Timoteitä tankkiin Poliitikot ihastelevat ja EU patistelee, mutta käytännössä bioenergian käyttöönotto ei etene, sanoo biopioneeri Erkki Kalmari. Teksti Jukka Ukkola Kuvat Petri Blomqvist Laukaalainen Erkki Kalmari on varma asiastaan. Hän tietää, miten Suomessa voidaan aloittaa siirtyminen biopolttoaineisiin. Rakennetaan aluksi kokeiluverkosto, jossa on mukana biokaasua tuottavia maatiloja. Yksi tila suunnilleen parinsadan kilometrin välein, jotta tankkausmatkat eivät veny liian pitkiksi. Tilat toimivat huoltoasemina, joille bioautoilijat voivat pistäytyä tankkaamaan. Kalmari näyttää mallia kotitilallaan Laukaan Leppävedellä. Takapihalla kuplii biokaasureaktori, joka tuottaa heinästä kaasua. Se jalostetaan polttoaineeksi ja johdetaan pihan kaasupumpulle, josta kaasuautot voivat käydä tankkaamassa. Autoilija Juha Kalmari ja Suomen ensimmäinen biokaasutaksi ovat lähes ainoat asiakkaat sukulaismiehen Erkki Kalmarin biokaasutankilla. 36 Suomen Kuvalehti 11/2007
11/2007 Suomen Kuvalehti 37
Vaikka tankattava aine on lähisukua lehmänlannalle sekä pierulle, Kalmarin pihan ilma on raikkaampi kuin millään huoltoasemalla. Tankattava kaasu ei haise. Eikä haise auton pakokaasukaan, se on pelkkää vesihöyryä ja hiilidioksidia. Asiakkaita Kalmarin pihahuoltamolla on vähänlaisesti. Isännän lisäksi tutuin tankkaaja on serkunpoika, autoilija Juha Kalmari, joka äsken hankki Suomen ensimmäisen biokaasutaksin. Se kulkee sekä bensalla että kaasulla, noin 250 kilometriä yhdellä tankkauksella. Auton hankintahinta on 3 000 4 000 euroa bensiiniversiota kalliimpi, mutta ajaminen kaasulla on noin 40 prosenttia halvempaa. Auto syö heinää kilon kilometrillä, ja yhden hehtaarin timoteisadolla kulkee ainakin pari autoa koko vuoden, Erkki Kalmari laskee. Kiina innoittajana Vieraita Kalmarin Unionilla on riittänyt viime aikoina bussilasteittain. Mukana on ollut EU:n asiantuntijoita ja suomalaisia päättäjiä ministereitä myöten onpa kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen hankkinut itselleen biokaasuauton. Eksoottisimmat retkikunnat ovat tulleet Kiinasta. Ensin kävi Valtran vieraana Kiinan maatalousalan kolmanneksi korkein virkamies. Sitten tuli maakuntaedustajia ja lopulta tilatason mies tilakin on Kiinan mitoissa: 11 000 hehtaaria, 3 000 lehmää ja oma lentokenttä. Kalmari kävi helmikuussa Kiinassa vastavierailulla ja kauppoja hieromassa. Siellä suunnitellaan koetilalla 10 000 kaasukuutiometrin tuotantoa päivässä ja millaisiin määriin päästäänkään, jos kokeilusta edetään varsinaiseen tuotantoon. Ilmaston kannalta olisi tärkeintä saada Kiinan lisääntyvä autokanta käyttämään uusiutuvaa polttoainetta. Kiinalaisten kiinnostus uusiin energiamuotoihin ei ole yllätys. Maa kuuluu Saksan, Itävallan, Intian ja Vietnamin ohella biokaasun pioneereihin. Aasiassa maatilareaktoreita on kehitelty jo yli 20 vuotta sekä viljelijöiden köyhtymisen että jäteongelmien estämiseksi. Kiinan tavoitteena on rakentaa 27 miljoonaa tilareaktoria vuoteen 2010 mennessä. Lait laahaavat jäljessä Myös Suomen katsotaan kuuluvan biokaasuteknologian kärkimaihin, mutta kaasun käyttöönotto on takkuillut. Erkki Kalmari ei ole tyytyväinen. Ilmaston kannalta olisi tärkeintä saada Kiinan lisääntyvä autokanta käyttämään uusiutuvaa polttoainetta. Erkki Kalmari alkoi rakentaa bioreaktoriaan alun perin lannan hygienisointia varten. Enää prosessissa ei tarvita lehmää, laitoksen säiliöissä ja putkissa muhivat peltokasvit sellaisinaan. Heinäpaalit odottavat biokaasulaitokseen pääsyä avosiiloissa, joissa on tilaa nykyistä suuremmankin reaktorin tarpeisiin. 38 Suomen Kuvalehti 11/2007
Kun hän neljä vuotta sitten hankki biokaasuautonsa, teko oli suoranainen rikos: jos ajoi muilla polttoaineilla kuin bensiinillä tai dieselillä, rätkäistiin moninkertainen vero. Valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes antoi kuitenkin poikkeusluvan, jottei Kalmari saanut autostaan sakkoja. Vaikka pahin byrokratia on hellittänyt, Kalmari ihmettelee edelleen erityisesti valtion nihkeää suhtautumista biokaasun tukemiseen maataloudessa. Viime vuonna ei tukia tullut, ja tänä vuonna ne suoranaisesti kiellettiin. Vuodelle 2008 on lupailtu jotain, mutta se on epävarmaa. Kalmarilla on aikomus rakentaa nykyistä suurempi laitos kokeiluna vielä sekin ja johtaa tilaltaan kaasuputki valtatien varteen pystytettävälle jakeluasemalle. Tilan tuotanto riittäisi parillesadalle autolle. Ilman tukea biokaasun kehittely uhkaa kuitenkin tyrehtyä. Tukien poistamista on perusteltu sillä, että kaasun myynti ei ole maataloutta. Sairas asenne, ihmettelee Kalmari. Jos navettaa lämmitetään hakelämmöllä, siihen on saatavissa tukea 60 70 prosenttia, mutta biokaasulaitokselle ei mitään. Kun kerran maitoauto saa hakea tilalta maitoa, miksei taksi saa hakea biokaasua? Miten maitolitra eroaa myyntituotteena metaanikuutiosta? Maito tulee lehmän jalkovälistä ja kaasun raaka-aine hännän alta, mutta toinen on maataloutta, toinen ei. Viljelijät voisivat Kalmarin mielestä myydä kaasua ja sähköä suoraan tilalta, ilman keskusliikkeitä, eivätkä sen jälkeen tarvitsisi peltotukea. Kaasulaitosten perustamiseen tarvitaan kuitenkin alkupääomaa, lyhytaikaista lainaa tai valtion takuita. No- 11/2007 Suomen Kuvalehti 39
Liian yksimielistä? NÄIN KALMARIN TILALLA SYNTYY BIOKAASUA Liete Prosessin jäte kelpaa kierrätettäväksi pelloille lannoitteeksi. Bioenergia nousi eduskuntavaalien puheenaiheeksi vasta viime tingassa, kun EU-maat viime perjantaina sitoutuivat tiukkoihin toimiin ilmaston lämpenemistä vastaan. Keskustelu takkuaa ehkä siksi, että kaikki ovat samaa mieltä. Sdp:n Eero Heinäluoma vaati viime kesänä (SK 32/2006), että Suomen on päästävä eroon öljystä vuoteen 2030 mennessä. Keskusta näkee energiapelloissa maaseudun pelastuksen, ja kokoomus ilmoittaa jo vuosia kannattaneensa biopolttoaineiden kehittämistä. Vihreät kuuluvat kannattajiin luonnostaan ja loput puolueet yleisen ympäristöhuolen takia. Jopa Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila on toivonut radikaaleja toimia kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Itse pääpaha, presidentti George W. Bush, vaati äsken amerikkalaisia vähentämään polttoaineen käyttöä 20 prosentilla. Yksimielisessä nyökyttelyssä vain se vika, ettei nyökyttelyvoimalaa ole keksitty. Jos keskustelua ei syntynyt biopolttoaineiden tarpeellisuudesta, sitä luulisi syntyvän ainakin aikatauluista. Onko realistista odottaa vapautumista öljystä vuoteen 2030 mennessä? Tasaisen vauhdin taulukon mukaan ei ole edes EU:n tiukan päätöksen jälkeen. Vaikka se toteutuisi ja päästöjä onnistutaan leikkaamaan 20 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, öljystä ei päästä eroon vuonna 2030. Liikenteessä se merkitsisi muun ohella valtavan biopolttoaineteollisuuden synnyttämistä, mikä ei onnistu 23 vuodessa. Kaasu Laitoksen tuottamassa puhdistetussa biokaasussa on 60 65 prosenttia metaania ja 35 40 prosenttia hiilidioksidia. Yksi kuutiometri metaania vastaa käytössä noin litraa öljyä. Biokaasua voidaan käyttää sekä autojen polttoaineena että sähkön ja lämmön tuottamiseen voimaloissa. Metaania käyttävän auton päästöt ovat alle kymmenen prosenttia bensiiniauton päästöistä. Biokaasulaitos Biokaasureaktoriin syötetään lietettä tai muuta massaa päivittäin, ja annetaan kuplia vakiolämmössä 3 4 viikkoa. Kasveja voidaan käyttää laitoksessa joko sellaisenaan tai lehmien jalostamana lantana. Reaktorissa mikrobit hajottavat eloperäisiä aineita hapettomissa oloissa. Syntyy jätelietettä sekä biokaasua, joka puhdistetaan. Pelto Energiakasveiksi sopivat esimerkiksi timotei, ruokohelpi, apila, lupiini, nokkonen, sokerijuurikas tai kauran olki. Tulevaisuudessa ehkä paras energianlähde on maissi. pean koelaitoksen rakentaminen maksaisi 50 000 100 000 euroa, 150 000 eurolla ruokittaisiin jo 200 autoa. Lisäksi puolen tai yhden megawatin tilavoimala voisi tuottaa heinäsähköä pienelle kyläkunnalle, 6 7 taloudelle, paljon halvemmalla kuin nykyisessä valtaviin voimaloihin keskitetyssä tuotannossa. Voimalan pyörittämiseen tarvittaisiin parisataa hehtaaria energiapeltoa. Energiayhtiöille on laissa taattu monopoli sähkön jakelussa, se estää kannattavan kilpailun sähköntuotannossa. Tuhansia työpaikkoja Suomen biopolttoainetuotantoon Kalmari laskee liikenevän jopa puoli miljoonaa hehtaaria vajaakäyttöistä peltoa. Se loisi 5 000 10 000 työpaikkaa ja tuottaisi energiaa saman verran kuin Olkiluodon ydinvoimala, 15 terawattituntia. Määrä vastaa noin 700 000 henkilöauton vuotuista polttoaineen kulutusta. Toistaiseksi Suomessa on Kalmarin lisäksi tiettävästi puolen tusinaa maatilaa, joilla tuotetaan biokaasua. Aktiivisesti kiinnostuneita tuottajia on ainakin nelisenkymmentä, mutta alkuun pääsy on hankalaa. Jakeluverkon pystyttämisessä on sama kehäpulma kuin aikoinaan puhelinverkkojen rakentamisessa: pitäisi olla asiakkaita, ennen kuin verkon rakentaminen kannattaa, mutta asiakkaita ei tahdo tulla, ennen kuin verkko on valmiina. En tiedä, mistä kenkä puristaa, mutta hajautettu energiantuotanto hyväksytään vain puheissa. Ministerit, kuten Mauri Pekkarinen ja Juha Korkeaoja, sanovat puoltavansa asiaa, mutta ilmeisesti jossakin on parempia lobbaajia, joilla on valtaa virkamieskoneistoon. Ehkä isot savut pelkäävät kilpailua. Kun risuista tehdään kaasua, sen tutkimiseen kyllä löytyy rahaa lisätalousarviosta yhdeksän miljoonaa euroa, mutta kuka kerää risuja yhtä tehokkaasti kuin heinää saadaan pellolta?» Kalmari kysyy. Biokaasumarkkinoilla EU herättää toiveita, koska sen tavoitteena on nostaa biopolttoaineiden osuus 5,75 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Kalmarin mielestä Suomi haraa vastaan tämän tavoitteen toteuttamisessa. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan näin ei ole, kunhan vain lainsäädäntö saadaan EU:n vaatimusten tasalle. EU:n komissiossa on parhaillaan käsiteltävänä uusi maaseutuohjelma, joka on voimassa vuoteen 2013 saakka. Resepti löytyi lannasta Erkki Kalmari on päätynyt biokaasupioneeriksi osin sattumalta, osin taustansa takia. 40 Suomen Kuvalehti 11/2007
Hänellä on takanaan teknikon ura Valmetin traktorien suunnittelussa ja asuttavanaan 340 vuotta vanha sukutila, jossa on 75 hehtaaria peltoa ja 40 lehmää. Biokaasuidea lähti kehittymään, kun pelloille levitettävää lantaa piti ruveta hygienisoimaan EU:n määräysten mukaiseksi. Halusin tehdä putsarin halvalla, ja sitä varten rakennettiin säiliö, joka puristi lannasta kaasuja ulos ja poisti 96 prosenttia mikrobeista. Samalla ruvettiin miettimään lannan jalostamista energiaksi. Sieltä se resepti löytyi, kun riittävästi penkoi asioita. Lisäoppia löytyi Ruotsista, Saksasta ja Tanskasta, missä alalla oltiin pitemmällä, ja Kalmarin kokeiluihin tuli mukaan myös Jyväskylän teknologiakeskus ja yliopiston tutkijoita. Aiheesta on syntynyt jo muutamia akateemisia opinnäytteitä, ja tutkimukset jatkuvat. Tuotantoketjun yksi lenkki lehmä on jäänyt nyt jo välistä pois: kaasua tuotetaan suoraan heinistä, ei ensin lannaksi jalostettuna. Kaasuuntuminen sinänsä tunnetaan, nyt pitäisi tutkia siihen liittyviä mahdollisia ongelmia, sanoo Kalmari. Tähänkin tarkoitukseen hän tarvitsisi uuden, entistä isomman kaasulaitoksen. Jos olisin saanut rahaa edes rautaan, laitos olisi jo valmiina. Vanhassa reaktorissa tutkitaan toistaiseksi pienehköjen massamäärien käyttäytymistä. Mädäntyminen ja kaasuuntuminen etenee hiljakseen suurissa lasisammioissa ja näyttää ulospäin hitaalta hernekeitolta, jossa pienet kuplat vaeltavat hiljakseen ylöspäin ja tummanvihertävä liete valuu alas. Kalmarille ja kaasuuntumista tutkiville Jyväskylän yliopiston tiedemiehille prosessi kertoo paljon enemmän he tutkivat, mitkä kasvilajit ja millaiset menetelmät siihen sopivat parhaiten. SK En tiedä, miksi hajautettu energiantuotanto hyväksytään vain puheissa. 2/2007 René Nyberg: Venäjän eliitin asenne on defensiivinen ja jäykkä, ja monet sen jäsenistä ovat kyvyttömiä ja jopa haluttomiakin tehokkaaseen vuorovaikutukseen naapureiden ja kumppaneiden kanssa. Tytti Isohookana-Asunmaa: Johannes Virolainen oli täysverinen poliitikko. Sen taidon hän osasi. Marketta Mattila: Yhä useamman ihmisen elämäntilannetta voidaan luonnehtia aivan uudella termillä kohtaanto. Se kummittelee kaikkialla. Hinta7,70 Osta lehtipisteestä tai tilaa puh.: (09) 156 665, netistä: www.kuvalehdet.fi/kanava T 85345 Kalle Kanava Kanavakatu 99 00990 Kanava Voit tilata tämän numeron 2/2007 myös tekstiviestillä: T 85345 Oma Nimi Lähiosoite 00000 Postitoimipaikka ja lähetä se numeroon 16303. Tekstiviestin hinta on 0,60. Palvelu toimii Soneran, Elisan, Saunalahden, DNA:n, Kolumbuksen, Tele Finlandin ja Zerofortyn liittymissä.