KIPSIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2012

Näyttötutkinnon perusteet KIPSIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2012 Määräys 46/011/2012 Määräykset ja ohjeet 2012:50

Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:50 ISBN 978-952-13-5312-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5313-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X (painettu) ISSN 1798-8888 (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy www.oph.fi/julkaisut Kopijyvä Oy, Espoo 2012

Sisältö 1 Näyttötutkinnot... 7 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen... 7 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen... 7 1.3 Näyttötutkinnon perusteet... 7 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa... 8 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa... 8 1.6 Todistukset... 9 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus... 10 1.7.1 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammattija erikoisammattitutkinnoissa... 10 2 Kipsimestarin erikoisammattitutkinnossa osoitettava osaaminen, tutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen... 13 2.1 Kipsimestarin erikoisammattitutkinnossa osoitettava osaaminen... 13 2.2 Tutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen... 14 3 Kipsimestarin erikoisammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito ja arvioinnin perusteet... 15 3.1 Ammatillinen toiminta immobilisaatiohoidon toimintaympäristöissä... 16 Ammattitaitovaatimukset... 16 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 16 Ammattitaidon osoittamistavat... 26 3.2 Immobilisaatiohoitotyö... 26 Ammattitaitovaatimukset... 26 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 27 Ammattitaidon osoittamistavat... 39 3.3 Immobilisaatiohoitotyön kehittäminen... 40 Ammattitaitovaatimukset... 40 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 41 Ammattitaidon osoittamistavat... 47 Liite Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon suorittaneen työn kuvaus... 49

1 Näyttötutkinnot 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 1.3 Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaa liset valmiudet. Arvioinnin kohteet ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään 7

erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. Arvioinnin kriteerit määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Henkilökohtaistamisessa tulee ottaa huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä 13 :n nojalla Opetushallituksen määräämät tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006). 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat esittävät dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. 8

Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. Tutkinnon suorittajalle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat n ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Arvioinnin oikaisu voi lainsäädännön mukaisena määräaikana pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 1.6 Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 9

1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyihin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistaviin opintoihin sovelletaan opiskeluoikeuden peruuttamisessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (952/2011) 11 :n 9 kohtaa. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon myös em. lain 13, 13 a ja 16 :n säännökset. 1.7.1 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta näyttötutkintona suoritettavissa ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen sovelletaan säännöksiä esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä (ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 :n (952/2011) viittaussäännökset ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27, 27 a ja 27 b :ssä (951/2011). Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Tämä edellyttää, ettei opintoihin liittyviä turvallisuusvaatimuksia voida täyttää ja sitä, ettei estettä voida kohtuullisin toimin esimerkiksi opiskelijahuollon ja opiskeluterveydenhuollon palveluilla, apuvälineillä tai muulla tuella poistaa. Mikäli toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojeleminen tai liikenteen turvallisuus sitä edellyttävät, opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla aikaisemmin tapahtuneen opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen salaaminen ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon hakeutumisen yhteydessä. 10

Edellä mainitun perusteella tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset tulee ottaa huomioon näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset sisältyvät valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyjen humanistisen ja kasvatusalan, tekniikan ja liikenteen alan, luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteisiin. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa (L 952/2011, 13 a ) opiskelijaksi hakeutuville tutkintokohtaisista terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista. Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan riittää valintatilanteessa. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjien tulee tarvittaessa tehdä yhteistyötä eri koulutusasteiden tai viranomaisten kanssa opiskelijavalinnassa välttämättömien tietojen saannissa ja antamisessa. Opiskelijaksi hakeutuvan oikeusturvan kannalta on perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen, jonka mukaisissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa hän ei terveydentilansa tai toimintakykynsä vuoksi voisi toimia. Opiskelijavalintaa tehtäessä on kuitenkin otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. Saman tutkinnon sisällä voi olla tutkinnon osia, jotka edellyttävät erilaista terveydentilaa tai toimintakykyä ja mahdollistavat täten opiskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suorittamisessa. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjän tulee tarvittaessa selvittää yhdessä opiskelijan ja opiskelijahuollon henkilöstön kanssa opiskelijan mahdollisuus hakeutua muuhun näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Opiskelijan terveydentilan ja toimintakyvyn muuttuminen ei saa keskeyttää opiskelijan näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta tai johtaa harkitsemattomaan koulutusammatin tai -alan vaihtoon. Terveydentilan ja toimintakyvyn muutoksista näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen aikana johtuvat käytännön ongelmat tulee voida ratkaista ensisijaisesti opiskelijalle sopivilla yksilöllisillä opetusjärjestelyillä ja henkilökohtaistamisella. Opintojen ohjaus, opiskelijan tuki, ergonomisiin työtapoihin ja apuvälineiden käyttöön ohjaaminen edistävät näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suorittamista. Opiskelijan terveydentilan ja toimintakyvyn muuttuessa opiskelijahuollon, opiskeluterveydenhuollon ja työpaikkojen työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä. 11

Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon terveydentilavaatimukset Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla sellaiset psyykkiset sairaudet, jotka estävät käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen, kuten ajankohtainen hoitamaton psykoosi tai vaikea toimintakykyä laskeva masennus sellaiset fyysiset sairaudet, kuten tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet tai vammat sekä krooniset ihottumat, jotka rajoittavat toimintakykyä siinä määrin, että estävät käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa toimimisen veriteitse tarttuva sairaus saattaa rajoittaa käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen sijoittumista päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus. 12

2 Kipsimestarin erikoisammattitutkinnossa osoitettava osaaminen, tutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen 2.1 Kipsimestarin erikoisammattitutkinnossa osoitettava osaaminen Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon suorittanut hoitaa ammattialansa monipuoliset työtehtävät itsenäisesti vaativissakin toimintaympäristöissä. Hän ratkaisee luovasti tehtäväalueeseensa liittyviä ongelmia hyödyntäen kokemustaan immobilisaatiohoitotyöstä ja alansa laaja-alaista tai erikoistunutta teoriatietoa. Hän kehittää immobilisaatiohoitotyötä ja siihen liittyviä tuotteita tai palveluja. Hän arvioi tehtäväalueensa työprosesseja työmenetelmien, työn laadun, tehokkuuden ja taloudellisuuden sekä potilasturvallisuuden kehittämiseksi. Hän johtaa ja valvoo immobilisaatiohoitotyötä sekä opastaa muita työn laatuun ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Hän huolehtii työympäristössään siitä, että käytetyt työ- ja toimintatavat ovat kestävän kehityksen ja eettisten periaatteiden mukaisia. Hän viestii omalla äidinkielellään (suomi, ruotsi tai saame) ja tuottaa tarvittaessa tehtäviinsä liittyviä tekstejä. Hän osaa työtehtävien hoidon kannalta tarpeelliset lääketieteelliset käsitteet ja muun tarvittavan vieraan kielen. Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon suorittanut vastaa omasta työstään ja työskentelee turvallisesti sekä itsensä, asiakkaan että työympäristön kannalta. Hänellä on laaja-alainen toimintavalmius immobilisaatiohoitotyön palvelujärjestelmässä. Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon suorittanut toimii työssään yrittäjämäisesti, ja hänellä on halutessaan valmiuksia toimia itsenäisenä yrittäjänä. Hän työskentelee eettisten ja alan periaatteiden mukaisesti ja noudattaa kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja. Hän arvioi omaa osaamistaan, kehittää itseään ja ammattitaitoaan sekä pitää yllä työkykyään. Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon suorittanut toimii joustavasti erilaisten ihmisten kanssa myös monikulttuurisissa työyhteisöissä. 13

2.2 Tutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon suorittaminen edellyttää kolmen pakollisen tutkinnon osan suorittamista. Taulukko 1 Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen. Pakolliset tutkinnon osat 3.1 Ammatillinen toiminta immobilisaatiohoidon toimintaympäristöissä 3.2 Immobilisaatiohoitotyö 3.3 Immobilisaatiohoitotyön kehittäminen 14

3 Kipsimestarin erikoisammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito ja arvioinnin perusteet Tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito osoitetaan tutkintotoimikunnan hyväksymän kipsimestarin erikoisammattitutkinnon järjestämissuunnitelman perusteella henkilökohtaistetuissa tutkintotilaisuuksissa aidossa toiminnassa, jolloin tutkinnon suorittaja osoittaa kattavasti tutkinnon perusteiden edellyttämän ammatillisen osaamisen. Tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittaja osoittaa valmiuksia ja kykyä soveltaa osaamistaan vaihtelevissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Hän myös osoittaa kykynsä kokemusten arviointiin ja kokemuksista oppimiseen, toimintatapojen uudelleenajatteluun ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Arvioijat, jotka on perehdytetty arviointitehtävään, arvioivat tutkinnon suorittajan ammattitaidon tutkintotilaisuuksissa. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Arvioijat arvioivat ja dokumentoivat tutkinnon suorittajan osoittaman osaamisen tutkinnon ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti. lle annettava palaute arvioinnista on osa hyvää arviointiprosessia. Palaute voidaan antaa tutkinnon suorittajalle esimerkiksi arviointiesityksen tekemisen jälkeen. lle voidaan antaa mahdollisuus täydentää tutkintosuorituksiaan suullisesti. Arvioijat kirjaavat keskustelun aikana tehdyt havainnot arviointilomakkeeseen. Näin varmistetaan tutkintosuoritusten kattavuus ja arvioinnin luotettavuus. Tämä mahdollisuus voidaan järjestää tutkinnon osassa vaadittavien tutkintosuoritusten jälkeen. Kipsimestarin erikoisammattitutkinto arvioidaan tutkinnon osa kerrallaan niin, että tutkinnon suorittajan ammattitaitoa verrataan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Kolmikantainen arvioijaryhmä tekee tutkinnon osan kirjallisen arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle sen jälkeen, kun tutkintosuoritukset on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. Kolmikantaisen arvioijaryhmän jäsenet edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opettajia. 15

3.1 Ammatillinen toiminta immobilisaatiohoidon toimintaympäristöissä Ammattitaitovaatimukset osaa toimia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä toimia erilaisissa immobilisaatiohoidon toimintaympäristöissä toimia työssään ammattietiikkaa noudattaen toimia immobilisaatiohoidon asiantuntijana potilaan kuntoutumisprosessissa toimia immobilisaatiohoidon asiantuntijana moniammatillisessa yhteistyöverkostossa huolehtia immobilisaatiohoitotyön turvallisuudesta toimia potilaan immobilisaatiohoitoprosessissa arvioida toimintavalmiuksiaan eri immobilisaatiohoitotyön toimintaympäristöissä. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaitovaatimukset osaa toimia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Immobilisaatiopotilaan hoidon järjestäminen perusterveydenhuollossa tekee potilaan hoidon järjestämiseen liittyviä ratkaisuja immobilisaatiohoidon asiantuntijana ajantasaisen perusterveydenhuollon lainsäädännön mukaisesti (esim. terveydenhuoltolaki, sairausvakuutuslaki, laki potilaan asemasta ja oikeuksista, lastensuojelulaki, kotikuntalaki, sosiaalihuoltolaki) toimii alueen perusterveydenhuollon toimintamallin mukaisesti perustelee potilaan hoidon järjestämiseen liittyviä perusterveydenhuollon ratkaisuja potilaan hyvän hoidon näkökulmasta käyttää työssään tarkoituksenmukaisesti alueen perusterveydenhuollon palveluja (esim. radiologiset kuvantamispalvelut ja muut alueelliset potilaan hoitomahdollisuudet) potilaan hoidossa hyödyntää työssään tietoa alueen perusterveydenhuollon immobilisaatiohoidon toimijoista tekee yhteistyötä alueen perusterveydenhuollossa toimivien immobilisaatiohoidon asiantuntijoiden kanssa ohjaa perustellusti potilaan tarvittaessa toiselle asiantuntijalle (esim. ortoosivuokraus, jalkojenhoitaja, jalkaterapeutti, apuvälineasiantuntija tai joku muu erityisasiantuntija) 16

Immobilisaatiopotilaan hoidon järjestäminen erikoissairaanhoidossa Alueen yksityisten immobilisaatiohoidon palveluntuottajien hyödyntäminen Alueen poikkeusolojen tai suuronnettomuustilanteiden toimintajärjestelmän huomioon ottaminen tekee itsenäisiä hoitopäätöksiä potilaan hoidon tarpeen mukaisesta väliaikaisesta tuennasta (esim. kipua lievittävä tuenta, kuljetuksen aikainen tuenta, kuntoutumisen tukeminen) osallistuu moniammatillisen työryhmän jäsenenä potilaan jatkohoidon arviointiin perusterveydenhuollon näkökulmasta. tekee potilaan hoidon järjestämiseen liittyviä ratkaisuja immobilisaatiohoidon asiantuntijana ajantasaisen erikoissairaanhoidon lainsäädännön mukaisesti (esim. terveydenhuoltolaki, sairausvakuutuslaki, laki potilaan asemasta ja oikeuksista, lastensuojelulaki, kotikuntalaki, sosiaalihuoltolaki) toimii alueen erikoissairaanhoidon toimintamallin mukaisesti hyödyntää työssään tietoa sairaanhoitopiirin ja erityisvastuualueen (ERVA) toiminnasta perustelee potilaan hoidon järjestämiseen liittyviä erikoissairaanhoidon ratkaisuja potilaan hyvän hoidon näkökulmasta tekee yhteistyötä erikoissairaanhoidossa toimivien immobilisaatiohoidon asiantuntijoiden kanssa ohjaa potilaan erikoissairaanhoidon lähetekäytännön mukaisesti toiselle asiantuntijalle (esim. reumahoitaja, diabeteshoitaja, osteoporoosihoitaja, erityisapuvälineasiantuntija tai joku muu erityisasiantuntija) osallistuu moniammatillisen työryhmän jäsenenä potilaan jatkohoidon arviointiin erikoissairaanhoidon näkökulmasta. hyödyntää immobilisaatiohoidon asiantuntijana tietoa yksityistä terveydenhuoltoa ohjaavasta lainsäädännöstä ja toimintaperiaatteista ottaa työssään huomioon alueensa yksityissektorin tarjoamat immobilisaatiohoidon mahdollisuudet ja resurssit potilaan hyvän hoidon toteutumisen näkökulmasta (esim. valmisortoosien vuokraus tai ostaminen tai muu tuentapalveluiden toteutus) ohjaa potilaan tarvittaessa yksityissektorin tarjoamien palveluiden piirin (esim. erityisvalmisteiset tukipohjalliset tms.) hyödyntää työssään tietoa alueen immobilisaatiohoidon mahdollisuuksista ja palveluiden tarjonnasta poikkeusolosuhteissa tai suuronnettomuustilanteissa selvittää oman alueen poikkeusolosuhteiden tai suuronnettomuustilanteiden immobilisaatiohoidossa käytettävät materiaalit ja varastot 17

työstää kalkkikipsiä ja muita toimintaympäristössä poikkeusoloissa käytettäviä tuentamateriaaleja (esim. erilaiset lastat, valmisvedot, tukisidokset yms.) selvittää, miten immobilisaatiohoito järjestetään poikkeusolosuhteissa alueellisen poikkeusolosuunnitelman mukaisesti. osaa toimia erilaisissa immobilisaatiohoidon toimintaympäristöissä. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Polikliinisessa toimintaympäristössä toimiminen Osastolla toimiminen suunnittelee immobilisaatiopotilaan hoidon oman vastuualueensa mukaisesti polikliinisessä toimintaympäristössä (esim. toimintaympäristön varustustaso, potilaslogistiikka, hoitopolut tms.) ylläpitää kipsaushuoneen tai vastaavan toimenpidehuoneen teknisen valmiuden (laitteet, materiaalit, valot, ilmastointi, hoitopöydät ja muut teknisen valmiuden kannalta oleelliset asiat) vastaanottaa polikliinisen immobilisaatiopotilaan yksilöllisesti toimii työyksikön lääkehoitosuunnitelman mukaisesti käyttää tarvittaessa poliklinikalla C-kaarta STUK 1.7 Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa -ohjeen mukaisesti toteuttaa immobilisaatiohoitoja päivystysalueella lääkärin hoitoohjeiden mukaisesti toteuttaa immobilisaatiohoitoja ajanvarauspoliklinikalla lääkärin hoito-ohjeiden mukaisesti osallistuu immobilisaatiohoidon asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä immobilisaatiopotilaan jatkohoidon suunnitteluun ja toteutukseen kotiuttaa turvallisesti poliklinikalla hoidetun immobilisaatiopotilaan. osallistuu tarvittaessa asiantuntijana immobilisaatiopotilaan hoidon suunnitteluun oman vastuualueensa mukaisesti osastohoidossa (esim. toimintaympäristön varustustaso, potilaslogistiikka, hoitopolut tms.) ohjaa osaston henkilökuntaa immobilisaatiohoidon toimintavalmiuden ylläpidossa toimii työssään työyksikön lääkehoitosuunnitelman mukaisesti noudattaen lääkehoitoa koskevia säädöksiä sekä suosituksia (esim. STM:n Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa) käyttää työssään tietoa osastohoitoon tulevan immobilisaatiopotilaan yksilöllisestä vastaanottamisesta 18

Anestesia- ja leikkausosastolla toimiminen tekee osastopotilaiden immobilisaatiohoitoja lääkärin hoito-ohjeiden mukaisesti osastolla tai jossain muussa toimintaympäristössä hyödyntää työssään tietoa osastolla hoidetun immobilisaatiopotilaan turvallisesta kotiuttamisesta hyödyntää työssään tietoa lasten osaston toiminnasta hyödyntää työssään tietoa lasten hoitotyön erityispiirteistä hyödyntää työssään tietoa osastolla hoidettavien lapsipotilaiden immobilisaatiohoitomenetelmistä (esim. erilaiset vedot) hyödyntää työssään tietoa lapsipotilaiden immobilisaatiohoitoa koskevien potilasohjeiden erityispiirteistä osallistuu tarvittaessa moniammatillisessa työryhmässä asiantuntijana osastolla hoidetun immobilisaatiopotilaan jatkohoidon suunnitteluun ja toteutukseen. hyödyntää työssään leikkauslistaan liittyvää tietoa (esim. anestesiamuoto, leikkausasennot, leikkauksessa tarvittava lisävälineistö) suunnittelee immobilisaatiopotilaan hoidon oman vastuualueensa mukaisesti anestesia- ja leikkausosaston toimintaympäristössä (esim. toimintaympäristön varustustaso, potilaslogistiikka, hoitopolut tms.) ylläpitää leikkaussalin immobilisaatiohoidon teknistä valmiutta ottaen huomioon mm. seuraavat asiat: vetopöytä, käsi- ja jalkatuet, lisäpöydät, telineet, valot, laitteet, immobilisaatiomateriaalit ja tarvittava muu välineistö ottaa vastaan yksilöllisesti osaston hoitokäytänteiden mukaisesti anestesia- ja leikkauspotilaan hyödyntää työssään tietoa leikkaustiimin käyttämästä tarkistuslistasta osallistuu työryhmän jäsenenä osaston hoitokäytänteiden mukaisesti potilaan turvalliseen siirtämiseen avustaa työryhmän jäsenenä osaston hoitokäytänteiden mukaisesti potilaan anestesian aloituksessa erilaisissa anestesiamuodoissa toteuttaa turvallisesti ortopedisen potilaan yksilöllisen leikkausasennon yhteistyössä leikkaussalin työryhmän kanssa valmistelee ja tekee verityhjiön potilaalle ottaen huomioon hänen erityispiirteensä (esim. raajan anatomia, ihon kunto, perussairaudet tms.) noudattaa diatermialaitteen käytössä potilas- ja työturvallisuusmääräyksiä käyttää tarvittaessa anestesia- ja leikkausosastolla C-kaarta STUK 1.7 Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa -ohjeen mukaisesti 19

toteuttaa tarvittaessa immobilisaatiohoidon leikkaussalissa lapsitai aikuispotilaille tiedottaa suullisesti ja kirjallisesti leikkaushoidon jälkeen immobilisaatiopotilaan vointiin ja hyvään hoitoon liittyvistä havainnoista ohjaa muuta hoitohenkilökuntaa immobilisaatiopotilaan voinnin seurannassa ja komplikaatioiden ehkäisyssä ohjaa anestesia- ja leikkausosaston hoitohenkilökuntaa immobilisaatiotoimintavalmiuden ylläpidossa. osaa toimia työssään ammattietiikkaa noudattaen. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Ammattieettinen toiminta toimii ETENEn (Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta) eettisten suositusten mukaisesti kohtaa potilaat, kollegat ja muun henkilökunnan sosiaali- ja terveysalan ammattieettisten periaatteiden mukaisesti toimii lasten ja nuorten kanssa NOBAB ry:n standardien mukaisesti toimii vanhusten hoitotyötä ohjaavien eettisten ohjeiden mukaisesti (mm. Vanhuus ja hoidon etiikka - raportti, ETENE) kohtelee potilaita tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti hyödyntää työssään tietoa eri kulttuureista, potilaan vakaumuksesta tai uskonnosta ja ottaa ne huomioon potilaan ja hänen läheisensä kohtaamisessa kunnioittaa potilaan itsemääräämisoikeutta kannustaa potilasta ja hänen läheisiään osallistumaan hoitoon ja kuntoutumisprosessiin. osaa toimia immobilisaatiohoidon asiantuntijana potilaan kuntoutumisprosessissa. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Kuntoutumisprosessissa toimiminen toimii kuntoutusta ja apuvälinelainausta koskevien ajantasaisten säädösten mukaisesti (esim. terveydenhuoltolaki, STM:n asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta) hyödyntää työssään tietoa kuntoutuksen osa-alueista: lääkinnällinen kuntoutus, ammatillinen kuntoutus, kasvatuksellinen kuntoutus ja sosiaalinen kuntoutus osallistuu tarvittaessa yhdessä muun työryhmän kanssa potilaan kuntoutumisprosessin suunnitteluun oman vastuualueensa mukaisesti arvioi potilaan yksilöllisen apuvälinetarpeen ottaen huomioon immobilisaatiohoidon sekä päivittäisen selviytymisen asettamat vaatimukset 20

Kuntoutumisprosessin arvioiminen ohjaa apuvälinelainaukseen liittyvissä asioissa ohjaa apuvälineen käyttöön liittyvissä asioissa hyödyntää tarvittaessa muita asiantuntijoita (esim. fysioterapeutti, toimintaterapeutti, apuvälineteknikko) apuvälineiden käyttöön liittyvissä asioissa hyödyntää työssään tietoa oman alueen toimintaterapiassa toteutettavista tuennoista tekee aktiivisesti yhteistyötä kuntoutuksen asiantuntijoiden kanssa potilaan kuntoutumisen edistämiseksi. arvioi immobilisaatiohoidon asiantuntijana potilaan kuntoutustarvetta hoito- ja kuntoutumisprosessin eri vaiheissa havaitsee varhaisessa vaiheessa toiminnallisuutta heikentävät hoitoratkaisut ja muuttaa tarvittaessa tuentaa arvioi potilaan kuntoutumisen edistymistä ja paranemista immobilisaatiohoidon aikana yhdessä potilaan, hänen läheistensä ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa arvioi potilaan toimintakyvyn immobilisaatiohoidon päättyessä yhdessä potilaan, hänen läheistensä ja työryhmän kanssa arvioi realistisesti potilaan immobilisaatiohoidon jälkeistä jatkokuntoutustarvetta ohjaa potilaan tarvittaessa kuntoutuksen asiantuntijalle. osaa toimia immobilisaatiohoidon asiantuntijana moniammatillisessa yhteistyöverkostossa. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Moniammatillisessa verkostossa toimiminen toimii terveydenhuollon ammattihenkilöstölle asetettujen säädösten mukaisesti tekee aktiivisesti yhteistyötä immobilisaatiohoidon kannalta keskeisten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa (esim. lääkäri, haavanhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, diabeteshoitaja, jalkaterapeutti, kotihoidon tai sosiaalitoimen edustaja) konsultoi tarvittaessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä antaa aktiivisesti konsultaatioapua immobilisaatiohoidon asiantuntijana ohjaa potilaan tarvittaessa hoitavan lääkärin tai muun asiantuntijan vastaanotolle edistää omalla toiminnallaan ammatillisen verkoston vastavuoroisuutta. 21

Tiedon hankinta käyttää tiedonhankinnassa sujuvasti työpaikan sisäisiä ja ulkoisia tietoverkostoja noudattaa työssään tietoturvamääräyksiä hyödyntää työssään laaja-alaisesti tietoa ihmisen anatomiasta ja fysiologiasta hyödyntää työssään tietoa ihmisen käyttäytymiseen ja psyykkiseen toimintaan liittyvistä reaktioista (esim. traumaattisen kriisin vaiheet) hyödyntää työssään tietoa ylä- ja alaraajojen kinesiologiasta hyödyntää monipuolisesti työssään tietoa eri toimintayksiköissä käytettävissä olevista materiaaleista ja tuentavälineistä käyttää työssään luotettavaa tutkimustietoa käyttää sujuvasti tietojärjestelmiä tiedonhankinnassa hyödyntää työssään ammatilliseen kokemukseen (ns. hiljainen tieto) perustuvaa tietoa. Ammatillinen vuorovaikutus toimii immobilisaatiohoidon asiantuntijana antaen ammatillisesti rakentavaa palautetta käyttää sujuvasti immobilisaatiohoidon käsitteitä osallistuu ammatilliseen vuorovaikutukseen käyttäen ammattikäsitteitä eri hoitotyön asiantuntijoiden kanssa ohjaa potilasta ymmärrettävästi ohjaa ammatillisesti muuta hoitohenkilökuntaa immobilisaatiohoidon vaativissa työtehtävissä arvioi realistisesti omaa toimintaansa vuorovaikutustilanteissa moniammatillisessa työyhteisössä arvioi realistisesti omaa toimintaansa vuorovaikutus- ja ohjaustilanteissa potilaan ja hänen läheistensä kanssa antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta immobilisaatiohoitoon ja sen järjestämiseen liittyvissä asioissa. osaa huolehtia immobilisaatiohoitotyön turvallisuudesta. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Potilasturvallisuudesta huolehtiminen noudattaa ajantasaisia potilasturvallisuussäädöksiä ja -ohjeita suunnittelee turvallisesti immobilisaatiohoitotyötä (STM:n asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta) toimii työyksikön laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laaditun suunnitelman mukaisesti 22

Työturvallisuudesta huolehtiminen käyttää sujuvasti työssään potilasturvallisuuden edistämisessä Terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmää (HaiPro) noudattaa tietosuojamääräyksiä sekä -ohjeita ottaa huomioon potilasturvallisuuden sahan, sidossaksien ja puukon käytön aikana huolehtii potilaan säteilyturvallisuudesta STUK 1.7 Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa -ohjeen mukaisesti ottaa potilasohjauksessa huomioon STM:n asetuksen laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöön panosta ohjaa työryhmän jäseniä ottamaan huomioon eri-ikäisten ja erilaisten immobilisaatiohoitoa tarvitsevien potilaiden erityistarpeet ohjaa työryhmän jäseniä ennaltaehkäisemään eri-ikäisten ja erilaisten immobilisaatiohoitoa tarvitsevien potilaiden komplikaatioita edistää omalla ammatillisella toiminnallaan työhyvinvointia ja hyvää työilmapiiriä. suunnittelee ja toteuttaa työnsä noudattaen työsuojelumääräyksiä suunnittelee ja toteuttaa työnsä noudattaen työturvallisuusohjeita noudattaa työssään kemikaaliturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita mm. synteettisten kipsausmateriaalien ja liimojen osalta (kemikaalit ja pölyt) hyödyntää työssään ajantasaista tietoa terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevista säädöksistä huolehtii laitteiden päivittäisestä käyttökunnosta huolehtii laitteiden määräaikaishuoltoon toimittamisesta tekee tarvittaessa säädösten ja ohjeiden mukaisesti vaaratilanneilmoituksen terveydenhuollon laitteista tai tarvikkeista hyödyntää työssään ajantasaista tietoa immobilisaatiohoitotyön turvallisuuteen ja riskien hallintaan liittyvistä asioista (esim. sähköturvallisuus, säteilyturvallisuus, laitteiden ja työvälineiden käyttöön liittyvät turvallisuustekijät, riskien hallinnan periaatteet) huolehtii väkivallan uhatessa omasta ja työyhteisön muiden jäsenten ja potilaiden turvallisuudesta työpaikan ohjeiden mukaisesti kohtaa ammatillisesti aggressiivisen potilaan ottaen huomioon työja potilasturvallisuuden hyödyntää työssään tietoa työn kuormitukseen liittyvistä fyysisistä ja henkisistä kuormitustekijöistä ohjaa työyhteisön jäseniä hoitovälineiden ja materiaalien asianmukaisessa säilyttämisessä huoltaa immobilisaatiohoidoissa tarvittavat välineet 23

Ergonomiasta huolehtiminen Säteilyturvallisuuden huomioon ottaminen Aseptinen toiminta huolehtii apuvälineiden käyttökelpoisuudesta (rakenteet ehjiä, puhtaita) ennen niiden käyttöön ottamista valvoo immobilisaatiohoitotyön asiantuntijana työturvallisuuden noudattamista työyhteisössä käyttää sujuvasti työssään Terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmää (HaiPro) työturvallisuuden edistämisessä rohkaisee ja kannustaa työtovereitaan kehittämään työhön, työyhteisöön ja työympäristöön liittyviä turvallisuustekijöitä. hyödyntää työssään Työterveyslaitoksen (TTL) julkaisemaa ajantasaista tietoa ergonomiasta osallistuu immobilisaatiohoidon asiantuntijana ergonomisen työympäristön suunnitteluun siirtää potilaan sekä osallistuu työryhmässä potilaan siirtoihin ergonomisesti oikein käyttää ergonomisia työmenetelmiä ja -tapoja ohjaa työryhmän jäseniä immobilisaatiohoidon ergonomiaan liittyvissä asioissa. toimii Säteilyturvakeskuksen ajantasaisten (STUK 1.7) terveydenhuollon säteilyturvallisuusmääräysten ja -ohjeiden mukaisesti ohjaa oman vastuualueensa mukaisesti muita työryhmän jäseniä säteilyturvallisuusasioissa huolehtii määräysten mukaisesti potilaan, itsensä, muun henkilöstön ja hoitoympäristön säteilysuojauksesta huolehtii vastuualueensa mukaisesti säteilysuojainten riittävyydestä ja niiden käyttökuntoisuudesta hyödyntää työssään tietoa säteilyn käytön valvonnasta työpaikalla. työskentelee terveydenhuollon hyvien hygieniakäytänteiden mukaisesti ottaa työssään huomioon tartuntatautilain säädökset ja infektioiden torjunnan periaatteet osallistuu työryhmän jäsenenä immobilisaatiopotilaan mikrobiologisten näytteiden ottamiseen ja käsittelyyn toimii työssään aseptiikkaa ja aseptista työjärjestystä noudattaen hyödyntää työssään tietoa eri eristyspotilaiden hoidosta ja toimii näille määrättyjen eristysohjeiden mukaisesti ottaa työssään huomioon aseptisen toiminnan merkityksen inhimillisten tekijöiden (esim. kipu ja kärsimys, toimintakyvyn muutokset, esteettiset muutokset) ja taloudellisten tekijöiden näkökulmista. 24

osaa toimia potilaan immobilisaatiohoitoprosessissa. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Hoitoprosessissa toimiminen osallistuu vastuualueensa mukaisesti immobilisaatiopotilaan hoidon tarpeen arviointiin arvioi potilaan selviytymistä päivittäisistä toiminnoista immobilisaatiohoidon aikana osallistuu vastuualueensa mukaisesti immobilisaatiopotilaan hoitosuunnitelman laadintaan asettaa immobilisaatiohoidon tavoitteita yhteistyössä lääkärin ja tarvittessa muun hoitohenkilökunnan tai työryhmän jäsenten kanssa arvioi potilaan vointia ja hoidon toteutumista hoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti ottaa huomioon potilaan psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen kuntoutumiseen liittyvät erityistarpeet arvioi immobilisaatiopotilaan kuntoutumisen edistymistä kirjaa selkeästi potilaan hoidon suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin työyksikön potilastietojärjestelmiin hyödyntää työssään tietoa rakenteellisesta kirjaamisesta. osaa arvioida toimintavalmiuksiaan eri immobilisaatiohoitotyön toimintaympäristöissä. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Oman toimintavalmiuden arviointi immobilisaatiohoitotyön eri toimintaympäristöissä arvioi realistisesti toimintavalmiuksiaan perusterveydenhuollon immobilisaatiohoidon järjestäjänä arvioi realistisesti toimintavalmiuksiaan erikoissairaanhoidon immobilisaatiohoidon järjestäjänä arvioi realistisesti mahdollisuuksiaan ja yhteistyökykyään toimia alueen yksityisten immobilisaatiohoidon palveluntuottajien kanssa arvioi toimintavalmiuksiaan immobilisaatiohoidon toteuttajana päivystys- ja ajanvarauspoliklinikalla arvioi toimintavalmiuksiaan immobilisaatiohoidon toteuttajana leikkaus- ja anestesiaosastolla arvioi toimintavalmiuksiaan immobilisaatiohoidon toteuttajana osastotyössä lapsi- ja aikuispotilaiden kanssa arvioi ammattieettistä toimintaansa immobilisaatiohoitotyössä arvioi monipuolisesti asiantuntijana toimimistaan moniammatillisessa työryhmässä 25

arvioi monipuolisesti toimintaansa turvallisen immobilisaatiohoidon toteuttajana arvioi realistisesti omaa tehtäväänsä ja vastuutaan potilaan hoitoprosessissa toimimisessa. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa Ammatillinen toiminta immobilisaatiohoidon toimintaympäristöissä -tutkinnon osassa vaadittavan ammatillisen osaamisensa tekemällä immobilisaatiohoitotyötä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa joko julkisen tai yksityisen toimijan toimintaympäristössä. esittää oman työyksikkönsä näkökulmasta havainnollisesti, miten alueellisesti järjestetään sosiaali- ja terveydenhuollon immobilisaatiohoitotyön palvelut (alueellinen hoitopolku ja hoitomahdollisuudet). voi toimia oman työyksikkönsä sijaan myös jossain muussa tutkinnon perusteessa mainitussa työyksikössä. toimii immobilisaatiohoidon asiantuntijana potilaan hoito- ja kuntoutumisprosessissa ja moniammatillisessa yhteistyöverkostossa. Hän toimii potilas- ja työturvallisuutta sekä ammattietiikkaa noudattaen. Hän arvioi sekä perustelee immobilisaatiopotilaan hoito- ja kuntoutumisprosessissa toimintaansa ja toimintavalmiuksiaan tutkitulla ja kokemusperäisellä tiedolla. arvioi toimintavalmiuksiaan eri immobilisaatiohoitotyön toimintaympäristöissä toimimisessa. Potilaan vastaanottamisen, hoidon sekä jatkohoidon ja kotiuttamisen osalta tutkinnon suorittajan ammatillisen osaamisen voivat arvioida leikkaus- ja anestesiaosastolla ja vuodeosastoilla myös muut kuin immobilisaatiohoitoihin erikoistuneet asiantuntijat. Arvioijat seuraavat ja arvioivat tutkinnon suorittajan toimintaa sekä antavat toiminnasta kirjallisen arvion. voi täydentää tutkintosuorituksiaan myös suullisesti ja prosessin aikana tuotetuilla dokumenteilla, jotka arvioituina ovat osa hänen arviointiaineistoaan. 3.2 Immobilisaatiohoitotyö Ammattitaitovaatimukset osaa suunnitella ja toteuttaa potilaan immobilisaatiohoidon hoitaa potilaan kipua eri-tyyppisten immobilisaatiohoitojen yhteydessä 26

toteuttaa potilaan immobilisaatiohoidon lääkärin antamien hoito-ohjeiden mukaisesti toteuttaa erityisryhmiin kuuluvien potilaiden immobilisaatiohoidon ohjata immobilisaatiopotilasta ja hänen läheisiään arvioida omaa immobilisaatiohoitotyötään. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaitovaatimukset osaa suunnitella ja toteuttaa potilaan immobilisaatiohoidon. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Potilaan hoidon tarpeen arviointi, hoidon suunnittelu ja toteutus Lapsipotilaan erityistarpeiden huomioon ottaminen immobilisaatiohoitotyössä tekee itsenäisesti aikuispotilaan tilannearvion potilaan hoidon kiireellisyydestä ja oikeasta hoitopaikasta työyksikön toimintaohjeiden mukaisesti hyödyntää työssään potilaan ja hänen läheistensä kertomaa selvittää haastattelemalla ja potilasasiakirjoista potilaan vammamekanismin ottaa immobilisaatiohoidon toteutuksessa huomioon potilaan toimintakyvyn, perussairaudet sekä lääkityksen varmistaa potilasturvallisuuden tekee itsenäisesti aikuispotilaan kliinisen tutkimuksen laatii vastuualueensa mukaisesti kirjallisen hoitosuunnitelman tekee immobilisaatiohoitotyöhön liittyviä hoidollisia valintoja ottaen huomioon potilaan iän, anatomian ja fysiologian sekä muun toimintakyvyn hyödyntää työssään tietoa potilaan terveydentilasta ja ikään liittyvistä muutoksista arvioi potilaan paranemisprosessia ja immobilisaatiohoidon toteutumista. osallistuu hoitotiimin jäsenenä potilaan hoidon kiireellisyyden ja oikean hoitopaikan arviointiin hyödyntää työssään tietoa lapsipotilaiden hoitopaikkaan ja -menetelmiin liittyvistä alueellisista toimintamalleista tekee yhteistyössä lääkärin kanssa lapsipotilaiden kliinisen tutkimuksen käyttää työssään tietoa lapsipotilaan tukirakenteen anatomisista rajoista ja vahvuuksista sekä nivelten kulmista sekä perustelee näiden pohjalta tekemänsä valinnat 27

Ammatillinen vuorovaikutus ja viestintä hyödyntää työssään tietoa lasten murtumien luokituksesta (esim. Salter Harris) ja lasten murtumiin liittyvistä erityispiirteistä (Torus, pajunvitsa) käyttää työssään tietoa lapsipotilaan kognitiivisesta ja fyysisestä kehitystasosta sekä psyykkisestä tasapainosta perustelee motivoivasti immobilisaatiohoidon hyödyt lapsipotilaalle ja hänen läheisilleen tarvittaessa tukee lasta ja hänen läheisiään pitkäkestoiseen hoitoon sitoutumisessa tekee immobilisaatiohoidon näkökulmasta yhteistyötä muiden lapsen hoitoon osallistuvien kanssa (kuntoutus, kotihoito tms.). kuuntelee potilaan ja hänen läheistensä kertomaa tapahtuneesta, potilaan voinnista ja päivittäisestä selviytymisestä konsultoi tarvittaessa muita terveydenhuollon asiantuntijoita rohkaisee potilasta ja hänen läheisiään osallistumaan hoitoon sekä jatkohoidon suunnitteluun ja toteutukseen ennakoi joustavasti potilaan mahdollisia jatkohoitojärjestelyjä ja tiedottaa jatkohoitoasioissa yhteistyötahoja raportoi ymmärrettävästi sekä suullisesti että kirjallisesti potilaan hoitoprosessin tapahtumatiedoista edistää toiminnallaan työyhteisön ammatillista vuorovaikutusta toimii työryhmän jäsenenä luottamusta rakentavasti. osaa hoitaa potilaan kipua erityyppisten immobilisaatiohoitojen yhteydessä. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Kivun hoito tekee havaintoja potilaan käyttäytymisestä ja viestinnästä selvittää ja arvioi potilaan kipua, sen luonnetta (esim. hermokipu) ja voimakkuutta monipuolisia menetelmiä käyttäen informoi työryhmää potilaan kivusta tunnistaa pitkittyneen kivun ja sen vaikutukset elimistöön varmistaa potilasturvallisuuden kivun hoidon yhteydessä noudattaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä sekä suosituksia (esim. STM:n Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa) noudattaa työyksikkökohtaisia aikuisten ja lasten kivun hoidon ohjeita huolehtii vastuualueensa mukaisesti lapsi- ja aikuispotilaan kivun hoidosta ennen immobilisaatiohoitoa, immobilisaatiohoidon aikana ja sen jälkeen 28

käyttää monipuolisia ei-lääkinnällisiä kivunhoitomenetelmiä (kylmä, asento, tuenta, turvallisuuden tunteesta huolehtiminen jne.) kirjaa hoitosuunnitelmaan potilaan saaman kipulääkityksen ja muut kipua lievittävät toimenpiteet tarkkailee kipulääkittyä potilasta kirjaa hoitosuunnitelmaan potilaan kipulääkityksen ja muiden kivun hoitoon liittyvien toimenpiteiden vaikutukset havainnoi ja tunnistaa kipulääkkeiden sivuvaikutuksia ohjaa potilasta ja hänen läheisiään immobilisaatiohoidon aikana kivun tarkkailussa ja kipulääkitykseen liittyvissä asioissa lääkärin hoito-ohjeistuksen mukaisesti ohjaa muuta hoitohenkilökuntaa immobilisaatiopotilaan kivun hoitoon liittyvissä asioissa. osaa toteuttaa potilaan immobilisaatiohoidon lääkärin antamien hoito-ohjeiden mukaisesti. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Materiaalien käyttö valitsee immobilisaatiohoidossa käytettävät materiaalit siten, että ne vastaavat parhaalla mahdollisella tavalla lääkärin antamia tuentaohjeita ja potilaan yksilöllisiä immobilisaatiohoitotarpeita valitsee immobilisaatiohoidossa käytettävät materiaalit potilaslähtöisesti ottaen huomioon esim. potilaan iän, toiminnallisen tason tai psyykkiset ominaisuudet käyttää tarkoituksenmukaisesti ja potilaslähtöisesti erilaisiin tuenta- ja kipsimateriaaleihin liittyviä pehmusteita (sukka, foam, huopa, vanu tms.) toteuttaa immobilisaatiohoitoja seuraavilla immobilisaatiohoitotyössä käytettävillä materiaaleilla kalkki lasikuitu muovikipsi pehmytkipsi lämpömuovautuva materiaali käyttää tarkoituksenmukaisesti ja potilaslähtöisesti erilaisia kiinnitystekniikoita (nauhat, soljet, liimatarranauhat, itseensä kiinnittyvät siteet, joustositeet tms.) opastaa muuta hoitohenkilökuntaa materiaalien työstämisessä ja niiden tuentaominaisuuksissa. 29

Yläraajan immobilisaatio Alaraajan immobilisaatio noudattaa yläraajan immobilisaatiohoidoissa lääkärin antamia hoito-ohjeita varmistaa potilasturvallisuuden toimii hyväasentoisten ja komplisoituneiden yläraajamurtumien immobilisaatiohoidon asiantuntijana hyödyntää työssään yläraajan murtumiin liittyvää tietoa, esim. Bartonin, Chauffeurin, Galeazzin ja Monteggian murtumat tekee työssään joko lapsi- tai aikuispotilaalle itsenäisesti seuraavat tuennat ottaen huomioon lääkärin hoito-ohjeet sekä immobilisaation tukirakenteen anatomiset rajat ja vahvuuden sekä nivelten kulmat: hyväasentoinen rannemurtuma Collesi n murtuman tuenta Smithi n murtuman tuenta metakarpaali- (MC) ja ranneluiden murtumien tuenta esim. Scaphoideum -murtuma sormien luiden murtumien tuenta kyynärvarren ja -nivelen murtumien tuenta olkavarren murtuman tuenta kirurgisesti hoidetun yläraajan tuenta em. mainittujen tuentojen lisäksi toteuttaa työssään lääkärin hoitoohjeita noudattaen lapsipotilaan hyväasentoisen rannemurtuman hoidon ottaen huomioon immobilisaation tukirakenteen anatomiset rajat ja vahvuuden sekä nivelten kulmat tunnistaa potilaan tilan muutokset ja tiedottaa näistä suullisesti ja kirjallisesti muulle hoitohenkilökunnalle. noudattaa alaraajan immobilisaatiohoidoissa lääkärin antamia hoito-ohjeita varmistaa potilasturvallisuuden toimii hyväasentoisten ja komplisoituneiden alaraajamurtumien immobilisaatiohoidon asiantuntijana hyödyntää työssään tietoa Lisfrancin, telaluun, kantaluun, Pilon tibialen, säären ja reiden condyli-murtumista hyödyntää työssään tietoa nilkkamurtumien luokituksesta (esim. Weberin luokitus) tekee työssään joko lapsi- tai aikuispotilaalle itsenäisesti seuraavat tuennat ottaen huomioon lääkärin hoito-ohjeet sekä immobilisaation tukirakenteen anatomiset rajat ja vahvuuden sekä nivelten kulmat: 30

Murtuman ja nivelluksaatiopotilaan reponoinnissa avustaminen kipulääkityksessä ja paikallispuudutuksessa metatarsaali (MT) -murtumien tuenta jalkaterän muiden luiden murtumien tuenta nilkan alueen murtuman tuenta säären alueen murtuman tuenta sisältäen etappikipsauksen ja kipsin kiilaamisen polven murtuman tuenta patellan alueen murtuman tuenta reiden alueen murtuman tuenta kirurgisesti hoidetun alaraajan tuenta em. mainittujen tuentojen lisäksi toteuttaa työssään erilaisia materiaaleja käyttäen ja lääkärin hoito-ohjeita noudattaen seuraavat lasten immobilisaatiohoidot ottaen huomioon immobilisaation tukirakenteen anatomiset rajat ja vahvuuden sekä nivelten kulmat: lantio-alaraaja tai sammakkokipsi säären alueen murtuman tuenta, mikä sisältää etappikipsauksen kipsin kiilaaminen polven murtuman tuenta patellan alueen murtuman tuenta tunnistaa potilaan tilan muutokset ja tiedottaa näistä suullisesti ja kirjallisesti muulle hoitohenkilökunnalle. ohjaa ja valmistelee potilaan reponointia varten varmistaa potilasturvallisuuden valmistelee potilaan ja hoitoympäristön reponointia varten ottaen huomioon potilaan lääkitykseen ja tarkkailuun liittyvät tekijät varaa valmiiksi tarvittavan hoitovälineistön, laitteet ja materiaalit osallistuu tarvittavan työryhmän organisoimiseen (asennon pito, mahdollinen kuvantaminen tms.) avustaa tarvittaessa sormen, varpaan, nilkan, patellan tai ranteen reponoinnissa (vastavedon toteutus) tukee murtunutta raajaa oikeaoppisesti sen käsittelyn aikana toteuttaa reponoinnin jälkeen itsenäisesti raajan tuennan (mm. etappitekniikka) ottaen huomioon lääkärin hoito-ohjeet sekä immobilisaation tukirakenteen anatomiset rajat ja vahvuuden sekä nivelten kulmat huolehtii tuennan tarvitsemasta halkaisusta ja kiilaamisesta huolehtii radiologisen kontrollin järjestämisestä tunnistaa potilaan tilan muutokset ja tiedottaa näistä suullisesti ja kirjallisesti muulle hoitohenkilökunnalle. 31