TEKSTITYS DIGITAALISESSA TV- LÄHETYKSESSÄ JA YLEN TEKSTITYKSEN ONGELMISTA

Timo Moilanen TEKSTITYS DIGITAALISESSA TV- LÄHETYKSESSÄ JA YLEN TEKSTITYKSEN ONGELMISTA Opinnäytetyö Tietotekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2008

KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 9.5.2008 Tekijä(t) Timo Moilanen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Tietotekniikan koulutusohjelma Mediatekniikka Tekstitys digitaalisessa TV-lähetyksessä ja YLEn tekstityksen ongelmista Tiivistelmä Analogiset televisiolähetykset loppuivat kokonaan Suomessa 31.8.2007. Digiaikaan siirtyminen ei kuitenkaan sujunut aivan tuskattomasti. YLEn kanavien tekstityksen toistossa oli ongelmia suurella määrällä käyttäjiä ja suunniteltu vuorovaikutteisuus MHP-sovelluksilla jäi vain marginaalisen pienen käyttäjäkunnan kokemukseksi. Hyvänä puolena on, että TV-lähetysten kuvanlaatu parani, kanavien määrä kasvoi ja kauan kaivattu maksukanavien katselu mahdollistui myös antennitalouksissa. Tästä huolimatta osa TV-luvan maksajista oli niin tyytymättömiä digitaalisiin TV-lähetyksiin ja tekstityksen ongelmiin, että he päättivät jättää digisovittimen hankkimatta ja näin ollen myös TV-luvan maksamatta, vaikka YLE vakuuttikin, että tekstitysongelmat johtuivat digisovittimien ohjelmistoista eikä heidän lähetyksistään. Tutkin työssäni sitä, olisiko ohjelmistopäivityksellä vaikutusta digisovittimien tekstitysten toistamisen laatuun. Tämän toteutin laskemalla ensin käytössäni olevien digisovittimien tekstitysongelmien määrää senhetkisillä ohjelmistoilla, suorittamalla ohjelmistopäivityksen jälkeen uuden laskennan ja vertaamalla tuloksia toisiinsa. Käytössäni olevissa digisovittimissa vain osassa oli tekstitysongelmia. Suoritin ohjelmistopäivityksen sellaiselle digisovittimelle, jossa tekstitysongelmia oli paljonkin. Tekstitysongelmat eivät poistuneet aivan kokonaan, mutta ongelmat vähenivät silti mielestäni ratkaisevasti, alle kymmenesosaan alkuperäisestä. Testaukseni perusteella päädyin tulokseen, että YLEn tekstitysongelmat eivät johdu heidän lähetyksistään vaan digisovittimien puutteellisista ohjelmistoista. Asiasanat (avainsanat) Digisovittimet, tekstitys, digitaalinen televisio, televisiotoiminta, Sivumäärä Kieli URN 28 Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn200867348 Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Timo Mynttinen

DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis 9.5.2008 Author(s) Timo Moilanen Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Information Technology Media Technology Subtitles in digital TV broadcasts and about YLE s subtitle problems Abstract The analog television broadcasts ended completely in Finland on 31 st of August 2007. The transition to digital age was not as easy as predicted. A great deal of users had problems with YLE's channels subtitles and the planned interactivity with MHP-applications was only used by a very small minority of the users. As a good side, the quality of TV broadcasts got better, the amount of channels increased and long missed pay-channel feature became possible also in terrestrial television households. Even still, some of the TV license payers were so unsatisfied with the digital TV broadcasts and the subtitle problems that they desided not to purchase any set-top box (STB) and so also not to pay the TV lisence any longer, even thought YLE assured that the subtitle problems are caused by faulty firmware in STB's and not by their broadcasts. In my work I investigated the impact of firmware updates on the STB's ability to reproduce the correct subtitles. This was accomplished by calculating the amount of subtitle problems on the STB's available for me with their current firmwares, re-calculating the amount of subtitle problems on the STB's after performing firmware updates and comparing the results together. Only few of the STB's available to me had subtitle problems. I perfomed the firmware update on a STB which had plenty of subtitle problems. Even thought the subtitle problems did not stop completely but they decreased remarkably, to less than one tenth of the original. After this investigation I came to the conclusion that the subtitle problems are not caused by YLE's broadcasts but by the imperfect firmwares of the STB's. Subject headings, (keywords) Set-top boxes, subtitling, digital television, television operations Pages Language URN 28 Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn200867348 Remarks, notes on appendices Tutor Bachelor s thesis assigned by Timo Mynttinen

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 DIGI-TV... 2 2.1 Digi-TV Suomessa... 2 2.2 Digi-TV:n tuomat edut... 4 2.3 DVB-standardiperhe... 4 2.3.1 DVB-T... 5 2.3.2 DVB-C... 6 2.3.3 DVB-S... 7 2.3.4 DVB-H... 7 2.4 MHP... 7 2.5 Antenniverkossa näkyvät kanavat... 8 2.5.1 Kanavanippu A... 9 2.5.2 Kanavanippu B... 9 2.5.3 Kanavanippu C... 9 2.5.4 Kanavanippu E... 9 2.5.5 Kanavanippu D eli MobiiliTV kanavat... 10 3 TEKSTITYS DIGI-TV:SSÄ... 11 3.1 DVB-tekstitys... 11 3.2 Äänitekstitys... 12 3.3 YLEn tekstitysongelmat... 12 3.4 Digisovittimen ohjelmistopäivitys... 12 4 DIGISOVITTIMEN OHJELMISTOPÄIVITYKSEN TEKEMINEN JA SEN VAIKUTUS YLEN TEKSTITYKSEN TOIMIVUUTEEN... 14 4.1 Testauksen ensimmäisessä vaiheessa käytetyt digisovittimet... 15 4.2 Testauksen ensimmäinen vaihe... 15 4.2.1 Ensimmäinen testausjakso (1 h)... 15 4.2.2 Toinen testausjakso (1 h)... 16 4.3 Ohjelmistopäivityksien tekeminen kotona... 16 4.3.1 Philips DTR2000/00... 17 4.3.2 Handan DVB-T 9800... 19 4.4 Testauksen kolmas vaihe... 21

4.4.1 Testauksen kolmannessa vaiheessa käytetyt digisovittimet... 21 4.4.2 Kolmas testausjakso (2 h)... 21 5 YHTEENVETO... 22 LÄHTEET... 24

TYÖSSÄ KÄYTETYT TERMIT JA KÄSITTEET YLE MHP STB DVB Digi-TV idtv ATSC ISDB DTMB DMB-T/H DVD DVB-T DVB-C DVB-S DVB-H MUX OCAP ACAP OTA PID PTS CLUT CONAX WSS SDTV HDTV Yleisradio Oy Multimedia Home Platform Set-top box, digisovitin, digiboksi Digital Video Broadcasting Digitaaliset televisiolähetykset Integrated Digital Television Advanced Television Systems Committee Integrated Services Digital Broadcasting Digital Terrestrial Multimedia Broadcast Digital Multimedia Broadcast-Terrestrial/Handheld Digital Video/Versatile Disc Digital Video Broadcasting - Terrestrial Digital Video Broadcasting - Cable Digital Video Broadcasting - Satellite Digital Video Broadcasting - Handheld multipleksi, kanavanippu Open Cable Application Platform Advanced Common Application Platform Over The Air - ohjelmiston päivitys lähetteestä Page ID Presentation Time Stamps Colour Look-Up Maksukorttijärjestelmä Wide Screen Signalling Standard-Definition Television High Definition Television

1 JOHDANTO 1 Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen televisiolähetysten digitalisoinnista 18.5.1996. Toteutustekniikaksi valittiin eurooppalainen DVB-standardiperhe (Digital Video Broadcasting). Viralliset digi-tv eli digitaaliset televisiolähetykset aloitettiin Suomessa 27.8.2001, antenniverkon koelähetykset aloitettiin jo lokakuussa 1997. Analogiset televisiolähetykset loppuivat kokonaan 31.8.2007. Digitaalisten lähetysten alkaminen ei kuitenkaan sujunut ongelmitta. Kaikki suunnitellut kanavat eivät edes aloittaneet lähetyksiään ja YLEn kanavilla ilmeni tekstitysongelmia johtuen muista kanavista poikkeavasta DVB-tekstityksestä sekä puutteellisista digisovittimista. Kaiken kaikkiaan aloitti 27.8.2001 suunnitellusta 13 kanavasta toimintansa vain kahdeksan kanavaa, joista neljä (YLE TV1 ja YLE TV2, MTV3 ja Nelonen) näkyi jo aiemmin analogisina lähetyksinä. Neljä täysin uutta kanavaa (YLE Teema, YLE24, YLE FST sekä Urheilukanava) aloitti lähetyksensä suunnitellusti 27.8.2001. Näistä vastoinkäymisistä sekä vuorovaikutteisuuden mahdollistamaa MHP eli Multimedia Home Platform -standardia hyödyntävien digisovittimien korkea hinta ja huono saatavuus johtivat tilanteeseen, jossa kuluttajat eivät olleet heti innokkaita siirtymään digi-tv-teknologian käyttäjiksi, vaan päättivät odotella digisovittimien kehittymistä ja niiden hinnan laskua. Tästä johtuen Valtioneuvosto joutui tekemään 4.11.2004 periaatepäätöksen, jolla lykättiin alkuperäistä aikataulua lopettaa analogiseen tekniikkaan perustuva televisiopalvelu jo 31.12.2006 nykyisten analogisten toimilupien päättyessä. Työssäni esittelen digi-tv:n historiaa, DVB-standardit ja digi-tv-tekniikan perusteet sekä tutkin, johtuvatko YLEn kanavien tekstitysongelmat tiettyjen digisovittimien ominaisuuksista/ohjelmistoversioista vai ovatko ongelmat lähetyspohjaisia tutkimalla YLEn lähetyksiä usealla eri digisovittimilla, suorittamalla ohjelmistopäivityksiä ja vertailemalla saatuja tuloksia.

2 DIGI-TV 2 Käsitteen digi-tv voi ymmärrettävästi käsittää väärin. Käsitteellä tarkoitetaan itse TV-lähetysten digitaalista jakeluketjua ja sen standardeja eli yksinkertaistettuna itse digitaalisia televisiolähetyksiä eikä siis digivirittimellä varustettua televisiota, niin kutsuttua idtv:tä. Suomessa, muualla Euroopassa, Australiassa sekä useissa Aasian maissa käytetään DVB-standardia. Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Koreassa käytetään Yhdysvalloissa luotua ATSC-standardia. Japanissa on kehitetty oma ISDBstandardinsa, joka on käytössä myös Brasiliassa. /1, s.39./ Kiinassa on kehitetty oma DTMB-standardinsa, joka aikaisemmin tunnettiin lyhenteellä DMB-T/H, mutta jota ei ole vielä otettu laajaan käyttöön /2/. 2.1 Digi-TV Suomessa 31.8.2007 Suomesta tuli kolmas maa, joka lopetti analogiset televisiolähetykset kokonaan. Edelle ehtivät vain pinta-alaltaan huomattavasti pienemmät maat Luxemburg (1.9.2006) ja Alankomaat (11.12.2006). /3, s. 1./ Muut Euroopan maat tulevat huomattavasti perässä, Euroopan Unioni on suositellut jäsenmaitaan toteuttamaan digitalisointiuudistuksen vuoteen 2012 mennessä /4/. 25.9.1997 Espoon Kivenlahden lähettimellä tehtiin Suomen ensimmäinen koelähetys digitaalisessa TV-verkossa. Toukokuussa 2000 käynnistettiin lähetysverkon rakentaminen ja jo 27.8.2001 alkoivat viralliset digitaaliset televisiolähetykset antennija kaapeliverkossa. Digitaaliset satelliittilähetykset alkoivat jo vuonna 1999 Canal Digitalin toimesta. Vuoden 2002 alkuun mennessä digitaalisten televisiolähetysten näkyvyysalue kattoi jo noin 70 % Suomen kotitalouksista (kuva 1). /1, s. 54; 5, s. 8./ Kuva 1. Digitaalisten TV-lähetyksien näkyvyys alkuvuonna 2002 (Digita).

3 Suomessa antenniverkon lähetyksiin tarvittavat radio- ja TV-verkkoon lähetysasemat, mastot ja muun jakelutekniikan omistaa ja ylläpitää Digita Oy joka alun perin oli YLEn kokonaan omistama tytäryhtiö, mutta joka myytiin ranskalaiselle TDFkonsernille. Digitan oman tiedotteen mukaan myynti tapahtui: radion ja television digitalisointiin sekä toimilupamaksun puolituksesta aiheutuneiden tulonvähennysten kattamiseen /6; 7/. Kaapeliverkkoa ylläpitävät edelleen paikalliset kaapeliyhtiöt joskin osa yhtiöistä on toiminnan tehostamiseksi ja digitaalisia ohjelmapalveluja tarjotakseen (liittoutuneet ja) perustaneet super head endejä, joista voidaan keskitetysti hoitaa ohjelmanjakelu ja signaalinkäsittely. Näitä super head end -toimijoita ovat Welho (entinen Helsinki Televisio Oy), Suomen 3 KTV Oy, Turun Kaapelitelevisio Oy, Tampereen Tietoverkko Oy ja Vaasan Läänin Puhelin. /8, s. 21./ Kesällä 2007 myynnissä olleista digisovittimista 73 % oli maksukorttipaikka (CONAX) maksukanavien katselua varten. Noin kolmasosa myynnissä olleista laitteista oli tallentavia ja noin neljäsosa laitteista oli varustettu kahdella virittimellä, jotta tallentaessa yhtä kanavaa on mahdollista samanaikaisesti katsella toista kanavaa. /9./ 2008-vuoden maaliskuuhun mennessä 95 % TV-talouksista oli Finnpanelin tutkimuksen mukaan hankkinut digisovittimen (kuva 2). Melkein kolmasosa talouksista, joissa digisovitinta ei vielä ollut, ilmoitti, ettei edes suunnittele hankintaa. /10./

Kuva 2. Digisovittimien yleisyys TV-talouksissa (Finnpanel.fi). 4 2.2 Digi-TV:n tuomat edut Digi-TV mahdollisti maksukanavat ensimmäistä kertaa antenniverkossa. Analogisella tekniikalla ei ollut mahdollista varmentaa asiakkaiden katseluoikeutta antenniverkossa mutta nykyään digisovittimien maksukorttipaikkaan asetetulla salauksenpurkukortilla tämä on yksinkertaista /5, s. 10/. Kuvanlaatu TV-lähetyksissä on parantunut ja analogisten lähetysten loputtua on digitaalisten kanavien määrää pystytty kasvattamaan pienentämällä kanavan tarvitseman lähetyssignaalin kaistan tarvetta kuvan häviöllisellä MPEG-2- pakkauksella, jota käytetään myös esimerkiksi DVD-videolevyillä. Pakkaus perustuu vain sellaisten videokuvan elementtien lähettämiseen, jotka ovat muuttuneet edellisestä videoruudusta. Tällaista pakkausmenetelmää käytettäessä jatkuvasti muuttuva kuva esimerkiksi nopeavauhtinen urheilu vaatii enemmän lähetyskaistaa kuin esimerkiksi rauhallinen studiokeskustelu, jolloin kuvan laatua pystytään vielä parantamaan kanavien dynaamisella multipleksoinnilla eli kanavanippuun pakkaamalla, jolloin koko kanavanipun käyttämä kaista pysyy vakiona (22 Mb/s) mutta yksittäisten kanavien käyttämän kaistan määrää (3-6 Mb/s) muutetaan dynaamisesti tarpeen mukaan. /5, s.5; 1, s. 37/ Laajakuvatelevisioiden omistajien iloksi digitaalisissa televisiolähetyksissä ohjelmat voidaan lähettää 16:9 kuvasuhteella, koska digisovitin muuntaa vastaanotetun kuvan vastaanottajan määrittelemään kuvasuhteeseen lähetykseen lisättyä WSS-tietoa (Wide Screen Signalling) hyväksikäyttäen. /11./ Analogisissa lähetyksissä käytettiin pääsääntöisesti 4:3 kuvasuhdetta. 2.3 DVB-standardiperhe Suomessa käytössä olevaan DVB-standardiperheeseen kuuluu seuraavat jäsenet: DVB-T eli Digital Video Broadcasting - Terrestrial, antenniverkon digitaalisiin lähetyksiin.

DVB-C eli Digital Video Broadcasting - Cable, kaapeliverkon digitaalisiin lähetyksiin. DVB-S eli Digital Video Broadcasting - Satellite, digitaalisiin satelliittilähetyksiin. DVB-H eli Digital Video Broadcasting - Handheld, MobiiliTV-verkon digitaalisiin lähetyksiin. /1, s. 39./ 5 Standardiperheen jäsenet eroavat toisistaan muun muassa käyttämänsä modulaation osalta. Tästä johtuen yhteen verkkoon suunnitellut laitteet eivät toimi toisessa verkossa. Kuluttajalle tämä aiheuttaa lisähaittaa esimerkiksi muutettaessa eri järjestelmää käyttävään talouteen, jolloin edessä on uusia laitehankintoja /8, s. 19/. Poikkeuksiakin toki on, esimerkiksi kaapeliyhtiö Welho on ilmoittanut asiakaspalvelunsa kautta lähettävänsä testitarkoituksissa myös maksuttomat antenniverkon kanavat, koska verkossa on ylimääräistä kapasiteettia, ainakin vuoteen 2009 asti /12/. Mikä tarkoittaa siis, että Welhon kaapeliverkossa voi käyttää sekä DVB-C että DVB-T-standardia tukevia laitteita. Lisäksi useimmissa idtv:eissä on sekä DVB-T- että DVB-C-virittimet, koska itse television hintaan nähden tämä lisäkulu on suhteellisen pieni. 2.3.1 DVB-T Analogisessa antenniverkon lähetyksessä jokainen televisiokanava tarvitsi oman 8 MHz taajuusalueen, mutta digitaalisessa lähetyksessä samaan taajuusalueeseen saadaan viidestä kuuteen televisiokanavaa (sekä muutamia radiokanavia näin haluttaessa) kuvan häviöllisellä MPEG-2-pakkauksella ja yhdistämällä kanavat samaan multipleksiin eli kanavanippuun. Antenniverkossa yksi 8 MHz:n taajuusalue pystyy välittämään multipleksoituna noin 22 Mb/s:n bittivirtaa. /1, s. 38./ Tämä taajuuksien tehokkaampi käyttö laskee huomattavasti antenniverkon lähetysten jakelukustannuksia /13, s. 267/. DVB-järjestelmässä käytetään kuvasignaalia, jonka tarkkuudeksi on määritelty 720x576 pikseliä., jota myös kutsutaan SDTV:ksi (Standard-Definition Television). DVB-T -järjestelmä kykenisi käyttämään myös tarkempaa, 1280x720 pikselin tarkkuutta (kuva 3) eli HDTV-tarkkuutta (High Definition Television eli

6 teräväpiirtotelevisio), mutta koska HDTV-lähetyksen vaatima bittivirta (noin 20 Mb/s) käytännössä vaatisi koko kanavanipulle varatun bittivirran (noin 22 Mb/s), lähetysten jakelukustannukset ja kanavien määrä palaisi samalle tasolle kuin ennen lähetysten digitalisointia. /11; 14, s. 1./ Kuva 3. SDTV-kuva verrattuna HDTV-kuvaan (CanalDigital.fi). 2.3.2 DVB-C Kaapeliverkossa taajuusalue on sama 8 MHz, mutta ulkoisten häiriöiden puuttuessa se pystyy välittämään jopa 38 Mb/s:n bittivirran, joka riittää jopa 10 digitaalisen televisiokanavan lähetykseen. Lisäksi kaapeliverkossa on käytössä enemmän taajuusalueita kuin antenniverkossa, joten kaapeliverkon lähetyspotentiaali on antenniverkkoa huomattavasti parempi. /1, s.38./ Kaapeliverkon suuri lähetyspotentiaali on myös mahdollistanut HDTV-lähetykset. Normaali DVB-C -sovitin ei pysty HDTV-signaalia käsittelemään eikä normaali televisio toistamaan joten, HDTV-lähetysten seurantaan tarvitaan HDTV-sovitin ja teräväpiirtotelevisio. HDTV-sovittimella ja teräväpiirtotelevisiolla voi toki seurata SDTV-lähetyksiä normaalisti.

2.3.3 DVB-S 7 Digitaaliset satelliittilähetykset käyttävät korkeita lähetystaajuuksia ja laajoja taajuusalueita. Käytössä voi olla jopa 2000 MHz:n taajuusalue, josta käyttämällä sekä pysty- että vaakapolarisaatiota signaalitilaa saadaan jopa 4 GHz:n verran, jolloin lähetykseen mahtuu helposti jopa tuhansien televisiokanavien sisältö. /1, s.38-39./ Satelliittilähetysten suuri lähetyspotentiaali on myös mahdollistanut HDTV-lähetykset. Normaali DVB-S -sovitin ei pysty HDTV-signaalia käsittelemään eikä normaali televisio toistamaan, joten HDTV-lähetysten seurantaan tarvitaan HDTV-sovitin ja teräväpiirtotelevisio. HDTV-sovittimella ja teräväpiirtotelevisiolla voi toki seurata SDTV-lähetyksiä normaalisti. 2.3.4 DVB-H DVB-H standardi on pitkälti yhteensopiva DVB-T standardin kanssa jotta voidaan käyttää samoja lähetyslaitteita. DVB-H on optimoitu kevyille, taskukokoisille ja akkukäyttöisille päätelaitteille ja käyttääkin lähetyksissään pientä, 320x240 pikselin tarkkuutta. /15; 16./ 2.4 MHP Ehkä huonoiten toteutunut digi-tv:n ominaisuus on vuorovaikutteisuus. Suurin syy vuorovaikutteisuuden toteutumattomuuteen lienee MHP-standardin ensiversion valmistuminen vasta vuoden 2000 helmikuussa /17, s. 194/. Digilähetyksensä jo aloittaneiden toimijoiden ei ollut helppoa siirtyä sen käyttöön jälkikäteen /1, s. 39/. Lisäksi monet MHP-palvelut eivät saavuttaneet suosiota laajakaistan nopeasti laajentuneen käytön ansiosta ja koska MHP:n vaatima paluukanavayhteys oli useimmissa laitteissa toteutettu hitaalla puhelinmodeemilla /18, s. 10; 5, s. 9/. Suomi oli ensimmäinen maa, joka otti MHP-standardin käyttöön jo vuonna 2001 /19, s. 1; 20/. Ensimmäinen MHP-yhteensopiva laite tuli myytiin kuitenkin vasta toukokuussa 2002 ja sekin oli hulppeat 4 000 euroa maksava idtv (Sony Wega NX100), joka ei varsinaisesti houkutellut kuluttajia MHP:n käyttäjiksi /21/.

Ensimmäinen MHP-yhteensopiva digisovitin (i-can) tuli myyntiin vielä sitäkin myöhemmin, marraskuussa 2002 /22/. Nämä molemmat laitteet olivat vielä kaiken lisäksi pelkästään DVB-T yhteensopivia, joten kaapeliverkon käyttäjät (n. 50 % television katsojista), joilla paluukanavan hitausongelmaa ei olisi ollut, joutuivat odottamaan vielä toukokuuhun 2006 asti, kunnes myyntiin tuli ensimmäinen kaapeliverkkoon soveltuva laite (Medion MDC 3220) /23/. 8 Laitekannan pienuuden vuoksi (alle 20 000 myytyä MHP-palveluja tukevaa digisovitinta vuoteen 2006 mennessä) esimerkiksi MTV3 ilmoitti keväällä 2006 keskeyttäneensä MHP-palveluiden tukemisen ja YLE lopetti toistaiseksi MHPpalvelut kuvan laadun parantamiseksi vuoden 2007 loppuun mennessä /24, s. 1; 25/. Omituisinta MHP häviämisessä YLEn tarjonnasta on se, että asiasta ei ole löydettävissä mitään virallista ilmoitusta, vaan käyttäjien huomattua MHP-palveluiden poissaolon heidän kyselyynsä vastattiin asiakaspalvelusta seuraavasti: MHP-palvelut on toistaiseksi poistettu digilähetteestä kuvan laadun parantamiseksi /26/. Tarkoittaneeko tämä sitä, että YLE ei ole vielä lopullisesti haudannut MHP:tä eikä siksi halua säikytellä kuluttajia ilmoituksilla MHP-palveluiden loppumisesta? Vielä tänäkin päivänä digi-tv:stä tietoja jakavalla digitv.fi-sivustolla uusimpana tietona MHP:stä on lista vuoden 2007 palveluista eikä sivuilla ole mainintaa, että MHP-palvelut eivät olisi enää käytettävissä /27/. Parhaiten ehkä MHP:n epäonnistumista kuvaa se, että YLEn lopetettua MHP-palvelut kanavillaan asiasta ei noussut käyttäjien keskuudessa isoa asiaa, vaan käyttäjät antoivat hiljaisen suostumuksensa vaikenemalla MHP:n hautaansa. Suurin osa suomalaisista digi-tv:n käyttäjistä ei vieläkään edes tiedä, mitä MHP-palvelut olivat tai olisivat voineet olla. 2.5 Antenniverkossa näkyvät kanavat Tällä hetkellä Suomessa on käytössä 4 (kuva 4) + 1 kanavanippua: 4 kanavanippua normaaleille DVB-lähetyksille sekä lisäksi kanavanippu D, joka on varattu yksinomaan MobiiliTV-verkon käyttöön. /28./

9 Kuva 4. Kanavaniput antenniverkossa (Digita.fi). 2.5.1 Kanavanippu A Kanavanippua A on YLEn käytössä ja siihen kuuluu 5 televisiokanavaa (YLE TV1, YLE TV2, YLE FST5, YLE Teema ja YLE TV1+) ja 5 radiokanavaa (Ylen Klassinen, YLE Radio Peili, Yle FSR+, YLE Mondo ja YLE Radio Extrem). Kanavanippu kattaa 99.9 % Suomen väestöstä. /28./ 2.5.2 Kanavanippu B Kanavanippu B on MTV Oy:n ja SW Television Oy:n käytössä ja siihen kuuluu 4 maksutonta (MTV3, Nelonen, Sub ja JIM) ja 3 maksullista kanavaa (MTV3 MAX, Sub Juniori ja Sub Leffa). Kanavanippu kattaa 99,9 % Suomen väestöstä. /28./ 2.5.3 Kanavanippu C Kanavanippu C on muille kanaville varattu kanavanippu. Siihen kuuluu viisi maksutonta televisiokanavaa (Urheilukanava, The Voice, KLUBI.TV, IskelmäTV ja IskelmäTV Harju&Pöntinen) ja kahdeksan maksullista kanavaa (Canal+First, Canal+Hits, Canal+Sport1, Canal+Sport2, Canal69, Disney Channel, Urheilu+Kanava ja DIGIVIIHDE). Kanavanippu kattaa 78 % - 90,4 % Suomen väestöstä. /28./ 2.5.4 Kanavanippu E Kanavanippu E:hen kuuluu 8 maksullista kanavaa (MTV3 Fakta, Discovery Channel, Eurosport, MTV Finland, Nickelodeon, SVT Europa, PlusTV ja KinoTV) jotka vaativat joko Canal Digital- tai PlusTV-maksukortin toimiakseen. Kanavanippu

hyödyntää analogisten lähetysten loppumisen vapauttamaa taajuusaluetta. Kanavanippu kattaa 95 % Suomen väestöstä. /28./ 10 2.5.5 Kanavanippu D eli MobiiliTV kanavat MobiiliTV-verkossa näkyvät ainoastaan MTV3, Nelonen ja The Voice -kanavat. Lisäksi verkossa kuuluu The Voice -radiokanava. Kanavanippu kattaa 40 % Suomen väestöstä (kuva 5). /29./ MobiiliTV:n vastaanottoon tarvitaan DVB-Hvastaanottimella varustettu päätelaite: matkapuhelin tai tulevaisuudessa myös taskutelevisio /30/. Kuva 5. MobiiliTV:n näkyvyysalueet (MobiiliTV.fi).

3 TEKSTITYS DIGI-TV:SSÄ 11 Analogisissa televisiolähetyksissä ainoa mahdollinen tekstitysmenetelmä oli ennen video-signaalin lähettämistä niin sanotusti polttaa haluttu tekstitys suoraan videokuvaan, jolloin se voitiin lähettää osana itse video-signaalia. Digi-TV:ssä tämä on mahdollista toteuttaa myös eri tavalla, DVB-tekstityksenä. 3.1 DVB-tekstitys DVB-tekstityksessä tekstitystä ei polteta osaksi lähetettävää kuvaa, vaan tekstitys lähetetään erillisenä bittivirtana ja digisovittimen tehtäväksi jää koota ääni, kuva ja tekstitysbittivirrasta toimiva ja oikein ajastettu ohjelmakokonaisuus /31, s. 3/. Tämä tekniikka mahdollistaa usean tekstityskielivaihtoehdon valitsemisen, tekstityksen kokonaan pois jättämisen sekä näkövammaisille tai muille lukemisesteisille tarkoitetun äänitekstityksen käytön /32, s.45/. DVB-tekstitystä varten on kehitetty oma fonttityyppinsä (Tiresias), joka on selkeä ulkonäöltään ja helppolukuinen. DVB-tekstityksen fontti on käytännössä bittikarttoja, joten niiden avulla voidaan helposti esittää myös erikoismerkkejä, kuten kiinan-, japanin- jne. kirjoitusmerkkejä sekä käyttää eri värejä osoittamaan, kenen puhetta tekstitetään. Tekstiä voidaan myös tehostaa käyttämällä esimerkiksi lihavointia, kallistusta ja alleviivausta, mutta ne saattavat toisaalta heikentää tekstin luettavuutta. /11./ DVB-tekstityksessä käytetään CLUT -taulukkoja (Colour Look-Up) graafisten elementtien värien määrittämisessä. Taulukkojen avulla bittien siirtotarvetta saadaan vähennettyä, sillä 24-bittinen värikartta voidaan esittää 8-bittisen ennalta sovitun taulukon ja pienehkön bittimäärän avulla. Tekstitys vie bittivirrasta vain noin 50-100 kbit/s, riippuen tekstin fonttien koosta ja väristä. /11./ Tekstitys voidaan liittää multipleksiin erillisenä bittivirtana, koska MPEG-2 - järjestelmän määrityksiin kuuluu graafisten elementtien siirtäminen. Tekstitys voidaan lähettää joko kanava- tai multipleksikohtaisena bittivirtana. PID-koodin (Page ID) avulla digisovitin poimii vastaanottamastaan bittivirrasta sivun mittaisen paketin

tekstitysdataa ja PTS -ajastus ja kohdistuskoodin (Presentation Time Stamp) ohjeiden mukaisesti sijoittaa sen näyttöruudulle. /11./ 12 3.2 Äänitekstitys DVB-tekstityksen ideointivaiheessa ei aikanaan osattu ennakoida näkövammaisten lisäpalveluja ja siitä syystä tekstitysstandardista jäi puuttumaan kielivalinnan määritykset tähän tarkoitukseen. YLE päätti ratkaista ongelman valitsemalla kielivalinnan Hollanti tähän käyttöön, koska sen arvioitiin olevan sellainen kieli, jota ei muuten tulla Suomen kanavilla käyttämään. /33./ Valitsemalla ensisijaiseksi audioksi suomen tilalle hollanti saadaan tekstitys kuuluviin äänirobotin avulla. Samaa tekniikkaan on myöhemmin hyödynnetty niin sanotuissa Puhuva pää -chateissa MTV3-kanavalla. Outona yksityiskohtana huomasin, että vaikka digisovitin jätti tekstityksen näyttämättä, niin äänirobotti kuitenkin luki sujuvasti kyseisen tekstityksen. Tämä seikka paljastaa sen, että äänirobotin toiminnot eivät tapahdu digisovitin päässä, vaan äänirobotin ääni tulee todellakin omana ääniraitanaan, johon on myös miksattu mukaan alkuperäinen ääniraita. 3.3 YLEn tekstitysongelmat Valitettavan usein YLEn kanavia katsottaessa digisovittimet eivät pysty tehtäväänsä onnistuneesti suorittamaan, jolloin tekstitys puuttuu kokonaan, osittain tai joskus synkronointi pettää ja tekstitys tulee väärään aikaan. Kuluttajaviraston tiedotteen mukaan tekstitysongelmaisia digisovittimia ei tarvitse sietää, vaan myyjä vastaa loppukädessä laitteen teknisestä toimivuudesta eli jos teksti ei näy lainkaan tai tekstityksessä on jatkuvasti puutteita, virhe hyvitetään joko korjaamalla laite, vaihtamalla se uuteen tai purkamalla kauppa /34/. Toki digisovittimen korjaamista voi yrittää myös kotona tekemällä sille ohjelmistopäivityksen. 3.4 Digisovittimen ohjelmistopäivitys Ohjelmistopäivitys pitäisi onnistua yksinkertaisesti, jos antenniverkosta on saatavilla kyseiseen digisovittimeen sopiva päivitys, niin kutsuttu OTA-päivitys (Over The Air).

13 Mutta koska antenniverkon jakelussa olevat päivitykset maksavat laitevalmistajille, niiden saatavuus on lyhytaikaista. Jos antenniverkosta ei ole saatavilla päivitystä, kannattaa ottaa yhteyttä joko laitteen myyjään, maahantuojaan tai maahantuojan huoltoon /35/. Jos käyttäjä on kokeneempi tietokoneasioissa, voi hän myös etsiä Internetistä digisovittimeensa sopivan päivityksen, jos sellainen on saatavilla ja käyttää digisovittimen Ethernet-, USB- tai sarjaporttia päivityksen tekemiseen kotitietokoneella.

4 DIGISOVITTIMEN OHJELMISTOPÄIVITYKSEN TEKEMINEN JA SEN VAIKUTUS YLEN TEKSTITYKSEN TOIMIVUUTEEN 14 Työssäni lähdin tutkimaan DVB-tekstityksen ongelmia YLEn kanavilla. YLEn kanavien tekstityksessä on ollut muun muassa seuraavia ongelmia: tekstitys puuttuu kokonaan, osittain tai joskus synkronointi pettää ja tekstitys tulee väärään aikaan sekä joskus tekstitys jää näkymään liian pitkäksi aikaa ruudulle. YLEn mukaan ongelmat johtuvat digisovittimien huonoista ohjelmistoversioista, ja YLE neuvoo kuluttajaa hankkimaan ohjelmistopäivityksen digisovittimelleen. Tekstitysongelmien johtuminen digisovittimien ohjelmistoversiosta kuulostaa toki uskottavalta, mutta auttaako ohjelmistopäivitys oikeasti tähän vaivaan? Voisiko taustalla olla oikeasti YLEn lähetyksissä oleva vika? Niin monet kuluttajat ovat valittaneet tekstitysongelmista, että tuntuu oudolta, että heidän kaikkien käyttämien digisovittimien ohjelmistoissa olisi jotain vikaa. Lähdin tutkimaan tätä mielenkiintoista ja edelleen ajankohtaista ongelmaa rakentamalla tekstityslaboratorion, jonne hankin viisi digisovitinta ja viisi televisiota YLEn lähetysten tekstityksen yhtäaikaista seurantaa varten. Testauksen ensimmäisessä vaiheessa tutkin käytössäni olevien digisovittimien tekstityksen toistamisominaisuuksia niiden senhetkisillä ohjelmistoversioilla ja dokumentoin tulokset. Testauksen toisessa vaiheessa tutkin, moneenko käytössäni olevaan digisovittimeen on tarpeellista ja mahdollista saada ohjelmistopäivitys, jonka jälkeen suoritin ja dokumentoin ohjelmistopäivityksen eri vaiheet. Testauksen kolmannessa vaiheessa tutkin ohjelmistopäivitysten vaikutuksia tekstityksen toistamisen onnistumiselle toistamalla ensimmäisen vaiheen testauksen ohjelmistopäivityksen jälkeen.

4.1 Testauksen ensimmäisessä vaiheessa käytetyt digisovittimet 15 1 kpl Philips DTR2000/00 digisovitin, jossa ohjelmistoversio 90 1 kpl Philips DTR2000/00 digisovitin, jossa ohjelmistoversio 100 1 kpl Nokia Mediamaster 110T digisovitin, jossa ohjelmistoversio 1.1.4 1 kpl DigitAllWorld TCO-4000E digisovitin, jossa ohjelmistoversio 1.12 1 kpl Handan DVB-T 9800 digisovitin, jossa ohjelmistoversio 1.03 4.2 Testauksen ensimmäinen vaihe Aloitin tekstityksen testaamisen kytkemällä kaikki digisovittimet ja televisiot sähköverkkoon. Koska minulla oli käytössäni vain yksi antennisignaalin sisäänvienti, kytkin digisovittimet sarjaan toistensa kanssa antennijohdoilla ja kytkin digisovittimet SCART-johtojen avulla kiinni televisioihin. Vanhimmassa televisiossani ei ollut SCART-liitintä, joten jätin sen ketjun viimeiseksi ja kytkin digisovittimeen antennijohdolla (kuva 6). Tämän suoritettuani kytkin virrat päälle digisovittimiin ja televisioihin. Kuva 6. Testilaitteistoni kytkentäkaavio. 4.2.1 Ensimmäinen testausjakso (1 h) Testauksen kannalta oli ensiarvoisen tärkeää, että tulokset olisivat vertailukelpoisia joten asetin kaikki digisovittimet samalle YLEn kanavalle (YLE 1).

16 Hämmästyksekseni huomasin piankin eroja tekstityksen toistossa. Melkein heti aloitettuani tekstityksen seurannan Philipsin DTR2000/00, jossa oli ohjelmistoversio 90 (jatkossa Philips1) jätti tekstityksen näyttämättä ensin osittain, jonka jälkeen myös pari seuraavaa tekstitystä puuttuivat kokonaan. Hetken päästä myös Philips DTR2000/00, jossa oli ohjelmistoversio 100 (jatkossa Philips2), jätti näyttämättä useamman tekstityksen kokonaan. Ensimmäisen tunnin kestäneen testausjakson aikana Philips1 epäonnistui tekstityksen toistamisessa kokonaan tai osittain peräti 36 kertaa ja Philips2 17 kertaa. Muilla digisovittimilla ei ollut silmin havaittavia ongelmia tekstityksen kanssa, paitsi Handan DVB-T 9800 (jatkossa Handan) jätti mielestäni tekstityksen näkyville ruutuun noin puoleksi sekunniksi toisia digisovittimia pitemmäksi aikaa, mutta koska tämä tapahtui johdonmukaisesti jokaiselle tekstitykselle, tämä saattaa olla Handanin ominaisuus eikä vika ohjelmistossa. Handanin katselua tämä tekstin viipyily ei haitannut, käytännössä sitä ei edes havaitse, ellei ole vertailukohdetta aivan vieressä. 4.2.2 Toinen testausjakso (1 h) Toisella tunnin mittaisella testausjaksolla päätin laajentaa testausalustaa hieman ja käytin YLE Teema -kanavaa, jossa kyseinen ohjelma oli tekstitettynä englanniksi. Edellisen testin perusteella tiesin jo, mitä odottaa digisovittimilta ja suuremmilta yllätyksiltä vältyttiinkin. Philips1 epäonnistui tekstityksen toistamisessa kokonaan tai osittain 34 kertaa ja Philips2 16 kertaa. Testin suurin yllättäjä oli Nokian Mediamaster (jatkossa Nokia), joka ei englanninkielistä tekstitystä osannut toistaa ollenkaan, vaikka tekstityskielivalinnoista englanti valittiinkin. Handanin tekstityksen viipyily ruudulla jatkui tuttuun tyylinsä noin puoli sekuntia muita pidempään. 4.3 Ohjelmistopäivityksien tekeminen kotona Ohjelmistopäivityksen pitäisi onnistua yksinkertaisesti, jos antenniverkosta on saatavilla kyseiseen digisovittimeen sopiva päivitys, niin kutsuttu OTA-päivitys. Mutta koska antenniverkon jakelussa olevat päivitykset maksavat laitevalmistajille, niiden saatavuus on lyhytaikaista. Jos antenniverkosta ei ole saatavilla päivitystä, on ohjelmistopäivitys mahdollista suorittaa kotona myös etsimällä Internetistä

digisovittimeen sopiva päivitys, jos sellainen on saatavilla ja käyttää digisovittimen Ethernet-, USB- tai sarjaporttia päivityksen tekemiseen kotitietokoneella. 17 4.3.1 Philips DTR2000/00 Koska Philips DTR2000/00 digisovittimessa (myöhemmin DTR) ei ole USB- tai sarjaporttia, ei sitä ole myöskään mahdollista päivittää kotitietokoneella. Päätin ottaa yhteyttä Philipsin asiakastukeen puhelimitse kysyäkseni, onko antenniverkosta saatavilla kyseiseen digisovittimeen sopiva OTA-päivitys, vai joudunko toimittamaan digisovittimen Philipsin huoltoon. Philipsin tuesta ilmoitettiin, että OTA-päivitys DTR:lle on tällä hetkellä saatavilla (9.4. - 9.5.2008). Valitettavasti vain DTR:ssä ei ole ominaisuutta, jonka avulla ohjelmistopäivitystä voitaisiin manuaalisesti hakea. DTR:ssä on vain valikko, josta voi valita, miten se käsittelee mahdollista päivitystä: 1. ei tee päivitystä, 2. kysyy tehdäänkö päivitystä ja 3. tekee päivityksen automaattisesti. Ihmetyksekseni Philips1:ssä oli jo asetus kysy päällä, joten otin uudelleen yhteyttä Philipsin asiakastukeen. He ilmoittivat, että todennäköinen syy päivityksen puuttumiseen on se, että digisovittimeni on ollut päällä vasta vähän aikaa ja päivityksiä suoritetaan yleensä yöaikaan. Heidän neuvostaan valitsin DTR:stä aina päivityksen (kuva 7) ja jätin laitteen päälle koko yöksi YLE 1 -kanavalle. Vielä 24 tunnin päästäkään ei päivitykseni ollut kuitenkaan saapunut, joten soitin jälleen Philipsin asiakastukeen. Asiakastuki oli ihmeissään päivityksen puuttumisesta ja neuvoi palauttamaan DTR:n alkuperäiset asetukset, hakemaan kanavat uudelleen ja varmistamaan, että kello oli oikein asetettuna.

18 Kuva 7. Ohjelmistopäivitys automaattisesti ja nykyinen ohjelmistoversio. Tein työtä käskettyä ja jäin odottamaan seuraavan yön päivitystä. Jälleen aamulla koin karvaan pettymyksen, ohjelmisto ei ollut vieläkään päivittynyt. Soitin Digitalle, koska he vastaavat itse päivityssignaalien lähettämisestä ja he varmistivat, että päivityssignaalia lähetetään jatkuvasti A-kanavanipussa koko maan laajuisesti ja ehdottivat, että liian monet antenninhaaroitukset voivat aiheuttaa päivityssignaalin häviämisen. Tämän vinkin perusteella kytkin Philips1:n toiseen antennipistokkeeseen ja jäin odottamaan jälleen mahdollisesti yöllä tapahtuvaa ohjelmistonpäivitystä. Seuraavana aamuna taas pettymyksekseni huomasin, että ohjelmistopäivitys ei vieläkään ollut saapunut. Soitin jälleen Philipsin tukeen, jossa viimeisenä neuvona sanottiin, että jos pystyisin viemään DTR:ni toiseen talouteen yön ajaksi, jos antennijärjestelmämme jotenkin estää kyseisen päivityksen. Kaiken varalta, jos tämäkin pettäisi, he antoivat huoltonsa osoitteen ja neuvoivat lähettämään laitteen huoltoon postitse päivitettäväksi saatekirjeen ja antamansa viitenumeron kera. Vein Philips1:n mökille ja jätin sen taas koko yöksi päälle YLE 1 -kanavalle. Palatessani hakemaan Philips1:n mökiltä seuraavana päivänä, huomasin, ettei

19 päivitystä ollut tapahtunut vieläkään, jolloin ainoaksi päivityskeinokseni jäi toimittaa se maahantuojan huoltoon. Postitin laitteen huoltoon, josta se saapui noin viikkoa myöhemmin päivitettynä uuteen ohjelmistoversioon 110. 4.3.2 Handan DVB-T 9800 Koska Handanin asiakastuesta sain kuulla, että OTA-päivitystä ei ole saatavilla päätin suorittaa ohjelmistopäivityksen käyttämällä laitteen USB-porttia ja imuroimalla tarvittavat tiedostot Handanin kotisivuilta http://www.handan.fi/tuotetuki/. Handanin ja muiden USB-porttia hyödyntävien digisovittimien päivitykseen yleensä tarvitsee imuroida muutamia tiedostoja, yksi tiedosto, jossa on laitteen vaatimat USBajurit sekä ohjelmistopäivityksen asennusohjelmisto ja toinen tiedosto, jossa on itse asennettavaksi tarkoitettu uusi ohjelmaversio. Kun tarvittavat tiedostot on hankittu valmistajan sivuilta, kannattaa USB-ajurit ja asennusohjelmisto asentaa kiintolevylle haluttuun paikkaan. Kytkettyäni USB-kaapelin tietokoneeni ei kuitenkaan automaattisesti tunnistanut uutta laitetta. Tovin tätä mietittyäni huomasin laittaa Handaniin virrat päälle, jolloin tietokone tunnisti uuden laitteen USB-portissa ja ilmoitti, että ajurien asennus on tarpeen laitteen toimimiselle. Ajurien asennuksessa käyttäjän vastuulle jäi vain valita kansio, jonne olin aikaisemmin purkanut laitteen vaatimat USB-ajurit (inf -tiedosto), jolloin automaattinen asennus hoitaa itse asennuksen. Asennettuani laitteen USB-ajurit tietokoneeni tunnisti sen oikein ja itse ohjelmapäivitys voi alkaa. Tätä varten käynnistin aikaisemmin asentamani ohjelmistopäivityksen asennusohjelmiston. Asennusohjelmisto tunnisti automaattisesti, että Handan oli kytkettynä USB-kaapelilla ja siinä oli virrat päällä. Tämän jälkeen käytin asennusohjelmistoa valitsemaan imuroimani ohjelmistopäivityksen (bin -tiedosto) (kuva 8) ja painoin Download -nappia, jolloin ohjelma hoiti ohjelmistopäivityksen tiedostosta automaattisesti. Halutessaan tällä samalla tavalla laitteen kovalevylle voi kopioida muun muassa mp3- ja jpg-tiedostoja.

Myös laitteen kovalevylle tallennettuja videoita voi siirtää tai kopioida samalla ohjelmistolla tietokoneen kiintolevylle. 20 Kuva 8. Ohjelmistopäivitys USB-portin avulla. Suoritettuani laitteelle ohjelmistopäivityksen tein sille myös ohjeissa suositellun tehdasasetusten palautuksen. Vaikkakin tämän takia jouduin hakemaan laitteeseen kanavat uudestaan, niin ilokseni kiintolevylle tallennetut videot eivät hävinneet. Myöhemmin huomasin, että aikaisemmin asetetut ajastukset olivat hävinneet ajastuslistalta mutta tämä oli vain pieni ongelma ja johtui tehdasasetusten palauttamisesta eikä itse ohjelmistonpäivittämisestä.

4.4 Testauksen kolmas vaihe 21 Suoritettuani päivitykset olin valmis suorittamaan uusia testauksia. Jälleen vertailukelpoisuuden takia asetin kaikki digisovittimet samalle YLEn kanavalle (YLE 1) ja kirjasin ylös, kuinka monta kertaa kullakin laitteella oli ongelmia tekstityksen toistamisessa. 4.4.1 Testauksen kolmannessa vaiheessa käytetyt digisovittimet 1 kpl Philips DTR2000/00 digisovitin, jossa ohjelmistoversio 100 1 kpl Philips DTR2000/00 digisovitin, jossa ohjelmistoversio 110 1 kpl Nokia Mediamaster 110T digisovitin, jossa ohjelmistoversio 1.1.4 1 kpl DigitAllWorld TCO-4000E digisovitin, jossa ohjelmistoversio 1.12 1 kpl Handan DVB-T 9800 digisovitin, jossa ohjelmistoversio 1.09 4.4.2 Kolmas testausjakso (2 h) Huomasin odotetusti suurimman eron ohjelmistopäivityksen kokeneella Philips1:llä (jossa ennen oli ohjelmistoversio 90 ja nyt ohjelmistoversio 110). Vielä ohjelmistopäivityksen jälkeenkin Philips1:lla oli ongelmia kaikkien tekstitysten toistamisessa mutta vain alle kymmenesosa verrattuna aikaisempaan tulokseen. Kahden tunnin testausjakson aikana Philips1:n tekstityksen toiston ongelmia ilmeni vain 6 kertaa eli keskiarvoksi muodostui 3 ongelmaa tunnissa, kun ennen ohjelmistopäivitystä ongelmia oli keskimäärin 35 kertaa tunnissa. Philips2 epäonnistui tekstityksen toistamisessa kokonaan tai osittain 32 kertaa eli ongelmia oli keskimäärin 16 kertaa tunnissa (aikaisempi keskiarvo 16.5). Havaitsin myös yhden kerran, että DigitAllWorld TCO-4000E digisovitin jätti tekstityksen toistamatta mutta tällaisen poikkeuksen ilmeneminen ei ole merkittävää, kun se tapahtuu keskimäärin alle kerran tunnissa. Jälleen Handanin tekstitys viipyili ruudulla tuttuun tyylinsä noin puoli sekuntia muita pidempään, joten tulkitsin sen ominaisuudeksi enkä viaksi. Muita havaittavia ongelmia tekstityksen toistamisessa en havainnut.

22 5 YHTEENVETO Jo testauksen ensimmäisen vaiheen jälkeen olin vakuuttunut, että YLEn tekstityksen ohjelmat eivät johtuneet YLEn lähetyksestä vaan täysin digisovittimesta ja vielä tarkemmin sanottuna digisovittimen ohjelmistoversiosta. Mutta varmistuakseni tästä asiasta minun pitää vielä todistaa se. Helpoin keino tämän todistamiseen oli tehdä testiryhmäni tekstityksen toistamisessa huonoimmalle eli Philips DTR2000/00 digisovittimelle (jossa oli ohjelmistoversio 90) ohjelmistopäivitys ja suorittamalla tämän jälkeen testausvaihe uudelleen. Yllättäen yrittäessäni päivittää digisovitinta huomasin, että niin kutsuttu OTApäivitys, jossa ohjelmistopäivitys lähetetään antenniverkon jakelussa, jonka pitäisi olla kaikista helpoin ohjelmistopäivitys menetelmä, ei ollutkaan niin yksinkertainen ja varma kuin sen pitäisi. Ainakin Philips DTR2000/00 digisovittimessa, jossa ei pääse manuaalisesti päivitystä hakemaan, vaan laitteen pitäisi automaattisesti hakea saatavilla oleva päivitys, vastaani tuli ongelmia. Laite ei päivittynyt, ja mitään varsinaista syytä, miksi näin on, ei löytynyt. Tuloksena oli, että laite piti lähettää maahantuojan huoltoon päivitettäväksi. Päivitys USB-portin kautta ei tuottanut minkäänlaisia ongelmia vaan onnistui mutkattomasti laitevalmistajan sivuilta löytyneillä ohjelmilla ja ohjeilla. Toki oikein toimiessaan OTA-päivitys on helppo ja kaikille mahdollinen tapa, kun taas itse tehtävä ohjelmistopäivitys USB-portin kautta vaatii hieman kokemusta tietokoneista ja tietenkin itse tietokoneen, jota kaikilla ei ole. Testauksen kolmannen vaiheen tulokset olivat yhtäpitäviä testauksen ensimmäisen vaiheen päätelmien kanssa: YLEn kanavilla havaitut tekstitysten toistamisongelmat johtuvat digisovittimien puutteellisista ohjelmistoista eikä YLEn lähetysongelmista. Ohjelmistopäivityksellä tekstityksen puutteet voidaan saada korjattua tai ainakin lievennettyä huomattavasti riippuen, kuinka paljon laitevalmistaja on ollut valmis näkemään vaivaa tämän eteen. Philips DTR2000/00 digisovittimessa, jossa oli ennen päivitystä ohjelmistoversio 90 ja päivityksen jälkeen ohjelmistoversio 110 tekstityksen

puutteet tippuivat alle kymmenesosaan alkuperäisestä eli keskimäärin kolmeen kertaan tunnissa (taulukko 1). Taulukko 1. Ohjelmistoversion vaikutus tekstitys ongelmien määrään Digisovitin Ohjelmisto versio Ongelmia tekstityksessä /h 1. testausjakso 2. testausjakso 3. testausjakso 23 Keskiarvo /h Philips DTR2000/00 90 36 34 x 35 Philips DTR2000/00 100 17 16 16 16,333 Philips DTR2000/00 110 x x 3 3 Nokia Mediamaster 110T 1.1.4 0 x 0 0 DigitAllWorld TCO-4000E 1.12 0 0 1 0,333 Handan DVB-T 9800 1.03 0 0 x 0 Handan DVB-T 9800 1.09 x x 0 0 x = ei testattu Huomioitavaa on, että vaikka Philips DTR2000/00 digisovittimeen oli saatavilla uunituore ohjelmistopäivitys, tekstitysongelmat eivät hävinneet kokonaan, vaan vielä uusimmallakin ohjelmistolla tekstitysongelmia oli yli kolme kertaa enemmän kuin muilla testatuilla digisovittimilla (joissa oli jopa vuosia vanha ohjelmistoversio). Tämä mielestäni kertoo vain ja ainoastaan, että Philips ei ole panostanut tarpeeksi DTR2000/00 digisovittimen ohjelmistoon, koska DVB-tekstitystä käytetään vain erittäin pienellä markkina-alueella ja laitteen valmistus sekä maahantuonti on jo lopetettu. YLEkin on tehnyt testausta digisovittimien tekstitysongelmista ja listannut ne digisovittimet ja ohjelmistoversiot, joissa he havaitsivat ongelmia, mutta he eivät tehneet laitteille ohjelmistopäivityksiä tarkempien tuloksien saamiseksi. YLEn testaustulokset löytyvät sivulta http://www.yle.fi/tekniikka/docs/digiboksitestit_07.pdf.

LÄHTEET 24 1 Näränen, Pertti 2006. Digitaalinen televisio. Tampere: Tampereen Yliopistopaino Oy. 2 DMB-T/H / DTMB. Wikipedia. WWW-dokumentti. http://en.wikipedia.org/wiki/dtmb. Päivitetty 31.8.2008. Luettu 4.4.2008. 3 WG II: Current Status & Problems of Digital TV and Radio Implementation. Kevin, Deidre. PDF-dokumentti. www.epra.org/content/english/press/papers/sofia_wg2_paper.pdf. Päivitetty 27.9.2007. Luettu 4.4.2008. 4 Vuosi digi-tv-siirtymää. Liikenneministeriö. WWW-dokumentti. http://www.liikenneministeriö.fi/scripts/cgiip.exe/wservice=lvm/cm/pub/showdoc.p? docid=1870&menuid=88&channelitemid=14542&channelid=54. Päivitetty 31.8.2006. Luettu 7.4.2008. 5 Liikenne- ja viestintäministeriö, 2002. Yksityisyyden suoja digitaalisessa televisiotoiminnassa. 6 YLE MYY DIGITASTA 41 % TDF:LLE. Digita Oy. WWW-dokumentti. http://www.digita.fi/digita_dokumentti.asp?path=1840;3793;1973;3787. Päivitetty 4.7.2003. Luettu 8.4.2008. 7 Historia. Digita Oy. WWW-dokumentti. http://www.digita.fi/digita_dokumentti.asp?path=1840;2249;4914. Päivitetty 1.9.2007. Luettu 8.4.2008. 8 Liikenne- ja viestintäministeriö, 2003. Televisiotoiminta Suomessa 2010. Esiselvitys. 9 Digisovittimet halventuneet yksitoista prosenttia. Kuluttajavirasto. WWWdokumentti. http://www.kuluttajavirasto.fi/page/6f180b5f-ad4e-4fb7-a02b-

e867928f04b0.aspx?refererurl=%2ffi-fi%2fdigitv%2f&groupid=a20310f 1-3143-4562-a0eb-270f96e824ec&announcementId=e5e38807-0cbf-454c-9463-2b622353c9bb. Päivitetty 20.6.2007. Luettu 17.4.2008. 25 10 95 % tv-talouksista on hankkinut digisovittimen. Finnpanel.fi. WWW-dokumentti. http://www.finnpanel.fi/tulokset/tiedote.php?id=84. Päivitetty 19.3.2008. Luettu 17.4.2008. 11 Digi-tv-tekniikan etuja. Digitv.fi. WWW-dokumentti. http://www.digitv.fi/sivu.asp?path=1;2997;8218;952. Päivitetty 6.6.2007. Luettu 8.4.2008. 12 Antenniboksi toimimaan kaapelitalossa? Vähimaa, Aleksi. WWW-dokumentti. http://blogit.iltasanomat.fi/digi/?p=168. Päivitetty 15.8.2007. Luettu 7.4.2008. 13 Informaatioyhteiskunnan teoriat ja sähköisen viestinnän todellisuus. Soramäki, Martti. PDF-dokumentti. http://acta.uta.fi/haekokoversio.php?id=9405. Päivitetty 15.12.2003. Luettu 7.4.2008. 14 Teräväpiirtotelevisio FAQ. Engdahl, Tomi. WWW-dokumentti. http://www.tkk.fi/misc/electronics/faq/sfnet.harrastus.audio+video/hdtv.html. Päivitetty 13.9.2006. Luettu 17.4.2008. 15 Introduction: DVB/DVB-H overview. Koskela, Mikko. PPT-dokumentti. http://www.pori.tut.fi/~loula/dvbh/dvb-h_240306_mkoskela.ppt. Päivitetty 24.3.2006. Luettu 14.4.2008. 16 Nokia N77 -televisiopuhelin. Kemppainen, Teemu. Tekniikan Maailma (15/07 s. 68). WWW-dokumentti. http://www.tekniikanmaailma.fi/kuva-ja-aani/testit/tmpikakoe-nokia-n77-televisiopuhelin. Päivitetty 29.8.2007. Luettu 17.4.2008. 17 Pesari, Pentti 2000. Näköradiosta digitelevisioon. Jyväskylä: Gummerrus Kirjapaino Oy.

18 DIGISIIRTYMÄ LÄHESTYY LOPPUKIRI ALKAA, KYSYKÄÄ DIGI- TV:STÄ CHAT MAANANTAINA 13.8.2007. YLE. WWW-dokumentti. http://www.yle.fi/chat/. Päivitetty 13.8.2007. Luettu 4.4.2008. 26 19 Digi-tv katteeton lupaus? Koskinen, Jari. Verkkolehti. http://www.m-cult.net/mediumi/article.html?articleid=107&print=1&lang=fi. Päivitetty 15.1.2003. Luettu 8.4.2008. 20 Who is using MHP? DVB Project. WWW-dokumentti. http://www.mhp.org/about_mhp/who_is_using_mhp/index.xml. Päivitetty 31.7.2007. Luettu 9.4.2008. 21 Digitaalinen Sony WEGA maailman ensimmäinen MHP-valmis idtv (integroitu Digitaalinen TV). Digitv.fi. http://www.digitv.fi/sivu.asp?path=1;699;3026;3158. Päivitetty 6.6.2007. Luettu 10.4.2008. 22 Yleisesti ajankohtaista Yleisradiosta 2 / 2002. YLE. PDF-dokumentti. http://www.yle.fi/yleista/kuvat/2002yleisesti_2.pdf. Päivitetty 2.12.2002. Luettu 10.4.2008. 23 Medionilta MHP-boksi laajakaistaan. swbusiness.fi. WWW-dokumentti. http://www.swbusiness.fi/portal/news/?id=10623&area=5. Päivitetty 22.5.2006. Luettu 11.4.2008. 24 Digitelevisio Piti tulla vuorovaikutusta, tulikin lisää tuijotusta. Pulliainen, Mikko. Verkkolehti. http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_paajutut/6593950.shtml. Päivitetty 29.2.2008. Luettu 6.4.2008. 25 Kuollut Multimedia Home Platform (MHP). Kuivalainen, Jaakko. WWWdokumentti. http://kuivalaiset.net/2008/02/18/kuollut-multimedia-home-platformmhp/. Päivitetty 18.2.2008. Luettu 6.4.2008.

27 26 Jatkoa: YLE MHP hukassa. Pietilä, Simo. Keskusteluryhmän artikkeli. http://groups.google.com/group/sfnet.viestinta.tv.digi/browse_thread/thread/5baf5f2f5 447a158. Päivitetty 4.1.2008. Luettu 7.4.2008. 27 Suomen MHP-palvelut vuonna 2007. Digitv.fi. WWW-dokumentti. http://www.digitv.fi/sivu.asp?path=1;2998;7625;3607. Päivitetty 6.6.2008. Luettu 7.4.2008. 28 Näkyvyys. Digitv.fi. WWW-dokumentti. http://www.digitv.fi/sivu.asp?path=1;8224. Päivitetty 1.4.2008. Luettu 11.4.2008. 29 FAQ. MobiiliTV.fi. WWW-dokumentti. http://www.mobiilitv.fi/kuluttajille/faq. Päivitetty 14.3.2008. Luettu 14.4.2008. 30 Päätelaitteet. MobiiliTV.fi. WWW-dokumentti. http://www.mobiilitv.fi/paatelaitteet. Päivitetty 14.3.2008. Luettu 14.4.2008. 31 Kysymyksiä ja vastauksia. Digitv.fi. WWW-dokumentti. http://www.digitv.fi/sivu.asp?path=1;4052;7626. Päivitetty 10.1.2008. Luettu 6.4.2008. 32 Joutti, Johanna 2006. Digitaalinen televisio ikäihmisten ja muiden erityisryhmien näkökulmasta. Diplomityö. Otaniemi: Teknillinen korkeakoulu, Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto. 33 TV-tekstityksen uudet tuulet. Köyste, Pertti. WWW-dokumentti. http://www.keku.fi/digiboksit/dvb/dvb.htm. Päivitetty 30.3.2008. Luettu 14.4.2008. 34 Digilähetysten tekstitysongelmia ei tarvitse sietää. Kuluttajavirasto. WWWdokumentti. http://www.kuluttajavirasto.fi/page/348c20b1-30f9-4a8d-96dd- 5fa4b8f9ad34.aspx?groupId=2809227d-50ac-4c71-8fef-7f4b502891b4&an nouncementid=8f13ab48-6643-4a3a-99e5-0992dba07290&refererurl=%2ffi- FI%2fUutiset%2f. Päivitetty 6.2.2008. Luettu 8.4.2008.

35 Ohjelmistopäivitykset. Digita Oy. WWW-dokumentti. http://www.digitv.fi/sivu.asp?path=1;2998;7630. Päivitetty 21.1.2008. Luettu 8.4.2008. 28 KUVALÄHTEET Kuva 1 Nykänen, Juha, Digi-tv:n hankala alku. Tekniikan Maailma 15 (2002), s. 20 Kuva 2 95 % tv-talouksista on hankkinut digisovittimen. Finnpanel Oy. WWWdokumentti. http://www.finnpanel.fi/tulokset/tiedote.php?id=84. Päivitetty 19.3.2008. Luettu 15.4.2008. Kuva 3 HDTV HERÄTTÄÄ TELEVISIOSI HENKIIN! Canal Digital Finland. WWW-dokumentti. http://www.canaldigital.fi/templates/generalarticle 8985.aspx. Päivitetty 27.2.2008. Luettu 12.4.2008. Kuva 4 Kanavat. Digitv.fi. WWW-dokumentti. http://www.digitv.fi/sivu.asp?path=1;2999. Päivitetty 12.3.2008. Luettu 15.4.2008. Kuva 5 Digitan Karttapalvelu. Digita Oy. WWW-dokumentti. http://www.mobiilitv.fi/karttapalvelu/. Päivitetty tuntematon. Luettu 13.4.2008.