SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Yli-insinööri 2.5.2011 Kristine Jousimaa SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS ERITYISTÄ VAARAA AIHEUTTAVIEN KOH- TEIDEN ULKOISESTA PELASTUSSUUNNITELMASTA Taustaa Sisäasiainministeriö on antanut pelastuslain (468/2003) 9 :n 4 momentin nojalla 21 päivänä elokuuta 2008 asetuksen vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuuksien torjunnasta (541/2008). Uusi pelastuslaki (379/2011) tulee voimaan 1.7.2011 ja kumoaa tällä hetkellä voimassa olevan pelastuslain. Ehdotetussa asetuksessa on otettu huomioon uuden pelastuslain edellyttämät muutokset asetukseen. Uuden pelastuslain 48 :n 1 momentin mukaan pelastuslaitoksen on laadittava alueellaan erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoinen pelastussuunnitelma yhteistyössä asianomaisen toiminnanharjoittajan kanssa. Pelastuslain 48 :n 4 momentin mukaan sisäasiainministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä ulkoisen pelastussuunnitelman laatimisesta, uusimisesta ja sisällöstä, väestön kuulemisesta suunnitelman laatimisen yhteydessä ja suunnitelmasta tiedottamisesta, suunnitelman mukaisista harjoituksista, suunnitelman ja harjoitusten toteutumisen valvonnasta sekä asianomaisissa kohteissa tapahtuneita onnettomuuksia koskevien tietojen merkitsemisestä pelastustoimen toimenpiderekisteriin. Ehdotetussa asetuksessa säädettäisiin myös ydinlaitoksia koskevasta ulkoisesta pelastussuunnitelmasta, josta on nykyisin säädetty sisäasiainministeriön asetuksessa säteilyvaaratilanteiden varalle laadittavista pelastustoimen suunnitelmista ja säteilyvaarasta tiedottamisesta (520/2007). Vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuuksien torjunnasta annetun sääntelyn osalta on huomioitava Euroopan unionin neuvoston direktiivi 96/82/EY (jäljempänä Seveso II-direktiivi), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/21/EY sekä Euroopan neuvoston direktiivi 89/618/Euratom. Seveso II-direktiivin 11 artiklassa edellytetään ulkoisen pelastussuunnitelman laatiminen 9 artiklan määräysten alaisten turvallisuusselvitysvelvollisten tuotantolaitosten osalta ja direktiivin 2006/21/EY 6 artiklassa edellytetään ulkoisen pelastussuunnitelman laatiminen kaivannaisjätteen jätealueelle. Direktiivillä 89/618/Euratom säädetään säteilyvaaratilanteessa tarvittavien suojelutoimenpiteiden ja noudatettavien ohjeiden antamisesta väestölle. Säteilyvaarasta tiedottamisesta säädetään erikseen. Asetus on valmisteltu virkamiestyönä. Asetus tullaan notifioimaan määräysten mukaan Euroopan komissiolle. Lausuntoja asetusluonnoksesta saatiin 40. Lausuntojen muutosesitykset on pääosin pystytty ottamaan huomioon. Lisäksi luonnosta käsiteltiin pääesikunnan, STUK:n, Trafin (liikenteen turvallisuusvirasto), Liikenneviraston, VR:n ja Tukesin kanssa pidetyissä kokouksissa sekä VAK:n (vaarallisten aineiden kuljetusasiain) neuvottelukunnassa ja neuvottelukunnan yleisjaostossa sekä TENK:n (turvallisuustekniikan neuvottelukunta) prosessijaoksessa.
2 Perustelut 1 Soveltamisala 2 Määritelmät Asetusta sovellettaisiin pelastuslain 48 :ssä tarkoitettuun pelastuslaitoksen laatimaan ulkoiseen pelastussuunnitelmaan. Pelastuslain nojalla ulkoisten pelastussuunnitelmien laatiminen laajenee koskemaan Seveso II-direktiivin mukaisten tuotantolaitosten, ydinvoimalaitosten ja kaivannaisjätteen jätealueiden lisäksi myös vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (195/2002) 32 :ssä tarkoitettuja ratapihoja, vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja tilapäisestä säilytyksestä satama-alueella annetun valtioneuvoston asetuksen (251/2005) 8 :ssä tarkoitettuja satama-alueita ja vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 30 ja 62 :ssä tarkoitettuja puolustusvoimien tuotantolaitoksia, joista täytyy laatia turvallisuusselvitys. Sisäisten pelastussuunnitelmien laatimisesta säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 28 ja 62 :ssä, ympäristösuojelulain (86/2000) 103 b :ssä, kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (379/2008) 5 :ssä, vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (195/2002) 32 :ssä, vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja tilapäisestä säilytyksestä satama-alueella annetun valtioneuvoston asetuksen (251/2005) 8 :ssä ja sotilasräjähteistä annetun puolustusministeriön asetuksen (772/2009) 18 :ssä. Ydinvoimalaitosten sisäinen pelastussuunnitelma sisältyy valmiussuunnitelmaan, josta säädetään ydinenergia-asetuksen (161/1988) 35 ja 36 :ssä sekä ydinvoimalaitosten valmiusjärjestelyistä annetun valtioneuvoston asetuksen (735/2008) 6 :ssä. Asetuksessa määriteltäisiin seuraavat uudet käsitteet: kaivannaisjätteen jätealue, ydinlaitos, ratapiha, satama-alue, rataverkon haltija, satamanpitäjä sekä tarkennettaisiin käsitteitä laitos, toiminnanharjoittaja, suuronnettomuus ja ulkoinen pelastussuunnitelma. Muut määritelmät pysyisivät ennallaan. 3 Ulkoisen pelastussuunnitelman laatiminen Pykälän 1 momentissa viitattaisiin pelastuslain 48 :ään. Laadittaessa ulkoista pelastussuunnitelmaa ydinlaitokselle tulisi ydinvoimalaitoksen osalta ottaa huomioon varautumisalue, josta säädetään ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä annetun valtioneuvoston asetuksen (735/2008) 2 :n 5 kohdassa. Varautumisalueen rajan olisi tarkoitus noudattaa luonnollisia aluerajoja, kuten kuntien ja taajamien rajoja, jokia ja teitä. Niiden taajamien ym. luonnollisten alueiden, joiden osia on alle 20 kilometrin etäisyydellä laitoksesta, tulisi kuulua kokonaisuudessaan varautumisalueeseen. Pykälän 2 momentti vastaa nykyistä sääntelyä.
3 Pykälän 3 momentti olisi uusi ja sen mukaan laadittaessa ulkoista pelastussuunnitelmaa koko tehdasalueelle (kansainvälisesti puhutaan teollisuuspuistosta) olisi suunnitelmassa otettava huomioon myös ne 2 momentissa mainitulla alueella olevat tuotantolaitokset, joista ei tarvitse laatia ulkoista pelastussuunnitelmaa, mutta joissa kuitenkin käsitellään ja varastoidaan vaarallisia kemikaaleja ja joihin voisi kohdistua tai jotka voisivat mahdollisesti aiheuttaa suuronnettomuus- tai muuta vaaraa alueella. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin turvallisuusasiakirjojen toimittamisesta pelastuslaitoksille ulkoisia pelastussuunnitelmia varten. Toimittamisvelvollisuus säädettäisiin Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (aik. Turvatekniikan keskus), Liikenteen turvallisuusvirastolle, puolustushaaraesikunnalle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja ydinvoimalaitoksen luvanhaltijalle. Tällä varmistetaan tiedon kulku eri viranomaisten kesken. Tietojen toimittamisessa on otettava huomioon viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 :ssä säädetty. Pykälän 5 momentissa säädettäisiin ajanjaksosta, jona ulkoinen pelastussuunnitelma tulisi laatia. Nykyinen neljän kuukauden määräaika muutettaisiin kahdeksaan kuukauteen, jotta väestön kuulemiselle ulkoisten pelastussuunnitelmien valmisteluvaiheessa jää riittävästi aikaa. Pykälän 6 momentissa säädettäisiin pelastussuunnitelmien päivittämisestä. Nykyinen kahden kuukauden määräaika muutettaisiin kuuteen kuukauteen, jotta väestön mahdolliselle kuulemiselle jäisi riittävästi aikaa. Pykälän 7 momenttiin siirrettäisiin nykyisen asetuksen 5 momentista ympäristöviranomaisia käsittävä kuuleminen ja kuuleminen laajennettaisiin koskemaan kaikkia pelastuslain 46 :ssä mainittuja yhteistyötahoja. Kuuleminen korvattaisiin termillä pyytää lausunto, koska tässä yhteydessä kuulemisella tarkoitettaisiin asiantuntijan lausuntoa ulkoisesta pelastussuunnitelmasta siltä yhteistyötaholta, jonka mielipiteellä voisi olla merkitystä pelastussuunnitelman sisältöön. Pykälän 8 momentissa säädettäisiin pelastussuunnitelman hyväksymisestä. 4 Ulkoisen pelastussuunnitelman sisältö Pykälän 1 momentti vastaisi nykyisen asetuksen 3 :n 3 momenttia, kuitenkin siten muutettuna, että siitä on poistettu kohtaa 4 koskeva suuronnettomuuden jälkien korjaaminen ja ympäristön puhdistaminen, koska ne eivät varsinaisesti ole pelastuslaitoksen tehtävä, joskin pelastuslaitoksen on omalta osaltaan varauduttava myös ympäristön suojelemiseen. Lisäksi kohtaan 3 on lisätty tarpeellisten tietojen antaminen väestön ja toimenpiteistä vastaavien viranomaisten ja laitosten lisäksi myös toimenpiteistä vastaaville muille toimijoille, joita esim. ydinlaitosonnettomuustilanteen hallinnassa on mukana. Pykälän 2 momenttiin on siirretty nykyisen asetuksen 3 :n 5 momentista säädös sisäisen pelastussuunnitelman tai ydinlaitoksen valmiussuunnitelman yhteen sovittamisesta ulkoisen pelastussuunnitelman kanssa.
4 Pykälän 3 momentti vastaisi nykyisen asetuksen 1 momenttia ja se eroaisi nykyisestä sääntelystä siinä, että momentin 1-3 kohdat olisivat uusia ja niissä edellytettäisiin ulkoisen pelastussuunnitelman sisältävän yleistiedot kohteena olevasta alueesta, tiedot alueen pelastusorganisaatiosta sekä alueella olevat suuronnettomuusvaarat. Edellä mainitut tiedot ovat keskeisiä pelastustoiminnalle ja ne on jo nykyisin vaadittu ulkoisiin pelastussuunnitelmiin sisäasiainministeriön ohjeessa Ulkoisen pelastussuunnitelman laatiminen (35/2009). Momentin 4 kohtaan lisättäisiin ydinlaitoksen, kaivannaisjätteen jätealueen ja ratapihan toiminnanharjoittaja sekä satama-alueen satamanpitäjä. Lisäksi kohtaa muutettaisiin siten, että niistä henkilöistä, joilla toiminnanharjoittajan edustajina tai satamaalueella satamanpitäjän edustajana on valtuudet käynnistää pelastustoimet alueella, ilmoitettaisiin vain tehtävänimike. Tällöin vältyttäisiin jatkuvilta kohtaan 4 tehtäviltä muutoksilta henkilöiden vaihtuessa. Henkilöistä voitaisiin tarvittaessa tehdä erillinen luettelo, jonka julkisuudesta päätettäessä tulisi huomioida viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 :n 1 momentti. Pelastustoiminnan johtamisesta säädetään pelastuslaissa. Pykälän 3 momentin kohdissa 7 ja 8 tuotantolaitos korvattaisiin termillä alue. Pykälän 8 kohtaan lisättäisiin vaatimus selvittää, miten toimitaan onnettomuusskenaarioiden mukaisissa tilanteissa. Edellä mainitut tiedot ovat keskeisiä pelastustoiminnalle ja ne on jo nykyisin vaadittu ulkoisiin pelastussuunnitelmiin sisäasiainministeriön ohjeessa Ulkoisen pelastussuunnitelman laatiminen (35/2009). Kohdan 9 mukaisesti väestölle annettaisiin tietoja onnettomuustapahtuman lisäksi myös onnettomuuden vaikutuksista. Tällä muutoksella on tarkoitus parantaa väestölle tiedottamista, jotta väestö onnettomuuden sattuessa saisi mahdollisimman kattavaa tietoa ja osaisi toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. 5 Valmisteluvaiheen kuuleminen ja asiakirjojen nähtäville asettaminen Pykälässä säädettäisiin valmisteluvaiheen kuulemistilaisuuden järjestämisestä ja ulkoisen pelastussuunnitelman luonnoksen asettamisesta julkisesti nähtäväksi. Pelastussuunnitelman nähtävillä olo tulisi järjestää myös, mikäli siihen olisi niiden tarkastamisen yhteydessä tehty oleellisia muutoksia. Pykälän 2 momentin mukaan ulkoisen pelastussuunnitelman valmisteluvaiheeseen liittyvästä kuulemistilaisuudesta tulisi ilmoittaa paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla vähintään 14 päivää ennen kuulemistilaisuutta. Momentissa lueteltaisiin ne tiedot, jotka ilmoituksessa tulisi olla suunnitelman tarkoituksen lisäksi. Kuulemistilaisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä tilaisuutta, jossa pelastuslaitos ja myös ulkoisen pelastussuunnitelman laadintaan osallistuneet toiminnanharjoittajat esittelevät valmistelussa olevaa suunnitelmaa ja jossa väestöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja mielipiteitä suunnitelmaan liittyen. Kuulemistilaisuudella ei siten viitata hallintolain (434/2003) 34 :ssä säänneltyyn asianosaisen kuulemiseen. Pykälän 3 momentissa viitattaisiin hallintolain 62 :ään, jossa säännellään asiakirjojen nähtäville asettamisesta. Hallintolain 62 :n 2 momentin mukaan asiakirjan nähtäville asettamisesta on ilmoitettava virallisessa lehdessä ja sen lisäksi viranomaisen ilmoitustaululla tai sellaisessa sanomalehdessä, josta vastaanottajan voidaan otaksua
5 parhaiten saavan tiedon. Ilmoituksesta on käytävä ilmi, mitä asia koskee sekä maininta siitä, missä ja mihin ajankohtaan saakka asiakirja pidetään nähtävillä. Saman pykälän 3 momentin mukaan ilmoituksessa on todettava, että tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä. Edellä mainitun lisäksi asiakirjan tulisi olla nähtävillä myös pelastuslaitoksen internet-sivuilla. Lisäksi momentissa viitattaisiin toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 :n 1 momenttiin, jossa säädetään salassa pidettävistä asiakirjoista. 6 Ulkoisista pelastussuunnitelmista tiedottaminen ja niiden tarkistaminen Pykälän 1 momentissa julkinen laitos korvattaisiin sanalla yhteisö. Tarkoituksena on, että tiedottaminen tulee kohdistaa myös muihin sellaisiin tiloihin kuin julkisiin laitoksiin, joissa voi olla samanaikaisesti paljon ihmisiä koolla, esim. kauppakeskukset ja liikuntakeskukset. Momentissa korostettaisiin tiedottamisen tärkeyttä myös 3 :n 3 momentissa mainituille tuotantolaitoksille. Ulkoisia pelastussuunnitelmia koskeva tieto voitaisiin sisällyttää tuotantolaitosten ja kaivannaisjätteen jätealueiden osalta väestölle toimitettavaan tiedotteeseen, josta säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 32 :ssä ja kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :ssä. Ydinlaitosten, ratapihojen ja satama-alueiden osalta noudatettaisiin soveltuvin osin edellä mainittua. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tarkemmin tiedottamisen uusimisesta, joka olisi tehtävä silloin, kun pelastussuunnitelmiin tehdään oleellisia muutoksia, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Väestölle tiedottamista ei tarvitsisi uusia pelkästään pelastussuunnitelmiin tehtyjen pienimuotoisten muutosten takia, joilla ei pelastustoiminnan kannalta ole merkitystä. Momentissa säädettäisiin lisäksi velvollisuudesta antaa toimintaohjeet väestölle suuronnettomuuden varalta molemmilla kansalliskielillä viittaamalla kielilakiin (423/2003), jonka 32 :n 1 momentin toisen virkkeen mukaan yksilön hengen, terveyden ja turvallisuuden sekä omaisuuden ja ympäristön kannalta oleellinen tieto tulee antaa koko maassa molemmilla kansalliskielillä. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin väestön turvallisuuden kannalta keskeisten tietojen saatavilla olosta ja 4 momentissa ulkoisista pelastussuunnitelmista tiedottamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioille. Pykälän 5 momentissa säädettäisiin pelastussuunnitelmien tarkistamisesta ja ajan tasalle saattamisesta. Väestölle tiedottamisessa on lisäksi otettava huomioon viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24. Säteilyvaarasta tiedottamisesta säädetään erikseen.
6 7 Ulkoisten pelastussuunnitelmien toteutumisen valvonnassa tarvittavien tietojen ilmoittaminen 8 Harjoitukset Pykälän 1, 2 ja 3 momenteissa säädettäisiin Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (aik. Turvatekniikan keskus), Liikenteen turvallisuusvirastolle, puolustushaaraesikunnalle, ympäristöviranomaisille ja ydinvoimalaitoksen luvanhaltijalle velvollisuus ilmoittaa aluehallintovirastolle sen toimialueella olevat alueet, joista vaaditaan turvallisuusselvitys, jätealueita koskeva toimintaperiaateasiakirja tai valmiussuunnitelma. Tiedonantovelvollisuudella varmistetaan aluehallintovirastojen valvontatoimet. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin siitä, mitä tietoja aluehallintovirastolle tulee antaa. Tiedoissa ei tarvitsisi olla enää mainintaa siitä, minkä perusteella alueelta vaaditaan turvallisuusselvitys tai toimintaperiaateasiakirja, koska niistä on säädetty seuraavissa alueita koskevissa muissa säädöksissä: 1) vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 30 ja 62 :ssä tarkoitetut tuotantolaitokset; 2) ympäristönsuojelulain (86/2000) 45 a :n 2 momentissa tarkoitettu kaivannaisjätteen jätealue; 3) vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annetun asetuksen (195/2002) 32 :n mukainen järjestelyratapiha; 4) vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja tilapäisestä säilytyksestä satama-alueella annetun asetuksen (251/2005) 8 :n mukainen satama-alue; 5) valtioneuvoston asetus ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä (735/2008). Pykälän 5 momentissa säädettäisiin siitä, että 1-3 momentissa tarkoitettua ilmoitusta aluehallintoviranomaiselle ei tarvitsisi tehdä, jos tietoihin ei ole tullut muutoksia edellisen ilmoituksen jälkeen. Pykälän 6 momentissa säädettäisiin ulkoisten pelastussuunnitelmien arvioinnista ja selvityksen antamisesta sisäasiainministeriölle. Aluehallintoviraston tulisi toimittaa sisäasiainministeriölle selvitys ulkoisista pelastussuunnitelmista vuosittain toukokuun loppuun mennessä (nykyisin selvitys tulee toimittaa lokakuun loppuun mennessä). Sisäasiainministeriön täytyy raportoida EU:lle pelastussuunnitelmista joka kolmas vuosi elokuun loppuun mennessä ja tällöin voitaisiin käyttää hyväksi aluehallintoviraston vuosittaisia selvityksiä eikä niitä tarvitsisi erikseen pyytää. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin ulkoiseen pelastussuunnitelmaan liittyvästä suunnitelmasta suuronnettomuusharjoitusten järjestämiseksi. Pykälän 2 momentin mukaisesti harjoitukset tulisi toteuttaa yhteistoiminnassa toiminnanharjoittajan tai ratapihalla toiminnanharjoittajan ja rataverkon haltijan tai satama-alueella satamanpitäjän ja pelastustoimintaan osallistuvien muiden viranomaisten kanssa vähintään kerran kolmessa vuodessa. Satamanpitäjä on määritelty 2 :n 8 kohdassa ja on rinnastettavissa toiminnanharjoittajaan.
7 Pykälän 3 momentin mukaan harjoituksista tulisi laatia raportti ja pelastussuunnitelmat tulisi tarkastaa harjoitusten perusteella tarvittaessa. Mainituilla seikoilla halutaan korostaa harjoitusten tärkeyttä varautumisessa suuronnettomuuksiin ja ne on sisällytetty myös sisäasiainministeriön ohjeeseen ulkoisten pelastussuunnitelmien laatimisesta. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin aluehallintoviraston tehtävästä valvoa ja seurata suuronnettomuusharjoitusten valmistelua, toteutusta ja tasoa sekä tarpeen mukaan osallistua niihin. Aluehallintoviraston tehtävänä ei enää olisi yhteensovittaa suuronnettomuusharjoituksia. Pykälän 5 momentin mukaan aluehallintovirastolla säilytettäisiin velvollisuus antaa selvitys toteutuneista harjoituksista. Enää ei kuitenkaan säädettäisi harjoitusten ilmoittamisesta sisäasiainministeriölle. Momenttiin lisättäisiin määräaika selvityksen ilmoittamisesta ulkoisten pelastussuunnitelmien tavoin. 9 Toimenpiderekisteriin merkitseminen 10 Voimaantulo Alaviite: Toimenpiderekisteriin tallennettavista tiedoista ehdotetaan säädettäväksi kuten voimassa olevassa asetuksessa. Asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan samanaikaisesti uuden pelastuslain (379/2011) kanssa. Asetuksella kumottaisiin sisäasiainministeriön asetus vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuuksien torjunnasta (541/2008). Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi informatiivinen viittaus siitä, että puolustusvoimien tuotantolaitokselle, järjestelyratapihalle ja satama-alueelle laadittavan ulkoisen pelastussuunnitelman laatimiseen liittyvästä kahden vuoden määräajasta on säädetty pelastuslain 112 :n 3 momentin 15 kohdassa. Ennen asetuksen voimaantuloa voitaisiin ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Euroopan unionin neuvoston 9.12.1996 antama direktiivi vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta 96/82/EY sekä sen muuttamisesta annettu direktiivi 2003/105/EY; Euroopan parlamentin ja neuvoston 15.3.2006 antama direktiivi 2006/21/EY kaivannaisteollisuuden jätehuollosta ja direktiivin 2004/35/EY muuttamisesta; Euroopan unionin neuvoston 27.11.1989 antama direktiivi 89/618/Euratom säteilyvaaratilanteessa tarvittavia suojelutoimenpiteitä ja noudatettavia ohjeita koskevien tietojen antamisesta väestölle.