kiukainen, Säkylä, Köyliö). Tukioppilastoiminnasta vastasi kevään ajan projektityöntekijä ja syksyllä nuoriso- ja monikulttuuritoiminnan koordinaattori. Ehkäisevän päihdetyön hanke: TotuusVAI Teko (2008-2009) Totuus VAI Teko hanke käynnistyi 11.8.2008 ja vuodelle 2009 saatiin jatkorahoitus.. Hankkeessa koulutettiin Kuninkaanhaan (Pori), Meri-Porin, Pohjanlinnan (Kankaanpää) ja Kiukaisten yläkoulujen tukioppilaita ehkäisevän päihdetyön vertaiskouluttajia. Vuonna 2009 mukaan hankkeeseen tuli Raumanmeren koulun tukioppilaat. Koulutuksen jälkeen he pitivät Ei päihteille -tunteja oman koulunsa 7.- luokkalaisille. Valtakunnallinen koulurauha julistettiin Kuopiossa 19.8. ja samanaikaisesti monet koulut Satakunnassa järjestivät oman koulurauhan julistuksen.. Koulurauhaohjelmassa 2009-2010 halutaan huomioida oppilaiden mahdollisuuksia ehkäistä koulukiusaamista. Tukioppilasohjaajapäivät järjestettiin yhteistyössä MLL:n Varsinais-Suomen piirin kanssa koulutusristeilynä 30.9.-1.10.2009 teemalla tunteet. Osallistujia oli yhteensä 18. Satakunnan alueen tukioppilasleiri jäi pitämättä syksyllä piirin henkilöresurssipulan vuoksi. Leirin järjestäminen siirrettiin keväälle 2010. Totuus VAI Teko -hankkeessa järjestettiin yhteiskoulutusleiri 13.3. Mukana oli 31 oppilasta ja 2 opettajaa Kiukaisista, Kankaanpäästä ja Porista. Totuus VAI Teko hanke sekä keskustoimiston Päihdekasvatuksen prosessikoulutus hanke järjestivät yhteistyössä Toiminnalliset menetelmät päihdekasvatuksessa miniseminaarin 30.3. piiritoimistolla. Mukana oli 26 eri alojen ammattilaista. Yhteistyötahona hankkeessa oli Terveys ry. Hankkeeseen saatiin tukea OK- Opintokeskukselta. Sama rahoittaja tuki myös MLL:n keskustoimiston päihdekasvatuksen prosessikoulutus hanketta, joten hankkeiden kesken tehtiin läheistä yhteistyötä. 6
Hankkeessa oli palkattu projektityöntekijä (40%) kesäkuun loppuun asti. 4.2 Tuki- ja turvapaikkatoiminta Porkkanapesä Lasten ja nuorten tuki- ja turvapaikkatoiminta Porkkanapesä on toiminut vuodesta 2003 Rahaautomaattiyhdistyksen ja Porin kaupungin rahoituksella. Toimintaa oli kertomusvuonna kahdessa lähiössä; Pormestarinluodossa ja Sampolassa. Toiminta on jatkoa viisivuotiselle Porkkanapesä projektille. Tuki- ja turvapaikkatoiminta on alueellista, ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, jonka kohderyhmänä ovat 7 14 -vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän vanhempansa. Lasten ja nuorten sosiaalisiin ja henkisiin tarpeisiin vastaaminen sekä perheiden tukeminen arjen hallinnassa ovat toiminnan pääpainopisteet. Toiminta on lähiöissä tapahtuvaa kodinomaista, avointa, matalan kynnyksen toimintaa. Se perustuu laaja-alaiseen ja tiiviiseen verkottumiseen toimintalähiöissä. Toimintaa lähiöissä on 3 kertaa viikossa, joista yksi on Sampolassa tiistaisin klo 15-19:00 ja kaksi Pormestarinluodossa keskiviikkoisin klo 14-20:00 ja torstaisin klo 14-18:00. Torstain päivystys oli vielä kevätkaudella klo 12-16:00, mutta vähäisen osanoton vuoksi sitä siirrettiin kaksi tuntia myöhemmäksi kesäloman jälkeen. Näin aukioloaika on tarkoituksenmukaisempi koulusta iltapäivällä pääseville kävijöille. Vuonna 2009 käyntejä Porkkanapesissä oli yhteensä 586 (vuonna 2008 781, vuonna 2007 880 ja vuonna 2006 521). Kävijämäärät olivat siis pienempiä kuin parina edellisenä vuonna, mutta kuitenkin suuremmat kuin vuonna 2006. Pormestarinluodon ja Sampolan Porkkanapesien kävijämäärät vaihtelivat vuorotellen vuoden mittaan niin, että kun toisessa lähiössä oli reilummin kävijöitä, niin toisessa oli hiljaisempi kausi. Kokonaisuudessaan kävijämäärissä pysyi siis tasapaino ja lasten asioihin pystyttiin keskittymään niin kuin toiminnassa on tarkoituskin. Kevätkausi oli vilkkaampi kuin syyskausi ja Sampolassa oli enemmän kävijöitä kuin Pormestarinluodossa koko vuotta ajatellen. Markkinointia toteutettiin aktiivisesti helmikuun alussa, jolloin Porkkanapesää markkinoitiin Sampolan Porkkanapesää Itä-Porin yhtenäiskoulun 1-6 luokkalaisille. Tämän markkinoinnin seurauksena Sampolan kevätkausi oli vilkkaampi verrattuna edellisiin vuosiin. Osa lapsista juurtui toimintaan sen verran, että palasivat syksyllä päivystyksiin. Syksyn hiljaisempaa aikaa selittävät edellisen vuoden tapaan henkilöstömuutokset, kun pitkäaikainen ohjaaja siirtyi pois Porkkanapesätoiminnasta. Lähiöiden lapset reagoivat herkästi tällaisiin muutoksiin. Lisäksi toimintaa ei uskallettu lähteä kovin voimallisesti syksyllä markkinoimaan, koska henkilöstömuutosten takia oli ajoittain vajausta ohjaajaresursseissa. Myös Rahaautomaattiyhdistyksen rahoituksen jatkuminen oli epävarmaa vuodelle 2010. Porkkanapesätoiminnasta vastasi yksi kokoaikainen ohjaaja (100%) ja lisäksi päivystyksissä ja niiden suunnittelussa oli puoliaikainen ohjaaja (50%). Esimiestyöstä Porkkanapesän osalta vastasi piirin toiminnanjohtaja. Kertomusvuonna perustoimintaa jatkettiin avoimien päivystysten ja pienryhmätyöskentelyn muodossa. 7
Vuoden teemana olivat mediakasvatus ja retkeily, joista erityisesti mediakasvatus toteutui toiminnassa hyvin. Mediakasvatusta toteutettiin elokuvailloissa ja niiden lisäksi pienryhmäkeskusteluissa, joissa ohjaajat olivat aikuisina mukana. Suunnitelluista retkistä jäi osa toteutumatta siksi, että syksyllä Porkkanapesän ohjaajaresursseissa oli ajoittain vajetta ja yhteistyökumppaneidenkin resurssit yhteisretkiin olivat vähissä. Retkistä toteutui kuitenkin pienemmät lähiretket koulujen lomaaikoina sekä kaksi isompaa retkeä, toinen Koivuniemen Herraan yhteistyössä Porin kaupungin lähiötyön ja Keski-Porin seurakunnan diakoniatyön kanssa ja toinen Pelimannimäkeen Köyliöön yhteistyössä Mikä Mikä Maa hankkeen ja Otsolan Kansalaistaitoja Nuorille hankkeen kanssa. Molemmissa lähiöissä Porkkanapesä osallistui perinteisiin joulutapahtumiin paistellen niissä pipareita lasten kanssa. Raha-automaattiyhdistyksen rahoitusarviointia varten tehtiin kirjallinen selvitystyö Porkkanapesätoiminnan vaikutuksista ja tuloksista. Tässä arvioinnissa tarkoituksena oli perustella, miksi Porkkanapesän rahoittamista pitäisi jatkaa. Perusteluja toiminnan jatkumiselle löytyi runsaasti. Raha-automaattiyhdistys antoi avustusehdotuksensa Valtioneuvostolle 17.12., jossa se ehdotti entisen suuruista jatkorahoitusta Porkkanapesätoiminnalle. Kirjallinen selvitystyö toiminnan vaikutuksista ja tuloksista siis auttoi saamaan jatkorahoituksen. 5 PALVELUTOIMINTA 5.1 Tehostettu perhetyö MLL:n Satakunnan piiri tuotti vuonna 2009 tehostettua perhetyötä ja ryhmämuotoista perhetyötä palvelusopimuksien pohjalta. Tehostettua perhetyötä tuotettiin Rauman kaupungille ja Eurajoen kunnalle vuonna 2009 seuraavasti: Tehostettu perhetyö 450,25 tuntia Raumalle ja 92,25 tuntia Eurajoelle eli yhteensä 542,50 tuntia (2008 390 tuntia). Ryhmämuotoista perhetyötä tuotettiin Rauman kaupungille Lajotuvalla. Ryhmämuotoinen perhetyö 190 tuntia (2008 154 tuntia). Laadukkaan palvelun tuottamista vaikeutti vuonna 2009 työstä vastaavan koordinaattorin vaihtuminen ja hetkellinen puuttuminen. Sirpa Parkkila vastasi tehostetusta perhetyöstä syyskuulle ja perhetyön koordinaattorina aloitti marraskuussa 2009 Alsela Nina. Verkostoyhteistyö viranomaisten kanssa toteutui alku- ja loppuvuodesta. Uuden koordinaattorin aloittaessa käytiin palvelutoimintaa esittelemässä ja yhdessä suunnittelemassa sekä Rauman että Eurajoen sosiaaliviranomaisten kanssa. Rauman Lajotuvalla toteutuvan ryhmämuotoisen perhetyön ohjausryhmään osallistuttiin vuoden aikana kerran. Työntekijöiden säännölliset työnohjaukselliset tapaamiset eivät toteutuneet vuonna 2009. Rauman toimipisteessä järjestettiin alkukesästä perhetyöntekijöille MLL:n perehdytystilaisuus ja marraskuussa perhetyöntekijöiden yhteinen tapaaminen. Vuonna 2009 Satakunnan piirin tuottamassa tehostetussa perhetyössä toimi yksi vakituisessa tuntityösuhteessa oleva työntekijä ja kolme (3) tuntityösuhteista työntekijää. Vuoden aikana toiminnasta vastasivat perhetyön koordinaattori ja toiminnanjohtaja. 5.2 Perhetyö MLL:n Satakunnan piiri tuotti perhetyötä ja sijaisperhelomitusta kuntien palvelusopimusten mukaisesti. Perhetyötä tuotettiin Rauman kaupungille ja Eurajoen kunnalle seuraavasti: Perhetyö 1116,25 tuntia Raumalle ja 52 tuntia Eurajoelle eli yhteensä 1168,25 tuntia (2008 799 tuntia). 8
Sijaisperhelomitusta tuotettiin Porin alueella yhteen perheeseen vuoden 2009 aikana 655,50 tuntia (2008 816 tuntia). Tavoite siirtää perhepalveluiden painopistettä perhetyön suuntaan kärsi perhetyön koordinaattorin hetkellisestä puuttumisesta. Jaana Tuomela työskenteli palvelutoiminnan päällikkönä elokuun alkupäiville ja perhetyön koordinaattorina aloitti marraskuussa 2009 Alsela Nina. Perhetyötä toteutettiin vuonna 2009 Rauman lisäksi Eurajoella, joten palvelun tuottamisen alue laajeni. Perhetyön kasvaminen ja tuotteistaminen ei toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Sairastuneen lapsen hoitoon liittyvän palvelun järjestäminen ja tuotteistaminen ei toteutunut. Vuoden aikana päivitettiin perhepalvelujen ostopalvelusopimus-pohja, joka otetaan alkuvuodesta 2010 käyttöön. Lisäksi vuonna 2009 kehitettiin perhetyön lomakkeistoa. Säännölliset työnohjaukselliset tapaamiset työntekijöille eivät toteutuneet vuonna 2009. Rauman toimipisteessä järjestettiin alkukesästä perhetyöntekijöille MLL:n perehdytystilaisuus ja marraskuussa yhteinen tapaaminen. Satakunnan piirin palveluksessa perhetyötä toteutti vuoden 2009 aikana yhdeksän (9) tuntityösuhteista työntekijää. Sijaisperhelomituksessa toimi puolestaan kaksi (2) työntekijää. Toiminnasta vastasivat palvelutoiminnan päällikkö / perhetyön koordinaattori ja toiminnanjohtaja. 5.3 Lastenhoitopalvelu yrityksille Lastenhoitopalvelu yrityksille perustuu vuoden 2001 tuloverolain muutokseen. Se antaa sopimusyritysten työntekijälle mahdollisuuden valita jääkö hän itse hoitamaan sairasta tai toipilasta lastaan vai tilaako yritys hoitajan. Vuonna 2009 Satakunnan piiri tuotti lastenhoitopalvelua yrityksille sopimuksiin pohjautuen. Palvelun tarjoaminen ja tuottaminen kärsi toiminnasta vastaavan työntekijän vaihtumisesta ja hetkellisestä puuttumisesta. Henkilöstön rekrytointi sekä Satakunnan yritysten palvelutarpeen selvitys ei toteutunut suunnitelman mukaisesti eikä palvelun tuottaminen lisääntynyt vuoden aikana. Työnohjauksellisia tapaamisia työntekijöille ei järjestetty vuonna 2009 ja hoitajia jäi pois toiminnasta. Esitettä lastenhoitopalvelusta yrityksille ei tehty. Kaiken kaikkiaan yritysten lastenhoitopalvelua tuotettiin vuoden aikana Porin seudulla 40 tuntia (2008 133 tuntia). Marras-joulukuussa on päivitetty osa yrityshoitosopimuksista ja vuoden 2010 aikana sopimukset päivitetään loppuun kaikkien yritysasiakkaiden kohdalla ja uusia sopimuksia pyritään solmimaan. Vuonna 2009 lastenhoitopalvelua mahdollistettiin Porin ja lähikuntien alueella. Yritykset tiedustelivat reservistämme Rauman suunnalla ja vuoden 2010 aikana pyritään löytämään työntekijöitä vastaamaan kysyntään. Vuonna 2009 toiminnasta vastasivat palvelutoiminnan päällikkö / perhetyön koordinaattori ja toiminnanjohtaja. 5.4 Synttärit Satakunnan piiri järjestää lasten osallistavia synttäreitä leikkiperinteen vaalimisen merkeissä. Synttäreillä pääpainopiste on leikillä ja lasten kokemuksilla. Lasten eri teemoihin perustuvia syntymäpäiväjuhlia järjestetään vaihtoehtona kotona järjestettäville syntymäpäiville. Juhlien järjestämistä varten on erilaisia teemoja, joista perhe voi valita lapselleen sopivimman. Vuoden 2009 suosituin teema oli naamiaiset. Synttäripalvelu siirrettiin vuoden 2009 huhtikuussa toteutettavaksi perhekeskus Hoppustoppiin. Palvelun käyttöön kehitettiin synttärikansio helpottamaan synttärien toteuttamista uusissa vuokratiloissa. Vuoden aikana synttäreitä järjestettiin yksitoista (11) kertaa eli ajallisesti yhteensä 16,5 tuntia (2008 30 synttärit). Synttärityöntekijöille järjestettiin vuoden aikana yksi tapaaminen. 9
Synttärimestareina toimi yhteensä kuusi (6) eri työntekijää. Tavoite kouluttaa ja ylläpitää ammattitaitoisten synttärimestarien reserviä toteutui vain osittain. Vuonna 2009 toiminnasta vastasi palvelupäällikkö ja toiminnanjohtaja. Zambesi. Mukana oli yhteensä 12 henkilöä, joista 6 kulttuurivälittäjää. Syksyllä kulttuurivälittäjät osallistuivat MikäMikäMaa - hankkeen loppuseminaariin Pieninkin matka alkaa yhdellä askeleella. 5.5 Koululaisten iltapäiväkerhotoiminta Koululaisten iltapäiväkerhotoiminta jatkui Ulvilassa kevätkauden 2009 ja päättyi silloin. 6 MAAHANMUUTTAJATOIMINTA Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin maahanmuuttajatoiminta on suunnattu Porin seudulla asuville maahanmuuttajille ja heidän perheilleen sekä kaikille suomalaisille, jotka haluavat tutustua maahanmuuttajiin ja heidän kulttuureihinsa. Tavoitteena on aktivoida ja innostaa maahanmuuttajia osallistumaan, lisätä heidän sosiaalista hyvinvointiaan sekä edistää suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä maahanmuuttajien ja suomalaisten välillä. Maahanmuuttajatoimintaa rahoittivat Porin kaupunki, Ulkoasiainministeriö sekä Opintotoiminnan Keskusliitto. Vuonna 2009 maahanmuuttajatoiminnan koordinoinnista vastasi nuoriso- ja monikulttuuritoiminnan koordinaattori. 6.1 Kulttuurivälitys Kulttuurivälitystoiminta kouluissa, päiväkodeissa ja kerhoissa, oppilaitoksissa ja muissa tilaisuuksissa oli toimintavuonna pienimuotoista. Välittäjiä oli Venäjän, Afganistanin, Japanin, Viron, Alankomaiden, Romanian, Bolivian, Brasilian ja romani kulttuureista. Kulttuurivälittäjien kehittämispäivä 13.2. oli tutustumismatka Helsinkiin Mannerheimmuseoon sekä illalla Aleksanterin teatterin esitys 6.1.1 Kulttuurikulho hanke Kulttuurikulho-hanke sai jatkorahoituksen vuodelle 2009 Opintotoiminnan Keskusliitolta. Uusien kulttuurivälittäjien koulutus alkoi 15.4. Raumalla ja hanke koulutti 9 henkilöä kevään aikana (koulutuksen kesto 24h). Kulttuurikulho-hankkeen keväällä kouluttamat henkilöt tapasivat Raumalla ja suunnittelivat vuoden 2010 toiminnan aloittamista Raumalle. Lisäksi järjestettiin seuraavat koulutusillat: 11.11. Äitinä Malesiassa (Pori), osallistujia 13 25.11. Maahanmuuttajana tämän päivän Suomessa (Rauma), osallistujia 6 12.12. Viron joulu (Pori). 18.12. Joulu eri maissa (Pori), osallistujia 68, yhteistyössä Monikulttuuriyhdistyksen kanssa 6.2 Lapsen oikeuksien päivän tapahtuma YK:n Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. järjestettiin Lapsen oikeuksien parlamentti Kankaanpäässä Pohjanlinnan koulussa. Tapahtumaa valmisteltiin yhdessä tukioppilasryhmien sekä eri maista kotoisin olevien maahanmuuttaja-kulttuurivälittäjien kanssa. Hankkeessa koulutettiin Karvian, Honkajoen, Siikaisten ja Kankaanpään tukioppilaat Lapsen oikeuksista (3h/koulu). He perehtyivät lapsen oikeuksiin Thaimaan, Japanin, Intian ja Iranin näkökulmista. Parlamenttitapahtuma Onko lapsella oikeus olla lapsi? oli kuvitteellinen kokous, jossa jokainen tukioppilasryhmä edusti eri maata. Parlamenttiin valitut edustajat keskustelivat YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen artikloista eri maiden kannalta ja pohtivat miten Lapsen oikeudet saataisiin paremmin toteutumaan yhteisessä maailmassamme. Yleisönä tilaisuudessa oli tukioppilasryhmät kaikista yhteistyökouluista sekä Kankaanpään 10
alakoulujen oppilaita yhteensä 210 henkilöä. Yleisö osallistui keskusteluun aktiivisesti. Tapahtuman tuotoksena julkaistiin Lapsen oikeuksien päätöslauselma. Parlamentti sai paljon kiitoksia osallistujilta. Hankkeen rahoitus saatiin Ulkoasianministeriöstä. Nuorten monikulttuurinen vaellus järjestettiin 26.-27.6. Harjureitillä Säkylässä. Kahden päivän aikana vaellettiin yli 20 km ja osallistujia oli 9 + 2 ohjaajaa, maahanmuuttajia oli 6. Vaellus järjestettiin yhteistyössä Porin kaupungin vapaa-aikatoimen erityisnuorisotyön yksikön kanssa. Porin Lapsen oikeuksien tapahtuma järjestettiin MikäMikäMaa -hankkeen loppuseminaarin yhteydessä 2.12.2009. 6.3 Maahanmuuttajien perhetoiminta ja leiri sekä monikulttuurinen vaellus nuorille Monikulttuurinen perhekahvila toimi aktiivisesti MLL:n Porin yhdistyksen tiloissa Perhekeskus Hoppustopissa. Kerho kokoontuu joka torstai klo 10-13 ja mukana on ollut sekä maahanmuuttajaperheitä että suomalaisia perheitä. Monikulttuurinen perheleiri Ilon ja valon leiri järjestettiin 13.-14.11. Eurajoella Luodon leirikeskuksessa. Osallistujia oli 26 Gambiasta, Myanmarista, Pakistanista, Malesiasta ja Suomesta. Leirin teemana oli kynttiläkulttuuri ja valon merkitys. 6.4 MikäMikäMaa hanke 2007-2009 Maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset lapset ja nuoret muodostavat kouluihin erityisryhmän, joilla saattaa olla taustastaan ja uudesta elämäntilanteestaan johtuen vaikeuksia, jotka heijastuvat koulumenestykseen. Hankkeessa kokeillaan uudenlaisia toimintoja keskittyen erityisesti lasten ja nuorten oman kulttuurin ja äidinkielen ylläpitämiseen, sosiaalisten taitojen opettelemiseen, omien vahvuuksien löytämiseen sekä oman identiteetin vahvistamiseen. Hankkeessa toimi osa-aikainen projektipäällikkö ja projektityöntekijä. Kerhot alakoululaisille Sampolan HAI kerho Teemallinen kerho 7-12 -vuotiaille, jossa punaisen lankana oli tutustuminen erilaisiin ihmisiin, kulttuureihin/elämäntapoihin ja paikkoihin lähiympäristössä. Teemapäivät, retket sekä leiripäivät sisälsivät aina myös eiohjattua toimintaa. Yhteistyökumppanina on Porin kaupungin vapaa-aikatoimi. Kerho kokoontui vuoden aikana 19 kertaa keskiviikkoisin Sampolan Nuokkarissa Porissa. 11
Keskimäärin paikalla oli 17 osallistujaa joka kerta. 9.5. järjestettiin perheretki Pelimannimäelle yhteistyössä Porkkanapesän ja Otsolan Kansalaistaitoja nuorille hankkeen kanssa. MikäMikäMaan osallistujia oli 16. Poikien klubi isille ja pojille sekä tyttöjen klubi äideille ja tyttärille Kiertävä kerho, joka on tarkoitettu maahanmuuttajataustaisille lapsille ja vanhemmille. Klubeissa tutustuttiin erilaisiin ammatteihin/koulutuksiin osallistamalla lapsia ja vanhempia.. Klubi-iltojen tavoite oli lapsen/lasten sekä vanhempien yhdessä tekeminen ja oleminen. Klubit kokoontuivat yhteensä 5 kertaa. Teemoina olivat suurtalouskeittiö, kansalaisopistotoiminta, rakennuskulttuuritalo Toivo, taimituotanto sekä Klubien päättäjäistempaus Uniluodossa, missä tutustuttiin kalastajan elämään ja erilaisiin kalalajeihin (osallistujia 22). Yhteistyökumppaneina ovat toimineet Porin ammattiopisto, Otsola, Rakennuskulttuuritalo Toivo, Puistotoimi ja Meri-Porin Kalastustarvike ky. 9.6. HAI-kerholaiset olivat retkellä Herra Hakkaraisen talossa. Yhteistyötahona oli Porin seurakuntayhtymä. Vironkielinen kerho laupäevaklubi Kerho kokoontui 5 kertaa Perhekeskus Hoppustopissa. Osallistujia oli keskimäärin 10. Kerhon toimintateemoina olivat esimerkiksi Viron itsenäisyyspäivä ja rakennuskulttuuri keskustelujen, askartelujen ja leikkien avulla. Joulukuussa käynnistyi Laulutunti vironkielisille lapsille, joka kokoontuu säännöllisesti jatkuen vuodelle 2010. Kerhot yläkoululaisille Puhurin kerho Kerho on suunnattu venäjänkielisille nuorille ja kerhossa tutustuttiin erilaisiin harrastuksiin ja suunniteltiin yhdessä toimintoja oman eli venäjän kielen ylläpitämiseksi vertaistuella. Kerholaiset kokoontuivat seitsemän kertaa ja teemoina olivat keilailu, melonta, ruuanlaitto (esim. sushi ja lettukestit) ja miten järjestää tapaamisia hankkeen loputtua. 30.-31.10. järjestettiin Puhurin päätösleiri Silokalliolla, jossa osallistujia oli 11. 12
Yhteistyökumppanina Itä-Porin yhteiskoulun venäjän kielen opettaja Galina Parfjonova. Blue Sea Film festivaaleilla sekä Loca -leffa tapahtumassa Nakkilan Villilässä. Yhteistyökumppanina Satakunnan Elävän Kuvan keskus sekä Satakunnan Taidetoimikunta. Valokuvakurssi Mitä näen Elokuvaryhmä Elokuvaryhmä syntyi nuorten omasta aloitteesta 2008 ja he käsikirjoittivat omaan elämäänsä pohjautuvan tarinan ja tuottivat sen venäjänkieliseksi elokuvaksi Ensisilmäyksellä sinun. Elokuvaryhmä kokoontui vuoden 2009 aikana 7 kertaa ja osallistujia oli keskimäärin 10. Elokuvan ensi-ilta oli 4.2. Promenadikeskuksessa ja mukana yleisöä oli 90-100. Ensi-illassa oli mukana Taideteollisen Korkeakoulun Porin mediaosaston kaksi lehtoria, jotka myös kommentoivat elokuvaa. Ensi-ilta oli todella onnistunut niin nuorten kuin työntekijöidenkin mielestä. Elokuvasta tuotettiin DVD -materiaali. Kurssin tarkoituksena on toimia porttikerhona jatko- tai muuhun toimintaan. Neljä kerta kokoontuvan kurssin aikana osallistujat tulevat keskenään tutuiksi valokuvaustehtävien avulla. Kurssit järjestettiin tammi-helmikuussa sekä toukokuussa. Kursseilta syntyneistä valokuvista järjestettiin näyttely. Valokuvanäyttely avattiin 30.7.09 BePOP:issa ja oli avoinna 2 viikkoa. Näyttelyn järjestämisessä yhteistyökumppanina olivat 4 H Porin yhdistys ja Porin Lastenkulttuurikeskus. Maahanmuuttajille suunnattu koulutus 19.11. Porin seurakuntasalissa järjestettiin ammattihenkilöille koulutus aiheesta Maahanmuuttajalapset varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Yhteistyötahona oli monikulttuurityön työryhmä. Osallistujia päivässä oli yhteensä 94. LOPPUSEMINAARI Elokuva esittäytyi Helsingin Senaatintorilla Satakunta esittäytyy tapahtumassa, Raumalla MikäMikäMaa -hankkeen loppuseminaari Pieninkin matka alkaa yhdellä askeleella järjestettiin 2.12. Palmgren-opistossa. Luennoitsijoina olivat Elina Nivala (Lapsiasiainvaltuutetun toimisto) sekä Anita Novitsky (Väestöliitto). Osallistujia oli 84. 13
Kansainvälisyysteemapäivät 4.6. järjestettiin Teemapäivä Maailmalta Sampolaan Sampolan alueleirin yhteydessä. Osallistujia oli 32 ja teemoina kiinalaisen potkulinnun valmistaminen, kansainvälinen koulu sekä tietokilpailu eri kulttuureista. Verkottumistoiminta Portugalinkielisten kerho Kerho kokoontui viisi kertaa ja aiheina olivat portugalinkielisen toiminnan tarve ja tutustuminen toisiin osallistujiin, lasten leikittäminen portugalin kielellä, ruokakulttuuri sekä tiedon keruu portugalinkielisen opetuksen mahdollisuudesta alkaen vuonna 2010. 6.5 Lazo Rom hanke Lazo Rom hankkeen toiminta jatkui vielä kahdella kouluvierailulla keväällä 2009 (DIAK ja Porin Lyseo). 7 KEHITTÄMISTOIMINTA 7.1 Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 (SATUKE) SATUKE hankkeen päämäärä on kehittää pysyvä tukihenkilöpankki osaksi kuntien lastensuojelun palvelukokonaisuutta. Thaikielisten opetus Käytiin yhteistyöneuvotteluja Porin Opetustoimen ja thai-vanhempien kanssa thaikielen opetuksen saamiseksi peruskoulutukseen. Ryhmiä perustettu 3 vuoden 2009 lopussa. Leirit ja retket 9.5. Perheretki Pelimannimäelle yhteistyössä Porkkanapesä ja Otsolan Kansalaistaitoja nuorille hankkeiden kanssa. MikäMikäMaan osallistujia oli 16. 9.6. Seurakunnan kanssa yhteistyössä järjestetty retki Herra Hakkaraisen taloon. 26.-27.6. Monikulttuurinen vaellus Harjureitille Säkylään. 13.-14.11. Monikulttuurinen perheleiri. Ilon ja valon leiri järjestettiin Eurajoella Luodon leirikeskuksessa. Hankkeen yksi tehtävä on rekrytoida ja kouluttaa vapaaehtoisia lasten ja nuorten tukihenkilöiksi. Keväällä järjestetystä Pohjois- Satakunnan peruskoulutuksesta ja syksyisestä Rauman peruskoulutuksesta uusia tukihenkilöitä valittiin yhteensä 11. Syksyllä oli suunnitelmissa Rauman sijaan Porin ja Euran seudun peruskoulutukset, jotka eivät toteutuneet, vähäisen tai olemattoman osanottajamäärän vuoksi. Aktiivisen koulutusmarkkinoinnin kautta kuntayhteistyö, oppilaitosyhteistyö, järjestöyhteistyö sekä mediaosumat ja ympäristön tietoisuus hankkeen toiminnasta lisääntyivät, vaikka vapaaehtoisia ei tavoitettukaan toivottua määrää. Tukisuhteita päästiin aloittamaan toivotulla tavalla. Käytännön yhteistyö alkoi niin Porin, Ulvilan, Rauman, kuin Eurankin lastensuojelutoimijoiden kanssa. Edellisten lisäksi yhteistyökuviot hiottiin valmiiksi myös PoSan ja Eurajoen kanssa. 14
Tukihenkilöpyyntöjä vastaanotettiin yhteensä 42 ja tukisuhteita käynnistyi 20. Lisäksi hankkeella oli ohjauksessaan neljä jo aiemmin aloitettua tukisuhdetta. Tukisuhteita ehti vuoden sisällä myös päättymään 7. Tukihenkilöpyyntöjä on jonossa, sillä tukihenkilön tarvetta on enemmän, kuin tukihenkilötoiminnasta kiinnostuneita vapaaehtoisia. Tukihenkilöpankin perustamiseen liittyy tukihenkilötoiminnan käytäntöjen kehittäminen yhteistyössä kuntien lastensuojelutoimijoiden kanssa sekä tuen rakentaminen tukihenkilöille. Satuke kehitti vuoden aikana palaverikäytäntöjä sekä laati kuntien lastensuojelun työntekijöiden käyttöön valmiita sopimus- ja palaverimuistiopohjia. Hanke pyrkii yhtenäistämään käytännöt koko Satakunnan alueella. Hanke laatikin kunnille myös yhtenäisen kulukorvaussuosituksen. Hankkeelta ilmestyi niin ikään uusi esite sosiaalityöntekijöiden työvälineeksi ja tukihenkilöiden toiminnan tueksi. Tukihenkilöiden tuki rakentui niin ikään toteutuneiden ryhmä- ja yksilötapaamisten, muun yksilöohjauksen, pidettyjen jatkokoulutusten sekä virkistysten puitteissa. Lisäksi hanke laati tukihenkilöille ideavihon tukisuhdetapaamisten toteuttamisen tueksi. Hankkeen toiminnan kannalta oleellisten kuntatahojen lisäksi hanke jalkautui Porin alueen koulu- ja neuvolatoiminnan terveydenhoitajien, oppilaitoksien sekä vapaaehtoistoimintaa järjestävien, muiden tahojen keskuuteen. Valtakunnallisella tasolla hanke osallistui tukihenkilötoimintaa organisoivien tahojen yhteistyötapaamiseen Tikkakoskella sekä joulukuussa Helsingissä MLL:n keskusjärjestön organisoimaan piirien yhteiseen tukihenkilötoiminnan kehittämispäivään. Jälkimmäinen tapaaminen poiki edelleen yhteistyökuvioita Lapin ja Varsinais-Suomen piirien kanssa. Hankkeen toiminnan jatkuvasta arvioinnista huolehti hanke tiimin lisäksi ohjausryhmä, joka rakentui toimialueen lastensuojelun johtohenkilöistä sekä asiantuntijoista. Arvioinnin välineenä toimi niin ikään Sonja Niemelän tekemä opinnäytetyö. Tukihenkilötoiminnasta aloitettiin myös kandityö, jossa kohderyhmänä on Satuke:n tukihenkilöitä. Tätä työtä on tarkoitus jatkaa gradu-työnä seuraavien vuosien aikana. Kaikkiaan hanke eteni ja kehittyi suunnitellusti. Tuotteistuksessa jäätiin aikataulusta, joskin kiirehtimisellä olisi mahdollisesti jääty palvelurakenneuudistusten jalkoihin. Lisäksi aika on mahdollistanut toiminnan valtakunnallisen vertailun ja vahvistanut palvelun kestävää mallintamista. 7.2 Rikosuhripäivystyksen palvelupiste Rikosuhripäivystys on valtakunnallinen järjestöjen ja kirkon yhteistyöhön perustuva auttamisorganisaatio, jonka tavoitteena on rikoksen uhrin aseman parantaminen. Rikosuhripäivystyksessä asiakas saa keskusteluapua, käytännön neuvoja ja ohjausta lisäpalveluihin rikoskokemukseen liittyvissä käytännön tilanteissa esim. rikosilmoituksen teossa, kuulusteluissa, oikeudenkäynneissä sekä vahingonkorvaus- ja lähestymiskieltohakemusten laadinnassa. Tukihenkilöt ovat tehtäväänsä valittuja ja koulutettuja vapaaehtoistyöntekijöitä. Palvelu on ammatillisesti ohjattua ja asiakkaalle maksutonta. Turun ensi- ja turvakotiyhdistyksen koordinoima Rikosuhripäivystyksen Länsi- Suomen aluetoimisto kuuluu Helsingistä keskustoimistosta johdetun rikosuhripalveluja tuottavien kahdeksan aluetoimiston ja 25 palvelupisteen verkostoon. Aluetoimisto on toiminut Turussa vuodesta 1996 ja Porin palvelupisteen toiminta käynnistyi maaliskuussa 2007. Vuoden 2009 aikana järjestettiin yksi peruskurssi, täydennyskoulutusta sekä ohjauksellisia ryhmätapaamisia tukihenkilöille. Lisäksi tukihenkilöt saivat henkilökohtaista ohjausta omaan tukisuhteeseensa liittyen. 15
Porin palvelupisteeseen tuli vuoden 2009 aikana 32 yhteydenottoa, joista 18 käynnisti tukisuhteen. Tukisuhteista 11 oli naisia ja 7 miehiä. 8 TALOUS JA HALLINTO 8.1 Luottamuselimet Kevätkokous pidettiin 28.4.2009. Kokous hyväksyi piirin toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden vastuuvelvollisille. Kevätkokouksessa valittiin vuoden 2008 paikallisyhdistykseksi Pomarkun yhdistys. Samassa kokouksessa muistettiin tilintarkastaja Pauli Puttosta Kristian Krokforsin grafiikan lehdellä, kotona 2 kiitoksena pitkäaikaisesta vapaaehtoistyöstä tilintarkastajana. Syyskokous pidettiin 5.11.2009. Kokous hyväksyi vuotta 2010 koskevan toimintasuunnitelman ja talousarvion. Timo Laes valittiin edelleen puheenjohtajaksi vuosiksi 2010-2012. Erovuorossa olevat jäsenet Kirsi-Leena Frigren ja Aulikki Harju valittiin uudelleen. Samoin Katja Norolahti Frigrenin varajäseneksi ja Kirsi Laitila Harjun varajäseneksi. Jäsenmaksuksi päätettiin edelleen hyväksyä 4 henkilöltä ja kannatusjäsenmaksuksi 100.. Piirihallitus kokoontui kymmenen kertaa ja käsitteli 122 asiaa. Liite 4 Piirihallituksen jäsenet, varajäsenet ja työvaliokunnan jäsenet 8.2 Talous Piirin taloudellinen tilanne oli kertomusvuonna vakaa ja maksuvalmius hyvä. Tarkennettu talousarvio toteutui pääosin suunnitelmien mukaisesti. Piirihallitus seurasi toimintaa ja taloutta neljännesvuosittain esitettyjen raporttien kautta. 8.3 Varainhankinta Kevätilo- keräys tuotti kertomusvuonna 799,75 euroa, josta puolet meni keskusjärjestölle. Keräys suoritettiin Prismassa 18.4.2009 klo 10.00-16.00 ja tapahtumassa oli lipaskeräyksen lisäksi myös kasvomaalausta. Liite 5 Satakunnan piirin paikallisyhdistysten Kevätilokeräyksen tulokset 2009 Suomen Kulttuurirahasto myönsi Hermannin kesäpäivä tapahtumaan avustusta 5 500 euroa, MLL Porin lasten ja nuorten säätiö tuki tukioppilastoimintaa 8000 eurolla (jatkuu vuodelle 2010) ja Vakka-Suomi tukioppilastoimintaan 5 500 euroa, josta 3 500 euroa siirrettiin vuodelle 2010. Perinteisen kouluilla tapahtuvan päivätyökeräyksen tuotto oli 4 195 euroa, joka ohjattiin tukioppilastoimintaan. Muita pienempiä lahjoituksia olivat Posekin joulutervehdyksiin varatut rahat 500 euroa, Subway-tempaus 500,10 euroa, Enkelikirkon kolehti 308,21 euroa sekä tilaisuuden ohjelmamyynti 157,15 euroa. Vakuutusyhtiö Turva avusti MikäMikäMaa hanketta tavaralahjoituksin ja rahallisesti. 8.4 Sisäiset palvelut Sisäisillä palveluilla tuetaan piirin sisältöaluetyötä. Sisäisiä palveluita ovat johtaminen, toimistotyö palkanlaskenta, kirjanpito, atk-tukityö, siivouspalvelut, palvelut yleisölle ja palvelut yhdistyksille. Näistä palveluista vastasivat toiminnanjohtaja, toimistosihteeri osa-aikainen toimistotyöntekijä sekä osa-aikainen atk-tuki. Siivouspalveluista huolehti Siivouspori. 8.5 Tilat Piiritoimisto sijaitsee Porin keskustassa Antinkatu 8:ssa, Rauman toimipiste yritystalo Monitorissa, Kaivopuistontie 1. Piiritoimistolla 16
on vuokralla Porkkanapesän tilat pormestarinluodossa sekä Sampolassa Porin yhdistykseltä oli kertomusvuonna vuokrattu tilat perhekeskus Hoppustopin käyttöön. Vuokrasopimus irtisanottiin loppuvuodesta ja piirille kunnostettiin oma tila joulukuussa vastaavaan tarkoitukseen Antinkatu 8:ssa. 8.6 Henkilöstö Henkilöstöä oli vuoden aikana palkkalistoilla kaikkiaan 94. Loppuvuoden aikana rekrytoitiin yhteensä neljä uutta henkilöä. Jokaisen paikka oli ollut jonkin aikaa täyttämättä, mikä näkyi henkilöstömenojen säästönä. Liite 6 piirin henkilöstö Liite 7 henkilöstötilinpäätös 8.7 Opiskelijat Piiritoimistossa oli yhteensä seitsemän opiskelijaa Satakunnan ammattikorkeakoulusta (Pori ja Harjavalta), Diakoniaammattikorkeakoulusta, Humanistisesta ammattikorkeakoulusta sekä Kankaanpään opistosta. 17
Liite 1 Satakunnan piirin henkilöstön verkottuminen ohjantaryhmä kevät Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan Satakunnan kehittämisverkosto kevät Huume ei vie huolia foorumi Resurssirengas Monikulttuurinen koulutustyöryhmä MikäMikäMaa hanke ohjausryhmä yhd. Satakunnan aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävien kuntien ja palveluntuottajien edustajat Porin seudun nuoriso- ja päihdetyötä tekevät tahot maahanmuuttajatyön yhteistyöverkosto maahanmuuttajien kanssa työskentelevät MLL, Porin koulutoimi, Porin sos.toimi sekä maahanmuuttajaedustaja Rauman Lajotuvan Rauman sos.- ja ohjausryhmä terveystoimi Pormestarinluodon ja Porin kaupungin eri Sampolan aluetyöryhmät toimijat, poliisi, srk, asukasyhd., projektityöntekijät Porin nuorten verkostoon nuorten parissa työskentelevät tahot Porissa Tuki- ja turvapaikka Porkkanapesän ohjausryhmä Vapaaehtoistoiminnan Neuvottelukunta Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke (SATUKE) ohjausryhmä ValikkoVerkosto Pori SAMK, Porin sos.- ja koulutoimi, srk yhdistykset, srk, sos.toimi sosiaalitoimi, SAMK Satakunnan Salpa, srk, Porin kaupunki, eri järjestöt toiminnan laadun kehittäminen sekä paikallisen ohjauksen tukeminen yhteistyö, koulutus, vaikuttaminen vaikuttaminen, koulutus koulutus hankkeen ohjaus ja arviointi ryhmämuotoisen perhetyön ohjaus alueellisen työn moniammatillinen koordinointi toiminta asiantuntijaverkostona, vaikuttaminen ja tiedotus, konsultointi, asiakaslähtöisyyden vahvistaminen toiminnan ohjaus ja arviointi yhteistyö, tilaisuudet vapaaehtoisille hankkeen ohjaus ja arviointi vertaistuki, keskustelufoorumi, vapaaehtoistyön esille tuoja TYÖRYHMÄ JÄSENET TEHTÄVÄ PIIRIN EDUSTAJA Satakunnan lastensuojelun Satakunnan lastensuojelun lastensuojelun toiminnanjohtaja keh.yksikkö hankkeen projektiryhmä sos.työn edustajat, Diak, SAMK, Tre yliopisto, hanketyöntekijät sosiaalityön kehittäminen Satakunnassa Ulvilan iltapäivätoiminnan koulutoimi, MLL Kullaan laadun turvaaminen, toiminnanjohtaja, ipsuunnittelija ip-suunnittelija nuoriso- ja monikulttuuritoiminnan koordinaattori nuoriso- ja monikulttuuritoiminnan koordinaattori nuoriso- ja monikulttuuritoiminnan koordinaattori toiminnanjohtaja, nuoriso- ja monikulttuuritoiminnan koordinaattori, projektityöntekijä toiminnanjohtaja Porkkanapesän ohjaajat Porkkanapesän ohjaaja toiminnanjohtaja ja ohjaaja, piirihallituksen jäsen toiminnanjohtaja toiminnanjohtaja, projektipäällikkö ja projektityöntekijät Perhetyön koordinaattori, SATUKE-hankkeen projektityöntekijä 18
Liite 2 MLL:n Satakunnan piirin yhdistysten jäsenmäärät (31.12.2009) MLL.N AHLAISTEN YHDISTYS 66 MLL.N EURAJOEN YHDISTYS 457 MLL.N EURAN YHDISTYS 197 MLL.N HARJAVALLAN YHDISTYS 96 MLL.N HINNERJOEN YHDISTYS 98 MLL.N HONKAJOEN YHDISTYS 52 MLL.N HONKILAHDEN YHDISTYS 91 MLL.N HUITTISTEN YHDISTYS 163 MLL.N JÄMIJÄRVEN YHDISTYS 67 MLL.N KANKAANPÄÄN YHDISTYS 95 MLL.N KARVIAN YHDISTYS 63 MLL.N KAUVATSAN YHDISTYS 51 MLL.N KIIKOISTEN YHDISTYS 77 MLL.N KIUKAISTEN YHDISTYS 75 MLL.N KODISJOEN YHDISTYS 61 MLL.N KOKEMÄEN YHDISTYS 129 MLL.N KULLAAN YHDISTYS 114 MLL.N KÖYLIÖN YHDISTYS 172 MLL.N LAPIN YHDISTYS 115 MLL.N LAVIAN YHDISTYS 71 MLL.N LUVIAN YHDISTYS 284 MLL.N MERIKARVIAN YHDISTYS 62 MLL.N MERI-PORIN YHDISTYS 162 MLL.N NAKKILAN YHDISTYS 156 MLL.N NOORMARKUN YHDISTYS 206 MLL.N POMARKUN YHDISTYS 129 MLL.N PORIN YHDISTYS 601 MLL.N RAUMAN YHDISTYS 249 MLL.N RUOSNIEMEN YHDISTYS 367 MLL.N SIIKAISTEN YHDISTYS 66 MLL.N SÄKYLÄN YHDISTYS 147 MLL.N ULVILAN YHDISTYS 192 MLL.N ÄETSÄN YHDISTYS 110 Yhteensä 5041 19
Liite 3 Satakunnan piirin perhekahvilat 2009 YHDISTYS PERHEKAHVILA Ahlaisten yhdistys Eurajoen yhdistys Harjavallan yhdistys Huittisten yhdistys Jämijärven yhdistys Karvian yhdistys Kiikoisten yhdistys Kiukaisten yhdistys Kodisjoen yhdistys Kokemäen yhdistys Kullaan yhdistys Köyliön yhdistys Lapin yhdistys Lavian yhdistys Luvian yhdistys Noormarkun yhdistys Ruosniemen yhdistys Säkylän yhdistys Ulvilan yhdistys Ahlaisten perhekahvila Lapijoen perhekahvila Irjanteen perhekahvila Harjavallan perhekahvila Huittisten perhekahvila Jämijärven perhekahvila Karvian perhekahvila Kiikoisten perhekahvila Kiukaisten perhekahvila Kodisjoen perhekahvila Kokemäen perhekahvila Kullaan perhekahvila Köyliön perhekahvila Lapin perhekahvila Lavian perhekahvila Luvian perhekahvila Noormarkun perhekahvila Ruosniemen perhekahvila Säkylän perhekahvila Ulvilan perhekahvila 20
Liite 4 Piirihallituksen jäsenet, varajäsenet, tilintarkastajat ja työvaliokunnan jäsenet Puheenjohtaja Timo Laes, Rauma Jäsen Taina Muuvila, Honkilahti Kirsi-Leena Frigren, Pori Jan Siren, Pori Aulikki Harju, Pori Leena Kamppi, Honkajoki Eija Kuokka, Kiukainen Johanna Aalto, Eura Salla Pajamäki, Köyliö Pia Vehviläinen, Jämijärvi Henkilökohtainen varajäsen Jaana Saherma, Pori Katja Norolahti, Kullaa Merja Purola, Pori Kirsi Laitila, Lavia Johanna Suominen, Lappi Mervi Tervaselkä, Ulvila Elina Mäkipere, Kiukainen Hanna-Leena Juhola, Eurajoki Sari Hellman, Noormarkku Tilintarkastajat Anne Sjöroos, Pori Varatilintarkastajat Seija Vesanen, Pori Martti Rehula, Noormarkku Ilkka Räty, Pori Työvaliokunta Timo Laes Salla Pajamäki Johanna Aalto 21
Liite 5 Satakunnan piirin paikallisyhdistysten Kevätilokeräyksen tulokset 2009 Lipaskeräyksen kokonaistuotto Yrityslahjoitukset Keräystuotto yhteensä yhteensä Satakunnan piiri 457,00 457,00 Ahlainen - Eura 382,10 695,00 1 077,10 Eurajoki 345,01 345,01 Harjavalta - Hinnerjoki - Honkajoki - Honkilahti - Huittinen 160,80 160,80 Jämijärvi 50,20 50,20 Kankaanpää - Karvia - Kauvatsa - Kiikoinen 27,06 565,00 592,06 Kiukainen 18,75 1 060,00 1 078,75 Kodisjoki 16,30 16,30 Kokemäki 153,70 153,70 Kullaa 151,95 340,00 491,95 Köyliö 1 115,61 1 115,61 Lappi TL 421,50 15,00 436,50 Lavia 421,50 100,00 521,50 Luvia 341,22 341,22 Merikarvia - Meri-Pori - Nakkila 208,85 208,85 Noormarkku 113,85 113,85 Pomarkku 135,35 135,35 Pori - Punkalaidun 345,52 345,52 Rauma 92,45 92,45 Ruosniemi 57,15 57,15 Siikainen - Säkylä - - Ulvila 276,80 276,80 Äetsä - Yhdistykset yht. 4 835,67 2 775,00 7 610,67 Yhteensä 5 292,67 2 775,00 8 067,67 22
Liite 6 Piirin henkilöstö 2009 PIIRITOIMISTO, PORI Aaltio Margit perhekahvilatyöntekijä 1.4. 31.5.2009 Airaksinen Nina puhelinvaihteenhoitaja ja projektiavustaja 31.12.2009 saakka. Alsela Nina projektityöntekijä Satuke hanke ja perhetyön koordinaattori 2.11.2009 alkaen Collander Salla ohjaaja, tuki- ja turvapaikkatoiminta Fager Kati projektityöntekijä, Totuus vai teko hanke ja tukioppilastoiminta 12.1. 30.6.2009 Harju-Keturi Paula perhekahvilatyöntekijä 31.3.2009 saakka Hietakangas Jaana projektityöntekijä sijainen, Satuke -hanke 9.3. 14.10.2009 projektipäällikkö, Satuke hanke 15.10.2009 alkaen Huhtaniemi Julia iltapäiväkerhon ohjaaja 5.6.2009 saakka Katila Satu projektityöntekijä, Satuke hanke Koskinen Eeva-Liisa nuoriso- ja monikulttuuritoiminnan koordinaattori Kuoppa Tarja toiminnanjohtaja 19.10.2009 alkaen Kytölä Mika ATK-tukihenkilö Laine Riitta iltapäiväkerhon ohjaaja 5.6.2009 saakka Lavapuro Helkky puhelinvaihteenhoitaja ja projektiavustaja 23.2.2009 alkaen Levomäki Anne ohjaaja, tuki- ja turvapaikkatoiminta, projektityöntekijä Satuke hanke 11.9.2009 saakka Marttila Elina iltapäiväkerhon ohjaaja 5.6.2009 saakka Murro Taina iltapäiväkerhon ohjaaja 5.6.2009 saakka Mäkelä Katri iltapäiväkerhon ohjaaja 5.6.2009 saakka Mäntylä Tuija lastenhoitotoiminnan koordinaattori Nieminen Tarja-Riitta iltapäiväkerhon ohjaaja 29.5.2009 saakka Parkkila Sirpa toiminnanjohtaja 4.9.2009 saakka Rosenqvist Outi ohjaaja(työaika 50%), tuki- ja turvapaikkatoiminta 10.11.2009 alkaen Salonen Anne Satuke hankkeen projektityöntekijän sijainen ja ohjaaja, tuki- ja turvapaikkatoiminta 12.10. 31.10.2009 Satuke hankkeen projektityöntekijän sijainen 1.11.2009 alkaen Sjögren Annette iltapäiväkerhon ohjaaja 6.4. 29.5.2009 Sulonen Virpi iltapäiväkerhon ohjaaja 28.2.2009 saakka Suominen Svetlana iltapäiväkerhon ohjaaja 5.6.2009 saakka Toivanen Jaana iltapäiväkerhon ohjaaja 29.5.2009 saakka Tuomela Jaana iltapäivätoiminnan suunnittelija 8.8.2009 saakka Vallin Paula Annika projektipäällikkö, Satuke hanke 15.9.2009 saakka Vija Flodström Heli projektityöntekijä MikäMikäMaa hanke 31.12.2009 saakka Vuorisalo Kristiina toimistosihteeri ALUETOIMISTO PUNAPOSKI, RAUMA Pöntynen Pia perhetyöntekijä, tuntityösuhteinen 23