INKOON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INKOON KUNTA, INKOON VESILAITOS JA UUDENMAAN ELY- KESKUS INKOON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Maija Aittola Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 2 LÄHTÖAINEISTO... 1 3 SUUNNITTELUTYÖN YHTEYDESSÄ TEHDYT TUTKIMUKSET... 1 3.1 Hydrogeologinen maastotarkastelu... 1 3.2 Riskikartoitukset... 2 3.3 Maastotutkimukset... 2 4 POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGISET OLOSUHTEET, VEDENOTTAMOT JA VEDENOTTOJÄRJESTELYT SEKÄ POHJAVEDEN LAATU... 2 4.1 Storgård 0114901, I-luokka... 3 4.1.1 Hydrogeologiset olosuhteet... 3 4.1.2 Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt... 4 4.1.3 Pohjaveden laatu... 4 4.2 Vars A 0114902, II-luokka... 5 4.2.1 Hydrogeologiset olosuhteet... 5 4.2.2 Pohjaveden laatu... 7 4.3 Vars B 0114902, I-luokka... 8 4.3.1 Hydrogeologiset olosuhteet... 8 4.3.2 Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt... 8 4.3.3 Pohjaveden laatu... 8 4.4 Kusans 0114904, II-luokka... 8 4.4.1 Hydrogeologiset olosuhteet... 8 4.5 Rundmalm 0114905, II-luokka... 9 4.5.1 Hydrogeologiset olosuhteet... 9 4.5.2 Pohjaveden laatu... 10 4.6 Gripans 0114906, II-luokka... 10 4.6.1 Hydrogeologiset olosuhteet... 10 4.6.2 Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt... 10 4.7 Malmgård 0114907, I-luokka... 10 4.7.1 Hydrogeologiset olosuhteet... 10 4.7.2 Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt... 11 4.7.3 Pohjaveden laatu... 11 4.8 Malmskyan 0114908, II-luokka... 12 4.8.1 Hydrogeologiset olosuhteet... 12 4.8.2 Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt... 12 4.9 Storsandarna 0114909, I-luokka... 12 4.9.1 Hydrogeologiset olosuhteet... 12

Maija Aittola 4.9.2 Pohjaveden laatu... 14 4.10 Svenviken 0114910, I-luokka... 14 4.10.1 Hydrogeologiset olosuhteet... 14 4.10.2 Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt... 15 4.11 Degerby 0114912, I-luokka... 15 4.11.1 Hydrogeologiset olosuhteet... 15 4.11.2 Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt... 16 4.11.3 Pohjaveden laatu... 16 4.12 Kopparnäs 0114914, I-luokka... 17 4.12.1 Hydrogeologiset olosuhteet... 17 4.12.2 Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt... 17 4.12.3 Pohjaveden laatu... 17 4.13 Källsäter 0114915, II-luokka... 17 4.14 Meltola - Mustio B 0122051, I-luokka... 18 4.14.1 Hydrogeologiset olosuhteet... 18 4.14.2 Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt... 18 4.14.3 Pohjaveden laatu... 18 4.15 Halvdels 0114916, I-luokka... 19 4.15.1 Hydrogeologiset olosuhteet... 19 4.15.2 Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt... 19 5 SUUNNITTELUALUEIDEN MAANKÄYTTÖ... 19 5.1 Yleistä... 19 5.2 Kaavoitustilanne... 20 5.3 Luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet... 20 5.4 Suoja-aluemääräykset... 21 6 POHJAVEDEN LAATUA VAARANTAVAT TEKIJÄT... 21 6.1 Asutus ja jätevedet... 21 6.1.1 Jätevedet... 21 6.1.2 Västankvarn Gårdin jätevedenpuhdistamo... 23 6.1.3 Öljysäiliöt... 23 6.1.4 Maalämpö... 24 6.2 Maatalous... 25 6.2.1 Peltoviljely... 25 6.2.2 Karjatalous, hevostallit ja siipikarja... 26 6.3 Toiminnassa olevat kohteet... 27 6.3.1 Bollstadin ampumarata... 27 6.3.2 Termonova Oy... 28 6.3.3 Kauppapuutarha... 29

Maija Aittola 6.3.4 Rautatien alikulkutunnelin pohjaveden alentaminen... 29 6.3.5 Oy Teboil Ab... 29 6.4 Toimintansa päättäneet kohteet... 30 6.5 Maa-ainesten ottaminen... 31 6.5.1 Nykyiset maa-aineksen ottoalueet... 32 6.5.2 Vanhat maa-ainesten ottamisalueet... 32 6.6 Tienpito ja tieliikenne... 33 6.7 Rantarata... 34 6.8 Karjaa Hyvinkää -rata... 35 6.9 Suunnitellut maakaasulinjat... 35 6.10 Muuntamot... 35 7 POHJAVEDEN LAATURISKIEN ARVIOIMINEN... 36 7.1 Inkoon pohjavesialueilla sijaitsevat riskikohteet... 36 8 SUOJELUTOIMENPITEET... 38 8.1 Uusien toimintojen sijoittaminen... 38 8.2 Nykyisiä toimintoja koskevat suojelutoimenpiteet... 40 8.2.1 Asuinjätevedet... 40 8.2.2 Suojaamattomat öljysäiliöt... 40 8.2.3 Maalämpö... 41 8.2.4 Maatalous... 41 8.2.5 Maa-ainesten ottotoiminta... 41 8.2.6 Öljysäiliöt ja toimintansa päättäneet riskikohteet... 42 8.2.7 Muuntamot... 42 8.2.8 Vedenottamot... 42 8.3 Muut toimenpidesuositukset... 43 9 VEDENOTTAMOIDEN POHJAVESITARKKAILU... 44 9.1 Pohjavedenpinnan korkeusaseman seuranta... 44 9.2 Pohjaveden laadun seuranta... 44 10 TOIMENPITEET VAHINKOTAPAUKSISSA... 44 11 SUOJELUSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN... 45 LIITTEET 1 Lähtöaineistoluettelo 2 Pohjaveden suojelun kannalta keskeisiä säädöksiä 3 Toimenpideohjelma

Maija Aittola PIIRUSTUKSET P19663-500 Storgårdin, Vars A ja Vars B pohjavesialueet, hydrogeologia ja riskikohteet 1:25 000 P19663-501 Kusansin ja Rundmalmin pohjavesialueet, hydrogeologia ja riskikohteet 1:20 000 P19663-502 Gripansin ja Halvdelsin pohjavesialueet, hydrogeologia ja riskikohteet 1:20 000 P19663-503 Malmgårdin ja Malmskyanin pohjavesialueet, hydrogeologia ja riskikohteet 1:20 000 P19663-504 Storsandarnan ja Svenvikenin pohjavesialueet, hydrogeologia ja riskikohteet 1:20 000 P19663-505 Degerbyn ja Kopparnäsin pohjavesialueet, hydrogeologia ja riskikohteet 1:20 000 P19663-506 Källsäterin pohjavesialue, hydrogeologia ja riskikohteet 1:20 000 P19663-507 Meltola-Mustio B pohjavesialue, hydrogeologia ja riskikohteet 1:20 000

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 INKOON KUNTA, INKOON VESILAITOS JA UUDENMAAN ELY-KESKUS INKOON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 1 YLEISTÄ 2 LÄHTÖAINEISTO FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on laatinut Inkoon kunnan I- ja II- luokan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman. Pohjavesialueet sijoittuvat kokonaisuudessaan Inkoon kunnan alueelle, lukuun ottamatta Meltola-Mustio B pohjavesialuetta, joka sijoittuu pääasiassa Raaseporin kaupungin alueelle. Storgårdin pohjavesialueella sijaitsevasta Brännbollstadin vedenottamolta vedenotto on jatkuvaa. Halvdelsin vedenottamo toimii varavedenottamona. Toistaiseksi voidaan Fortum Oy:n pintavedenottamosta pumpata Inkoon vesilaitoksen verkostoon 500 m³/d, jolla voidaan turvata veden riittävyys poikkeustilanteissa. Pohjavesialueiden sijainti on esitetty liitteenä olevissa kartoissa. Suojelusuunnitelman tavoitteena on turvata pohjavesiesiintymien vesivarojen käyttö myös tulevaisuudessa rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti muita maankäyttömuotoja pohjavesialueilla. Selvitystyön perusteella on laadittu suojelutoimenpideohjelma pohjavesialueilla todettuja pohjavettä uhkaavia riskitoimintoja koskien ja laadittu ohjeet uusien toimintojen sijoittamisesta pohjavesialueille. Suojelusuunnitelma on ohjeellinen asiakirja, jota käytetään tausta-aineistona valvonnassa, maankäytön suunnittelussa sekä ympäristö- ja maa-aineslupia ratkaistaessa. Suunnitelmalla ei ole välittömiä oikeudellisia vaikutuksia eikä sen perusteella synny korvausvelvoitteita. Suojelusuunnitelmassa esitettävät suositukset otetaan kuitenkin huomioon viranomaispäätöksiä tehtäessä. Oikeusvaikutukset tulevat vasta suunnitelmaa hyödyntävien erillisten viranomaispäätösten kautta. Pohjavesialueilla on suoritettu vedenhankintaan liittyviä pohjavesitutkimuksia useassa eri tutkimusvaiheessa ainakin vuodesta 1958. Lisäksi käytettävissä on ollut muita pohjavesialueita koskevia lähtötietoja ja asiakirjoja. Lähtöaineistoluettelo on esitetty liitteessä 1. 3 SUUNNITTELUTYÖN YHTEYDESSÄ TEHDYT TUTKIMUKSET 3.1 Hydrogeologinen maastotarkastelu Kusansin, Gripansin, Halvdelsin, Malmgårdin, Källsäterin, Rundmalmin, Storgårdin, Vars in ja Meltola-Mustio B:n pohjavesialueilla suoritettiin maastotarkastelu 20.11.2012. Degerbyn, Kopparnäsin, Malmgårdin, Malmskyan Storgårdin, Storsandarnan ja Svenvikenin pohjavesialueilla suoritettiin maastotarkastelu Inkoon kunnan edustajien kanssa 4.12.2012.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 3.2 Riskikartoitukset 3.3 Maastotutkimukset Inkoon kunta ja Uudenmaan ELY-keskus on koonnut tiedot suunnittelualueilla sijaitsevista pohjavettä vaarantavista toiminnoista. Inkoon kunta on tehnyt kyselyn pohjavesialueilla sijaitseville kiinteistöille öljysäiliöistä, maalämmöstä, kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä ja karjasuojista. Muuntamotiedot on saatu Fortum Oy:ltä ja vedenlaatutiedot on saatu Eteläkärjen ympäristöterveydeltä. Riskitoimintojen osalta suoritettiin maastokäynti 20.11. ja 4.12.2012. Suojelusuunnitelman laatimisen yhteydessä tehtiin Rundmalmin, Kusansin ja Vars A pohjavesialueilla kaivonpaikkatutkimuksia. Maastotutkimusohjelma laadittiin maastotarkastelun perusteella, jotta havaintopisteet sijaitsevat pohjavesiolosuhteiltaan edullisimmissa vedenottopaikoissa. Kaivonpaikkatutkimukset käsittivät maaperäkairauksia yhdeksässä tutkimuspisteessä. Kuuteen (FCG2, FCG3, FCG7 FCG10) tutkimuspisteeseen asennettiin kairauksen yhteydessä muoviset, 52 mm pohjaveden havaintoputket. Kairausten perusteella maaperäolosuhteiltaan edullisimmiksi arvioiduissa kahdessa tutkimuspisteessä (FCG2 ja FCG9) suoritettiin ominaisantoisuuspumppaukset metrin tasovälein. Ominaisantoisuuspumppauksilla selvitettiin maakerrosten vedenantoisuutta, pohjaveden laatuominaisuuksia ja kerroksittaista veden laatuvaihtelua. Tutkimuspisteistä otettiin eri syvyystasoilta pohjavesinäytteitä yhteensä kuusi kappaletta. Pohjavesinäytteistä analysoitiin seuraavat laatuominaisuudet: ph, sameus, väri, kokonaiskovuus, sähkönjohtavuus, happi, liukoinen rauta, liukoinen mangaani, kloridi, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), nitraattityppi ja ammoniumtyppi. Maastotutkimuksien toteutus ja tulokset on esitetty tutkimusraportissa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Kaivonpaikkatutkimukset, Rundmalm, Kusans ja Vars A. 4 POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGISET OLOSUHTEET, VEDENOTTAMOT JA VEDENOTTOJÄRJESTELYT SEKÄ POHJAVEDEN LAATU Inkoon kunnan alueella esiintyy runsaasti kallioalueita, joiden rinneosissa esiintyy moreenia. Kallioalueiden välissä painanteissa esiintyy hienorakeisia maalajeja ja paikoittain esiintyy pienehköjä karkearakeisia muodostumia. Inkoon kunta rajautuu I Salpausselkään Meltola-Mustio B pohjavesialueella. Inkoon kunnan hiekka- ja soramuodostumat ovat pienehköjä ja valtaosin hienoaineksisten kerrostumien peittäminä. Suojelusuunnitelmatyössä oli käytettävissä pohjavesitutkimusten yhteydessä suoritetut vedenpinnan mittaustulokset. Brännbollstadin vedenottamon raakaveden laatua seurataan neljä kertaa vuodessa otettavilla näytteillä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 4.1 Storgård 0114901, I-luokka 4.1.1 Hydrogeologiset olosuhteet Suojelusuunnitelmatyötä varten kerättiin vedenottamoiden raakaveden vesianalyysitulokset vuosilta 2006 2012. Storgårdin pohjavesiesiintymä on muodostunut Inkoon jokilaaksoon, joka rajautuu länsiosassa Varsin A pohjavesiesiintymään. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Inkoon kunnan keskiosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 4,01 km 2. Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu 600 m³/d. Muodostuman eteläpuolella esiintyy pääasiassa hienoaineksisia kerrostumia ja pohjoispuolella moreeni- ja kallioalueita, joiden välisissä painanteissa esiintyy hienoaineksisia maakerroksia. Itä- ja länsipuolella moreeni- ja kallioalueiden välisillä alueilla esiintyy hiekkakerrostumia. Storgårdin pohjavesiesiintymä on peitteinen muodostuma, joka käsittää Inkoonjokilaakson ja sitä ympäröivät kallioalueet. Hyvin vettä johtavat hiekkakerrostumat ulottuvat pohjavesialueen itäosassa maanpinnan tasoon saakka jatkuen hienoaineksisten kerrostumien alapuolella länsisuunnassa. Brännbollstadin vedenottamon alueella vettä johtavan hiekka-hietakerroksen paksuus on yli 10 metriä. Torpin vedenottamon alueella on noin neljän metrin vahvuisen hienoaineksisen kerrostuman alapuolella noin 9 metrin paksuinen hiekkakerrostuma. Vars in ja Storgårdin pohjavesialueiden välillä on hydraulinen yhteys. Muodostuma on synkliininen eli ympäristöstään vettä keräävä muodostuma. kallio- ja moreenialueilla muodostuva pohjavesi virtaa jokilaaksoon, kohti hienoaineksisten kerrostumien alapuolella sijaitsevia hiekkakerrostumia. Havaintoputkien 211 ja 214 alueella on havaittu paineellista pohjavettä. Vars in koepumppausraportissa todetaan, että Storgårdin alueen antoisuus on 400 m 3 /d. Koepumppauksen ja täydentävien kairaustutkimusten perusteella Brännbollstadin vedenottamon valuma-alue ulottuu lännessä Kalkulla - Alberga -alueelle. Brännbollstadin pohjavedenottamon lounaispuolisella alueella on tehty 20. 24.5.1991 välisenä aikana lyöntikairauksia kahdeksassa tutkimuspisteessä maaperäolosuhteiden selvittämiseksi ja mahdollisen uuden siiviläputkikaivon sijainnin määrittämiseksi. Kairaustulosten perusteella havaintopisteessä 6 maaperä oli hyvin vettä johtavaa syvyysvälillä 5,10 10,00 metriä maanpinnasta. Kairauksien perusteella havaintopisteen 6 länsi- ja lounaispuolella ei ole riittävän paksuja vettä johtavia maakerroksia, joten alueelle virtaisi pohjavettä lähinnä nykyisen vedenottamon suunnalta. Jatkotoimenpiteinä ehdotettiin asteittaista vedenoton määrän lisäämistä nykyisellä vedenottamon ja vedenlaadun tarkkailua vedenottamon länsipuolella uudesta asennettavasta havaintoputkesta lisääntyneen vedenoton aiheuttaman mahdollisen rautapitoisuuden kohoamisen ennakoimiseksi. Storgårdin pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P19663-500.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 4.1.2 Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Storgårdin pohjavesialueella sijaitsevat Inkoon kunnan Brännbollstadin ja Termonova Oy:n Torpin vedenottamot. Brännbollstadin vedenottamolla on käytössä kaksi noin 14 metrin syvyistä siiviläputkikaivoa. Vedenottamon veden ph:n säätäminen tapahtuu lipeällä. Jatkossa vesi käsitellään lisäksi UV-desifioinnilla. Ajanjaksolla 2005 2011 Brännbollstadin vedenottamon kaivoista on pumpattu vettä vuosittain 298 322 m³/d (vuonna 2011 noin 320 m³/d). Kuvassa 1 on esitetty Brännbollstadin vedenottomäärien kehittyminen vuosina 2005 2011 vuosikeskiarvona laskettuna. Brännbollstadin vedenottamo 400 Vedenottomäärä m3/d 300 200 100 0 Brännbollstad Vesioik.lupa 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 4.1.3 Pohjaveden laatu Kuva 1. Brännbollstadin vedenottamon vedenottomäärien kehittyminen vuosina 2005 2011 vuosikeskiarvona laskettuna. Brännbollstadin vedenottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden lupa (26.7.1971) ottaa pohjavettä keskimäärin 400 m 3 /d. Torpin vedenottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden lupa (10.12.1966) ottaa pohjavettä enintään 250 m 3 /d. Brännbollstadin vedenottamo Vuosien 2006 2011 tarkkailutulosten perusteella vedenottamon kaivojen raakavesi on ollut hapanta - emästä (ph 5,3-7,1) ja ajoittain sameaa. Rautapitoisuus (0,025 0,140 mg/l, suositus <0,2 mg/l) on ollut talousveden laatusuosituksen mukainen. Mangaanipitoisuus (0,001 0,084 mg/l, suositus <0,05 mg/l) on ajoittain ylittänyt talousveden laatusuosituksen mukaisen enimmäispitoisuuden. Vedessä on esiintynyt ajoittain pieniä pitoisuuksia

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5 ammoniumia (0,02 mg/l, suositus <0,50 mg/l). Kloridipitoisuus (22 28 mg/l) on kohonnut luontaisesta tasosta. Veden hygieeninen laatu on ollut moitteetonta. Uudenmaan ELY-keskuksen kaivojen hanasta 3.10.2012 ottamissa maa- ja metsätalouden tarkkailuun liittyvissä vesinäytteissä ei todettu haihtuvia hiilivetyjä, kloorifenoleja, eikä torjunta-aineita. Raskasmetallipitoisuudet olivat matalat. Vedenottamon raakavesi on täyttänyt happamuutta sekä ajoittain kohonnutta mangaanipitoisuutta ja sameutta lukuun ottamatta tutkituilta ominaisuuksiltaan talousveden laatusuositukset ja vaatimukset. Pohjavesimuodostuma 4.2 Vars A 0114902, II-luokka 4.2.1 Hydrogeologiset olosuhteet Navetan havaintoputki 1:stä 19.9.2013 otetun vesinäytteen perusteella pohjavesi on emäksistä (ph 7,3), vähähappista ja sameaa. Vedessä todettiin typpiyhdisteistä ammoniumia (0,12 mg/l, suositus <0,4 mg/l). Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Havaintoputken vesi täytti tutkittujen ominaisuuksien perusteella talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja - suositukset. Vars A pohjavesiesiintymä on kerrostunut Itä-länsi suuntaiseen Inkoon jokilaaksoon, joka rajoittuu lännessä Storgårdin pohjavesiesiintymään. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Inkoon kunnan länsiosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 7 km 2. Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu 750 m³/d. Muodostuma rajautuu moreeni- ja kallioalueisiin, joiden välisissä painanteissa esiintyy hienoaineksisia kerrostumia ja itäpuolella turvekerrostumia. Vars A pohjavesiesiintymä on peitteinen muodostuma, joka on kerrostunut Inkoonjokilaaksoon. Hyvin vettä johtavat hiekkakerrostumat ulottuvat pohjavesialueen itäosassa maanpinnan tasoon saakka, jatkuen paksujen hienoaineksisten kerrostumien alapuolella länsisuunnassa. Pohjavesialueen keskiosassa, Varsin vanhan koepumppauspaikan kohdalla, hiekka- ja soraisen hiekkakerrostuman paksuus on kairauksien perusteella noin 11 metriä, ulottuen noin 16 metrin syvyyteen maanpinnasta. Varsin alueella lähellä rautatietä hiekka- ja hiekkaisen sorakerrostuman paksuus on tiettävästi (kairauspiste 177) yli 20 metriä. Kairauksien perusteella havaintopiste FCG7 alueella esiintyy noin 2,0 metrin paksuisen hiekkakerroksen alapuolella 4,1 metrin paksuinen silttikerros. Silttikerroksen alapuolella esiintyy 1,4 paksuinen hiekkaisen soran kerros kallion päällä. Havaintopisteessä FCG8 esiintyy noin 8,8 metrin paksuisen hiekkakerroksen alapuolella 1,2 metrin paksuinen sorakerros kallion päällä. Pohjavesimuodostuman länsiosassa, kairauspisteessä FCG9 esiintyy noin 0,5 metrin paksuisen humuskerroksen alapuolella noin 24,6 metrin syvyyteen

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6 hiekka- ja sorakerrostumia. Hiekka- ja sorakerrostumien alapuolella esiintyy kivistä moreenia. Kairauspisteessä FCG10 esiintyy noin 2,4 metrin paksuisen silttikerroksen alapuolella, noin 4,1 metrin paksuinen hiekkakerros. Hiekkakerroksen alapuolella, esiintyy 5,1 metrin paksuinen silttikerros. Silttikerroksen alapuolella, esiintyy noin 2,2 metrin paksuinen hiekkakerros. Hiekkakerroksen ja kallionpinnan välissä esiintyy noin 0,2 metrin paksuinen moreenikerros. Vars in ja Storgårdin pohjavesialueiden välillä on hydraulinen yhteys. Muodostuma on synkliininen eli ympäristöstään vettä keräävä muodostuma. Pohjavettä muodostuu jokilaaksoa reunustavilla moreenirinteillä ja ns. rantakerrostumavyöhykkeillä, jossa osa sadannasta suotautuu pohjavedeksi. Pohjaveden havaintoputkista FCG7 ja FCG8 tehtyjen mittauksien perusteella pohjaveden pinta esiintyy muodostuman keskiosassa tasolla noin +14,16 +14,49 (mittaukset on tehty 11.12.2013). Muodostuman länsiosassa (havaintoputket FCG9 ja FCG10) pohjaveden pinta esiintyy tasolla +17,98 +18,09 (mittaukset on tehty 12.12. ja 17.12.2013). Pohjavesi on paineellista havaintoputkessa FCG10, jossa pohjaveden pinta esiintyy noin 0,57 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon. Pohjavettä purkautuu muodostuman kaakkoisosassa Inkoonjokeen. Vars`in koepumppaus Vars in koepumppauksen aikana 16.4. 16.5.1975 pohjavettä pumpattiin kahdeksasta rautaisesta imuputkesta, joiden siiviläosat olivat 16 20 metrin syvyydellä maanpinnasta. Koepumppaus aloitettiin 16.4 teholla 1 680 m³/d 23.4 asti, jolloin tehoa nostettiin 2 800 m³/d. Pumpatun pohjaveden rautapitoisuuden selvästi kohotessa, alennettiin pumppausteho 5.5 tehoon 1 400 m³/d. Pumppaus lopetettiin 16.5, jolloin pumppausteho oli 840 m³/d. Koepumppauksen aikana pumpattiin pohjavettä keskimäärin 1 980 m³/d. Alimmillaan pohjaveden pinta oli koepumppauspaikalla 5.5, jolloin vedenpinta oli laskenut pumppausta edeltäneestä tasosta noin 3,2 metriä. Koepumppaus mahdollisesti vaikutti viiteen talousvesikaivoon. Koepumppauksen vaikutus ulottui noin 1,3 km etäisyydellä kaakkoon, noin 1,6 km etäisyydellä länteen, noin 0,25 km etäisyydellä itään ja noin 0,4 km etäisyydellä lounaaseen. Koepumppauksen perusteella vedenottamolta arvioitiin saatavan käyttöön pohjavettä 750 m 3 /d ja väliaikaisesti huomattavasti tätä suurempia vesimääriä. Veden sisältämän runsaan rauta- ja mangaanipitoisuuden vuoksi alueella tehtiin maastotutkimuksia 1.2-25.2.1977 jälleenimeytysmenetelmän käyttömahdollisuuden alustavaa selvitystä varten ja alustavia tutkimuksia täydentävä imeytyskoe vanhalla koepumppauspaikalla 13.12.1977 17.2.1978. Imeytysaltaan (pinta-ala noin 215 m²) sijoittamista varten tehtiin täydentäviä maaperäkairauksia ja maaperänäytteenottoa. Imeytysaltaan pohjalta poistettiin osasta allasta rakentamisen aikana havaittuja hienojakoisia välikerroksia ja täytettiin hiekalla. Raakaveden esikäsittelyä varten rakennettiin suodatinmaton päälle sepelistä suodattimet, jonka läpi ilmastettu raakavesi johdettiin imeytysaltaan kautta pumppauspisteeseen 1. Imeytysvesi imeytyi altaaseen aluksi hyvin, mutta imeytyksen jatkuessa vedenpinta alkoi altaassa kohota, jonka jälkeen allas

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7 4.2.2 Pohjaveden laatu puhdistettiin 12.1.1978. Hienojakoisen maa-aineksen tukittua imuputkien siiviläosat ja pumppaustehon pienetessä asennettiin toinen pumppu 26.1.1978 pumppauspisteeseen 2. Raakaveden pumppaus suoritettiin teholla 720 m 3 /d, mutta puhtaan veden pumppausteho jäi 580 m 3 /d alemmaksi, johtuen imuputkien tukkeutumisesta. Pumppauspaikalla pohjaveden pinta laski imeytyskokeen aikana noin 1,3 metriä. Imeytyksen ja pumppauksen vaikutus oli havaittavissa kaikissa imeytysalueella sijaitsevissa havaintoputkissa ja neljässä kaivossa, joiden pinta laski pumppauksen aikana 0,5 metriä. Ominaisantoisuuspumppaus Tutkimuspisteessä FCG9 pumppaus suoritettiin syvyysväleillä 4,5 14,5 m ja 17,5-24,5 m. Pumppauksen tuotot vaihtelivat välillä 28 490 m³/d. Parhaat tuotot (420 448 m³/d) saavutettiin syvyysvälillä 6,5 8,5 m ja syvyysvälillä 19,5 21,5 m (364 490 m³/d). Ominaisantoisuuspumppauksen perusteella tutkimuspiste FCG9 soveltuu vedenantoisuudeltaan hyvin vedenottoon. Alustavien tutkimusten perusteella alueelta suoritettava vedenotto todennäköisesti edellyttää pohjaveden käsittelyä (raudan ja mahdollisesti myös mangaanin vähentäminen). Alueelta jatkuvasti käyttöön saatavan pohjaveden määrän ja pohjaveden laadun pysyvyyden (mm. mangaani- ja rautapitoisuus) selvittäminen edellyttää pitkäaikaisen koekoepumppauksen suorittamista. Vars A pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P19663-500. Vars in vanhan tutkitun kaivonpaikan vedenlaatu on koepumppauksien yhteydessä todettu olevan lievästi emäksistä, verraten kovaa ja sisältävän melko runsaasti rautaa ja mangaania. Koepumppauksen aikana veden kovuus ja rautapitoisuus (1,4 2,6 mg/l, laatusuositus <0,2 mg/l) lisääntyivät ja myös ammonium- ja mangaanipitoisuudet (0,23 0,44 mg/l, laatusuositus <0,05 mg/l) kasvoivat lievästi. Hygieenisesti veden laatu oli moitteeton. Vedenottotoiminnan aloittaminen edellyttäisi vedenkäsittelyä veden rauta- ja mangaanipitoisuuden alentamiseksi, jota varten tehtiin täydentävä imeytyskoe ja tarkkailtiin veden laatua maasto- ja laboratoriotutkimuksilla. Tutkimusten perusteella rauta- ja mangaanipitoisuudet kohosivat pumppauksen edetessä sekä rauta pidättyi tehokkaasti sepelisuodattimiin, mutta mangaanin pidättyminen oli vähäistä. Rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat raakavedessä 1,26 3,69 mg/l (<0,01 0,44 mg/l), imeytysaltaan vedessä 0,42 0,98 mg/l (0,4 0,42 mg/l), imeytyspaikkojen vedessä 0,04 0,09 mg/l (0,01 0,32 mg/l) ja käsitellyssä vedessä 0,05 0,18 mg/l (0,05 0,15 mg/l). Tutkimusten perusteella Vars`n vanhalta tutkitulta kaivonpaikalta on mahdollista saada talousvettä, joka täyttää asetetut laatuvaatimukset ja - suositukset. Jälleenimeytyksen lisäksi vettä tulisi käsitellä alkaloinnilla. Tutkimuspisteessä FCG9 ominaisantoisuuspumppauksien yhteydessä otettujen vesinäytteiden perusteella, alueelta käyttöön saatava pohjavesi on hapanta (ph 6,2 6,6), vähähappista (1,5 2,1 mg/l), hyvin pehmeää -

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8 4.3 Vars B 0114902, I-luokka 4.3.1 Hydrogeologiset olosuhteet pehmeää ( dh 0,48 0,51) sekä sameaa ja värikästä. Rauta- (0,59 4,7 mg/l) ja mangaanipitoisuus (0,037 0,13 mg/l) on korkea syvemmällä pohjavesimuodostumassa. Tutkimuspisteen FCG9 pohjavesi on matalaa ph:ta, sameutta, värilukua sekä rauta- ja mangaanipitoisuutta lukuun ottamatta tutkituilta osin hyvälaatuista ja täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Vars B pistemäinen pohjavesiesiintymä sijaitsee Inkoon kunnan länsiosassa, kallioalueen eteläpuolisella alueella, joka on maaperäkartan perusteella liejua. Vars B pohjavesialueen sijainti on esitetty piirustuksessa P19663-500. 4.3.2 Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt 4.3.3 Pohjaveden laatu 4.4 Kusans 0114904, II-luokka 4.4.1 Hydrogeologiset olosuhteet Vars B pohjavesialueella sijaitsee Västankvarnin koulun kaivo ja Maatalouskoulun porakaivo. Västankvarnin koulun kaivossa on ollut korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet. Maatalouskoulun porakaivossa on ollut aikoinaan korkea nitraatti- ja mangaanipitoisuus sekä esiintynyt bakteereita, joten käyttövesi on tuotu keväisin muualta. Kusansin pohjavesiesiintymä on keskikokoinen, kalliokumpujen väliin muodostunut delta. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Inkoon kunnan länsiosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 1,01 km 2 ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala on noin 0,38 km 2. Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu 180 m³/d. Muodostuma rajautuu kallio- ja moreenialueisiin, joiden välisissä painanteissa esiintyy hienaineksisia maakerroksia sekä eteläpuolella karkeaa hietaa ja länsipuolella hiekkaa. Kusansin pohjavesimuodostumasta on maa-ainekseltaan hiekkavaltaista, jossa esiintyy paikoin hienoa soraa ja kivistä soraa. Muodostumassa esiintyy savisia välikerroksia. Muodostumasta on otettu hiekkaa paikoin kallionpintaan saakka. Havaintopisteet FCG3 ja FCG4 sijaitsevat entisellä maa-aineksen ottoalueella, josta on otettu maa-aineksia arviolta noin 20-25 metrin paksuinen kerros. Jäljellä oleva hiekkakerros on noin 1,6 2,6 metrin paksuinen, jonka alapuolella esiintyy havaintopiste FCG5 alueella noin 2,8 metrin paksuinen

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9 sorakerros ja havaintopiste FCG4 alueella noin 1,0 metrin paksuinen moreenikerros. Kallio esiintyy noin 2,4 5,4 metrin syvyydessä maanpinnasta. Tutkittujen havaintopisteiden alueella ei todettu pohjavettä kallionpinnan yläpuolella. Pohjavettä purkautuu muodostuman kaakkois- ja luoteispuolella sijaitsevilla peltoalueilla. Vedenhankintamahdollisuuksia Kusansin pohjavesialueella heikentävät runsas maa-aineksen ottotoiminta, jonka seurauksena vettä johtavien maakerrosten paksuus potentiaalisimmalla vedenhankinta-alueella on vähäinen. Kusansin pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P19663-501. 4.5 Rundmalm 0114905, II-luokka 4.5.1 Hydrogeologiset olosuhteet Rundmalmin pohjavesiesiintymä on harjumuodostuma. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Inkoon kunnan keskiosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 0,5 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala noin 0,2 km 2. Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu 90 m³/d. Muodostuma rajautuu pääasiassa hienoaineksisiin maakerrostumiin sekä länsi- ja pohjoispuolella kallio- ja moreenialueisiin, joiden välisissä painanteissa esiintyy hienoaineksisia maakerroksia ja länsiosassa karkeaa hietaa. Rundmalmin pohjavesimuodostuma on matala harjutyyppinen muodostuma. Kairauksien perusteella havaintopisteen FCG1 alueella esiintyy noin 2,6 metrin paksuinen, soraa sisältävä hiekkakerrostuma kallion päällä. Muodostuman itäosassa havaintopisteessä FCG2 esiintyy noin 9,8 metrin paksuinen hiekka- ja hiekkaisen soran kerrostuma. Hiekkakerrostuman alapuolella esiintyy silttiä noin 8 metrin paksuinen kerros. Silttikerroksen alapuolella esiintyy 2,9 metrin paksuinen hiekkakerros. Hiekkakerroksen alapuolella esiintyy kallion päällä noin 0,5 metrin paksuinen moreenikerros. Havaintopisteessä FCG3 esiintyy noin 5,1 metrin paksuinen hiekkakerros kallion päällä. Havaintoputkessa FCG2 pohjaveden pinta sijaitsee tasolla +21,08 ja havaintoputkessa FCG3 tasolla +21,03 (mittaukset on suoritettu 9-10.12.2013). Pohjaveden virtaus on kaakkoon. Pohjaveden purkautumista tapahtuu muodostuman itäpuolella sijaitsevilla peltoalueilla. Havaintopisteessä FCG2 suoritettiin 17.12.2013 ominaisantoisuuspumppaus syvyysvälillä 5,5 9,5 metriä maanpinnasta. Pumppauksen tuotto oli 420 m³/d kaikilla syvyysväleillä. Ominaisantoisuuspumppauksen perusteella tutkimuspiste FCG2 soveltuu vedenantoisuudeltaan ja vedenlaadultaan hyvin vedenottoon. Pohjavesiesiintymästä jatkuvasti käyttöön saatavan pohjaveden määrän, pohjaveden laadun pysyvyyden ja vedenoton ympäristövaikutusten selvittämiseksi, tutkimuspisteessä FCG2 on suoritettava pitkäaikainen koepumppaus.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10 4.5.2 Pohjaveden laatu 4.6 Gripans 0114906, II-luokka 4.6.1 Hydrogeologiset olosuhteet Rundmalmin pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P19663-501. Havaintopisteessä FCG2 ominaisantoisuuspumppauksien yhteydessä otettujen vesinäytteiden perusteella, alueelta käyttöön saatava pohjavesi oli hapanta (ph 6,6 6,7), hapekasta (6,0 11,0 mg/l) ja hyvin pehmeää ( dh 0,56 0,70). Rauta- (0,02 mg/l) ja mangaanipitoisuus (<0,01 0,032 mg/l) olivat matalia. Tutkimuspisteen FCG2 pohjavesi on tutkituilta osin hyvälaatuista ja täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Gripansin pohjavesiesiintymä on rantakerrostuma. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Inkoon kunnan keskiosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 0,84 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala noin 0,07 km 2 Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu pinta-alan perusteella 30 m³/d. Muodostuma rajautuu itäosassa mereen, länsiosassa hiekkakerrostumiin ja muilta osin kallio- ja moreenialueisiin. Gripansin pohjavesimuodostuma on kallioalueiden väliin kerrostunut ohutkerroksinen muodostuma. Maa-aines on hiekkavaltaista, jossa esiintyy paikoin kivisiä kerroksia. Pohjaveden virtaussuunta on kaakkoon. Muodostuma on peitteinen ja antikliininen eli pohjavettä purkautuu alueelta tihkumalla mereen. Gripansin pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P19663-501. 4.6.2 Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt 4.7 Malmgård 0114907, I-luokka 4.7.1 Hydrogeologiset olosuhteet Gripansin pohjavesialueella sijaitsee Gripans Trädgårdin omistama Gripansin vedenottamo. Kaivon vettä käytetään nykyisin satunnaisesti. Malmgårdin pohjavesiesiintymä on peitteinen reunamuodostuma. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Inkoon kunnan keskiosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 1,05 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on noin 0,19 km 2 Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu 120 m³/d. Muodostuman koillis- ja lounaispuolella sijaitsee luode-kaakkosuuntainen kallioselänne, jonka vuoksi kallionpinnan korkeusasema vaihtelee pohjavesialueella huomattavasti. Muilta osin muodostuma rajautuu hienoaineksisiin kerrostumiin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11 Malmgårdin pohjavesimuodostuma on pienehkö peitteinen reunamuodostuma. Maa-aines on hiekkavaltainen, jossa esiintyy välikerroksina pienikivistä soraa. Paksuimmat maakerrokset tavataan muodostuman keskiosassa. Maa-ainesten ottoalueella kairauksien perusteella on lajittuneen hiekkakerroksen paksuus noin 16,0 metriä. Syvyysvälillä 5,7 8,5 metriä maanpinnasta todettiin moreenimainen kerros. Kallionpinta esiintyy muodostuman lounais- ja koillisosissa paikoin pohjaveden pinnan yläpuolella. Pohjaveden virtaussuunta on reunamuodostuman alueelta etelä-kaakkoon, jolta alueelta pohjavettä purkautuu peltoalueella sijaitsevina lähteinä. Varsinaisen muodostumisalueen kaakkoisosassa maa-aineksen ottoalueella sijaitsevassa pohjaveden havaintoputkessa, pohjaveden korkeusasema oli tasolla noin +14,37 (mittaukset toukokuu 2003). Havaintopisteessä 1 suoritettiin 14.5.2003 ominaisantoisuuspumppaus syvyysvälillä 5,5 15,5 metriä maanpinnasta. Pintaosassa noin 5,5 8,5 metrin syvyydellä sijaitsevaa hienojakoista maakerrosta lukuun ottamatta pumppauksen tuotto vaihteli välillä 140 224 m³/d. Paras tuotto saavutettiin syvyysvälillä 9,5 11,5 metriä. Alustavien tutkimuksien perusteella tutkimuspiste 1 soveltuu antoisuudeltaan hyvin vedenottoon, mutta jatkuvasti käyttöön saatavan pohjaveden määrän ja vedenlaadun muutoksien (ominaisantoisuuspumppauksessa todetut korkeahkot rauta- ja mangaanipitoisuudet) selvittämiseksi tutkimuspisteessä tulisi tehdä pitkäaikainen koepumppaus. Malmgårdin pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P19663-503. 4.7.2 Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt 4.7.3 Pohjaveden laatu Malmgårdin pohjavesialueella sijaitsee Täkter Vattenandelslagin Tähtelän vedenottamo. Vedenottamolla on kaksi kaivoa, joista toinen on käytössä. Vedenjakelussa on 17 taloutta eli noin 35 asukasta. Tähtelän vedenottamon kaivosta on pumpattu vettä noin 5 m³/d. Havaintopisteessä 1 ominaisantoisuuspumppauksien yhteydessä otetun vesinäytteen perusteella alueelta käyttöön saatava pohjavesi oli neutraalia, melko kovaa ja kloridipitoisuus oli kohonnut luontaisesta (19 mg/l). Pohjaveden mangaanipitoisuus (0,37 0,46 mg/l, suositus 0,05 mgl/) ja rautapitoisuus (0,22 0,42 mg/l, suositus 0,2 mg/l) ylittävät talousvedelle asetetut laatusuositukset. Tähtelän vedenottamon kaivosta 26.6.2012 otettu raakavesinäyte oli hapanta (ph 6,5, talousveden laatusuositus 6,5 9,5). Kloridipitoisuus (11 mg/l) oli hieman kohonnut luontaisesta. Ammonium- ja nitriittipitoisuudet olivat alle laboratorion määritysrajojen. Myös nitraattipitoisuus täytti talousveden laatusuosituksen. Vedenottamon raakavesi täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan talousveden laatusuositukset ja vaatimukset.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12 4.8 Malmskyan 0114908, II-luokka 4.8.1 Hydrogeologiset olosuhteet Malmskyan pohjavesiesiintymä on kallioalueen reunaan muodostunut muodostuma. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Inkoon kunnan keski-itäosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 0,6 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on noin 0,24 km 2 Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu 260 m³/d. Muodostuma rajautuu pääasiassa kallioalueisiin sekä kaakkois- ja koillispuolella hienoaineksisiin kerrostumiin. Malmskyan pohjavesimuodostuma on kallioalueen reunaan kerrostunut suojasivumuodostuma. Muodostuman ydinosassa maa-aines on kerroksittain esiintyvää hiekkaa ja soraa. Muodostuman reunaosat ovat hiekkavaltaiset, jossa esiintyy soraisia välikerroksia. Muodostuman kaakkoisosassa muodostuma on savi- ja silttikerrosten peittämä. Maa-ainesten ottoaluetta on osittain täytetty heikosti vettä läpäisevillä pintamailla. Malmskyanin pohjavesialueen kaakkoispuolella tehdyn kairauksen perusteella maakerrosten kokonaispaksuus on 20,1 metriä. Maaperä on pintaosaltaan 2,4 metrin syvyyteen savea, jonka alapuolella esiintyy 18,5 metrin syvyyteen lajittunutta hieno hiekkaa. Hieno hiekkakerrostuman alapuolella esiintyy ohut kerros hiekkaista soraa. Muodostuma on antikliininen eli pohjavettä purkautuu muodostuman eteläpuolella sijaitsevilla pelloilla pieninä lähteinä. Pohjavesi oli Malmskyanin eteläpuolella tehdyn kairauksen perusteella paineellista, painetason ollessa noin 0,9 metriä maapinnan tason yläpuolella. Maakerrosten hienojakoisuudesta, heikosta vedenjohtavuudesta ja pohjaveden paineellisuudesta johtuen, kairauspisteeseen ei asennettu pohjaveden havaintoputkea, eikä tehty ominaisantoisuuspumppauksia. Malmskyanin pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P19663-503. 4.8.2 Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Malmskyanin pohjavesialueella sijaitsee Nygrannasin porakaivo. 4.9 Storsandarna 0114909, I-luokka 4.9.1 Hydrogeologiset olosuhteet Storsandarnan pohjavesiesiintymä on hiekka-soramuodostuma. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Inkoon kunnan itäosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 1,59 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on noin 0,6 km 2. Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu 300 m³/d. Muodostuma rajautuu kaakkoispuolella mereen ja muilta osin kallio- ja moreenialueisiin, joiden välisissä painanteissa esiintyy hienoaineksisia kerrostumia sekä paikoin karkeaa ja hieno hietaa. Storsandarna on keskikokoinen hiekka- soramuodostuma, joka on kerrostunut kallioalueiden välisiin painanteisiin. Pohjavesiesiintymän sijainnista johtuen

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 13 kalliopinnan korkeusasema ja maakerrosten paksuus vaihtelee tutkimusalueella huomattavasti. Paksuimmat maakerrokset tavataan kallioselänteiden välisissä, pohjavesiesiintymän poikki luode-kaakkosuuntaisena sijaitsevissa kallioperän painanteissa, joissa kairausten perusteella tavataan 10 20 metrin vahvuisia maakerroksia. Maakerrokset koostuvat tutkimuspisteissä valtaosin lajittuneista hiekka-sorakerrostumista rakeisuuden vaihdellessa hieno hiekasta hiekkaiseen soraan. Muodostuman pohjoisosassa havaittiin noin 1,2 metrin vahvuinen tiivis savikerros. Muodostuman länsilaidalla esiintyy kallion päälle kerrostuneena soraa. Muodostuma jatkunee pohjoisen suuntaan savenalaisena. Pohjaveden virtaussuunta on luoteesta kaakkoon. Pohjavesiesiintymän pohjoisosassa on havaittu orsivettä. Muodostuma on synkliininen eli ympäristöstään vettä keräävä muodostuma. Pohjavesi purkautuu pääasiassa muodostuman kaakkoispuolella ja myös pohjoispuolella sijaitsevilla peltoalueilla. Havaintoputkista tehtyjen mittaushavaintojen perusteella, pohjavedenpinnan korkeusasema sijaitsee tasolla noin +11,43 +11,78 (mittaukset 20.5.2003). 13.5.2003 suoritettujen ominaisantoisuuspumppauksien perusteella havaintopisteessä 6 paras tuotto (160 200 l/min) saavutettiin syvyysvälillä 13,5 15,5 metriä maanpinnasta. Havaintopisteen 6 viereen rakennettiin koepumppausta varten kaksi imuputkea, joihin asennettiin siiviläosat ominaisantoisuuspumppauksien tulosten perusteella tasoon 11,5 15,5 metriä maanpinnasta. Poisjohdettavalle pumpatulle vedelle rakennettiin noin 0,4 km pituinen poistolinja pumppauspaikan kaakkoispuolelle, merenlahteen johtavaan pintavesiojaan. Tutkitun kaivon koepumppauksen aikana 6.10 3.11.2003 pumpattiin teholla 350 m³/d 24.10.2003 saakka, jolloin tehoa pienennettiin 280 m³/d pohjavedenpinnan hitaasta jatkuvasta alentumisesta johtuen. Pumppauksen vaikutuksesta pohjaveden pinta laski koepumppauspaikalla ensimmäisen tunnin aikana 0,55 metriä. Vuorokauden kuluttua pumppauksen aloituksesta alenema oli 0,62 metriä ja kolmen viikon kuluttua, ennen pumppaustehon alentamista koepumppauksen aloituksesta, alenema oli 1,15 metriä. Pumppaustehon alentamisen jälkeen pohjaveden pinta alkuun nousi ja asettui pumppauksen loppuvaiheessa tasolle, joka oli noin 1,0 metriä pumppauksen lähtötasoa alempana. Koepumppauksen jälkeen pohjaveden pinta kohosi koepumppauspaikalla ensimmäisen tunnin aikana 0,47 metriä ja oli noin viikon kuluttua 0,25 metrin lähtötasoa alempana. Koepumppaus vaikutti yhteen yksityiseen talousvesikaivoon, mutta mahdollisesti myös viiteen muuhun kaivoon (kuivasta ajanjaksosta johtuen useat kaivot olivat kuivia). Koepumppauksen vaikutusalue ulottui noin 0,3 km etäisyydelle luoteeseen ja pohjoiseen ja näkyi selvimmin noin 0,1 km etäisyydellä pumppauspaikan luoteispuolella, jossa alenema oli noin 0,4 metriä. Vaikutukset eivät ulotu noin 0,15 km etäisyydellä koepumppauspaikan eteläpuolella sijaitsevan kalliokynnyksen eteläpuolelle. Koepumppauksen perusteella tutkimuspisteeltä arvioitiin saatavan pohjavettä jatkuvasti käyttöön 300 m 3 /d. Storsandarnan pohjavesialueelle on saatu 17.12.2008 Länsi-Suomen vesioikeuden lupa päätöksellä LSY-2006-Y-214 rakentaa vedenottamo ja ottaa pohjavettä korkeintaan 250 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Lupa

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14 4.9.2 Pohjaveden laatu edellyttää vedenottamon rakentamista vuoden 2014 loppuun mennessä. Vedenottoluvalle haetaan jatkoaikaa ja vedenottamo rakennetaan, mikäli rahoitus järjestyy. Storsandarnan pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P19663-504. Tutkittu kaivo 4.10 Svenviken 0114910, I-luokka 4.10.1 Hydrogeologiset olosuhteet Tutkitun kaivon vedenlaatu on ominaisantoisuus- ja koepumppauksien yhteydessä todettu olevan hyvin pehmeää ja hapanta (ph 6,0-6,3). Rautapitoisuuden alenemista lukuun ottamatta pohjaveden laadussa ei koepumppauksen aikana tapahtunut oleellisia muutoksia. Happamuutta lukuun ottamatta tutkitun kaivon raakavesi täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan talousveden laatusuositukset ja vaatimukset. Svenvikenin pohjavesiesiintymä on kallioperän ruhjelaaksoon kerrostunut rantamuodostuma. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Inkoon kunnan itäosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 0,49 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on noin 0,2 km 2 Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu 80 m³/d. Muodostuma rajautuu pohjoispuolella hienoaineksisiin kerrostumiin ja muilta osin kallio- ja moreenialueisiin, joiden välisissä painanteissa esiintyy karkeaa hietaa ja hiekkaa. Svenvikenin pohjavesimuodostuma on lähes pohjois-etelä-suuntaiseen kallioperän ruhjelaaksoon kerrostunut ja rantavoimien tasoittama hiekkamuodostuma. Kalliopinnan korkeusasema ja maakerrosten paksuus vaihtelee alueella huomattavasti. Kalliomäkien välisessä ruhjepainanteessa on tehty kahdessa tutkimuspisteessä maaperäkairauksia, jonka perusteella maakerrosten paksuudet vaihtelevat noin 13 22 metrin vahvuisina. Ruhjepainanteen pohjoisosassa hiekkakerrostumaa peittää tiivis noin 13 metrin paksuinen savikerros. Pohjoisosan tiivistä maakerrosta lukuun ottamatta ruhjepainanteen alueella maa-aines on lajittunutta hieno hiekkaa. Pohjavesiesiintymän keskiosassa sijaitsevalla maa-aineksen ottoalueella kallionpinta kohoaa pohjaveden pinnan yläpuolelle, muodostaen pohjaveden virtausta rajoittavan ja ohjaavan kalliokynnyksen. Pohjaveden virtaus on muodostuman eteläosassa etelään ja pohjavettä purkautuu lähteinä pohjavesialueen eteläosassa. Maakerrosten hienojakoisuuden ja heikosta vedenjohtavuudesta johtuen alueelle ei asennettu tutkimusten yhteydessä pohjaveden havaintoputkia, eikä tehty ominaisantoisuuspumppauksia. Svenvikenin pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P19663-504.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15 4.10.2 Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt 4.11 Degerby 0114912, I-luokka 4.11.1 Hydrogeologiset olosuhteet Svenvikenin pohjavesialueella sijaitsee Svenvikenin kaivo. Vedenottamon vettä käyttää ympärivuotisesti keskimäärin neljä henkilöä. Degerbyn pohjavesiesiintymä on rantakerrostuma. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Inkoon kunnan itäosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 1,04 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala noin 0,15 km 2. Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu pinta-alan perusteella 60 m³/d. Muodostuman kokonaisantoisuus on suurempi. Muodostuma rajautuu pohjoisosassa kallio- ja moreenialueeseen sekä muilta osin hienoaineksisiin kerrostumiin ja paikoin karkea hieta kerrostumiin. Degerbyn pohjavesimuodostuma on kallioalueen etelärinteelle kerrostunut rantakerrostumatyyppinen hiekka-soramuodostuma, joka jatkuu savi- ja silttikerroksen alapuolella muodostuman eteläpuolella. Lajittuneet hiekka- ja sorakerrostumat ovat paksuimmillaan kalliomäkien välisissä painanteissa pohjavesialueen itä- ja länsiosassa. Pohjavesialueen länsiosassa sijaitsevalla vanhalla maa-ainesten ottoalueella esiintyy kairausten perusteella pintaosassa 1,2 metrin paksuinen silttistä hieno hiekkaa sisältävä täyttömaakerros, jonka alapuolella esiintyy 12,8 metrin syvyyteen hiekka-sorakerrostuma. Pohjavesialueen itäosassa varsinaisen muodostumisalueen eteläosassa esiintyy kairausten perusteella 11,1 metrin syvyyteen tiivis savi silttinen savikerros, jonka alapuolella esiintyy 15,4 metrin syvyyteen hiekkainen sorakerrostuma. Kallionpinnan korkeusasema vaihtelee pohjavesialueella runsaasti ja kalliopinta on korkeimmillaan ja laajalti paljastuneena pohjavesialueen pohjoisreunalla. Myös pohjavesialueen eteläosassa esiintyy pienialaisia kallioisia alueita. Muodostuma on synkliininen eli pohjavettä ympäristöstään keräävä muodostuma. Pohjaveden virtaussuunta on koillisesta lounaaseen. Pohjaveden havaintoputkista HP8 ja HP9 tehtyjen pinnanmittauksien perusteella pohjaveden pinta sijaitsee tasolla +6,20 +9,14 (mittaukset 20.5.2003). Pohjaveden pinta on alimmillaan pohjavesialueen länsiosassa, havaintoputkessa HP8. Tutkitun vedenottamon koepumppauksen aikana 7.3 28.3.1978 pumpattiin teholla 280 m³/d 13.3. saakka, jonka jälkeen tehoa laskettiin 266 m³/d. 16.3 lähtien pumppausta suoritettiin teholla 210 m³/d. Pohjavettä pumpattiin yhteensä 4 800 m³, keskimäärin 230 m³/d. Samanaikaisesti pohjavesimuodostumasta otettiin keskimäärin 15 m³/d vettä noin 40 henkilölle. Koepumppauksessa saavutettiin viimeisen viikon aikana tasapainotila. Koepumppauspaikalla pohjavedenpinta aleni 0,93 metriä ja noin 0,2 km etäisyydellä 0,53 metriä. Pohjaveden pinnat kohosivat lähes koepumppausta edeltävälle tai paikoin korkeammalle tasolle noin viikon kuluessa pumppauksen päättymisen jälkeen johtuen siitä, että lumien sulaminen alkoi maalis-huhtikuun vaihteessa. Koepumppauksen perusteella tutkimuspisteeltä arvioitiin saatavan hyvälaatuista pohjavettä 100-120 m 3 /d. Tutkimuspisteeseen on ehdotettu rakennettavaksi siiviläputkikaivo, jonka siiviläosuus sijoitettaisiin tasoon +1,00 +3,00. Kaivoa ei ole rakennettu.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 16 Havaintopisteissä 8 ja 9 suoritettiin ominaisantoisuuspumppaukset. Tutkimuspisteessä 8 pumppaus suoritettiin 15.5.2003 syvyysvälillä 4,5 12,5 metriä maanpinnasta. Pumppauksen tuotto vaihteli välillä 14 126 m³/d. Paras tuotto (112 126 m³/d) saavutettiin syvyysvälillä 8,5 10,5 metriä. Tutkimuspisteessä 9 ominaisantoisuuspumppaus suoritettiin 19.5.2003 syvyysvälillä 10,5 15,5 metriä maanpinnasta. Pumppauksen tuotto vaihteli välillä 14 70 m³/d. Alustavien tutkimuksien perusteella tutkimuspiste 8 on antoisuudeltaan melko hyvä. Jatkuvasti käyttöön saatavan pohjaveden määrän ja vedenlaadun muutoksien selvittämiseksi tutkimuspisteessä tulisi tehdä koepumppaus, jonka kestoksi arvioidaan noin kolme viikkoa. Degerbyn pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P19663-505. 4.11.2 Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt 4.11.3 Pohjaveden laatu Degerbyn pohjavesialueella sijaitsee Degerby Vattenandelslagin Degerbyn vedenottamo. Vedenottamolla on kaksi kaivoa. Vedenjakelussa on 55 taloutta eli noin 150 henkilöä. Degerbyn vedenottamon kaivosta on pumpattu vettä noin 35-40 m³/d. Tutkitun kaivon paikalla koepumppauksen yhteydessä otetut vesinäytteet olivat happamia (ph 5,4 5,9) ja rautapitoisuudet (0,03 0,13 mg/l) kohosivat pumppauksen aikana, mutta täyttivät talousvedelle annetun laatusuosituksen (0,2 mg/l). Mangaanipitoisuudet (0,01 0,08 mg/l) ylittivät ajoittain talousveden laatusuosituksen mukaisen enimmäispitoisuuden (0,05 mg/l). Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Ominaisantoisuuspumppauksien yhteydessä tehtyjen näytteenottojen 15.5 ja 19.5.2003 perusteella alueelta käyttöön saatava pohjavesi on hapanta (ph 5,8 6,1) ja hyvin pehmeää. Tutkimuspisteessä 8 pohjavesi täyttää tutkituilta osin happamuutta lukuun ottamatta talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Tutkimuspisteen 9 pohjaveden rautapitoisuus (0,28 mg/l) ylittää talousvedelle asetetun laatusuosituksen. Vuosien 2009-2012 tarkkailutulosten perusteella vedenottamon raakavesi on ollut hapanta (ph 6,5 6,9, talousveden laatusuositus 6,5 9,5) ja hygieeniseltä laadultaan moitteetonta. Vesijohtoverkostosta otetuista vesinäytteistä on ajoittain havaittu koliformisia bakteereita. Vedenottamon vesi täytti happamuutta lukuun ottamatta talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17 4.12 Kopparnäs 0114914, I-luokka 4.12.1 Hydrogeologiset olosuhteet Kopparnäsin pohjavesiesiintymä on rantakerrostuma. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Inkoon kunnan itäosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 0,18 km 2. Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu 70 m³/d. Muodostuma rajautuu kallio- ja moreenialueisiin, itä- ja eteläpuolella hienoaineksisiin sekä paikoin hiekkakerrostumiin. Kopparnäsin pohjavesimuodostuma on kerrostunut kallioisten mäkien välisille alueille, jossa esiintyy rantakerrostuman hiekkoja. Kopparnäsin pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P19663-505. 4.12.2 Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt 4.12.3 Pohjaveden laatu Kopparnäsin pohjavesialueella sijaitsee Uudenmaan virkistysalueyhdistys Ry:n (entinen IVO Oy:n koulutuskeskus) Kopparnäsin johtojak niminen kallioporakaivo, jonka antoisuus on 30 m³/d. Kiinteistöllä on yhteensä kolme porakaivoa, joista yksi on vuonna 1975 rakennettu 80 m syvyinen porakaivo. Kallioporakaivo 4.13 Källsäter 0114915, II-luokka Kallioporakaivon raakavesi on 30.4.2012 analyysitulosten perusteella hapanta (ph 6,7) ja kirkasta. Rautapitoisuus (0,08 mg/l, suositus <0,2 mg/l) oli talousveden laatusuosituksen mukainen. Mangaanipitoisuus (0,052 mg/l, suositus <0,05 mg/l) ja kaliumpermangaattiluku (24 mg/l, suositus < 20 mg/l) ylittivät talousveden laatusuosituksen mukaiset enimmäispitoisuudet. Veden typpipitoisuudet olivat matalat. Veden hygieenistä laatua heikensi koliformisten bakteerien (4 mpy/100 ml) esiintyminen. Kaivon raakavesi täytti kohonnutta mangaanipitoisuutta, kaliumpermangaattilukua ja hygieenistä laatua lukuun ottamatta tutkituilta ominaisuuksiltaan talousveden laatusuositukset ja vaatimukset. Källsäterin pohjavesiesiintymä on moreenimuodostuma. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Inkoon kunnan länsiosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 0,22 km 2. Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu 85 m³/d. Muodostuma rajautuu kallio- ja moreenialueisiin, joiden välissä painanteissa esiintyy hienoaineksisia ja paikoin hiekkakerrostumia. Källsäterin pohjavesimuodostuma on kallioisten moreenimäkien rinteisiin kerrostuneita vettä johtavia rantakerrostumia. Muodostuma on synkliininen eli pohjavettä ympäristöstään keräävä. Källsäterin pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P19663-506.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18 4.14 Meltola - Mustio B 0122051, I-luokka 4.14.1 Hydrogeologiset olosuhteet Meltola Mustio B pohjavesiesiintymä on I Salpausselkään kuuluva muodostuma. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Inkoon kunnan luoteisosaan ja Raaseporin kaupungin itäosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 6,08 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on noin 3,94 km 2 Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu 2 500 m³/d. Muodostuma jatkuu kaakkois- ja koillissuunnassa hiekka- ja soramuodostumana. Länsipuolella muodostuma rajautuu kallio- ja moreenialueisiin sekä hienoaineksisiin kerrostumiin. Länsipuolella muodostuma rajautuu hiekka- ja turvekerrostumiin sekä paikoin moreeni- ja kallioalueisiin. Meltolan koillispuolella I Salpausselkä kulkee aluksi kapeana selänteenä laajentuen Ingvallan aseman jälkeen leveäksi kankaaksi. Reunamuodostuma on monin paikoin kalliopaljastumien rikkoma. Parhaiten vettä johtavat maakerrostumat tavataan muodostuman luoteisosassa, jossa maa-aines on pääasiassa soraisia välikerroksia sisältävää hiekkaa. Erityisesti muodostuman koillisosassa esiintyy heikosti vettä johtavia silttikerrostumia ja luoteisreunalla tavataan myös moreenikerrostumia. Muodostuman reunaosissa hiekkakerrostumat ovat paksujen savikerrostumien peittäminä. Peltomäki Gustavsberg väliselle alueelle sijoittuu todennäköisesti kallioperän ruhjevyöhyke. Muodostuma on antikliinen eli pohjavettä ympäristöönsä purkava. Pohjaveden virtaus on kaakosta luoteeseen. Meltolan suunnalta pohjavettä virtaa myös koilliseen muodostuman pituussuunnassa. Pääasiallinen pohjaveden purkautumisalue sijaitsee Ingvalsbyn kartanon länsipuolella. Meltola-Mustio B pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P19663-507. 4.14.2 Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt 4.14.3 Pohjaveden laatu Meltola-Mustio B pohjavesialueella sijaitsee Raaseporin veden Lindnäsin varavedenottamo ja Jussis morot Ab:n kaivo. Jussis morot Ab:n kaivo vesi on 20.10.2008 analyysitulosten perusteella hapanta (ph 6,4) ja kirkasta. Rauta- (0,086 mg/l) ja mangaanipitoisuus (0,010 mg/l) olivat matalia. Veden typpipitoisuudet ja fluoridipitoisuus olivat matalat. Veden kloridipitoisuus (13 mg/l) oli kohonnut luontaisesta. Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Kaivon vesi täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan talousveden laatusuositukset ja vaatimukset.