Turun Sanomat näkyvissä!

Turun Sanomat näkyvissä! Tässä numerossa mm. Göteborgin saariston mansikkapaikkoja Asiaa Sammuttimista Kesäisessä saaristossa voit ostaa Turun Sanomat allamainittujen paikkakuntien irtonumeromyyntipisteistä: Seilin saarella helmikuussa Brändö Dragsfjärd Hiittinen Houtskär Iniö Kasnäs Korppoo Korpoström Kustavi Lokalahti Maarianhamina Merimasku Mossala Nauvo Parainen Rymättylä Röölän ranta Storby Taalintehdas Taivassalo Velkua Västanfjärd Ålands Degerby www.ts.fi Näkymä Djupvikenin kalliolta 1/2010

Airiston Veneilijät ry. Perustettu 1993 Os. C/O Jorma Aho Honkaistentie 40 20900 TURKU http://www.airistonveneilijat.fi Jalostajanranta sähköposti: info@airistonveneilijat.fi puh. 02-240 4458 JOHTOKUNTA 2010 Aho Jorma puheenjohtaja 2580474 050-5707190 Nummelin Jorma taloudenhoitaja/vpj 2304761 0400-164534 Nurmi Jari Sihteeri 0400-719352 Rimpinen Kristiina naistoimikunta 044-5945019 Forsström Lassi Ruoriviesti-lehti 040-7425601 Lehmuskoski Jyri Jäsenkirjuri 0400-788529 Levón Esa purjehduskilpailu 0400-787097 Kujala Veijo WEB-sivujen ylläpito 040-5456880 Nolvi Anu Koulutusvastaava 050-3859974 Kauppinen Jyrki Klubi-mestari 040-7705670 MUUT TOIMIHENKILÖT: KATSASTUSMIEHET Leppiniemi Ville (katsastusvastaava) 050-5427161 Haapaniemi Seppo 0400-528540 Heinonen Matti 0400-993353 Pietilä Kari 040-5952224 Paakkinen Rauno 040-5535784 Keto Jari 050-3560013 Lehto Jani 045-6777237 SAARI-ISÄNNÄT : Björkhol. saari-isäntä Timo Rannikko 0500-128750, 0400-128750 Nötön saari-isäntä: Esko Sainiola 044-2153138 TILINTARKASTAJAT: Aho Lasse Huju Ari JÄSENMAKSUT 2010: Liittymismaksu 450 Jäsenmaksu 25 Puolison liit. maksu 20 Juniorijäsen 5 040-5159251 0400-710163 Puolisojäsen 15 ILMOITUSHINNAT: 1/1 sivu 80 1/2 sivu 50 1/3 sivu 33 RUORIVIESTI 1/2010 TOIMITUS JA SIVUTAITTO Forsström Lassi 040-7425601 lassi.forsstrom@turkunet.fi 2 3 Kevät lähestyy ja sitä myöten veneiden kunnostus. Kohta on se aika jolloin pääsemme nauttimaan käytössämme olevista saaritukikohdista ja koko hienosta saaristostamme. Lopultakin voin kertoa, että pitkään vireillä ollut Nötön saaritukikohdan jatkovuokraus kymmeneksi vuodeksi on toteutunut ja vuokrakausi päättyy v. 2018 lopulla. Jatkovuokrausta koskevan asian pistimme vireille runsaat kaksi vuotta sitten, koska vanha sopimus päättyi v 2008. Pitkällisten neuvottelujen jälkeen kaupungin virkamiesten kanssa sovittiin vuokra-alueen huomattavasta supistamisesta, jottei vuokra nousisi kohtuuttomasti. Tästä huolimatta kaupunki korotti aikaisempaa vuokraamme 100 %:lla, sovitusta vajaan seitsemän hehtaarin vuokra-alueesta. Käytännössä alueen supistuksella ei ole merkitystä, koska saari muutenkin on vapaasti käytettävissä. Vuokrasopimus oli ensimmäistä kertaa lautakunnan käsittelyssä kesällä 2008, jonka jälkeen saimme vuokrasopimusluonnoksen allekirjoitettavaksi. Sopimus piti sisällään sellaisia vaatimuksia, jotka eivät olleet hyväksyttävissä mm. aitaamisvelvoitteen ja pintavesien poisjohtamisen eli määräyksiä, jotka on tarkoitettu kaavoitetuilla alueilla oleville omakotitonteille. Alkuvuodesta 2009 käytiin sitten taas uusia neuvotteluja ja sovittiin sopimusmuutoksista, jotka mielestäni olivat teknisluontoisia ja jotka vanhana virkamiehenä olisin itse päättänyt. Näin Kiinteistöliikelaitoksen virkamiehet eivät uskaltaneet menetellä, vaan sopimus vietiin uudestaan lautakunnan hyväksyttäväksi. Seuraava viivästys sopimuksen allekirjoittamiseen tuli sitten syksyllä, kun valmiiksi kirjoitetussa sopimuksessa ei oltu otettu huomioon kuntanimikkeen muutosta. Vihdoin helmikuun alkupuolella voitiin lopultakin allekirjoittaa taannehtivasti voimaan tullut sopimus jonka velvoitteet ovat kutakuinkin samat kuin aikaisemmallakin kymmenvuotiskaudella olivat. Björkholman saaritukikohdan vuokrasopimus päättyy kuluvan vuoden lopulla, joten tämänkin tukikohdan jatkovuokrauksesta on hyvissä ajoin tehty esitys Kiinteistöliikelaitokselle. Odotettavissa olevista vuokrankorotuksista johtuen syyskokous antoi

kuitenkin johtotokunnalle tehtäväksi neuvotella kaupungin kanssa tukikohtamme lunastamisesta seuralle. Asiasta on käyty muutama neuvottelu kaupungin virkamiesten kanssa alueen rajauksista ja hinnasta sekä muista kauppaan liittyvistä ehdoista. Lopulta päädyttiin 1,5 hehtaarin suuruiseen alueeseen, jolla sijaitsevat seuran laituri ja nykyiset rakennukset. Alustavasti sovittuun kauppaan sisälytyy myös osuus yhteisiin vesialueisiin. Käytyjen neuvottelujen tuloksen vuosikokous hyväksyi yksimielisesti 10.03.2010 tehden seuran kannalta historiallisen päätöksen. Kaupan lopullinen toteutuminen edellyttää nyt kaupungin puolelta Kiinteistöliikelaitoksen päätöksiä. Mikäli kauppa siirtyy poliittiselle tasolle lautakunnan päätettäväksi, niin silloin on odotettavissa viivästyksiä ja mahdollisesti muitakin ongelmia. Mutta jos päätökset toteutuvat sovitulla tavalla, niin saaritukikohta siirtyy seuran omistukseen ensi heinäkuun ensimmäisestä päivästä lukien. Hyväksyessään kauppaa koskevan neuvottelutuloksen vuosikokous hyväksyi myös kaupan rahoitukseen liittyvänä ylimääräisen jäsenmaksun perimisen sekä antoi johtokunnalle lainanottovaltuudet, sekä oikeuden kiinnittää kaupan kohde lainan vakuudeksi. En usko, että kenenkään talous sortuu ylimääräiseen jäsenmaksuun, joka vastaa yhden yön satamamaksua hyvässä vierasvenesatamassa. Lopuksi muistutan että jäsenistöllä on oikeus tehdä aloitteita seuran toimintaan liittyen sekä ansioituneiden jäsenten muistamisesta, koska johtokunnan jäsenet eivät voi olla aina perillä eri jäsenten panostuksista yhteisten asioiden hoidossa. Tästä esimerkkinä talkoomiesten saunilta. Olin sopinut siitä, että asiasta tiedoitetaan netissä ja ilmoittaudutaan järjestelyjä varten sovitulle yhteyshenkilölle. Jostain syystä tämä ilmoitus hukkui matkan varrella jonnekin, joten suulliseksi jäänyt tieto asiasta ei saavuttanut kaikkia ahkeria ja ansioituneita talkoomiehiä. Johtokunnan puolesta pahoittelen tapahtunutta kömmähdystä, mutta älköön tämä moka kuitenkaan vähentäkö talkoohenkeä, koska yhteisten asioiden hoito edellyttää edelleenkin yhteiseen hiileen puhaltamista. Muistutan vielä johtokunnan tekemästä päätöksestä Ruoriviestin elävöittämiseksi, että julkaistuista kirjoituksista voidaan jatkossa suorittaa pieni korvaus. Ottakaa siis kynä käteen ja muistelkaa hauskoja veneilyyn ja muitakin tapahtumia jotka varmasti kiinnostavat jäsenistöämme. Antoisaa purjehduskautta toivottaen. Jorma Aho, kommodoori Perinteinen Lauantaina 15.5. klo 11.00-12.30 Jalostajanrannassa Sammuttimen tarkistus: - 4 euroa/pullo Tarvikemyyntiä: - liput, viirit, ym AVEN JÄSEN! Haluaisitko hankkia mainoksia Ruoriviestiin. Ota yhteys Lassiin. 040-7425601 4 5

www.juramet.fi METALLIN PINNOITUSTA KAIPAAAKO VENEESI UUTTA KROMIPINTAA? Onko vetimet/helat jo harmaantuneet ja kiilto lähtenyt? Vinsseistä hilseilee kromi? TEEMME MM. SEURAAVIA PINNOITUKSIA: - kromaus - niklaus - kuparointi - kultaus - sinkitys - keltapassivointi - mustapassivointi - antiikkipatina JoVuodesta 1952 NOPEAT TOIMITUSAJAT! www.niklaamorautio.fi myynti@niklaamorautio.fi Avoinna arkisin ma-to 7.00-15.30, pe 07.00-14.00 Voimakatu 17 20520 Turku Puh. 02-2370 354 6 Tutkakurssilla sukellettiin sumuun 7 Lempeät löylyt kotisaunaan tai lahjaksi Kähärlänkuja3 20100 Turku puh. 0400-767880 Juuri ennen joulunpyhiä Airiston Veneilijät sai kiireellisellä aikataululla mahdollisuuden omaan tutkakurssiin 19-20.12. 2009. Erityisen kiinnostavaksi kurssin teki se, että koulutus tapahtuisi Aboa Maren tiloissa (katso www.aboamare.fi. Aboa Maressa Malminkadulla sijaitsee Suomen suurin merenkulkusimulaattori, joten puitteet harjoittelulle olivat todella hienot. Koulun historia juontaa juurensa aika 1800 alkuun ja siellä annetaan tällä hetkellä mm. merikapteenin, merenkulun insinöörin, vahtiperämiehen ja vahtikonemestarin tutkintoon johtavaa koulutusta. Kouluttajaksi kurssillemme lupautui merikapteeni Seppo Kokkala. Niinpä netttiin laitettiin pikaisesti tieto kurssista ja käynnistettiin viidakkorummutus ja puskaradiotiedotus, jotta mahdollisimman moni saisi tiedon kurssista. (Oletettavasti kun seuran nettisivuja ei sydäntalvella kesken joulusiivousten välttämättä seurata yhtä tiiviisti kuin kesällä.) Ei kuitenkaan aikakaan, kun kymmenen kurssilaista oli kasassa ja kurssi saatiin toteutet-

tua. Ensimmäinen päivä käytiin läpi tutkan toiminnan teoriaa, ominaisuuksia, toimintaperiaatetta ja tutkan virittämiseen liittyviä juttuja. Koululla syötiin hyvä joululounas ja mukaan lähti iltalukemiseksi vielä tuhti tietopaketti tutkateoriaa. Toisena päivänä päästiin itse käytännön ajoon. Osa Airiston veneilijöiden rytmiryhmää pääsi Nesteen tankkerin komentosillalle, kun osa ryhmästä käskytti alustaan käyttäen Finnlinesin komentosiltaa. Kaikkiaan käytössämme oli viisi eri komentosiltaa. Säätila merellä oli kohtuullisen vaikea; reippaasti tuulta ja aallokkoa, sakeaa sumua ja kapeita väyliä. Mitäs näillä kaikilla hanikoilla oikein tehdään?... ja missä ihmeessä on tutkaplotteri? Niinpä niin, tällä kurssilla ei todellakaan ajettu millään karttaplotterilla. Tuuli suhisi korvissa, näkyvyys oli heikko ja horisontti keinui melkoisesti. Välillä vhf-radiosta kuului VTS-liikennettä. Olosuhteet olivat siis hämmästyttävän todentuntuisia. Kullakin komentosillalla oli pari kurssilaista. Tällä miehistöllä piti hoitaa karttatyöt, tutkan lukeminen ja tietysti aluksen ohjaaminen. (Iso alus muuten tottelee sitten ruoria tyystin eri tavalla, kuin perinteinen 30 jalkainen purje/ moottorivene.) Välillä piti väistellä toisten kurssilaisten aluksia, jotka meinasivat tulla meriteiden säännöistä piittaamatta suoraan paapuurin puolen kyljestä sisäään. Tilanteessa piti jo ns. ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toimiin yhteentörmäyksen välttämiseksi. Ajon puolessa välissä kaikki kurssilaiset komennettiin valvomohuoneeseen ja alukset jäädytettiin paikoilleen. Seurasi paljon hämmästyneitä ilmeitä, kun kurssilaiset pääsivät näkemään nyt ensi kertaa karttapohjalta, missä heidän aluksensa oikeasti olivat ja millaista reittiä sinne oli oikein tultu. Oli kuljettu saarien väärältä puolelta, hipaistu hieman matalikkoa, jne. Aika usein ruorimies oli pelkän tutkakuvan perusteella luullut olevansa vallan muualla. Tutkan lukeminen vaatii harjaantumista ja sen oppii vain käytössä tekemällä. Ylitsepääsemättömän vaikeaa se ei ole! Kaiken kaikkia nyt toteutettu minikurssi oli mielenkiintoinen ja herätti monella innostuksen simulaattoriharjoitteluun ja tutkalla ajoon. Aika kului kuin siivillä ja olisimme jaksaneet ajaa vielä vaikka kuinka pitkään. Lopuksi haluan vielä lausua kiitokset kouluttajallemme Seppo Kokkalalle hienosta kurssista. Kohti kevättä mennään, tarkkailkaapa tapahtumakalenteria! Pyrimme pitämään tutkakurssin mukana koulutusohjelmassa, jos vain kiinnostuneita riittää. Keväisissä paatikunnostusfi iliksissä, Veijo UUDET IDEAT TERVETULLEITA SEURAN TOIMINTAAN... ÄLÄ PIDÄ VAKAN ALLA KYNTTILÄÄ! VIRTAA RIITTÄÄ ILMAINEN AKKUJEN TESTAUS! OLEMME VARTA-AKKUJEN VALTUUTETTU JÄLLEENMYYJÄ Akut suoraan maahantuojalta laajasta valikoimasta AGM sekä geeli akut. Lemminkäisenkatu 36, Turku Lemminkäisenkadun ja Hippoksentien kulmassa. Puh. 02-469 5544 www.akkupojat.fi 8 9

Björkholm Cup 2009 13.6. Venetiedot maaliin purj tas.luku sija nimi tyyppi kippari LYS tulo aika tas.aika 1 Zippy Avance 24 Kovalainen 0,99 15:10:58 3:10:58 11343,42 3:09:03 2 Moneyhole Siesta 32 Tapper 1,15 14:45:28 2:45:28 11417,20 3:10:17 3 Atled Nibla Albin Delta Niskanen 1,08 14:56:35 2:56:35 11442,60 3:10:42 4 Doris Guyline 95 Sjöroos 1,12 14:56:20 2:56:20 11849,60 3:17:29 5 Otava Comfortina 32 Otava 1,11 15:02:25 3:02:25 12148,95 3:22:28 6 Niiskuneiti Targa 96 Salminen 1,09 15:08:04 3:08:04 12299,56 3:24:59 7 Irmeli Colin Archer Koponen 0,97 15:31:37 3:31:37 12316,09 3:25:16 8 Lisa Albin Vega Isotalo 0,94 15:41:28 3:41:28 12490,72 3:28:10 9 Alessia Albin Cumulus Qvist 1,05 15:19:05 3:19:05 12542,25 3:29:02 10 Kuppis Sveakryssare Levon 1,11 15:17:13 3:17:13 13134,63 3:38:54 11 Veslemor Westrely Bemproke Koskinen 0,92 16:11:19 4:11:19 13872,68 3:51:12 Treffitapahtuma 7.8.2010 Tule mukaan Airiston Veneilijöiden treffi -tapahtumaan 7.8.2010 Dalskärin luonnon satamaan, joka sijaitsee Gullkronasta muutaman mailin itään. Ohjelma tarkentuu kesällä. Tervetuloa 10 Kalkholmin Vierasvenesatama Paraisilla EDULLINEN SATAMAMAKSU Täyden palvelun rauhallinen perhesatama SATAMAPALVELUJEN LISÄKSI MM: Minigolf-rata, Tenniskentät, Uimapaikka. ERINOMAINEN RAVINTOLA! KYSY LISÄÄ! puh. 02-4585 945, 0400-826 352 www.paraistenvierasvenesatama.fi marina.eskolin@pp.inet.fi 11

Laturien ja starttien erikoisliike Turun Laturi ja Startti ky 02-230 9197 Rauhankatu 26 Avoinna ark. 09 17.00 TORISUUTARI Kauppatori Suutarin työt parhaimmillaan! Myös avain- ja teroituspalvelu Ma-Pe 8.30-17.00 PUH. 050-5523 488 KODINKONEHUOLTO MIELE ARISTON NOPEASTI EDULLISESTI VAIVATTOMASTI MATOT JA MUUT KODINTEKSTIILIT lingot kuivaushuone kuivausrummut Sinua palvelee Kari Karppelin Turun KOTIPESULA P. 2387 799 Ruunikkokatu 3 e-mail: kari.karppelin@turunkotipesula.fi www.turunkotipesula.fi OTA RUORIVIESTI MUKAAN VENEESEESI TURUN SÄHKÖTALOUSLIIKE OY Hämeentie 35, Turku (Turun Diesel) Käynti: Hakakatu 14 Puh. (02)2500661 ma 8-18, ti-pe 8-17 VARAOSA TARVIKKEET 12 13

Nötön Saaritukikohta N 59 56,9' E 21 45,8' (WGS-84), D-Karttasarja lehti 716 K A M P A A M O Kirsi Mäki Kanslerintie 8 20200 Turku Puh. (02) 250 2442 www.antina.fi Airiston Veneilijöiden saaritukikohta Björkholm Karttakoordinaatit: N 60 12,9 E 21 56,2 Juhannusaamun tunnelma Nötön satamassa vuonna 2005. Nötön saaritukikohta eteläisessä Nauvon saaristossa on Airiston Veneilijöiden vetonaula. Itäinen osa saaren alueesta on vuokrattu seuran käyttöön aina vuoteen 2018 asti. Kaupungin vanhan laiturin lisäksi Kalvikin lahdessa on seuran rakentama ponttoonilaituri, joka on suojaisa lähes kaikilla tuulilla. ESKO LÄMMITTÄÄ SAUNAN KUUMAKSI! Björkholman sauna Rantaan johtava lankonki BJÖRKHOLMASSA JOKAINEN VENEKUNTA HAKKAA OMAT SAUNA/GRILLIPUUNSA! HYVÄ AVEN JÄSEN! Kun lähetät seuran sähköpostiin joko risuja tai ruusuja, niin laita reilusti yhteystietosi mukaan. Anonyymeinä lähetettyjä sähköposteja ei ole mielekästä lukea, joten avoimuus on valttia, kun kehitetään seuran toimintaa. T: Johtokunta 14 15

Puhtaamman saariston puolesta Pidä Saaristo Siistinä ry on valtakunnallinen ympäristöjärjestö, joka on toiminut siistimmän ja viihtyisämmän saariston puolesta jo neljänkymmenen vuoden ajan. Vuonna 1969 perustettu yhdistys toimii saaristo- ja rannikkoalueilla sekä Järvi- Suomessa. Pidä Saaristo Siistinä ry tunnetaan parhaiten Roska-Roope-jätehuoltopisteistään, joihin vesillä liikkuvat voivat tuoda jätteensä. Jätepisteitä on lähes 200 eri puolilla Suomea. Lisäksi yhdistyksellä on noin 200 kuivakäymälää sekä noin 30 septitankkien imutyhjennyspistettä. Jätteet kerätään yhdistyksen huoltoalusten ja -henkilökunnan avulla. Ympäristökasvatusta kaikille Konkreettisen jätehuoltotoiminnan ohella ennaltaehkäisevä ja positiivinen ympäristökasvatus on tärkeä osa yhdistyksen toimintaa. Ympäristökasvatustyöllä pyritään vaikuttamaan kaikkiin veneilijöihin ja vesillä liikkujiin. Yhdistys on lisäksi mukana useissa erillisprojekteissa ja -hankkeissa, joiden kautta siitä on tullut asiantuntija veneilyyn liittyvissä ympäristökysymyksissä. Vieraile Roope-satamassa PSS ry on julkistanut tänä vuonna uuden Roope-satamaohjelman. Roope-satama-nimikettä saavat käyttää venesatamat, jotka on hyväksytty mukaan uuteen, nimenomaan suomalaisille venesatamille suunniteltuun ympäristöohjelmaan. Tavoitteena on vähentää venesatamien ympäristövaikutuksia, kehittää niiden ympäristönsuojelua ja auttaa veneilijöitä löytämään ympäristövastuullisia venesatamia. Roope-satamassa on nimetty ympäristövastaava, joka huolehtii siitä, että satamassa ympäristöasiat huomioidaan mahdollisimman monipuolisesti. Jätteet ja jätevedet käsitellään asianmukaisesti ja siisteys ja roskattomuus ovat itsestäänselvyyksiä. Roope-satamassa huomiota kiinnitetään myös turvallisuuskysymyksiin sekä mahdollisimman hyvään tiedottamiseen. Sinua tarvitaan - liity jäseneksi Monipuolinen toiminta vaatii myös varoja. PSS ry:n rahoitus muodostuu jäsenmaksuista sekä ympäristöministeriöltä ja yrityksiltä saadusta tuesta. Vuonna 2010 yhdistyksen jäsenmaksu on 28 euroa, joka ohjataan halutulle vesistöalueelle. Jäsenmaksu oikeuttaa Roope-palveluiden käyttöön. Jäsenille lähetetään vuotuinen Pidä Saaristo Siistinä ry huolehtii saariston siisteydestä ja neuvoo ympäristöasioissa. 16 17

jäsentunnus, Roska-Roope-merkki, ja lisäksi jäsenet saavat kotiin jaettuna yhdistyksen lehden kaksi kertaa vuodessa. Vuosittain väriään vaihtavan Roska-Roope-merkin kiinnittäminen veneeseen on todistus välittämisestä ja yhteisestä ympäristövastuusta. Liittymällä jäseneksi osoitat olevasi saariston ystävä. Mikäli olet jo jäsen, kerro muillekin veneilijöille Pidä Saaristo Siistinä ry: n tekemästä tärkeästä työstä ja kannusta heitä liittymään jäseneksi. Kun tuot PSS ry:lle uuden jäsenen, palkitsemme sinut Roope-huivilla. Kahdesta uudesta jäsenestä saat lahjaksi Marimekon hopeamitali-ostoskassin. Uusille jäsenille lähetämme tervetuliaislahjaksi öljynimeytysmaton. Voit liittyä jäseneksi kotisivuillamme: www. pidasaaristosiistina.fi. Katriina Murto PSS-yhdistyksestä Saat parhaat edut. Ja jotain vieläkin arvokkaampaa. Nordea Pankki Suomi Oyj Tämänkin Ruoriviestin postituksen kustansi Teemme sen mahdolliseksi Raisiontori 7 Raisio nordea.fi 18 19

Turvallisuusalan osaamista jo 50-vuotta! VALMISTAMME ISTUIMIA, PATJOJA SEKÄ VENEEN KUOMUJA. Myös vanhojen kuomujen pesut ja korjaukset. JUHA LAHTONEN OY Rautatehtaankatu 6,Turku, p.02-2512700 MENOSSA MUKANA PARHAAT TUOTEMERKIT RAYMARINE, GEONAV, NORTHSTAR, EAGLE, GARMIN, FURUNO, SIMRAD WALLAS, SAFIRE, WEBASTO, EBER KYSY MYÖS ASENNUSPALVELUA DOMETIC, ISOTHERM INTERNATIONAL STARBRITE, AUTOGLYM MOBITRONIC LIROS, ROBLON 20 Rykmentintie 2, Turku Puh. (02) 274 1700, 274 1733 Avoinna: ma-pe 8-17 (6.4.-18.6. ma-pe 8-18) Göteborgin saariston mansikkapaikkoja Vielä viikko kesälomaa jäljellä, mitä tehtäis? Selvää on se, että veneilyn merkeissä se viikko pitää joka tapauksessa käyttää. Tavoitteena on ollut, että joka kesä pitää vierailla jossakin paikassa, jossa ei ole ennen käyty. Nyt tavoite toteutui moninkertaisesti. Tuli idea vuokrata vene. Vaikka itsellä sellainen löytyy, niin on välillä kiva kokeilla myös muun tyyppisiä, -merkkisiä ja erikokoisia veneitä. Pääperiaate kuitenkin pysyi samana, eli eteenpäin kuljettavana polttoaineena oli tuuli. Eli 21 vuokrasimme purjeveneen. Ja ei nyt sentään kotimaasta, vaan länsinaapurista Ruotsista. Matka alkakoon Kimpsut ja kampsut autoon ja mars terminaaliin. Ensimmäinen legi oli Tku- Tukholma, meni suht jouhevasti laivalla. Seuraava pätkä oli Tukholma-Göteborg, rauhallisesti autoillen. Samana iltana saimme vielä veneen, jonka kotisatama sijaitsi lähellä Marstrandia Göteborgin saaristossa. Omistaja ei itse päässyt paikalle, joten suoritimme etsi ja hae -tehtävän reilun 600

ehkä verrattavissa Suomessa Hankoon, eli paikallinen purjehduskeskus. Täällä vierailivat aiemmin kesällä mm. Volvo Ocean Race:n kisaveneet. Tosi onnistunut reissu. En voinut etukäteen ajatellakaan, että tällaisia pieniä, idyllisiä kalastajakyliä on kuitenkin näinkin lähellä. Ja muutenkin luonto on aivan erilainen kuin täällä Itämeren puolella. Jylhät, paljaat kalliot ovat myös näkemisen arvoisia. Kannattaa käydä, jos vaan on mahdollisuuksia. Ja tännehän pääsee myös veneellä Götan kanavaa pitkin. Anu Nolvi Gullholmenin lahti pohjoiseen. veneen joukosta. Ohjeet olivat sininen sprayhood, Beneteau Oceanis 281 ja ovi ei lukossa. Neljännessä laiturissa oli vihjeitä vastaava vene, ja hetken tilannetta pohdittuamme uskaltauduimme asustamaan siihen. Samana iltana emme enää lähteneet liikkeelle. Sen sijaan tutustuimme veneeseen, kävimme kaupassa ja tutkimme merikarttaa. Aamulla sitten avasimme köydet ruotsalaiseen tyyliin (eli jätimme ne laiturille lojumaan) ja lähdimme reissuun. Hieno aurinkoinen sää ja tuulta 5-7 m/s. Päädyimme lounastamaan Åstolin kylän savustamoon. Aivan ihana, pieni ja vireä kylä. Kaikki tarpeellinen löytyy, tosin melko pienessä mittakaavassa. Näin elokuun loppupuolella ei enää ollut ruuhkaa, mutta voin kuvitella heinäkuun ja veneitä pullistelevan sataman. Jatkoimme vielä samana päivänä Mollösundin satamaan, jossa yövyimme. Reissun aurinkoiset säät tulikin sitten jo vietettyä. Loppuajan vietimme enemmän ja vähemmän sadekelin varustuksessa. Matkaa kuitenkin jatkettiin ja vierailimme idyllisissä Käringön, Gullholmenin ja Smögenin kylissä. Kaikki näistä olivat kuin postimerkkikyliä valkoisine taloineen ja punaisine rantavajoineen. Smögenissä oli iso kalasatama, johon tuli päivän aikana useita troolareita mereltä. Ne olivatkin ainoita, jotka olivat liikenteessä, muiden pienveneiden pidellessä myräkkätuulta satamassa. Smögenin sataman palveluista on mainittava veneeseen tuotu aamuposti (paikallinen Turun Sanomat) Ja reissu jatkuu Pääsimme kahden päivän odottelun jälkeen jatkamaan matkaa. Vierailimme Grunsundissa, Klädesholmenissa ja Marstrandissa. Jälkimmäinen on Kuten puheenjohtajan palstalla todettiin, on toivottavaa,että jäsenet kirjoittaisivat artikkeleita Ruoriviestiin. 22 23

Kalkaksen runko maalattiin kesäkuntoon maaliskuussa. Talkoissa olivat mukana mm. Juhani Sallinen, Esa Lindgren ja Pekka Päivänsäde. 24 Kalkas päivystää Velkuan vesillä Vapaaehtoiset valmiina tulevaan kauteen 25 - Ei se riitä, että hankitaan messuilta GPS ja mennään sitten venekauppaan ostamaan laitteeseen sopiva vene. Se jaksaa aina yllättää, kuinka vähillä taidoilla ihmiset kuvittelevat pärjäävänsä vesillä, pudistelee Velkuan vapaaehtoisen pelastuspalvelun VeVaPen perustaja Esa Lindgren päätään. VeVaPe perustettiin 15 vuotta sitten pelastusvalmiuksien edistämiseksi niin merellä kuin maalla. Vapaaehtoisvoimin toimivan yhdistyksen tehtäviin kuuluu niin meripelastusta, tulipalojen sammutusta, maastoetsintää kuin sairaankuljetusta. Liikkeelle lähdetään aina, kun aluepelastuslaitokselta pyyntö tulee. VeVaPella on käytössään aluepelastuslaitoksen omistama öljyntorjuntaalus ö/v Kalkas. Aluksen kotisatama on Naantali/Velkuan Teersalo. - Meidän meripelastustehtävistä

suurin osa johtuu ihmisten valmistautumattomuudesta ja osaamattomuudesta. Ja sitten tankataan väärää polttoainetta tai sitä on liian vähän, kertoo Ville Kuusinen, toinen Kalkaksen aluspäälliköistä. - Mieleen on jäänyt tapaus, jossa kokenut matkaveneilijäpariskunta oli vaihtanut vanhan hitaan veneensä uuteen nopeaan jenkkiveneeseen. Me lähdettiin hälytyksen tultua Kalkaksella paikalle: Pariskunta oli merihädässä, sillä veneestä oli yllättäen loppunut bensa. Pariskunta oli vanhasta tottumuksesta tankannut uuteen veneeseen saman litramäärän kuin vanhaankin. Suuri osa VeVaPen meripelastustehtävistä varsinkin keväisin johtuu siitä, että veneilijät eivät huolla veneitänsä riittävästi. Polttoainesuodattimet ovat tukossa, vesipumpun siivet ovat menneet, vesi ei kierrä, veneessä on vanhat nesteet tai nesteitä ei ole lainkaan. - Kesäisin kunnostautuvat välineveneilijät. Kerran avustin miestä, joka oli vuokrannut ison ökyveneen. Kaveri oli kyllä tankannut veneen, mutta väärällä polttoaineella. Siinä sitä sitten hinattiin vene rantaan, puhdistettiin koko polttoainejärjestelmä, haettiin uudet suodattimet ja tankattiin. Kaveri suoritti meille lopulta 50 euron vapaaehtoismaksun 4 tunnin työstä, kertoo Ville Kuusinen. Syksyllä sää yllättää aina. Mökkimatka voi muuttua painajaiseksi, kun pieni pulpettivene tekee tenän keskellä syysmyrskyä. - Ihmiset veneilevät joskus henkensä uhalla. Onko pimenevään syysiltaan myrskyn keskelle pakko lähteä seikkailemaan? Kyllä kait se työpaikka siellä mantereella pysyy, vaikka myrskyn takia myöhästyisikin töistä, puhkuu VeVaPen puheenjohtaja Merja Lindgren. - Olen ollut tilanteissa, joissa ei toivoisi olevansa. Eräänkin kerran olimme Kalkaksella etsintätehtävissä synkässä syysyössä. Ensin löytyi vene puolillaan vettä. Sitten kaislikosta takki ja rahat. Jatkoimme haravoimista valonheittäjillä sateen ja tuulen keskellä, turhaan. Kunnes hetki ennen lopettamispäätöstä löysimme ihmisen vedestä kellumasta. Hänet kiidätettiin helikopterilla Tyksiin, onneksi hän selvisi. Onnettomuuden syynä oli potkuriin joutunut peränaru, jota veneilijä yritti keikkuvassa veneessä irrottaa. Myös purjehtijoita yhdistys avustaa säännöllisesti, lähinnä vetämällä matalikoilta ja kiviltä. 40 vuoden meripelastuskokemuksella Esa Lindgren huomauttaa, että merikartan lukemista eivät kaikki purjehtijatkaan harjoittele tarpeeksi. Eihän tässä pitänyt olla matalikkoa, huikataan avustajalle usein ensisanoiksi. Velkuan vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa on noin 130 jäsentä. Pelastustehtävien lisäksi yhdistys myös kouluttaa jäseniään: Ensiapukurssit, veneen ajo- ja käsittelyharjoitukset sekä palontorjuntaharjoitukset ovat välttämättömiä ylläpidettäviä taitoja. Yhdistyksen tehtäviin kuuluu myös Velkuan isoimmissa saarissa olevien palokoppien tarkistus. Samalla tutkitaan, että palokoppien kalusto (ve- sipumput, paloletkut, sammutus- ja öljyntorjuntakalusto jne.) ovat toimintakunnossa. - On hienoa, että ihmiset haluavat tehdä tätä työtä vapaaehtoisesti, ilman korvauksia. Täällä korvessa kun asumme, on hyvä, että on auttajia lähellä ja omasta takaa, kiittää VeVa- Pen puheenjohtaja Merja Lindgren. Viime vuosina yhdistys on panostanut nuorison koulutukseen. Saariston nuorten meri- ja pelastustaidot eivät muutenkaan ole sieltä huonoimmasta päästä, mutta lisäoppi on aina tarpeen jokaiselle. Samaa painottaa myös Onni Kärkäs, 21-vuotias VeVaPen kasvatti. Onni on ollut mukana toiminnassa niin kauan kuin muistaa, yhdessä isänsä kanssa. - Dramaattisinta on aina kadonneitten etsintä. Kerran lähdimme Kalkaksella etsimään veneellä kalaan lähtenyttä poikaa. Äiti oli tehnyt pojasta hälytyksen, kun ei saanut pojan kännykkään yhteyttä. Loppu hyvin, kaikki hyvin, poika löytyi vene pullollaan kalaa, kännykkä vain oli tipahtanut mereen. Ulla Piippo Meripelastuskeskus 0204 1000 Aluepelastuskeskus 112 26 27

28 29

Veneilijä! UUDISTA VENEESI VERHOILULLA! VAAHTOMUOVIA SISUSTAMISEEN AKSELINTIE 7 PIHALLA ark. 10-18 la 10-15 (kesälauantait sulj.) 02-230 5577 NOPEAT TOIMITUKSET! Laadukkaat veneet aina sopivaan hintaan ja takuulla. MERCURY 3,5 hv 4T 790,- MERCURY 5 hv 4T 990,- NESTEKAASULAITTEET Liedet, keittimet, jääkaapit, lämmittimet ja grillit MYYNTI HUOLTO VARAOSAT letkut liittimet säätimet ym. tarvikkeet ASENNUKSET mökille, kotiin, veneisiin ym. TIETOA TAITOA PALVELUA KAASU VIRTANEN 10 % alennus tarvikkeista AVEN jäsenkortilla Läntinen Pitkäkatu 24, Turku puh. (02) 2512 220 tai 0400-228 554 Päivystys Jalastajanrannassa alkaa 3.5. Päivystysaika 18.00-19.00 Jatkuu maanantaisin Juhannusviikolle asti. 30 HUOLTO MYYNTI VARAOSAPALVELU Nuppulantie 11, p. (02) 239 0811 fax (02) 239 1097 www.botski.fi 31

LVI Kylpyhuone LAADUKKAAT VERHOILU- MATERIAALIT VENEISIIN SISUSTUS Puh. 02 239 6880 www.turunlvipiste.com 32 Turvallisuusasiaa Näin alkukeväästä, veneilykauden lähestyessä, on hyvä kerrata ja palauttaa mieliin sammuttimen merkitys veneessä. Palosammutin on pakollinen varuste veneessä, jossa mahdollisuus palon syttymiseen on olemassa. Mikäli veneessä on avoliekillä toimiva polttolaite, sisämoottori, yli 25 kw perämoottori, palavia nesteitä, nestekaasua tai akku on se varustettava sammuttimella. Halpa henkivakuutus Moni on ehkä ajatellut sammuttimen olevan pelkkä painolasti mutta tosipaikan tullen sammuttimen sijainti ja toimintakunto on ratkaiseva, sillä kysymys voi olla elämästä ja kuolemasta. Tulipalotilanteet ovat yleensä äkillisiä 33 ja sammuttimen käyttöä kannattaakin harjoitella etukäteen, jotta sen käyttökuntoon saattaminen onnistuisi nopeasti. Käyttöä voi harjoitella vaikka ennen sammuttimen huoltoa. Esimerkiksi 2 kg käsisammutin ilman letkua antaa sammutusainetta laukaisuhetkestä vain muutaman sekunnin ajan. Vaikka sammutusainetta pitäisi purkautua noin 10 sekunnin ajan, on tehokasta sammutusaikaa paineen laskiessa käytännössä vain muutama sekunti, josta voi vielä helposti kulua aikaa suihkun kohdistamiseen silloin kun vene heiluu merenkäynnissä. Sammutuspeite on myös helppo ja nopea sammutusväline, joka tulisi löytyä jokaisesta veneestä. Sen etuina ovat

halpa hinta, se ei käytön jälkeenkään aiheuta sotkua, eikä sitä tarvitse vuosittain tarkastaa tai huoltaa. Huolto takaa turvallisuuden Toimintakunnon varmistamiseksi on käsisammuttimen tarkastus tehtävä vuoden välein. Vanhentuneeseen sammuttimeen on tehtävä huolto, johon on luonnollisesti saatava asiakkaan lupa, sillä kustannukset voivat kohota uuden vastaavan sammuttimen hinnan tasolle. Tavallinen sammutinhuollon asiakas ei millään pysty varmistamaan, mitä sammuttimelle on tehty. Itse voi kuitenkin esimerkiksi tarkastaa onko suutinpää puhdistettu ja tiedustella sammuttimen huoltokohteita sammutinhuollosta. Vähimmäisvaatimuksena veneessä on oltava yksi 8A 68B-luokan sammutin, joka on tarkoitettu sekä kuituettä nestepalojen sammuttamiseen. Sammuttimen teho tulee valita käyttökohteen mukaan. Lisäksi on syytä tarkistaa, soveltuuko sammutin moottoripalon sammuttamiseen. Sammuttimen tulee olla CE-merkitty ja hyväksytty EN3-standardin mukaisesti. Muistathan että: - Airiston veneilijöiden katsastustoimikunta on päättänyt seuran jäsenten katsastamissa veneissä vaadittavaksi sammutusainetta yhteensä vähintään 6 kg. - Jos säilytää sammuttimia veneessä talven yli, kannattaa myös tarkastaa sammuttimen pakkaskestävyys. - Uusi vesiliikenneasetus määrää venesammuttimen vähimmäisluokitukseksi 8A 68B. - Hyvälaatuiset 2 kg sammuttimet ovat markkinoilla yleensä parasta teholuokkaa eli 13A 89BC, jotka täyttävät vesiliikenneasetuksen mukaiset vaatimukset. Uutta: - Katsastusvarusteisiin lukeutuvat hätäraketit eivät enää ole vuoden 2010 alusta lähtien pakollisia varusteita. Katsastustoimikunta kuitenkin suosittelee edelleen hätäraketteja osana veneen varusteita. Ville Leppiniemi Katsastusvastaava ÄLÄ KULJETTELE SAMMUTTIMIASI SUOTTA. Suoritamme tarkastukset tilaamassasi kohteessa Puh. 2535081 Huoltoauto Marko Vuorio PRESTOvaahtosammutin 0400-227928 - Presto sammuttimet - TARKASTUKSET - HUOLTO - KOEPONNISTUKSET - TÄYTÖT YM. YM. LÄNNEN SAMMUTINHUOLTO Suovantie 2 avoinna 7.30 16.00 Uudet jäsenet! Tervetuloa mukaan seuran aktiiviseen toimintaan. KATTORISTIKOT Kattoristikkorakenteita 30 vuoden kokemuksella. Kaikki ristikkotyypit, pituudet 3 29 m. Käytämme koneellisesti lujuuslajiteltua puutavaraa. Sertifioitu tuote, NR-laatumerkki. OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! Turun Rakennustuote 0y Tuulissuontie 16, 21420 Lieto. Puh. (02) 4878 381, telefax (02) 4878 344 myynti@turunrakennustuote.fi http://www.turunrakennustuote.fi 34 35

Lounais-Suomen Venekuljetus Oy Ammattitaitoista Moottoriveneenkuljetusta 0400 994 441 www.venekuljetus.net 36 BM TARVIKEMYYNTI Veneilijän rautakauppa - ankkurit ja köydet - pelastus- ja paukkuliivit - maalit ja pesuaineet - työkalut ja suojaimet - ruuvit ja sakkelit - tiivisteaineet ym. www.balticmarine.fi www.marinestore.fi Muista tarkastaa, joka viikko vaihtuva viikkotarjous. Rautatehtaankatu 2, 20200 Turku Puh. 02-5101300 Kylmä, mutta kokemuksen arvoinen reissu Seilin saarella 20. helmikuuta 37 Turun Yliopiston Henkilökuntayhdistys toimii aktiivisesti ja järjestää monenlaista aktiviteettiä jäsenilleen. Viime marraskuussa yhdistyksen laivareisulla oli herännyt ajatus, että kumpa tulis oikea talvi ja kestävät jäätiet tänne Turun seudulle, niin voitais mennä porukalla meren jäitä pitkin jonnekin mielenkiintoiseeseen saarikohteeseen. Sen tapahtuman piti olla koko perheen tapahtuma, eli nuorempikin katras pääsisi myös mukaan. Se oikea talvi tuli ja kestävät merijäät. Tässä vaihessa yhdistykseen kuuluva Jari Tattari, joka on Saaristimeren tutkimuslaitoksen huoltomies Seilin saaressa ehdotti, että matkan kohteeksi voitaisiin valita Seilin saari. Saarella on mahtava ja vaikuttava historia kerrottavanaan. Moni turkulainen veneilijä tai historiaa seurannut tavallinen kadun tallaaja tietää Seilin saaren menneisyydestä.

Lähtöpaikka Nauvon sataman edustalla. Ensimmäinen ryhmä valmiina arktiseen kyytiin. Seilin tutkimuslaitoksen johtajalta saatiin lupaa tällaiseen saarivierailuun. M/S Pötkön väki pääsi mukaan Kristiinan hyvä ystävä vuosien varrelta lähetti sähköpostia, että Seilin reissulle 20. päivä helmikuuta myöskin ulkopuolisilla henkilöillä oli mahdollisuus päästä mukaan, jos paikkoja jää. Eipä tarvinnut miettiä kahta kertaa lähdetäänkö mukaan vaiko ei. Lauantaiaamulla matkalaiset tulivat yliopiston parkkipaikalle, josta linja-auto lähti kohti Nauvoa klo 09.00. Vaikka kova pakkanen ja hyytävä tuuli olivat pääosissa, niin siitä huolimatta melkein kaikki ilmoittautuneet tulivat linja-autoon ja kiintoisa elämysreissu sai alkaa. Matkan varrelta Kaarinasta ja Paraisilta tuli mukaan viellä pari järjestävää henkilöä + tarjoiltavat einekset. Yhdistyksen hallitukseen kuuluva Helena Juusela toivotti väen tervetulleeksi. Nauvoon saavuttiin noin 10.30 ja linja-autosta jalkautuva väki näki heti jäällä odottavan rekivaljakon, jonka edessä oli moottorikelkka. Se näkymä sai monet ihastuksen lauseet. Vähän tuli mieleen (kuin ennen vanhaan), että vain hevonen puuttui reen edestä. Kelkkamestari otti ohjat käsiinsä Sää Nauvossa oli aika pilvinen ja tuulinen. Pakkasta vajaat 20 astetta. Jäällä odottava kelkkakuljettaja Jari Tattari selvitti meille, että kolme reis- kumpa tulis oikea talvi sua ajetaan Seiliin ja meitä matkalaisia oli noin 30 henkilöä. Pötkön väki jäi odottamaan kolmatta aaltoa. Ensimmäinen ryhmä nousi rekien kyytiin ja heti matkaan, mutta länteen kääntyvä jäätie oli kovan tuulen takia mennyt umpeen. Jonkun aikaa matkalaiset tulivat kävellen perässä. Vallmon ison saaren edustalla he nousivat taas kyytiin. Kristiina ja Lassi + muutama matkalainen viettivät aikaa Nauvossa tai istuen lämpimässä linja-autossa. Toinen ryhmä meni menojaan jonkun ajan päästä. Lopulta tuntui järkevältä, että lähdetään kävelemään jäätietä kohti Seiliä. Tuuli oli tuiskuttanut jäätien alun todella vaikeakulkuiseksi. Se toi mieleen ajatuksen, miten luonto sanelee ihmiselle pelisäännöt, joita pitää nöyrästi noudattaa. Ehdimme taivaltaa aivan Vallmon länsinurkkaan noin 2 km Nauvon vierassatamasta, kun Jari Tattari tuli meitä vastaan. Kyytiin ja keula kohti Seiliä. Olipa hyvä, että mukana oli viltti. Kelkan reitti kulki mukavasti Björkholman länsipuolelta ja Kaiplotin välistä. Tarkoitus oli tietenkin ihailla talvisen Björkholman rantoja, mutta vaudikas moottorikelkan kyyti ja tuulen viima sai peiton pysymään tiukasti kasvojen edessä. Seiliin lounaiskulman rantautumispaikkaan saavuttiin aika nopeasti. Matkaa Nauvosta sinne tuli 6 km. Saaressa Yhdistys oli miettinyt erilaisia aktiviteetejä vierailjoille, kuten pilkintää, hiihtoa, ulkoilua saaressa/jäällä, makkaran paistoa ulkona. Matkalaiset kokoontuivat mukavaan takkatupaan, joka on ilmeisesti Turun Yliopiston omistuksessa. Väki viihtyi mainiosti tässä rakennuksessa pitkän aikaa ja mikä oli viihtyessä, Helena Juuselan ja Sisko Takatuvan salaatit ja voileivät ja hyvät kahvit maistuivat vieraille. Pötkön kipparilla oli mukana pilkkivehkeet, mutta ei kairaa. Yksi kairamies oli mukana, mutta totesi, että hänen hyvä kalapaikkansa oli yli kilometrin päässä. Lumessa tarpominen ja viellä näin voimakas itätuuli ovat huono yhdistelmä kalan saamisen suhteen. Näin pilkkimiehet pysyivät Seilin saaren maan kamaralla. Tosin makkaran paisto hanskat kädessä rakennuksen ulkopuolisessa takkauunissa oli kokemus sinänsä. Kun katsoi meren suuntaan, niin ei voinut muuta kuin ihailla luonnon talvistakin voimaa. Pöllyävä lumi sai tuulelta kovaa kyytiä hangen yllä. Päivän isäntä ei harmikseen ehtinyt yhteiseen ajan viettoon Kelkkamestari Jari Tattari kävi tervehtimässä meitä taukotuvassa puolen päivän jälkeen. Hän olisi ilman muuta halunnut viettää aikaa enemmän yhdessä vieraittensa kanssa, mutta miehen päivä kului lähinnä jäätien auraamiseen ja kunnossa pitoon. Hän oli auranut Nauvon ja Seliin välisen jäätien viimeksi perjantai-illalla, joten mies oli panostanut tähän viikonloppuun ja vieratten viihtymiseen todella paljon. Seilin Saaressa asuva 38 39

joten Björkholman kohdalla ehti tekemään pienen silmäyksen saareen. Komea Paviljonki-rakennus nukkui sikeää talviunta. Se näkyi hyvin merelle näin talviseen aikaan. Jään päällä oli vettä Takaisin tullessa Juha Tattari ajoi osittain eri reittiä ja jossain puolessa välissä takaisintulomatkaa oli vähän vaikeuksia, koska lumen alla oleva vesi meinasi tyssätä kelkan etenemisen. Taitavasti kelkkamestari hallitsi tilanteen, eikä matkalaisten tarvinnut nousta pois reen kyydistä. Lumen painava massa jään päällä ja voimakas itätuuli olivat saaneet noin 30 cm paksuiseen vahvan jään liikkumaan ja silloin jäähän muodostuvat hiushalkeamat saavat veden nousemaan jään päälle. Bussilla takaisin Turkuun Maihin noustiin tällä kertaa Framnäsin edustalta. Vaikka reissu oli osittain arktisen hyinen, niin koko mukana ollut väki nautti selvästi päivästä. Kotona Turussa olimme noin 18.30. Hieno kokemus. Seilin saaresta tietoa haluaville löytyy linkki esim. www.seili.utu.fi. Lassi Hymysssä suin kolmaskin ryhmä lähti takaisin kohti Nauvoa. Tattari oli vielä aurannut luistelubaanankin saaren lounaiskulmaan lähinnä reissuun tulevia lapsia ajatellen, mutta senkin tuuli oli tuiskutanut melkein umpeen. Tänä talvena kestävät jäät kelkalla ajamiseen tulivat tammikuun 20 päivän tienoilla, kelkkamestari kertoi. Tutustuminen sairaalan tilohin ja Seilin kirkkoon Myös Seilin saaressa asuva Janika Ulenius johdatti vieraat Seilin vanhan mielisairaalan tiloihin. Hieno vanha rakennus alunperin jo 1800-luvulla rakennettu. Sairaalatoiminta päättyi 1960-luvun alussa ja sen jälkeen rakennus on toiminut Saaristomeren tutkimuslaitoksen ominaisuudessa. Toki jäljellä vanhasta mielisairaalan ajasta oli jäljellä ainakin yksi huone 40 pakkopaitoineen. Muut tilat ovat lähinnä tutkimus- ja opetustiloja ja konferenssihuoneita. Seilin kirkko onkin sitten ihan oma lukunsa. Tämä 1750-luvulla rakennettu herrain huone puhuu vielläkin omaa kieltänsä. Kirkon sisustus on joten karu. Aitaus, mikä erottaa normaalin kansan ja spitaaliset on vielläkin olemassa. Kirkossa ei tietenkään ollut lämpöä päällä, joten se oli ns. herran hallussa. Iltapäivä Kuten arvata saattaa niin, aikamittari eli kello eteni tosi rivakasti ja kotiin lähdön aika tuli vastaan. Samalla tavalla kolmessa ryhmässä väki sai kyydin Nauvoon. Noin klo 16,00 viimeinen ryhmä nousi kelkkakyytiin. Nyt takaisin tullessa tuuli oli takana, Autohuolto Hurme PAKOKAASUN MITTAUS EDULLISESTI! X-1R LISÄAINE DIESEL/BENSIINI -MOOTTOREIHIN Ruissalontie 6, puh. 230 4920 41 UUDET JÄSENET TULKAA ROHKEASTI MUKAAN SEURAN TOIMINTAAN!

42 43

TAPAHTUMAKALENTERI 24.4.2010 Osallistuminen Pansion Pienvenesatama Oy:n järjestämiin kevättalkoisiin 3.5. Johtokunnan päivystys alkaa J-rannassa klo 18.00-19.00 15.5.2010 Rantatapahtuma Jalostajanrannassa. Katso sivu 5. 22.5.2010 Puu-, laituri- ym. talkoot Björkholmassa 5.6.2010 Puu-, laituri- ym. talkoot Nötössä 12.6.2010 Purjehduskilpailu Björkholm-cup 25-26.6.2010 Juhannus saaritukikohdissa 7.8.2010 Treffi tapaaminen ohjelmineen 14.8.2010 Talkoot Björkholmissa 21.8.2010 Talkoot Nötössä 18.9.2010 Purjehduskauden päättäjäiset Björkholmassa Seuraa Aven nettisivuja 55