tarttis päästä SISÄLLYS 0 JOHDANTO 1 0.1 Ohjelman laadinta ja koordinaatiotyöryhmän kokoonpano 1 0.2 Turun esteettömyystoiminnan historia 1 0.3 Työryhmän esitys 3 1 OHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 4 1.1 Esteettömyyden määritelmä 4 1.2 Esteettömän ympäristön toteuttaminen 5 2 OHJELMAN TAVOITTEET 6 3 KEINOT, TOIMENPITEET JA AIKATAULU 7 3.1 Sitoutuminen esteettömyysohjelman toteuttamiseen 7 3.2 Ohjelman toteuttamisen vastuutahojen nimeäminen 7 3.3 Määrärahavarausten tekeminen ja avustusten myöntäminen 8 3.4 Esteettömyyden sisällyttäminen Turku-strategiaan ja tuloskortistoon 8 3.5 Esteettömyyden sisällyttäminen ohjelmiin ja raportteihin 9 3.6 Kaupungin säännöstön ja erilaisten sopimusten täydentäminen 9 3.7 Kaupunkialuetta koskevan esteettömyyskartoituksen toteuttaminen 9 3.8 Kaupunkialuetta koskevan esteettömyyssuunnitelman laatiminen 10 3.9 Esteettömyyden toteuttaminen asuinalueita uudistettaessa 11 3.10 Esteettömyyden toteuttaminen joukkoliikenteessä 11 3.11 Esteettömyyden liittäminen osaksi turvallisuussuunnittelua 12 3.12 Julkisten rakennusten esteettömyyden toteuttaminen 12 3.13 Julkisten ulkoalueiden esteettömyyden toteuttaminen 13 3.14 Pilotti- ja testikohteiden toteuttaminen 14 3.15 Tiedon saavutettavuus 15 3.16 Vuorovaikutuksen ja verkottumisen toteuttaminen 15 3.17 Esteettömyyskoulutuksen järjestäminen 16 3.18 Tiedottamisen ja esteettömyysasiamiestoiminnan hoitaminen 16 4 LIITE- JA TAUSTA-AINEISTO 18 Kannen kuva ja ohjelman nimi tarttis päästä eivät suinkaan tarkoita, että esteettömyydessä olisi kyse vain liikkumisen esteistä. Tuomiokirkon portaat symboloivat myös kuulemisen ja näkemisen, jopa ymmärtämisen esteitä. VALOKUVAT JA KUVATEKSTIT Esteettömyysasiamies Heikki O Haulisto
tarttis päästä TURUN ESTEETTÖMYYSOHJELMA 2005-2012 Turun liikkumisesteettömyysohjelmaa valmistelevan koordinaatiotyöryhmän esitys 0. JOHDANTO 0.1 OHJELMAN LAADINTA JA KOORDINAATIOTYÖRYHMÄN KOKOONPANO Kaupunginjohtaja on päätöspöytäkirjallaan 1.3.2004 ( 93) asettanut Turun liikkumisesteettömyysohjelmaa valmistelevan koordinaatiotyöryhmän. Sen tehtäväksi on annettu laatia esitys Turun esteettömyysohjelmaksi 2005-2010. Työryhmän esityksen on alun perin pitänyt olla valmiina huhtikuussa 2005, mutta ohjelman valmistelemiselle on useasta eri syystä johtuen pyydetty jatkoaikaa saman vuoden syksyyn sakka. Esteettömyysohjelman toteuttamista ja seurantaa on samassa yhteydessä päätetty jatkaa vuoden 2010 sijasta vuoteen 2012 saakka (kaksi valtuustokautta). Koordinaatiotyöryhmän kokoonpano on ollut seuraava: Heikki O Haulisto (ympäristö- ja kaavoitusvirasto, esteettömyysasiamies, pj), Lauri Laine (kiinteistölaitos), Kaisa Kiiski (sosiaalikeskus), Juhani Hyytiäinen (tekniset palvelut), Päivi Kujala (terveysvirasto), Martti Kuitunen (tilalaitos), Rita Salviander (vammaisneuvosto) ja Jukka Paaso (ympäristö- ja kaavoitusvirasto, sihteeri). Lisäksi työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Jukka Kumpuvuori (Turun yliopiston esteetön UTU-projekti), myöhemmin Paula Pietilä (Turun Yliopisto UTU), Olli Nordberg (Kynnys ry Turun aluetoimikunta), Kimmo Jompero, myöhemmin Rami Lehtinen (Turun Kuurojenyhdistys ry), Johanna Helin (Turun Reumayhdistys ry), Erkki Linkoranta (Turun Seudun Invalidit ry), Håkan Hjelm, myöhemmin Tuomo Seppälä (Turun Seudun Vammaisjärjestöt TVJ ry), Anita Kostiainen, myöhemmin Taina Kaila (vanhusneuvosto) ja Markku Vuorinen (Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry). Työryhmä on pitänyt yhteensä kahdeksan kokousta. Työryhmää täydennettiin vammaisjärjestöjen edustajilla puuttuneiden vammaisryhmien osalta. 0.2 TURUN ESTEETTÖMYYSTOIMINNAN HISTORIA Vammaisneuvoston esteettömyysraportti Julkisten ulkotilojen ja rakennusten sisätilojen esteettömyyteen tähtäävä toiminta on alkanut Turussa 1970-luvulla. Vuonna 1981 on ollut kansainvälinen vammaisten vuosi, jona myös on aloittanut toimintansa Turun vammaisneuvosto. Samana vuonna on valmistunut Turun ensimmäinen esteettömyysraportti. Vammais-
TURUN ESTEETTÖMYYSOHJELMA 2005 2012 2 neuvoston toimesta Turussa on laadittu mm. useita yksittäisiä esteettömyyskartoituksia. Liikkumisesteettömyysstrategia Kokonaisvaltainen esteettömyyssuunnittelu on käynnistynyt Turussa vasta Kynnys ry:n tehtyä vuoden 2001 alussa aloitteen liikkumisesteettömyysstrategian laatimiseksi Turkuun. Aloitteen laatimiseen on vaikuttanut vuonna 2000 tapahtunut Esteetön Helsinki-projektin käynnistäminen. Turku-strategia Turku-strategian 2001 2004 strategisissa painopisteissä kohdassa Elämän laatua hyvinvoinnista on ollut mainittuna Fyysinen ja henkinen turvallisuus esteettömyys. Tämän lisäksi esteettömyys on sisältynyt Turku-strategian tasapainotettuun tuloskortistoon. Toimintaohjelma Kaupunginhallitus on päättänyt 27.6.2001, että esteettömyysstrategian sijasta Turkuun laaditaan toimintaohjelma. Ohjelman valmistelu on käynnistynyt palvelutoimen ja ympäristötoimen yhteisenä, hallintokuntien rajat ylittävänä toimintana. Valmistelutyötä on esitelty toiminnan alkuvaiheessa ko. sektoreiden johtoryhmille. Liikkumisesteettömyysohjelmaa valmisteleva ohjausryhmä Kaupunginjohtaja on 9.12.2002 ( 335) asettanut Turun liikkumisesteettömyysohjelmaa valmistelevan ohjausryhmän puheenjohtajana Merja Lumme, sihteerinä Jukka Paaso. Sen tehtävänä on ollut Turun esteettömyysohjelman esivalmistelu. Siihen on sisältynyt perustiedon kerääminen ja myös kysely. Ohjausryhmä on luovuttanut esityksensä 6.6.2003 kaupunginjohtajalle. Liikkumisesteettömyysohjelmaa valmisteleva koordinaatiotyöryhmä Liikkumisesteettömyysohjelmaa valmisteleva koordinaatiotyöryhmä on perustettu kaupunginjohtajan päätöspöytäkirjalla (1.3.2004) ja ryhmän tehtäväksi on annettu laatia varsinainen Turun esteettömyysohjelma 2010. Koordinaatiotyöryhmä on osoittanut Turun kaupunginhallitukselle 15.9.2004 päivätyn kirjeen, jossa se muistuttaa mm. siitä, että esteettömyys on sisällytettävä tulevaan Turku-strategiaan ja että esteettömyyteen tähtäävän näkökulman tulee olla luonnollinen osa hallintokuntien perusprosesseja (päätöksentekoa, toimeenpanoa jne.). Esteettömyysasiamies Turun esteettömyysasiamiehen työsuhteeseen on nimitetty 1.5.2004 rakennusarkkitehti Heikki O Haulisto. Esteettömyysohjelma Turun esteettömyysohjelmaa koskevan ehdotuksen pohjalla on kaupunginjohtajan asettaman ohjausryhmän esivalmistelu. Ohjelmaa valmisteltaessa on tutkittu Helsingin ja Espoon esteettömyysohjelmien rakenne ja sisältö. Esimerkiksi niissä on julkaistu useita mallikkaita esteettömyyssuunnitelmia, joiden valmistelussa ovat
TURUN ESTEETTÖMYYSOHJELMA 2005 2012 3 olleet keskeisessä asemassa kaupunkisuunnitteluelimet. Turun esteettömyysohjelman sisältöön on vaikuttanut kyseisiin suunnitelmiin tutustuminen sekä Turun osallistuminen vuosina 2003-2005 SuRaKu-projektiin. SuRaKu-projekti SuRaKu-projekti on kehittänyt ulkotilojen esteettömyyttä suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon kannalta, joista sanoista nimilyhenne on syntynyt. Projektiin ovat osallistuneet Helsingin, Espoon, Turun, Vantaan, Joensuun ja Tampereen kaupungit. Asiantuntijoina ovat toimineet lisäksi Ympäristöministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö, Teknillinen korkeakoulu Sotera, Vanhustyön keskusliitto, Invalidiliitto ja Näkövammaisten keskusliitto. Vetovastuu on ollut Helsingin kaupungilla. SuRaKu-projektissa on laadittu ulkotilojen esteettömyyskriteerit, malliratkaisut ja suunnitteluohjeet. Projekti on saanut aikaan esteettömyyttä palvelevan paikkatietopohjaisen estekartoitusohjelman sekä kartoitusoppaan. Ohjelmalla voidaan tuottaa erilaisia raportteja suunnittelusta, kustannuslaskennasta, kunnossapidosta jne. eri hallintokuntien käyttöön. Projekti on perustunut asukkaiden osallistumiseen ja luotu aineisto on kaikkien saatavilla internet-sivuilla. Projektin aikana on rakennettu testialueita ja suoritettu konkreettisia esteettömyystestejä. Projektia varten on palkattu useita konsultteja ja siihen on osallistunut ministeriöiden sekä vammais- ja vanhusjärjestöjen edustajia että alan parhaita suomalaisia asiantuntijoita. Projekti on pohjautunut kansainvälisiin esikuviin sekä uusimman tietotekniikan soveltamiseen. Projektilla on myös kansallista merkitystä, sillä luotu ohjeisto tulee valtakunnalliseksi. Projekti on jatkunut viimeksi tuotekehittelyprojektilla (esteettömän reunakiven teollinen tuottaminen). SuRaKu-projekti on saanut Vuoden 2005 kuntatekniikan saavutus -kilpailussa kunniamaininnan yhdessä Vantaan kaupungin Internetissä toimivan paikkatietopalvelun kanssa. Kunnilla on SuRaKu-projektissa olleet omat pilottikohteensa, Turun kohteena esteetön liikuntapaikka. Siksi on valittu Ekvallan uimaranta. Projektia on vetänyt liikuntavirasto. Kunnat ovat järjestäneet myös esteettömyysseminaareja. Turun seminaari teemanaan tarttis päästä on pidetty 28.10.2004. 0.3 TYÖRYHMÄN ESITYS Työryhmän esitys esteettömyysohjelman toimenpiteiksi on kuvattu tässä esteettömyysohjelmassa ja kaupunginhallitukselle osoitetussa saatekirjeessä, jossa esitetään seurantatyöryhmän nimeämistä sekä lausuntojen pyytämistä eri tahoilta. Seurantatyöryhmän tulisi seurata ohjelman toteutumista ja raportoida siitä kaupunginhallitukselle. Turussa 31. lokakuuta 2005 Koordinaatiotyöryhmän puolesta Heikki O Haulisto puheenjohtaja Jukka Paaso sihteeri
TURUN ESTEETTÖMYYSOHJELMA 2005 2012 4 1. OHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Turun esteettömyystoiminnan lähtökohtia ja tavoitteita on tutkittu ohjausryhmän suorittaman esivalmistelutyön yhteydessä. Tarkastelun kohteena on ollut mm. lainsäädäntö sekä Turun hallintorakenne ja nykyinen kaupunkialue. Tarkasteluun on liittynyt myös yhteistoiminta muiden toimijoiden kuten yrittäjien kanssa. 1.1 ESTEETTÖMYYDEN MÄÄRITELMÄ Jokaisen yksilön tulee voida iästä, sukupuolesta, terveydentilasta tai sosiaalisesta, psyykkisestä ja fyysisestä toimintakyvystä riippumatta osallistua yhteiskunnan toimintaan. Ympäristöä ja rakennettua tilaa pidetään esteettömänä silloin kun tämä tavoite toteutuu käytännössä. Toimimista estäviä tai haittaavia seikkoja voivat olla esimerkiksi korkea reunakivi tai askelma, kooltaan tai malliltaan väärä tekstityyppi, kuulemista helpottavan apuvälineen puuttuminen, allergiaa aiheuttava materiaali, häikäisevä valaistus tai lasipinta, varoittavan tai ohjaavan värikontrastin puuttuminen tai vaikeasti ymmärrettävä sanamuoto. Esteettömyys ei siis ole pelkästään liikkumisen, vaan myös kuulemisen, näkemisen ja ymmärrettävyyden esteettömyyttä. Se ei myöskään ole mitään erityistä vaan yhteiskunnan toimivuuden mittari. Kuulemista voidaan helpottaa apuvälinein. Alakuvassa siirrettävä induktiosilmukka kuulolaitetta käyttäville ja vahvistin kuulolaitteettomille, joiden yhteishinta kesällä 2005 oli vain 500. Asiakaspalvelua nämä pikku laitteet parantavat huomattavasti.
TURUN ESTEETTÖMYYSOHJELMA 2005 2012 5 1.2 ESTEETTÖMÄN YMPÄRISTÖN TOTEUTTAMINEN Esteettömyyteen tähtäävä toiminta pohjautuu lainsäädäntöön sekä esteettömyyttä koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin. Esteettömyys on otettu ensimmäisen kerran huomioon rakennusasetuksessa 1973. Lainsäädäntöä on kuvattu tämän ohjelman liitteessä. Esteettömyyttä käsittelee myös hyvin laaja kirjallisuus. Esteettömyys voidaan saavuttaa välttämällä esteitä jo ennalta, kuten päätösten teossa ja suunnittelussa, tai poistamalla jälkikäteen havaitut puutteet ja tehdyt virheet, mikä on aina kalliimpaa kuin puutteiden ja virheiden välttäminen. Esteettömyys ei ole tarkoitettu vain erityisryhmien erityistarpeisiin, vaan kaikkien hyödyksi. Se on ennen kaikkea yhteiskunnan laadun kriteeri. Koska esteettömyyden tulee koskea koko elinkaarta, sen merkitys tulee korostumaan vanhusten osuuden kasvaessa. Esteettömyys tuo taloudellista säästöä vaikkapa kaatumistapausten vähenemisenä. Kunnan tulee toteuttaa ja ylläpitää esteettömyyttä kaikilla kuntasuunnittelun päätasoilla yhteistyössä eri väestöryhmien ja toimijoiden kanssa. Niihin kuuluvat mm. järjestöt, kiinteistönomistajat, yrittäjät, tutkimuslaitokset, muiden kuntien, lääninhallituksen sekä valtionhallinnon edustajat. Esteettömyys tulee sisältyä kunnan strategisen suunnittelun piiriin ja se tulee ottaa huomioon hallintokuntien omissa strategioissa. Esteettömän kaupungin toteuttamisen edellytyksenä on uudenlainen hallintokulttuuri ja rakennemuutos. Siihen kuuluu arvojen ja asenteiden sekä työskentelytapojen tarkistaminen. Esteettömyys on otettava jatkuvasti huomioon luonnollisena osana hallintorutiineja ja kunnan perusprosesseja harjoitettaessa. Esteettömyyteen pyrkimistä ei saa nähdä erityistoimena. Turun seitsemän kukkulaa tekevät siitä esteettömyyden kannalta vähintäänkin haasteellisen. Tässä Kaskenmäkeä, joka jyrkkyydeltään reippaasti ylittää laissa luiskalle sallitun enimmäiskaltevuuden.
TURUN ESTEETTÖMYYSOHJELMA 2005 2012 6 2. OHJELMAN TAVOITTEET Ohjelman tavoite on, että Turkua kehitetään hallinnoimalla, kartoittamalla, suunnittelemalla, korjaamalla ja rakentamalla niin, että Turku on vuonna 2012 merkittävästi esteettömämpi kaupunki kuin tänään. Koordinaatiotyöryhmä esittää seuraavat keinot tavoitteen saavuttamiseksi: 1. Esteettömyysnäkökulma liitetään yhdeksi osaksi Turun talous- ja toimintasuunnitelmaa. 2. Esteettömyys ymmärretään osana kaupungin hallintoa, ei erityistoimena. 3. Hallintokunnissa laaditaan toimialansa esteettömyyskriteerit ja -suunnitelmat, nimitetään esteettömyysvastaavat sekä harjoitetaan hallintokuntien rajat ylittävää yhteistoimintaa esteettömyysasioissa. 4. Laaditaan koko kaupunkialuetta koskeva paikkatietopohjainen esteettömyyskartoitus sekä esteettömyyssuunnitelma. 5. Luodaan eri kaavatasoilla sekä muilla aluesuunnittelumuodoilla edellytyksiä esteettömyydelle. 6. Esteettömyysnäkökulma sisällytetään kaupungin strategioihin, säännöstöön, virallisiin ohjelmiin ja muihin teemakohtaisiin kokonaisohjelmiin. 7. Uudisrakentamis- ja korjaushankkeisiin sekä ylläpitotyöhön sisällytetään esteettömyystarkastelu. 8. Esteettömyyttä edistetään käyttäjäkeskeisenä suunnitteluna, rakentamisena ja ylläpitona. 9. Edistetään eri tahojen sitoutumista Turun kaupungin esteettömyysohjelmaan ja sen toteuttamiseen. 10. Tehdään esteettömyysasiamiehen toimesta pysyvä. Kadun ylittäminen sääntöjen mukaisesti edellyttää joskus painonapin käyttöä, joka ei läheskään kaikille, kuten vanhuksille, vammaisille ja pyöräilijöille, ole helppoa, aina ei edes mahdollista.
TURUN ESTEETTÖMYYSOHJELMA 2005 2012 7 3. KEINOT, TOIMENPITEET JA AIKATAULU Keinot ja toimenpiteet on esitetty kunnan nykyinen hallintomalli huomioon ottaen. Markkinaideologiaa soveltavan konsernikunnan toimintaperiaatteeseen sisältyy mm. tilaaja-tuottajamalli. Hallintokuntien rajat ylittävä yhteistoiminta on perusedellytys Turunkin esteettömyysohjelman toteuttamisen läpiviennille. Toimenpiteistä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Seuraavassa otsikot ilmaisevat keinoja. Otsikon alla on kuvattu toimenpiteet. Lopussa on määritelty ehdotus toteuttajaksi, vastuutahoksi ja aikatauluksi. 3.1 SITOUTUMINEN ESTEETTÖMYYSOHJELMAN TOTEUTTAMISEEN Kaupunginhallitus päätti 27.6.2001, että Turkuun laaditaan liikkumisesteettömyyttä koskeva toimintaohjelma. Tässä esteettömyysohjelmassa on kuvattu ohjelman toteuttaminen. Hyväksymällä tämän ohjelman kunta sitoutuu toteuttamaan sen keinot, toimenpiteet ja aikataulun. Toteutus: koko kunta Vastuu: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, lautakunnat ja johtavat virkamiehet Aikataulu: 2005 3.2 OHJELMAN TOTEUTTAMISEN VASTUUTAHOJEN NIMEÄMINEN Kaupunginjohtaja nimeää päätöspöytäkirjallaan seurantatyöryhmän, joka jatkaa liikkumisesteettömyysohjelmaa valmistelevan koordinaatiotyöryhmän jälkeen esteettömyysohjelman toteutumisen seurantaa. Hallintokunnat nimeävät esteettömyysvastaavat ja tarvittaessa myös -työryhmät, joiden tehtävänä on vastata hallintokunnan sisällä esteettömyyden toteutumisesta esteettömyysohjelman mukaisesti. Esteettömyysasiamies laatii esteettömyysvastaavista ja -työryhmistä luettelon, sekä kutsuu esteettömyysvastaavat koolle tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa järjestettävään yhteiskokoukseen. Toteutus: kaupunginjohtaja Vastuu: hallintokunnat, hallintokuntien esteettömyysvastaavat Aikataulu: 2005 ja 2006
TURUN ESTEETTÖMYYSOHJELMA 2005 2012 8 3.3 MÄÄRÄRAHAVARAUSTEN TEKEMINEN JA AVUSTUSTEN MYÖNTÄMINEN Kaupungin eri hallintokunnat tekevät talousarvion valmistelun yhteydessä erillisen määrärahavarauksen esteettömyyden edistämiseksi kiinteistöön kuulumattomien, esteettömyyden edellyttämien varusteiden, laitteiden yms. osalta. Esimerkiksi siirrettävä induktiosilmukka on tällainen. Kuitenkin kaikessa rakentamisessa toteutetaan esteettömyyden vaatimukset. Esteettömyys sisällytetään talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen valmistelua koskevaan ohjeeseen. Hallintokuntien myöntämän taloudellisen tuen tai avustuksen edellytyksenä tulee olla, että kyseiseen toimintaan tarkoitetun sekä rakennuksen että alueen tulee olla esteetön ja niiden on sovelluttava kaikkien käyttöön. Kaupungin ollessa osallisena säätiössä tai vastaavassa sen tulee tällöinkin asettaa osallisuutensa ehdoksi esteettömyyden toteuttaminen. Toteutus: hallintokunnat ja kaupunginkanslia Vastuu: kaupunginvaltuusto kaupunginhallitus, lautakunnat ja johtavat virkamiehet Aikataulu: 2005 ja 2006 2012 3.4 ESTEETTÖMYYDEN SISÄLLYTTÄMINEN TURKU-STRATEGIAAN JA TULOSKORTISTOON Turun esteettömyysohjelmassa on kuvattu keinot ja toimenpiteet esteettömän Turun suunnittelemiseksi, toteuttamiseksi ja rakentamiseksi. On tärkeää, että esteettömyys on myös keskeinen osa kunnan strategista suunnittelua. Turku-strategian 2001-2004 mukaan Turun arvot ovat asukas- ja asiakaslähtöisyys, osaaminen ja luovuus, kestävä kehitys, oikeudenmukaisuus, yhteistyö. Saman strategian mukaan Turun strategisiin painopisteisiin kuuluu elämän laatua hyvinvoinnista: fyysinen ja henkinen turvallisuus esteettömyys. Turun kaupunginvaltuuston 2.5.2005 ( 122) hyväksymässä uudessa Turku strategiassa 2005-2008 on mainittu esteettömyyden edistäminen yhtenä kriittisenä menestystekijänä kohdassa Hyvinvointia ja elämän laatua. Esteettömyys tulee sisällyttää myös seuraavaan vuoden 2008 jälkeiseen strategiaan. Toteutus: seurantatyöryhmä laatii esityksen kaupunginhallitukselle Vastuu: kaupunginhallitus Aikataulu: 2008-2009 Katukäytävien vesiurat, niin pienet ja huomaamattomat, ovat erittäin harmilliset ja haitalliset etenkin pyörien päällä liikkuville. Pahimmillaan ne voivat aiheuttaa jopa pyörätuolista tai rattaista putoamisen.
TURUN ESTEETTÖMYYSOHJELMA 2005 2012 9 3.5 ESTEETTÖMYYDEN SISÄLLYTTÄMINEN OHJELMIIN JA RAPORTTEIHIN Ohjelmat ja raportit, esimerkiksi asunto- ja maankäyttöohjelma, ympäristöraportti ja viheralueohjelma sekä lapsia, nuoria ja vanhuksia koskevat ohjelmat ja raportit, on toteutettava siten, että niihin sisältyy Turun esteettömyysohjelman mukaiset tavoitteet ja toimintamuodot. Toteutus: kyseisten asiakirjojen valmistelusta vastaavat kaupungin tahot Vastuu: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja lautakunnat Aikataulu: 2005 ja 2006 2012 3.6 KAUPUNGIN SÄÄNNÖSTÖN JA ERILAISTEN SOPIMUSTEN TÄYDENTÄMINEN Kaupungin säännöstöä, kuten rakennusjärjestystä, kehitetään siten, että se sisältää tarpeelliset maininnat esteettömyyden huomioon ottamisesta. Tontinluovutusehtoihin lisätään velvoite esteettömyyden toteuttamisesta sekä tontin että sen ympäristöönsä liittymisen osalta. Laatuvaatimukset suunnittelijoille, suunnittelupalveluille ja rakentajille asetetaan jo sopimusvaiheessa siten, että ne sisältävät ehdon esteettömyyden käytännöllisestä, ei vain teoreettisesta, toteutumisesta. Merkittävien julkisten rakennusten lupahakemuksiin tulee liittää esteettömyysasiamiehen ja vammaisneuvoston lausunto. Toteutus: seurantatyöryhmän sihteeri ja esteettömyysasiamies Vastuu: hallintokuntien johtavat virkamiehet ja lautakunnat Aikataulu: 2005 ja 2006 2012 3.7 KAUPUNKIALUETTA KOSKEVAN ESTEETTÖMYYSKARTOITUKSEN TOTEUTTAMINEN Kaupunki huolehtii jatkuvasta esteiden kartoittamisesta ja poistamisesta koko kaupungin alueella, mistä käytetään nimitystä jatkuva kartoitus. Kartoitus ei rajoitu ainoastaan liikkumisen esteisiin. Työ perustuu karttapohjaiseen tietokoneohjelmaan. Kukin hallintokunta vastaa sille kuuluvien alueiden ja tilojen, sekä palvelu- että henkilöstötilojen, kartoittamisesta. Tarvittaessa, esimerkiksi yksityisten palvelupisteiden, kartoituksessa voidaan käyttää ulkopuolisia kartoittajia. Ulkotilojen kartoitusohjeena tulee käyttää Ulkotilojen esteettömyyden arviointi- ja kartoitusopasta (SuRaKu, Helsingin kaupungin rakennusvirasto 2005). Väärin pysäköidyt polkupyörät, villisti leviävät ulkotarjoilualueet ja harkitsemattomasti sijoitetut mainostelineet ovat jalkaisin liikkuvien tiellä. Kelle siis jalkakäytävät ovat ensisijaisesti tarkoitetut jalankululle vai kaupankäynnille?
TURUN ESTEETTÖMYYSOHJELMA 2005 2012 10 Kartoitustulosten pohjalta muodostetaan tiedosto, joka koostuu kartasta ja sille merkityistä tiedoista. Ulkoalueiden, kulkuväylien, palvelupisteiden ja rakennusten esteettömyyttä koskevat tiedot ovat kaikkien käytettävissä internet-sivuilla. Tiedosto on myös teknisen henkilöstön käytettävissä mahdollisesti yhdistettynä käytössä olevaan viher-, katu- ja aluerekisteriin. Tiedostoa ylläpitää tehtävään koulutettu henkilöstö, keskus, jolle myös yleisö voi ilmoittaa havaituista esteistä. Tiedostoon pyritään liittämään jo tehtyjen kartoitusten, kuten Kynnys ry:n Turku kaikille -portaalin, sisältö päivitettynä. Vastaanottaja kirjaa ilmoitukset ja välittää ne tekniselle henkilöstölle, joka tarvittaessa tarkistaa ilmoituksen, määrittää esteen korjaamisen kiireellisyyden ja korjaustavan. Tämän jälkeen este merkitään karttaan sitä koskevine tietoineen. Korjaamistarpeesta ilmoitetaan esteen korjaavalle henkilöstölle. Sen jälkeen este poistetaan kartasta. Toteutus: kiinteistölaitos ja eri hallintokunnat Vastuu: kiinteistölautakunta, kiinteistölaitos Aikataulu: 2005 ja 2006 2008 3.8 KOKO KAUPUNKIALUETTA KOSKEVAN ESTETTÖMYYSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Esteettömyyskartoituksen rinnalla laaditaan koko kaupunkialuetta koskeva esteettömyyssuunnitelma. Siinä osoitetaan toteuttamisen tarvepohjainen ja rakentamistaloudellinen priorisointi sekä lyhyemmän (kolme vuotta) ja pitemmän (kymmenen vuotta) tähtäimen tavoitteet. Suunnittelun yhteydessä otetaan huomioon: esteettömyys yhtenä yleiskaavan selvityksenä (vaikutusten arviointi, sosiaalisten vaikutusten arviointi) esteettömyys yhtenä asemakaavoihin liittyvänä selvityksenä liikennesuunnitelmat ja muut suunnitelmat Toteutus: ympäristö- ja kaavoitusvirasto Vastuu: ympäristö- ja kaavoituslautakunta, ympäristö- ja kaavoitusvirasto Aikataulu: 2005 ja 2006-2008 Parinkymmenen vuoden odotuksen jälkeen Turkuun, linnan viereen, valmistui kesällä 2004 ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa yleisö-wc, jota kaikki voivat käyttää.
TURUN ESTEETTÖMYYSOHJELMA 2005 2012 11 3.9 ESTEETTÖMYYDEN TOTEUTTAMINEN ASUINALUEITA UUDISTETTAESSA Asuinalueiden, kuten lähiöiden, täytyy muodostaa joka suhteessa toimiva kokonaisuus. Yksi tähän kokonaisuuteen liittyvä seikka on esteettömyys. Kerrostaloihin tulee tehdä hissi. Tarkoitusta varten myönnettävistä avustuksista tulee tiedottaa tehokkaasti. Myönnettäessä avustuksia saneeraushissien toteuttamiseen tulee edellyttää, että korin sisämitat eivät pienene entisistä. Lähiökeskustojen tulee olla esteettömiä ja palvelujen tulee olla helposti saavutettavissa. Asuinalueiden välillä täytyy olla hyvät esteettömät kulkumahdollisuudet, kuten yhtenäisesti jatkuvat kevyen liikenteen väylät. Asuntoalueiden toiminnallisuutta tarkasteltaessa otetaan erityisesti huomioon: sosiaalikeskuksen rooli (elinkaariajattelu) terveysviraston rooli (elinkaariajattelu) TVT-Asunnot Oy ja Kiinteistö Oy Lehtolaakso (esteettömät asunnot, sisäänkäynnit ja pihapiirit) alueelliset huoltoyhtiöt (auraus, hiekoittaminen jne.) lähiöuudistus ja taloyhtiöt (tonttien liittyminen toinen toisiinsa, korttelisuunnitelmien laatiminen) sosiaalinen isännöinti (esteitä koskeva tiedon saanti asukkailta ja esteistä tiedottaminen asukkaille) hissiavustusprojekti (tehokas tiedottaminen) Toteutus: lähiöuudistusstrategiassa ja ko. strategian toteuttamisohjelmassa (toimintasuunnitelmassa) mainitut, hissiprojektista ja sosiaalisesta isännöinnistä vastaavat Vastuu: edellisessä kohdassa mainitut Aikataulu: 2005 ja 2006 2012 3.10 ESTEETTÖMYYDEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEESSÄ Joukkoliikenne pyritään tekemään kokonaisuudessaan esteettömäksi. Sen toteuttamiseksi jatketaan jo aloitettua joukkoliikenteen estekartoitusta, joka valmistuttuaan tullaan päivittämään riittävän usein. Joukkoliikennekaluston tulee olla pääosin matalalattiabusseista koostuvaa. Muunlaisia autoja hankitaan ja käytetään vain erityisistä, pakottavista syistä. Myös tilausajotarve tulee ottaa kalustossa huomioon. Autojen varustus tehdään eri tavoin esteisiä ihmisiä palvelevaksi. Tarvittavaan varustukseen kuuluvat sekä kuulutus että tekstinäyttö. Tutkitaan mahdollisuutta varustaa myös pysäkit, ainakin tärkeimmät, samoin laittein. Sisäänpääsyn edellyttämät nostimet ja luiskat suunnitellaan ilman henkilöstön (kuljettajan) paikalle tuloa toimiviksi. Autojen sisätilat tehdään monikäyttöisiksi siten, että liikkumisen apuvälineille (lastenrattaat ja -vaunut, rollaattorit, pyörätuolit yms.) jää keskiovien kohdalle nykyistä enemmän tilaa, johon asennetaan esimerkiksi kääntöistuimia kiinteiden sijaan. Pysäkkialueet tehdään esteettömiksi Esteettömän ympäristön suunnitteluohjekortin 7 Pysäkkialueet mukaisesti vaiheittain. Pilottikohteina toteutetaan erikseen
TURUN ESTEETTÖMYYSOHJELMA 2005 2012 12 vammaisneuvoston kanssa sovittavat, esteettömiin kohteisiin liittyvät pysäkit. Toteutus: liikennelaitos ja joukkoliikennetoimisto Vastuu: ympäristö- ja kaavoituslautakunta, joukkoliikennelautakunta Aikataulu: kartoitus 2006, toimenpiteet 2006 2012 Vaikka Turun joukkoliikenne onkin siirtynyt matalalattiabussikalustoon, ei se vielä takaa esteetöntä kyytiin pääsyä. Myös pysäkit tulee tehdä esteettömiksi. 3.11 ESTEETTÖMYYDEN LIITTÄMINEN OSAKSI TURVALLISUUSSUUNNITTELUA Turun kaupungin turvallisuussuunnitelmaa valmistellut työryhmä sai vuonna 2000 valmiiksi turvallisuussuunnitelman. Kaupunginhallitus on hyväksynyt sen jälkeen (22.11.2004 999) turvallisuutta edistävän rikoksentorjuntahankkeen Turvaturku (Turvaturku-hanke, Safety-toimintamalli). Turvallisuus kuuluu osana esteettömyyteen, joten se otetaan edelleen huomioon kaikessa turvallisuussuunnittelussa. Toteutus: aluekumppanuus ja Urban-hanke Vastuu: aluekumppanuus ja Urban-hanke Aikataulu: 2005 ja 2006 2012 Lippusiima ei takaa turvallista liikkumista. Siksi sen käyttö tulee kieltää kaikkialla, missä tarkoituksena on turvata jalankulku. Tilapäisyys ja lyhytaikaisuus eivät anna oikeutta poiketa tästä vaatimuksesta. 3.12 JULKISTEN RAKENNUSTEN ESTEETTÖMYYDEN TOTEUTTAMINEN Yksityisten, yhteisöjen, kaupungin ym. hallinnoimat julkiset rakennukset suunnitellaan, rakennetaan ja peruskorjataan koko lähiympäristöineen esteettömiksi.
TURUN ESTEETTÖMYYSOHJELMA 2005 2012 13 Hallintokuntien tulee laatia oma esteettömyyskartoitus ja -suunnitelma nykyisten esteiden poistamiseksi (ks. 3.2. esteettömyysvastaavat ja -työryhmät, 3.7 kaupunkialueen kartoitus ja 3.6 Kaupungin säännöstön ja erilaisten sopimusten täydentäminen ). Esteettömyys tulee erityisesti ottaa huomioon ja toteuttaa myös liikenneterminaaleissa. Rakennusten paloturvallisuudessa on otettava huomioon erilaisten käyttäjien tarpeet esimerkiksi poistumisteitä suunniteltaessa. Toteutus: tilalaitos, rakennusvalvontatoimisto Vastuu: tilalaitos, ympäristö- ja kaavoituslautakunta, rakennusvalvontatoimisto Aikataulu: 2005 ja 2006 2012 Julkisten rakennusten esteettömyydessä on vielä paljon tekemistä. Kaupungintalon sisäänkäynti on sentään saatu parannetuksi etusivun ylijyrkästä luiskasta takapuolen kiinteäksi rampiksi. Se on kuitenkin ahdas ja hankalasti käytettävä, eikä sitä edes löydä opastuksen puuttuessa 3.13 JULKISTEN ULKOALUEIDEN ESTEETTÖMYYDEN TOTEUTTAMINEN Julkisten ulkoalueiden rakentaminen, korjaaminen ja ylläpito on toteutettava siten, että ympäristöt ovat kautta vuoden esteettömät. Erityisesti kunnossapidossa on toteutettava turvallisuus ja liikkumismahdollisuudet. Ulkoalueiden esteettömyys toteutetaan Esteetön ympäristö -suunnittelukorttien mukaan. Ks. 3.6 Kaupungin säännöstön ja erilaisten sopimusten täydentäminen. Viereisessä kuvassa vammaisille varattujen autopaikkojen väliin on tehty viiste jalkakäytävälle pääsyn takia, mutta autopaikkojen leveys ei ole turvallisuuden kannalta riittävä.
TURUN ESTEETTÖMYYSOHJELMA 2005 2012 14 Vammaisten auto- eli pysäköintipaikkoja tulee olla riittävästi ja niiden välittömässä läheisyydessä tulee olla esteetön pääsy jalkakäytävälle. Pysäköintipaikkojen tulee aina, ajoradan suuntaistenkin, olla leveydeltään vähintään vaatimusten mukainen (3,6 m). Muu liikenne ei saa vaarantaa niiden käyttöä. Erityisesti seuraavien alueiden on oltava toiminnaltaan esteettömät: ruutukaava-alue ja muut keskukset yhteyksineen terminaalit yliopisto- ja muut opiskelija-alueet torit ja puistot sairaala-alueet Tähän liittyviä tahoja ja toimijoita ovat mm.: kiinteistölaitos tekniset palvelut joukkoliikennetoimiston esteettömyysprojekti rautatiet, satama ja laivayhtiöt, lentokenttä liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategia Elsa Toteutus: kiinteistölaitos ja tekniset palvelut Vastuu: kiinteistölautakunta ja teknisten palveluiden lautakunta Aikataulu: 2005 ja 2006 2012 3.14 PILOTTI- JA TESTIKOHTEIDEN TOTEUTTAMINEN TURUSSA Turun ensimmäinen pilottikohde, jossa suunnittelun lähtökohtana on ollut esteettömyys, on Ekvallan uimaranta. Jatkossa on tarpeen mukaan toteutettava yhteistyössä vammaisneuvoston kanssa myös muita pilottihankkeita sekä rakennettava kaupunkialueelle esteettömyyttä toteuttavien ratkaisujen testialueita. Toteutus: eri hallintokunnat Vastuu: eri hallintokunnat Aikataulu: 2005 ja 2006 2012 Liikuntavirasto on teettänyt joukon estekartoituksia, liikuntapaikkojen lisäksi mm. Vepsän ulkoilusaaresta. Saareen pääsisi pyörätuolillakin, jos yhteysaluksen luiska olisi tehty ohjeiden mukaan. Nykyisellään luiska on lähinnä hengenvaarallinen.
TURUN ESTEETTÖMYYSOHJELMA 2005 2012 15 3.15 TIEDON SAAVUTETTAVUUS Esteettömyyttä asiakasnäkökulmasta edistetään eri tavoin myös tietotekniikan avulla. Vuonna 2004 käynnistyneen ihminen@turku-ohjelman tavoitteena on kehittää Turusta esteetön, tasa-arvoinen ja kilpailukykyinen kansalaisen tietoyhteiskuntakaupunki. Ohjelma tähtää ihmisten elämän ja arjen helpottumiseen ja parantamiseen. Ohjelman yhteydessä kehitetään sähköisiä palveluita, joiden käyttö on helppoa ajasta ja paikasta riippumatta. Kuitenkin on muistettava, ettei osa kansalaisista pysty käyttämään tietokonetta hyödykseen, joten tiedotusta ei saa toteuttaa yksinomaan sähköisessä muodossa. Kaikessa tiedottamisessa noudatetaan esteettömän tiedottamisen vaatimuksia käyttämällä helposti ymmärrettäviä selkokielisiä tekstejä ja selkokuvia. Tämä koskee myös kaikkia kaupungin esityslistoja, pöytäkirjoja yms. Tiedottamisessa käytetään aina tarvittaessa tavanomaisen tekstin ja internet-sivujen lisäksi myös muita tiedotuskeinoja, kuten äänitiedotteita, kohokarttoja ja pistekirjoitusta. Esteettömällä tiedottamisella tarkoitetaan sitä, että kaikilla ihmisillä on tasavertainen mahdollisuus saada selko tiedottamisen sisällöstä mahdollisista toimintakyvyn puutteista huolimatta. Esteetöntä tiedottamista kehitetään tarpeita vastaavaksi ja se otetaan ao. henkilöstön koulutusohjelmaan. Toteutus: kaikki hallintokunnat Vastuu: kaikki hallintokunnat Aikataulu: 2005 ja 2006 2012 Kurjenrahkan kansallispuistossa on toteutettu esteettömyyttä ansiokkaasti. Ainutlaatuinen luonto on yhä useamman ihmisen tavoitettavissa. Liikkumisen apuvälineillä pääsee neuvontapisteen, Kurjenpesän, ja piha-alueen lisäksi vanhalle kahdeksan kunnan rajapyykille, Kuhankuonolle, ja Savonjärven rantalaiturille, jossa on vammaisillekin soveltuva vene- ja uimalaituri. 3.16 VUOROVAIKUTUKSEN JA VERKOTTUMISEN TOTEUTTAMINEN Kunnalla on keskeinen rooli esteettömyyden edistämisessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää yhteistoimintaa muiden intressiryhmien kuten valtion, lääninhallituksen, yksityisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa. Kaupungin tulee ylläpitää ja tukea yhteydenpitoa kunnan ulkopuolelle. Hallintokuntien kansainvälisen toiminnan tulee kuulua verkottumistoiminnan piiriin. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat järjestöt. Vuorovaikutusta ylläpidetään osallistumalla esteettömyystoimintaan seurakunnissa, Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa sekä Länsi-Suomen lääninhallituksen liikenneosaston esteettömyystyöryhmässä. Yhteistyötahoja ovat myös yksityisen sektorin toimijat kuten Kauppakamari.
TURUN ESTEETTÖMYYSOHJELMA 2005 2012 16 Toteutus: viestintäkeskus, vammaisneuvosto, vanhusneuvosto, esteettömyysasiamies, tiedottajat, aluekumppanuus, Urban-hanke Vastuu: edellä mainitut Aikataulu: 2005 ja 2006 2012 3.17 ESTEETTÖMYYSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kunnan hallintokunnille ja muille intressiryhmille, kuten suunnittelijoille ja rakentajille, tulee järjestää monipuolista koulutusta esteettömyyden toteuttamisesta ja ylläpitämisestä. Toteutus: henkilöstökeskuksen koulutuspäällikkö ja esteettömyysasiamies Vastuu: hallintokunnat Aikataulu: 2005 ja 2006 2012 Koulutus ja tiedottaminen ovat avainasemassa siirryttäessä esteettömään yhteiskuntaan. Ilman niitä ja todellista halua saavuttaa tavoite toiminta on turhaa. 3.18 TIEDOTTAMISEN JA ESTEETTÖMYYSASIAMIESTOIMINNAN HOITAMINEN Esteettömän elinympäristön saavuttamisen yhtenä edellytyksenä on jatkuva tiedottaminen ja asiantuntijaohjaus esteettömien ratkaisujen toteuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Tästä vastaavat hallintokuntiin valittavat esteettömyysvastaavat tarvittaessa apunaan työryhmä. Esteettömyysvastaavat kokoontuvat määräajoin esteettömyysasiamiehen kutsusta hänen johdollaan seuranta- ja raportointikokoukseen. Hallintokuntien tiedottajat yhteistyössä esteettömyysvastaavan ja esteettömyysasiamiehen kanssa vastaavat esteettömyyteen liittyvästä ja sen edellyttämästä tiedottamisesta. Turun matkailuneuvonta TurkuTouRing ja kaupunginkanslian Turku-piste antavat tietoja saavutettavuudesta (esteettömyydestä). Esteettömyysasiamiehen tehtävä on toimia Turku-strategian edellyttämän esteettömyyden toteutumiseksi Turussa. Esteettömyystavoite on tarkennettu tasapainotetussa tuloskortistossa (BSC).
TURUN ESTEETTÖMYYSOHJELMA 2005 2012 17 Tehtävän toteuttamiseksi esteettömyysasiamiehen tulee etsiä, välittää ja tuottaa sekä yleistä että teknistä tietoa esteettömyydestä ja esteiden poistamisesta, kouluttaa, neuvoa ja opastaa kaikissa esteettömyyteen liittyvissä asioissa, käynnistää ja ylläpitää yhteydenpitoa sekä kunnallisten että yksityisten suunnittelijoiden, rakentajien ja käyttäjien sekä muiden osapuolten kesken, edistää esteettömyyttä toteuttavien ja parantavien käytäntöjen toteutumista suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa, luoda ja ylläpitää esteettömyyteen liittyviä ja sitä edistäviä verkostoja paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti, sekä luoda toimiva järjestelmä esteiden välttämiseksi, kartoittamiseksi ja poistamiseksi luonnollisena osana kaupungin hallintoa. Toteutus: esteettömyysasiamies, hallintokuntien esteettömyysvastaavat Vastuu: esteettömyysasiamies, hallintokuntien esteettömyysvastaavat Aikataulu: 2005 ja 2006 2012 Turun linnaan pääsyä pidetään aivan mahdottomana liikkumisvammaiselle. Asia ei suinkaan ole niin. Jos tavaranostin (oikealla) olisi varustettu suojakaitein ja hyväksytty henkilökuljetukseen, pääsisi sen avulla linnan sisätiloihin ja siellä jo olevaan komeaan hissiin. Tavara on tärkeä, entä ihminen?
TURUN ESTEETTÖMYYSOHJELMA 2005 2012 18 4. LIITE- JA TAUSTA-AINEISTO LIITEAINEISTO Yhteenveto saaduista lausunnoista TAUSTA-AINEISTO Ohjausryhmän esitys Koordinaatiotyöryhmän kokousmuistiot SuRaKu-loppuraportti Esteetön ympäristö ohjekortit Jukka Paaso: Kunnallisen säännöstön uudistaminen Lainsäädäntö ja esteettömyys (luentomoniste) Läntinen Rantakatu on kuin lupaus paremmasta, tasavertaisesta tulevaisuudesta muutamaa pientä kauneusvirhettä lukuun ottamatta: jalkakäytävän reunakiven huono liittymä asvalttipintaan ja koristeraitojen paikoittainen korkeusero muuhun pintaan nähden. Esteettisesti tyylikkäät kivijuovat saisivat lisäksi toimia heikkonäköisten opasteina oikeaan kulkusuuntaan.