Sosiaalivakkuutuksesta [Om socialförsäkringen] Sosiaalivakkuutus oon tärkeä osa Ruottin turvalisuussysteemistä. Ruottin sosiaalivakkuutus jällaa suurin piirthein kaikile jokka asuva eli oon töissä Ruottissa. Se antaa rahalista turvaa perheile ja lapsile, henkilöile joila oon heikentynny toimintakyky ja kans jos tullee siukkuus, saapi työvamman ja ko tullee vanhaksi. Ruottin EY-jäsenyyen kautta sulla saattaa olla oikeus saa sosiaalivakkuutusetuja (-förmåner) muissa EY-maissa. Sosiaalivakkuutusta hallittee Siukkakassa ja Pansuuniviranomhainen. Siukkakassa hoitaa avustukset ja korvaukset lapsiperheile, siukoile ja niile joila oon alentunnu toimintakyky. Pansuuniviranomhainen hoitaa pansuunit ja muut tuet vanhoile ja jälkhiinjäähneile (efterlevande). Tervetuloa Siukkakashaan [Välkommen till Försäkringskassan] Ruottin sosiaalivakkuutus jällaa suurin piirthein kaikile jokka asuva eli oon töissä Ruottissa. Ruottin EY-jäsenyyen kautta, sulla joka asut eli olet töissä Ruottissa, saattaa olla oikeus saa korvauksia sosiaalivakkuutuksesta muista EY-maista, jos sie eli joku sinun perheestä assuu eli oon töissä toisessa EY-maassa. Sosiaalivakkuutuksen pittää antaa rahalista turvaa elämän eri vaihheissa. Sen takia sosiaalivakkuutuksheen sisältyy vakkuutuksia ja avustuksia lapsiperheile, siukoile, henkilöile joila oon heikentynny toimintakyky ja vanheemille ihmisille kans. Siukkakassa hallittee sosiaalivakkuutusta ja pittää huolen siittä ette kansalaiset saava net korvaukset ja tuet/piitraakit joihin heilä oon oikeus. Jokku korvaukset oon oikeus saa sillä ko assuu Ruottissa. Toiset korvaukset vaativa ette sitä oon töissä Ruottissa. Tässä esitheessä oon hyvin lyhysti alustavvaa tietoa Ruottin sosiaalivakkuutuksesta. Sitä ei piä nähä lakitekstinä. Halvatko tietää enämpi? [Vill du veta mer?] Tässä esitheessä oon vain ylheistä informasuunia. Jos halvat tarkempaa informasuunia jostaki mistä esitheessä mainithaan, saatat lukea enämpi osotheesta www.forsakringskassan.se. Sielä oon syvempää informasuunia faktaplaavissa jokka saattaa kirjottaa ulos. Jos sulla ei ole Intternettiä, saatat aina kontaktata meän Asiakassentterin, telefooni 0771-524 524. Tämä jällaa aina: [Det här gäller alltid:] Ennenkö Siukkakasssasta saattaa saa korvauksen, sie hääyt täyttää vissit vaatimukset. Sillä sinun pittääki antaa vissiä tietoja Siukkakassale ko sie haet jotaki korvausta ja Siukkakassa arvioittee sitte net tiot ja päättää oonko sulla oikeus saa korvausta eli ei. 1 (13)
Siukkavakkuutus [Sjukförsäkringen] Jos tulet siukaksi [Om du blir sjuk] Jos sie tulet siukaksi etkä sen takia saata tehä töitä niinku tavalisesti, sie saatat joko saa korvausta sinun työnantajalta eli Siukkakassasta. Ko työnantajalta saapi korvauksen, sitä kuttuthaan siukkapalkaksi ja ko korvauksen saapi Siukkakassasta sitä kuttuthaan siukkarahaksi. 14 ensimäistä päivää [De första 14 dagarna] Sie, joka olet otettu töihin vähhiinthään kuukaueksi eli joka olet yhtä menoa ollu töissä 14 päivää, sulla oon normaalisti oikeus saa siukkapalkka työnantajalta sinun siukkaperiuutin ensimäisiltä 14 päivältä. Sinun pittää ilmottaa ette olet siukka sinun työnantajalle ensimäisenä päivänä ko et saata mennä töihin siukkuuen vuoksi. Sie, jolla ei ole työnantajaa, saatat saa siukkarahan Siukkakassasta jo siukkaperiuutin alusta lähtien. Se jällaa sinua joka olet työtön, tehtävänottaja (uppdrags-) eli yrittäjä. Se jällaa kans jos olet leetissä ja sulla oon vanhempainraha eli raskhausraha. Sinun pittää ilmottaa Siukkakassale ensimäisenä siukkapäivänä. Riippumatta siittä oonko sulla siukkapalkka eli siukkaraha, siukkaperiuutun ensimäinen päivä oon karensipäivä, ja siittä ei saa siukkapalkkaa eli siukkarahhaa. Jos sie olet yrittäjä, sulla oon 7 päivän peruskarensi ennenkö saatat saa siukkarahhaa. Sie saatat valita useaman karensipäivän ja sillä mallin pienentää siukkavakkuutusmaksoa. Mitä tapahtuu 14 päivän jälkhiin? [Vad händer efter 14 dagar?] Jos sie olet töissä (anställd) ja siukka pitemphään ko 14 päivää, sinun työnantaja tekkee ilmotuksen Siukkakassale. Siukkakassa arvioittee oonko sulla oikeus saa siukkarahhaa. Sie saatat saa siukkarahhaa normaalitasola korkeinthaan 364 päivää. Korvaus oon vähä pienempi ko 80 prosenttia sinun siukkarahhaaperustavasta tulosta. Saatat saa net 365 päivää 450 päivän periuutile (nuin 15 kuukautta). Niitä 450 päivää kuttuthaan raamiajaksi. Raamiaika pittää estää saamasta siukkarahhaa normaalitasola pitemphään ko 364 päivää sillä mallin ette sitä kirjottaa ittensä friskiksi väliaikhaisesti ja sitte taas hakkee siukkarahhaa. Siukkakassa ottaa yhtheyen sinun kans sillon ko saatat saa siukkarahhaa normaalitasola vielä korkeinthaan 30 päivää. Mitä tapahtuu jos saatan olla osan päivästä töissä? [Vad händer om jag kan arbeta en del av dagen?] Sie saatat saa neljäsosan, puoli, kolme neljäsossaa eli koko siukkarahan, ja se riippuu siittä kunka paljon saatat olla töissä. Ko Siukkakassa arvioittee sinun oikeutta saa siukkarahhaa, met kans harkittema jos sulla oon maholisuus osittain olla töissä siukkuuesta huolimatta. Saatanko saa reisukorvauksen sen eestä ko siukkapalkan eli siukkarahan? [Kan jag få reseersättning i stället för sjuklön eller sjukpenning?] Vississä taphauksissa sie saatat saa reisukorvauksen siukkarahan eestä. Se jällaa jos saatat olla töissä, mutta et saata kulkea töihin niinku tavalisesti. Sillon Siukkakassa maksaa lisäkostanukset reisuista töihin ja töistä kotia. 2 (13)
Jos sulla oon oma yritys [Om du har ett eget företag] Sie, jolla oon oma yritys, maksat itte sinun siukkavakkuutusmakson (-avgift). Saatat pienentää maksoa jos valittet useaman karensipäivän. Saatat valita joko 14, 30, 60 eli 90 karensipäivää. Työkyvyn arviointi rehapiliteerinkiketju [Bedömning av arbetsförmågan rehabiliteringskedjan] Ensimäisitten 90 päivän aikana ko olet siukkakirjotuksessa, sulla oon oikeus saa siukkarahan jos et saata tehä sinun tavalista työtä sinun työnantajalla. 90 päivän jälkhiin sulla oon oikeus saa siukkarahan vain jos sie et saata tehä mithään työtä sinun työnantajalla. 180 päivän jälkhiin sulla oon oikeus saa siukkarahan vain jos et saata tehä mithään työtä tavalisila työmarkkinoila. Se ei kans jällaa jos Siukkakassa arvioittee ette oon rohki toennäköstä ette saatat mennä takasi töihin sinun työnantajalle ennen 365:ttä päivää. Sillon sinun työkykyä arvioihaan suhtheessa työhön sinun työnantajalla jälkhiin 180:nenki päivän. Tämä ei jällaa jos nähhään kohtuuttomaksi arvioia sinun työkykyä töihin tavalisila työmarkkinoila. Ko sinun oikeutta siukkarahan saanthiin arvioihaan tällä mallin, sitä kuttuthaan rehapiliteerinkiketjuksi. Rehapiliteerinkiketju jällaa täyelisesti vain sitä jolla oon työsuhe (anställning). Jos sie olet yrittäjä, met arvioima sinun työkykyä suhtheessa sinun tavalishiin työtehtävhiin aina 180:heen päihvään saakka. Sen jälkhiin sinun työkykyä arvioihaan suhtheessa koko työmarkkinoile. Jos sie olet työtön, sinun työkykyä arvioihaan suhtheessa töihin koko työmarkkinoila jo siukkaperiuutin alusta. Mitä tapahtuu 364:n päivän jälkhiin? [Vad händer efter 364 dagar?] Sie saatat saa siukkarahhaa jatketulla tasola korkeinthaan 550 dagar (nuin puolitoista vuotta). Korvaus oon vähä pienempi ko 75 prosenttia sinun siukkarahhaaperustavasta tulosta. Jos sie saat siukkarahhaa jatketulla tasola hyväksytyn työvamman takia, aikaraijaa ei ole. Sinun häätyy hakea siukkarahhaa jatketulla tasola. Korvaus oon matalampi ko tavalisessa siukkarahassa. Poikkeustaphauksissa saatat saa useaman päivän jatketun tason siukkarahhaa. Sinun häätyy hakea useampia päiviä jatketun tason siukkarahhaa. Ei ole olemassa aikaraijaa sille kunka kauon sie saatat saa useampia päiviä siukkarahhaa jatketulla tasola. Jos sulla oon vakava siukkuus, sulla saattaa olla oikeus saa useampia päiviä normaalitason siukkarahhaa. Jos olet siukka kauon eli sulla oon heikentynny toimintakyky [Om du är sjuk länge eller har en funktions-nedsättning] Siukkakorvaus [Sjukersättning] Siukkakorvaus oon korvaus sulle joka et luultavasti koskhaan saata tehä kokopäivätyötä siukkuuen, vamman eli heikentynheen toimintakyvyn takia. Saatat saa koko, kolme neljäsossaa, puoli eli neljäsosan siukkakorvauksesta, ja se riippuu siittä paljonko sinun työkyky oon heikentynny. Siukkakorvauksen saamisheen sinun häätyy olla 30 64 vuen ikänen. Sinun työkyky häätyy olla heikentynny vähhiinthään neljäsosan kaikhiin töihin nähhen koko työmarkkinoila. Siihen kuuluvat netki työt joita järjestethään henkilöile joila oon heikentynny toimintakyky, esimerkiksi työt joista maksethaan palkkatuki (lönebidrag). 3 (13)
Sie saatat itte hakea siukkakorvausta, eli met saatama päättää ette vaihtama sinun siukkarahan siukkakorvauksheen. Aktiviteettikorvaus [Aktivitetsersättning] Aktiviteettikorvaus oon korvaus sulle joka olet nuori ja joka uskottavasti et pysty tekehmään kokopäivätyötä vähhiinthään vuen siukkuuen, vamman eli heikentynheen toimintakyvyn takia. Saatat saa koko, kolme neljäsossaa, puoli eli neljäsosan aktiviteettikorvausta, ja se riippuu siittä paljonko sinun työkyky oon heikentynny. Sulle saatethaan myöntää aktiviteettikorvausta korkeinthaan kolmeksi vueksi kerrala. Aktiviteettikorvauksen saamisheen sinun häätyy olla 19 29 vuen ikänen. Sinun työkyky häätyy olla heikentynny vähhiinthään neljäsosan kaikhiin töihin nähhen koko työmarkkinoila. Siihen kuuluvat kans työt joita järjestethään henkilöile joila oon heikentynny toimintakyky, esimerkiksi työt joista maksethaan palkkatuki. Sie saatat itte hakea aktiviteettikorvausta, eli met saatama päättää ette vaihtama sinun siukkarahan aktiviteettitukheen. Paljonko mie saan korvausta? [Hur mycket får jag i ersättning?] Siukkakorvaus ja aktiviteettikorvaus saattava perustua tulhoin eli olla karanttikorvausmuotoa. Karanttikorvauksen saat jos sulla oon olhee matalat tulot eli ei tuloja ollenkhaan. Koko tulhoinperustuva korvaus antaa sulle 64 prosenttia sinun oletetusta tulosta (antagande-), tulo jonka met räknäämä ette sulla luultavasti olis ollu jos olisit jatkanu töitä. Kunka paljon sie saat karanttikorvausta riippuu sinun iästä ja siittä kunka kauon olet asunu Ruottissa. Saatanko saa aktiviteettikorvausta ko käyn koulua? [Kan jag få aktivitetsersättning när jag går i skolan?] Jos sie jou ut jatkamhaan kouluaikaa sen takia ette sulla oon heikentynny toimintakyky, saatat saa aktiviteettikorvausta siltä ajalta ko käyt koulua. Tämä jällaa perus- ja jymnaasiakoulutason opintoja. Met saatama vississä taphauksissa tahtoa intyykin koululta eli tohturinlausunon joka näyttää ette sinun jatkoaika koulussa johtuu heikentynheestä toimintakyvystä. Asuntolisä [Bostadstillägg] Sulla, jolla oon siukkakorvaus eli aktiviteettikorvaus, saattaa olla oikeus saa asuntolissää. Paljonko sie saatat saa riippuu siittä paljonko sie maksat asunosta ja kunka isot tulot sulla oon. Jos et saata olla töissä tartunan takia [Om du inte kan arbeta på grund av smitta] Jos sulla oon joku tartunta ilman ette sie olet siukka, sie saatat saa tartunankantajarahan (smittbärar-). Tartunankantajaraha antaa sulle saman korvauksen ko siukkaraha. Jos hoiat omhaista [Om du vårdar en närstående] Jos jäät töistä pois hoitamhaan omhaista joka oon vakavasti siukkka, sie saatat saa omhaishoitajarahan. Saatat saa omhaishoitajarahan sillonki ko hoiat omhaista siukkatuala. Omhaishoitajaraha antaa saman korvauksen ko siukkaraha. 4 (13)
Jos tarttet apua ette alkaa töihin rehapiliteerinki [Om du behöver hjälp för att börja arbeta rehabilitering] Mitä rehapiliteerinki oon? [Vad är rehabilitering?] Siukkakirjotuksessa ollessa sitä joskus tarttee tukea ette saattaa taas alkaa töihin. Rehapiliteerinki oon yhtheinen käsite (begrepp) eri toihmeenpanoile jokka pitävä auttaa siukkoja ja loukkaintunheita saahmaan takasi maholisiman hyvän toimintakyvyn. Ensi käessä sinun työnantajalla oon vastuu siittä ette selvitethään sinun tarpheet ko oon kyse työelähmään suuntaavista rehapiliteerinki-insatsista. Siukkakassala oon vastuu siittä ette sinun rehapiliteerinkitarpheet huomioihaan ja ette rehapiliteerinki-insatsit koortineerathaan. Sulla ittelä oon vastuu siittä ette annat net tiot mitä tarvithaan ja ette osalistut sinun rehapiliteerinkin selvityksheen ja planerinkhiin. Ko sie osalistut työelähmään suuntaahvaan rehapiliteerinkhiin, sulla saattaa olla oikeus saa rehapiliteerinkikorvausta. Rehapiliteerinkikorvauksessa oon kaks ossaa: Rehapiliteerinkiraha jonka saat ko osalistut työelähmään suuntaahvaan rehapiliteerinkhiin. Rehapiliteerinkiraha oon yhtä iso ko sinun siukkaraha. Erityinen tuki jonka pittää kattaa vissit kostanukset semmosen rehapiliteerinkin yhtheyessä. Jos sie tulet siukaksi ulkomaila [Om du blir sjuk utomlands] EY:n/EES:än ja Sveitsin aluheila [Inom EU/EES och Schweiz] Ko sie lähet semestille, opiskelehmaan eli muusta syystä tilapäisesti olet muussa EY/ EES-maassa eli Sveitsissä, sulla, joka olet vakkuutettu Ruottissa, oon oikeus saa tarpheelista hoitoa samoila rahalisila ehoila (villkor) niinku sen maan kansalaiset jossa sie olet käymässä. Tavalisesti sie olet vakkuutettu Ruottissa jos sie asut eli olet töissä täälä. Sie hääyt kääntyä semmosen tohturin eli muun hoitopärsunaalin puohleen joka oon matkassa sen maan ylheisessä siukkahoitosysteemissä. Pohjosmaitten (Suomi, Norja, Tanska ja Iislanti) ulkopuolela sulla häätyy kans olla matkassa euruuppalainen siukkavakkuutuskortti, EY-kortti. Kortti näyttää ette sie olet vakkuutettu Ruottissa. Saatat tilata EY-kortin meän webpaikalta, SMS:in eli telefoonin kautta. Tarttenkos mie reisuvakkuutuksen kans? [Behöver jag en reseförsäkring också?] EY-kortti ei korvaa privaatti hoion kostanuksia. Eikä se korvaa sitä jos tarttet erikoistransportin kotimatkale, esimerkiksi ampulansilennon. Sillä se saattaa olla viisasta ottaa erilisen reisuvakkuutuksen jos sinun tavalinen kotivakkuutus ei korvaa semmosia kostanuksia. Mikä jällaa EY:n/EES:än ja Sveitsin ulkopuolela? [Vad gäller utanför EU/EES och Schweiz?] Joissaki maissa EY:n/EES:än ja Sveitsin ulkopuolela sulla saattaa olla oikeus saa vissiä hoitoa. Ruottila oon nykysin erilaisia siukkahoitosopimuksia tilapäisile käviöile Australiassa, Algeriassa, Quebecissä, Israelissa ja brittikanalisaarila Jersey, Guernsey ja Isle of man. Lue enämpi meän webpaikalta www.forsakringskassan.se. Jos meinaat lähteä maahan joka oon EY:n/EES:än ja Sveitsin ulkopuolela eli maahan jonka kans Ruottila ei ole sopimusta, sulla häätyy normaalisti olla privaatti vakkuutus joka korvaa maholiset siukkahoitokostanukset. 5 (13)
Jos sie loukkainut töissä [Om du skadar dig i arbetet] Jos sie loukkainut töissä eli työmatkala sie saatat saa korvausta työvammavakkuutuksesta. Tämä jällaa kans joitaki siukkuuksia jokka johtuva työstä. Työvammavakkuutus jällaa kaikkia jokka oon töissä työntekiöitä, tehtävänottajia (uppdrags-) ja yrittäjiä. Se jällaa kans vissiä opiskelioita joitten koulutuksessa oon erityisiä riskiä. Korvaus Työvammavakkuutuksesta saattaa olla siukkaraha, elinkorko (livränta) eli hoitokostanuksitten korvaus. Jälkheenjäähneetki saattava saa korvausta. Jos sie jou ut siukkakirjotuksheen työvamman takia, sie saat siukkarahan aivan niinku ko muutenki olet siukka. Saatat kans saa elinkorkoa, hammashoion korvausta ja korvausta jos tarttet erityisiä apuvälihneitä työvamman takia. Jos työvamma johtas kuolemhaan, sinun jälkhiinjäähneet saattava saa elinkorkoa eli hautausapua. Hammashoitovakkuutus [Tandvårdsförsäkringen] Jos sie tartet hammashoitoa [Om du behöver tandvård] Kaikila jokka asuva Ruottissa oon hammashoitotuki siittä vuesta lähtien ko täyttää 20. Lapsile ja nuoremille nuorile hammashoito oon kokohnaan ilhmainen. Hammashoitotuessa oon kaks ossaa. Ensinki hammashoitoavustus, joka ensi käessä oon aateltu käytettäväksi syyhniin ja etukätheen estävhään hoithoon, ja toiseksi korkeakostanussuoja. Korkeakostanussuoja tarkottaa ette ko oon laajempi hoito, niin ei tartte maksaa ko osan kostanuksista itte. Siukkakassa maksaa loput kostanuksista suohraan sinun hammaslääkärille. Ko sie ootat lasta [När du väntar barn] Vanhempainraha ootusaikana [Föräldrapenning under graviditeten] Vanhempainraha oon se korvaus jonka vanhemat saava ette saattava ottaa leetiä töistä ja hoitaa omia lapsia. Mutta sie saatat ottaa ulos vanhempainrahhaa jo siittä päivästä lähtien joka oon 60:nes ennen räknättyä synnyttämistä. Saatat ottaa ulos vanhempainrahan koko päivältä, kolme neljäsossaa, puoli, neljäsosan eli kaheksasosan päivästä. Se tarkottaa ette saatat lyhentää työaikaa eli olla kokohnaan leetissä. Vanhempainkoulutus [Föräldrautbildning] Sulla oon oikeus ottaa leetiä töistä ja käyä vanhempainkoulutuksessa jonka Äitiysneuvola (Mödravårds-), MVC, oornaa. Koulutuksen aikana kummatki vanhemat saattava ottaa ulos vanhempainrahan samala aikaa. Raskhausraha jos et saata eli et saa tehä töitä [Graviditetspenning om du inte kan eller får arbeta] Oon olemassa töitä joita oon hankala eli mahoton tehä ko sie olet raskhaana. Se saattaa johtua siittä ette työ oon fyysisesti rasittava eli siittä ette työmiljöössä oon riskiä. Ensi käessä sinun työnantaja pittää siirtää sinut muihin työtehtävhiin. Jos se ei mene, sie saatat hakea raskhausrahhaa. 6 (13)
Sulla oon oikeus saa raskhausrahhaa jos sulla oon fyysisesti rasittava työ, ja sinun työkyky raskhauen takia oon heikentynny vähhiinthään neljäsosala. Jos sie saatat olla töissä osan päivästä, sie saatat hakea kolme neljäsossaa, puoli eli neljäsosan raskhausrahasta. Sulla oon kans oikeus saa raskhausrahhaa jos sulla oon työ jota sie et saa tehä sillä ette työmiljöössä oon riskiä. Riskitekiät vaimoile jokka oon raskhaana saattaa esimerkiksi olla työtehtävät eli miljööt jossa sitä oon kontaktissa aihneitten kans jokka saattava olla haitaksi sinun lapsele. Sinun työantajalla oon vastuu tehä arvio saatatko sie jatkaa työtä eli et. Jos sie saat raskhausrahhaa sen takia ette työ oon fyysisesti rasittava, saatat saa korvausta korkeinthaan 50 päivä, varhaisinthaan 60:stä päivästä ennen räknättyä synnyttämistä. Jos sulta oon kieletty työn jatkaminen sen takia ette työmiljöössä oon riskiä, saat raskhausrahan joka päivältä ko kielto jällaa. Sie saatat saa raskhausrahhaa vain niin kauon ette oon 11 päivää jäljelä räknäthyyn synnyttämisheen. Niile viimisille 10 päiväle saatat sen siihan ottaa ulos vanhempainrahan eli semestin. Lapsiperheile [För barnfamiljer] Vanhempainraha [Föräldrapenning] Lapsile joka oon syntynhee ennen vuotta 2002 jällaava osiksi eri säänöt. Ota yhtheys meihin niin saat enämpi tietoja. Vanhempainraha oon se korvaus jonka vanhemat saattava saa ette voiva olla kotona töistä ja hoitaa omia lapsia. Vanhempainrahala sie vanhempanna saatat olla leetissä ja saa korvausta pitemistä yhtäjaksosista periuutista, yksittäisistä päivistä eli osista päivää. Vanhempainrahhaa saattaa ottaa ulos niin kauon ko lapsi täyttää kaheksan vuotta eli ko se oon lopettannu ensimäisen koululuokan. Jos teilä oon yhtheinen huolto lapsesta, teilä oon vanhempinna oikeus saa 240 vanhempainrahapäivää kumpiki. Näistä 60 päivää oon varattu teistä kummalekki. Muut päivät tet saatatta antaa toisele vanhemista. Jos sulla yksin oon huolto lapsesta, sulla oon yksin oikeus saa kaikki 480 päivää. Eri tapoja ottaa ulos vanhempainrahan [Olika sätt att ta ut föräldrapenningen] Jos halvat tehä lyhempiä työpäiviä, saatat ottaa ulos vanhempainrahan osan päivästä. Saatat ottaa ulos kolme neljäsossaa vanhempainrahasta jos tehet työtä korkeinthaan yhen neljäsosan normaalityöajasta, puoli vanhempainrahasta jos tehet työtä puolet normaalityöajasta ja niin eehleen aina kaheksasoshaan vanhempainrahasta jos tehet työtä korkeinthaan seittemän kaheksasossaa normaalityöajasta. Lapsen ensimäisenä elinvuona kummatki vanhemat saattava ottaa ulos vanhempainrahan samoilta päiviltä. Niitä päiviä kuttuthaan tuplapäiviksi. Vanhemat saattava korkeinthaan ottaa ulos 30 tuplapäivää. Lapsen ensimäisen elinvuen jälkhiin vanhemat ei saata olla leetissä samala aikaa ja saa koko vanhempainrahan samalta lapselta. Mutta tet saatatta olla leetissä samana päivänä, ottamalla vanhempainrahhaa puoli päivää kumpiki eli kahelta eri lapselta samana päivänä. 7 (13)
Tasa-arvopuunys [Jämställdhetsbonus] Tasa-arvopuunyksen pittää helpottaa vanhempia siinä ette net jakava vanhempainleetin tasasesti. Puunyksen saaminen vaatii ette teilä oon yhessä huolto lapsesta ko tet otatta ulos vanhempainrahan. Mutta ei teän tartte olla naimisissa eli asua yhessä. Tet että tartte hakea tasa-arvopuunystä, tet saatta sen suohraan kontule pari päivää sen jälkhiin ko oletta saahnee vanhempainrahan. Leetiä lapsen syntymisen yhtheyessä [Ledighet i samband med ett barns födelse] Sulla, joka olet pappa eli toinen vanhemista lapsele, oon oikeus olla leetissä kymmenen päivää väliaikhaisella vanhempainrahala sinun lapsen syntymän yhtheyessä. Sie saat ottaa ulos päivät aina kuuentheenkymmenentheen päihvään saakka siittä ko lapsi syntymisen jälkhiin tuli kotia. Atopteeraus [Adoption] Lapsen ulkomailta atopteerauksen yhtheyessä sie saatat saa atopteerausavustusta. Kansanvälisitten Atopteerauskysymyksitten Viranomhainen (MIA) eli ruottalainen tuomioistuin häätyy olla hyväksynny atopteerauksen. Lapsi joka atopteerathaan ei saa olla täyttyäny 10 vuotta. Vaikka olisit yksinhuoltaja saatat saa atopteerausavustusta. Atopteerauksen yhtheyessä, jos lapsi oon nuorempi ko 10 vuotta, vanhemilla oon oikeus olla leetissä ja saa väliaikhaista vanhempainrahhaa viis pävää kumpiki. Jos tet halvatta, tet saatatta sopia päivitten jaosta muula laila. Tet saatatta otta ulos päivät korkeinthaan kuueskymmenes päivä mukhaan räknätty siittä ko tet saitta lapsen omhaan huolthoon. Jos sie yksin olet atoptiivivanhempi, sulla oon oikeus saa kymmenen päivää. Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Lapset jokka asuva Ruottissa saava lapsilisän lapsen syntymän jälkheisestä kuukauesta. Lapsilissää maksethaan siihen saakka ko lapsi täyttää 16 vuotta. Lapsi joka oon täyttäny 16 vuotta ja käypi peruskoulua eli erityiskoulua (sär-) saattaa saa jatkettua lapsilissää. Vanhemat jokka ei asu yhessä, mutta joitten tykönä lapsi oon suunilheen puolet ajasta kummanki tykönä, saattava jakkaa lapsilisän. Monilapsikorotus maksethaan ulos auttomaattisesti jos sulla oon lapsilisä vähhiinthään kahesta lapsesta. Sie saatat kans saa monilapsikorotusta lapsesta joka oon täyttäny 16 vuotta ja jolla oon opintotuki (studiebidrag) eli jatkettu lapsilisä. Lapsilisä ja monilapsikorotus oon verottomia. Jos olet kotona siukan lapsen kans [Om du är hemma med sjukt barn] Jos sie jäät pois töistä sen takia ette huolat siukkaa lasta, sie saatat saa väliaikhaista vanhempainrahhaa. Saatat kans saa väliaikhaista vanhempainrahhaa jos se joka pruukaa hoitaa lasta oon siukka ja kans ko sie käyt tohturissa eli lastenhoitosentraalilla sinun lapsen kans. Mutta sie et saata saa väliaikhaista vanhempainrahhaa jos sie olet kotona lapsen kans sen takia ette esikoulu eli koulu oon kiini. Saatat saa väliaikhaista vanhempainrahhaa koko päivältä, kolme neljäsossaa, puoli, neljäsosan eli kaheksasosan päivästä. Vanhemat saattava saa väliaikhaista vanhempainrahhaa korkeinthaan 120 päivää lasta ja vuotta kohi. Mutta 60 päivän jälkhiin ei saata saa väliaikhaista vanhempainrahhaa jos se joka pruukaa hoitaa lasta oon siukka som. 8 (13)
Lapsi 12 ja 16-ikävuen välilä [Barn mellan 12 och 16 år] Vississä taphauksissa sie saatat saa väliaikhaista vanhempainrahhaa siittäki lapsesta joka oon täyttäny kakstoista vuotta. Tämä jällaa jos lapsela oon suurempi tarve saa hoitoa ja huoltoa ko mitä oon tavalista samanikäshiin lapshiin verrattuna. Sulla häätyy olla tohturilta lausunto lapsen tilantheesta. Lapsele jolla oon pitkäaikanen siukkuus eli heikentynny toimintakyky Siukkakassa saattaa etukätheen päättää ette hälle kuuluu väliaikhainen vanhempainraha sittekki ko se oon täyttäny kakstoista vuotta. Vakavasti siukka lapsi joka ei ole täyttäny 18 vuotta [Allvarligt sjukt barn som inte har fyllt 18 år] Jos sie olet vanhempi jolla oon vakavasti siukka lapsi joka ei ole täyttäny 18 vuotta, saatat saa väliaikhaista vanhempainrahhaa rajattoman määrän päiviä. Kummalaki vanhemalla oon oikeus saa korvausta samalta lapselta ja samalta ajalta. Sie tarttet erityisen tohturin lausunon joka totistaa lapsen vakavan siukkuustilantheen. Asuntoavustus [Bostadsbidrag] Lapsiperheet joila oon matalat tulot saattava saa asuntoavustusta. Paljonko sie saatat saa riippuu sinun tuloista, sinun asuntokostanuksista, asunon koosta ja siittä montako lasta sulla oon. Asuntoavustus oon ennakko (preliminärt) avustus. Sie haet avustusta sen perustheela mikkä tulot sie uskot ette sulla tuleva olheen vuen aikana. Se tarkottaa ette sie saatat joutua maksamhaan takasi rahhaa jos tulot sitte oon korkeamat ko räknätty. Jos sinun lapsela oon heikentynny toimintakyky [Om ditt barn har funktionsnedsättning] Hoitoavustus [Vårdbidrag] Sie saatat saa hoitoavustusta jos hoiat lasta jolla oon heikentynny toimintakyky eli pitkäaikanen siukkuus. Lapsi häätyy tarvita erityistä huolenpitoa ja hoitoa vähhiinthään kuus kuukautta. Sulla oon kans oikeus saa hoitoavustusta jos sulla oon suuret lisäkostanukset lapsen heikentynheen toimintakyvyn eli siukkuuen takia. Sie saatat saa hoitoavustusta siittä saakka ko lapsi oon syntyny ja sen vuen jyynikuukautheen saakka ko lapsi täyttää 19 vuotta. Hoitoavustus maksethaan sille vanhemista joka sitä hakkee eli sille jolla oon lainmukhainen huoltajuus lapsesta. Kahela vanhemalla oon maholisuus jakkaa hoitoavustuksen ulosmakson. Väliaikhainen vanhempainraha lapsesta joka oon 16 vuotta ja vanheempi [Tillfällig föräldrapenning för barn som är 16 år och äldre] Sie saatat saa väliaikhaista vanhempainrahhaa siittäki lapsesta joka oon täyttäny 16 mutta ei 21 vuotta jos lasta suojaa laki tuesta ja palvelusta vissile joila oon heikentynny toimintakyky (lagen om stöd och service till vissa funktionshindrade), (LSS). Jos lapsi ko se oon 21-vuotias käypi erityiskoulun (sär-) jymnaasiaa, eli hällä oon paha liikkumishäiriö ja käypi erityisessä jymnaasiakoulussa, sie saatat saa väliaikhaista vanhempainrahhaa sen vuen kevätärmiinan lophuun ko lapsi täyttää 23 vuotta. Sie saat väliaikhaista vanhempainrahhaa lapsesta joka oon täyttäny 16 vuotta vain ko sie hääyt olla poissa töistä sen takia ko lapsi oon siukka eli hällä oon tartunta. 9 (13)
Kontaktipäivät [Kontaktdagar] Jos sulla oon lapsi jota laki tuesta ja palvelusta vissile joila oon heikentynny toimintakyky (LSS) suojaa, saatat kans saa väliaikhaista vanhempainrahhaa kontaktipäivistä. Saatat käyttää kontaktipäiviä esimerkiksi ko osalistut vanhempainkoulutuksheen jossa saat oppia hoitamhaan lasta jolla oon heikentynny toimintakyky. Saatat kans käyttää niitä ko totutat lasta esikoulutoiminthaan eli käyt esikoulutoiminassa, koulussa eli koululastenhoiossa. Kontaktipäiviä saapi käyttää kymmenen joka lasta ja vuotta kohi. Päivät saattaa käyttää lapsen syntymästa siihen saakka ko lapsi täyttää 16 vuotta. Asistransikorvaus ja Piilituki [Assistansersättning och bilstöd] Jos sulla oon lapsi jota laki tuesta ja palvelusta vissile joila oon heikentynny toimintakyky (LSS) suojaa, saatat kans saa asistansikorvausta lapsesta. Sulla sattaa kans olla oikeus saa piilitukea. Katto osasta Jos sulla oon heikentynny toimintakyky, niin saat enämpi tietoa asistansikorvauksesta ja piilituesta. Jos tet eroatta [Om ni separerar] Elatus [Underhåll] Vanhemilla oon velvolisuus elättää omat lapset siihen saakka ko net täyttävä 18 vuotta, eli 21 vuotta jos lapsi vieläki käypi koulua. Jos lapsi tullee asuhmaan vain yhen kans vanhemista, toisen vanheman häätyy maksaa elatusavustusta (-bidrag). Jos se vanhempi jonka pittää maksaa, ei maksa eli maksaa liian vähä, se vanhempi jonka kans lapsi assuu saattaa hakea elatustukea (-stöd) Siukkakassasta. Jos lapsi vieläki käypi peruskoulua, jymnaasiaa eli vastaavaa ko hään oon täyttäny 18 vuotta, lapsela oon oikeus saa jatkettua elatustukea. Lapsen häätyy asua kotona toisen vanhemista kans. Tuki maksethaan suohraan lapsele. Koko elatustuki [Fullt underhållsstöd] Jos lapsi saapi koko elatustuen, se vanhemista joka ei asu lapsen kans häätyy maksaa takasi rahat Siukkakassale. Sulla, joka maksat takasi elatustukea, oon oikeus tehä vähenys niistä päivistä ko lapsi assuu sinun tykönä. Täyenystuki [Utfyllnadsbidrag] Ko met arvioima ette se teistä, joka ei asu lapsen kans, ei pysty maksamhaan koko elatustukea, lapsela saattaa olla oikeus saa täyenystukea (utfyllnads-). Se tarkottaa ette vanhempi maksaa sen summan, jonka met olema räknänhee ulos, sille vanhemista jonka kans lapsi assuu. Loput rahoista jokka lapsela oon oikeus saa, Siukkakassa maksaa ulos. Ko lapsi saapi täyenystukea, se vanhemista joka maksaa elatusavustusta ei tartte maksaa takasi mithään Siukkakassale. Tulhoin perustuva elatustuki vuorottain asumisessa [Inkomstprövat underhållsstöd vid växelvis boende] Jos lapsi vuorottain assuu suunilheen yhtä paljon teän kummanki tykönä, tet saatatta saa elatustukea vuorottain asumisessa. Se maksethaan ulos kummalekki vanhemalle. Tet että tartte maksaa takasi mithään Siukkakassale jos teilä oon elatustukea vuorottain asumisen perustheela. 10 (13)
Jos sulla oon heikentynny toimintakyky [Om du har funktionsnedsättning] Vammaskorvaus [Handikappersättning] Sie saatat saa vammaskorvausta (handikapp-) jos sie heikentynheen toimintakyvyn takia tarttet apua jokapäiväsessä elämässä eli apua ette saatat tehä töitä eli opiskella. Saatat kans saa vammastukea jos sulla oon lisäkostanuksia sinun siukkuuen eli heikentynheen toimintakyvyn takia. Sie hääyt tarvita apua vähhiinthään vuen ajan. Saatat saa vammaskorvausta siittä vuesta lähtien ko sie täytät 19 vuotta (sillon ko hoitoavustusoikeus loppuu). Ennenkö saatat saa vammaskorvausta sinun toimintakyky oon häätyny heikentyä ennenkö sie täytit 65 vuotta, mutta jos sie vieläki tarttet apua sie saat pittää vammaskorvauksen senki jälkhiin ko täytät 65. Asistansikorvaus [Assistansersättning] Sie saatat saa asistansikorvausta jos sinun toimintakyky oon heikentynny suuresti ja pysyvästi ja sie tarttet henkilökohtasta asistansia perustarpheitten kans. Tämä jällaa niin raahvaile ko lapsile. Henkilökohtasella asistansila meinathaan henkilökohtasesti anpassattua tukea jonka rajotettu määrä ihmisiä antaa eri tilantheissa. Perustarpheitten henkilökohtanen asistansi tarkottaa apua henkilökohtasen hykieenin, ruokailun, vaatittemisen ja riisumisen kans, apua keskustelhuin muitten ihmisitten kans eli muuta apua joka vaatii hyvvää tietoa sinun eli lapsen heikentynheestä toimintakyvystä. Ennenkö saatat saa asistansikorvausta Siukkakassasta sinun avuntarve perustarpheitten kans häätyy ylittää 20 tiimaa viikossa. Jos sie selviät vähemällä aikaa, sinun pittää kääntyä kunnan puohleen ette saat apua. Sie hääyt hakea ja saa myönettyä asistansikorvauksen ennenkö sie täytät 65 vuotta. Jos sulle ennen sitä oon myönetty korvaus, se jatkuu vaikka täytät 65. Piilituki [Bilstöd] Sie saatat saa piilitukea jos sulla oon suuria vaikeuksia liikkua paikasta toisheen ja vaikeuksia käyttää ylheisiä kulkuneuvoja pysyvän heikentynheen toimintakyvyn takia. Jos sulla oon lapsi jolla oon heikentynny toimintakyky saatat saa piilitukea jos tarttet piilin ette liikkua paikasta toisheen lapsen kans. Saatat kans saa piilitukea moturipyörän eli mupetin osthoon. Piilituessa oon neljä eri ossaa. Saatat saa avustusta/piitraakia piilin osthoon peruspiitraaki ja hankkimispiitraaki piilin muuttamisheen anpassauspiitraaki ajokortin ottamisheen piitraakia ajokorttikoulutuksheen. Apua asuntokostanukshiin nuorile [Hjälp med bostadskostnader för unga] Jos sie olet 18 29 vuotta, saatat saa asuntoavustusta. Paljonko sie saatat saa riippuu sinun tuloista, sinun asuntokostanuksista ja asunon koosta. Asuntoavustus oon ennakko (preliminärt) avustus. Sie haet avustusta niitten tuloitten perustheela jokka sie uskot ette sulla tullee olheen vuen aikana. Se tarkottaa ette sie saatat joutua maksamhaan takasi rahhaa jos saat korkeamat tulot ko sie arvioittit. 11 (13)
Jos osalistut työmarkkinapoliittisheen ohjelhmaan [Om du deltar i ett arbetsmarknadspolitiskt program] Aktiviteettituki [Aktivitetsstöd] Ko sie osalistut työmarkkinapoliittisheen ohjelhmaan, esimerkiksi työ- ja kehityskarantti, työmarkkinakoulutus eli työelähmään suuntautuva rehapiliteerinki, sulla oon oikeus saa aktiviteettitukea. Saatat kans saa aktiviteettitukea jos alotat oman yrityksen ko olet työtön eli riskeeraat jää työttömäksi. Aktiviteettituki räknäthään a-kassakorvauksen perustheela, mutta saatat saa aktiviteettitukea vaikka et täytä a-kassakorvauksen vaatimuksia. Net päivät joilta saat aktiviteettitukea räknäthään pois niistä päivistä ko sie olisit saanu korvausta a-kassasta. Se tarkottaa ette sulla saattaa vakkuutuskvuutti täyttyä (bli utförsäkrad) sillä aikaa ko sulla oon aktiviteettituki. Jos sulla täyttyy vakkuutuskvuutti, aktiviteettituen taso pienenee, mutta sulla oon vieläki oikeus saa aktiviteettitukea. Sulle joka olet työnantaja [För dig som är arbetsgivare] Vakkuutus siukkapalkkakostanuksile [Försäkring mot sjuklönekostnader] Sie joka olet työnantaja saatat ottaa vakkuutuksen Siukkakassasta yrityksen kostanuksile työntekiöitten siukkapalkoista. Tämä jällaa jos sinun palkkakostanukset yhele kalenterivuele yhtheensä ei arvioija ylittävän 130 hintaperusmäärää (prisbasbelopp). Ajankohtasen hintaperusmäärän löyät osotheesta www.forsakringskassan.se Ajankohtaset määrät-länkin alta. Vakkuutus korvaa yrityksen kostanukset työntekiöitten siukkapalkoista siukkaperiuutin neljänestä päivästä lähtien. Vakkuutuksen makso räknäthään yrityksen palkkakostanuksesta ja prosenttisatsila josta met päätämä joka vuosi. Jos et ole tytyväinen päätöksheen [Om du är missnöjd med ett beslut] Jos sie et ole tytyväinen päätöksheen, saatat vaatia ette Siukkakassa ottaa uuen päätöksen eli saatat valittaa päätöksestä hallinto-oikeutheen (förvaltnings-). Jos olet sitä mieltä ette hallinto-oikeuenki päätös oon väärä, saatat valittaa kamarioikeutheen. Jos et vieläkhään ole tytyväinen, saatat valittaa korkeimphaan instanshiin, joka oon Hallitusoikeus (Regerings-). Mutta Hallitusoikeus harkittee vain kysymyksiä joila oon periaatheelinen merkitys. Vero ja teklarasuuni [Skatt och deklaration] Usseimat korvaukset Siukkakassasta oon verolisia ja monet oon kans pansuunia perustavat. Joka vuosi janyaarissa sie saat kontrollition Siukkakassasta teklarasuunia varten. Kontrollitiossa oon tiot siittä kunka paljon rahhaa sie vuen aikana olet saanu Siukkakassasta ja kans kunka paljon veroa oon veetty. 12 (13)
Ilmota muutoksista [Anmäl förändringar] Jos joku asia, joka saattaa vaikuttaa sinun oikeutheen saa korvausta, muuttuu, sulla oon velvolisuus ilmottaa siittä Siukkakassale. Tämä jällaa esimerkiksi jos sinun tulot muuttuva sinun asuntokostanukset muuttuva sie menet naimishiin eli eroat sie meinaat reisata ulkomaile pitemäksi aikaa eli mennä asuhmaan muuhun maahan. Jos sie et ilmota muutoksista, sie saatat joutua maksamhaan takasi rahhaa. Velvolisuuksia [Skyldigheter] Ilmota muutoksista Siukkakassale [Anmäl förändringar till Försäkringskassan] Sulla oon aina velvolisuus ilmottaa muuttunheista olosuhtheista joila oon merkitys oikeutheen saa korvauksia. Mitä tapahtuu jos saat liikaa korvausta? [Vad händer om du får för hög ersättning?] Jos sie saat jonku korvauksen johon sulla ei ole oikeutta, sie jou ut normaalisti maksamhaan takasi rahat. Tämä jällaa vaikka se ei olis sinun syy ette olet saanu korvauksen. Siukkakassa ilmottaa polisille ko eppäilee rikosta [Försäkringskassan polisanmäler misstänkt brott] Ette tietosesti antaa vääriä tietoja eli jättää ilmottamatta muutoksia jokka saattava vaikuttaa sinun oikeutheen saa korvausta saattaa olla rikolista. Siukkakassa ilmottaa polisille aina ko eppäilee ette oon kyse piitraakirikoksesta. Lissää tietoa [Mer information] Tässä esitheessä oon vain ylheistä informasuunia ja sitä ei saa nähä lakitekstiksi. Osotheessa www.forsakringskassan.se oon enämpi tietoa sosiaalivakkuutuksesta ja syvempää tietoa yksittäisistä tukiasioista oon kans faktaplaavissa. Esitheen löytää kans helppolukusenna värsuuninna ja äänifiilinä meän webpaikalta. Jos halvat esitheen puhekasetilla eli pistekirjotettuna (punkt-), saatat tilata sen osotheesta Inläsningstjänst AB, telefooni 08-556 115 64. Viranomhaisopas [Myndighetsguiden] Tähän met olema koohnee osotheita joittenki muitten viranomhaisitten webpaikoile. Meetlinki www.arbetsformedlingen.se ja kunnitten elinkeinosekreteerari oon informasuunilähtheitä sulle jolla oon kysymyksiä töistä ja työmarkkinoista. Informasuunia pansuunista ja muista tuista vanheemille ihmisille ja jälkhiinjäähneile sie löyät osotheesta www.pensionsmyndigheten.se. Jos sulla oon kysymyksiä veroista, mene osotheesheen www.skatteverket.se. Sosiaalihallituksen sivula www.socialstyrelsen.se oon muumuassa informasuunia huolto- asumis- ja kansakäymis-(umgänge) -kysymyksistä. Osotheessa www.verksamt.se saatat saa vastauksia kysymykshiin oman yrityksen alottamisesta. 13 (13)