Satakunnan Kummikoulutoiminnan ja Omat vedet paremmiksi -kampanjan toteutuksen arviointi ja jatkotoimenpiteet VELHO-hankkeessa Pyhäjärvi-instituuttisäätiö Henna Ryömä, 22.5.2014
Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Kummikoulutoiminta... 3 2.1 Kevään 2012 päivät (27.4, 16.5, 21.5, 23.5)... 4 2.1.1 Koulut ja luokat... 4 2.1.2 Ohjelman sisältö... 4 2.1.3 Palaute... 6 2.2 Syksyn 2012 päivät (31.8, 11.9, 26.9, 3.10)... 6 2.2.1 Koulut ja luokat... 6 2.2.2 Ohjelman sisältö... 6 2.2.3 Palaute... 8 2.3 Kummikoulupäivien jatko: Kevät 2013... 8 3 Toisen vaiheen kummikoulutoiminnan vesiopetuspaketti... 9 3.1 Taustat... 9 3.2 Koulut ja aikataulu... 9 3.3 Päivän ohjelma... 10 3.4 Palaute oppilailta ja opettajilta... 12 3.5 Kehittämisehdotuksia päivän vetäjän näkökulmasta... 13 4 Omat vedet paremmiksi koulutukset... 15 5 Koulutustilaisuudet... 17 6 Toimintamallianalyysi... 17 7 Yhteenveto osallistujamääristä... 18 8 Toteutuneet toimet ja hankesuunnitelman tavoitteet... 18 8.1 Kummikoulutoiminta... 18 8.2 Oman vesistön seurantakurssit... 19 8.3 Tapahtumat ja tilaisuudet... 19 9 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet... 20 9.1 Kummikoulutoiminta... 20 9.2 Omat vedet paremmiksi vesistöseurantakurssit... 21 9.3 Tapahtumat ja tilaisuudet... 21 2
1 Johdanto Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla toimiva VELHO-hanke (2011-2014) on edistänyt vesienhoitoa, luonnonhoitoa ja rannikkosuunnittelua monella tasolla ja tavalla. VELHO-hankkeen toteutuksesta on vastannut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja hanke päättyy 30.6.2014. Hankkeen vesienhoito-osion tavoitteena on ollut alueellisten vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien toteutuksen käynnistäminen paikallisella tasolla sekä eri toimijoiden yhteistyön tiivistäminen. Lisäksi VELHOhankkeessa on toteutettu muun muassa Kummikoulutoimintaa ja Omat vedet paremmiksi kampanjaa. Kummikoulutoiminnan avulla jalkautettiin vesiensuojeluun, vesivarojen käyttöön ja vedenlaadun tutkimiseen liittyvää opetusta Varsinais-Suomen ja Satakunnan alakouluihin. Omat vedet paremmiksi - kampanjassa toteutetaan kansalaisten omatoimista vesistöseurantaa, jonka avulla on saatu tärkeää tietoa vesistöjen tilasta. Käsillä olevan raportin tarkoituksena on Satakunnassa toteutetun Kummikoulutoiminnan ja Omat vedet paremmiksi -kampanjan tulosten kokoaminen, toiminnan arviointi sekä jatkotoimenpide-ehdotusten esittäminen kummallekin hankekokonaisuudelle. Lisäksi raportissa käsitellään VELHO-hankkeessa tehtyä toimintamallianalyysia. 2 Kummikoulutoiminta Kummikoulutoimintaan luetaan mukaan VELHO-hankkeen organisoima pilotvaiheen kummikoulutoiminta neljään kouluun, sekä VELHO-hankkeen kilpailuttama kummikoulutoiminnan jalkauttaminen eli niin sanottu vesiopetuspaketti 20 kouluun. Opetuskertoja pilotvaiheen kummikouluissa oli vuonna 2012 yhteensä 8 kpl ja vuonna 2013 3 kpl. Yhteensä 11 kpl. Opetuspaketin koulupäiviä oli vuonna 2013 yhteensä 20 kpl. Yhteenveto pilotvaiheen kummikouluihin osallistuneiden oppilaiden määristä on kuvattu taulukossa 1. Taulukossa 2 on kuvattu opetuskertojen määrät vuosina 2012 ja 2013. Rauman Freinetkoulu Rauma Tulkkilan koulu Kirkonkylän ala-aste Huhdan koulu Kokemäki Pomarkku Eurajoki 27.4.2012 50 16.5.2012 39 21.5.2012 44 23.5.2012 19 31.8.2012 48 11.9.2012 28 26.9.2012 39 3.10.2012 24 3.5.2013 40 16.5.2013 24 24.5.2013 40 Yhteensä 118 78 132 67 Taulukko 1. Pilotvaiheen kummikoulupäivien (ei toisen vaiheen vesiopetuspaketti) ajankohdat, koulut ja osallistujamäärät. Osallistujia yhteensä 395. 3
Opetuskertojen määrät Osallistujamäärä 2012 8 291 2013 23 104 Yhteensä 31 395 Taulukko 2. Kummikoulujen opetuskertojen ja osallistujien määrät vuosittain. Näiden lisäksi kummikoulutoiminnan toisen vaiheen vesiopetuspaketin koulupäiviä oli 20 kpl, joissa osallistujamäärät on esitetty kappaleessa 3.2. Vesiopetuspakettiin osallistui yhteensä 548 oppilasta. Yhteensä kummikoulupäivissä on ollut mukana 943 oppilasta. 2.1 Kevään 2012 päivät (27.4, 16.5, 21.5, 23.5) Kummikoulupäivien ohjelman toteuttajiksi kilpailutettiin Varsinais-Suomen puolella Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus VALONIA. Satakunnassa ohjelmien runkona käytettiin VALONIAn 2011 pitlotvaiheen päivissä tehtyä runkoa ja varsinaisesta materiaalista osa tehtiin itse VELHOhankkeessa ja osaksi käytettiin VALONIAn tekemää materiaalia. Koulupäivien ryhmien ohjauksesta vastasivat Henna Ryömä Pyhäjärvi-instituutista ja Kati Saarni VELHO-hankkeesta. Toukokuussa 2011 oli lehtijuttu vesistötarkkailukoulutuksessa Länsi-Suomi-lehdessä. Lehdessä mainittiin, että Satakunnassa on alkamassa kummikoulutoiminta. Jutun perusteella ilmoittautui mukaan Rauman seudulta Rauman Freinet-koulu, Eurojen Huhdan koulu, Lapijoen koulu Eurajoelta, Syvärauman koulu Raumalta, Rikantilan koulu Eurajoelta sekä Kepolan koulu Köyliöstä. Näistä vain kaksi ensiksi ilmoittautunutta pystyttiin ottamaan mukaan kokeiluun. Tulkkilan koululla oli aiemmin käyty pitämässä Kokemäenjoki-tunti, ja koulua pyydettiin mukaan kummikoulutoimintaan. Myös Siikaisten ala-astetta pyydettiin mukaan, mutta he peruivat osallistumisen myöhemmin. Vesistöalueelta löytyi korvaava koulu, Pomarkun Kirkonkylän koulu. Valintakriteerinä toimi koulujen sijainti lähellä vesistöä sekä koulujen halukkuus lähteä mukaan. Kouluja valittiin yksi vesistöaluetta kohti. Pyhäjärvi-instituutti tuli mukaan kummikoulutoimintaan, kun koulujen valinta oli jo tehty. 2.1.1 Koulut ja luokat 1. Rauman Freinetkoulu, Rauma, luokat 4-6, yhteensä 50 oppilasta 2. Tulkkilan koulu, Kokemäki, 4. luokat, yhteensä 39 oppilasta 3. Kirkonkylän ala-aste, Pomarkku, luokat 4-5, yhteensä 44 oppilasta 4. Huhdan koulu, Eurajoki, luokat 3-6, yhteensä 19 oppilasta Resurssit sovittiin koulujen kanssa erikseen. Raumalla oli mukana iso ryhmä, joten tehtävärasteja oli enemmän kuin muissa kouluissa. Toiveena oli saada muutama opettaja ryhmien mukaan, jotta rasteilla voi olla aina aikuinen ohjaamassa toimintaa. 2.1.2 Ohjelman sisältö Ohjelmaa toteutettiin sen mukaan, kuinka hankalan tai pitkän matkan päässä ulkona suoritettavien vesistötehtävien rantapaikat olivat. Päivä aloitettiin luennolla (noin 30 min), jossa esiteltiin lyhyesti VELHO-hanke, Pyhäjärvi-instituutti ja tulevan kummikoulupäivän ohjelma sekä käytiin läpi vedenkiertokulku PowerPoint-esityksenä ja katsottiin Internetistä tarkemmin koulun sijainti ja lähivesistö kartalla. Lisäksi puhuimme vesiensuojelusta ja kyselim- 4
me vapaamuotoisesti oppilailta erilaisia vesiensuojeluaiheisia kysymyksiä. Raumalla katsoimme vielä You- Tubesta Tuntematon Selkämeri dokumenttipätkän (8 min). Tämän jälkeen kolmessa koulussa aloitimme sisätehtävillä ja koulupäivä päättyi rannalle ulkotehtävien jälkeen. Ainoastaan Pomarkussa teimme toisinpäin eli olimme ensin rannalla ja loppupäivän sisällä. Kummikoulupäivän ohjelmarunko oli joustava ja tehtävät voitiin suorittaa koulun toiveiden ja mahdollisuuksien mukaan. Rantapaikkoina toimivat 1. Rauman Freinetkoulu pyörämatkan päässä oleva Otanlahden ranta (meri) 2. Tulkkilan koulu bussimatkan päässä oleva joen ranta (Kokemäenjoki) 3. Kirkonkylän koulu kävelymatkan päässä oleva joen ranta (Pomarkunjoki) 4. Huhdan koulu bussi/koulutaksimatkan päässä oleva opettajan piha/ranta (Eurajoki) Oppilaat jaettiin kolmeen ryhmään (Raumalla viiteen) ja tehtävien suoritusaika oli n. 15 20 minuuttia per ryhmä. Yhdessä koulussa teimme ensin sisätehtävät ja tämän jälkeen siirryimme ulos. Ryhmät sisällä: 1. Vedenkiertokulkupeli: suoritettiin peliä, jossa vesi (eli vesipisara) kiersi ympäri nostettujen korttien ohjeiden mukaan taululla. 2. Ravintoketju: Ensin keskusteltiin, mitä eliöitä veden alla asustaa. Sitten käytiin läpi vedenalaista ravintoverkkoa. Lopuksi leikittiin ravintoverkkoleikkiä, jossa kaikki aloittivat olemalla ravinteita ja kivipaperi-sakset -menetelmällä nousivat ravintoketjussa ylemmälle tasolle. Leikin jälkeen keskusteltiin, että mitä se oikeasti tarkoittaisi, jos vedessä ei enää olisi jotain ravintoverkon osaa. 3. Hyönteisten tutkiminen: Pomarkussa tutkittiin vedestä/rantaluonnosta kerättyjä eläimiä määrityskaavioiden ja ötökkäkirjojen avulla. Muissa kouluissa tutustuttiin määrityskaavioiden ja ötökkäkirjojen avulla rannalta mahdollisesti löytyviin ötököihin. Ohjaaja antoi ötökän nimen ja oppilaat etsivät sen kirjoista ja näyttivät muillekin, miltä kyseinen ötökkä näyttää. 4. Raumalla täytettiin heti alkuluennon jälkeen Vastuumme Selkämerestä -paperi, jossa oli rasti ruutuun vesistönsuojelutekoja. Lopuksi laskettiin pisteet ja katsottiin, kuka on Selkämeren ystävä ja kenellä on vielä petrattavaa. Kaikki tekivät tehtäväpaperin ennen ryhmiin jakoa. 5. Raumalla tehtiin Kiitos vedelle -maalaus. Taustalla soi vesimusiikkia ja oppilaat maalasivat eiesittävän teoksen. Maalaukset kerättiin mukaan myöhemmin mahdollisesti tehtävää näyttelyä varten (tai kuvitusta). 6. Raumalla tehtiin myös Jalanjälkipolku. Piirrettiin pareittain omat jalanjäljet paperille, revittiin/leikattiin ne irti, ja toiseen jalanjälkeen kirjoitettiin, mitä tekee jo nyt vesiensuojelun hyväksi; toiseen, mitä aikoo tulevaisuudessa tehdä. Kaikista jalanjäljistä muodostettiin polku, joka valokuvattiin. Polun voi kiinnittää esim. koulun ruokalan seinälle mutkittelemaan. Tätä polkuajatusta tulemme varmaan käyttämään syksyn kummikoulupäivissä muissa kouluissa. Ruokailun jälkeen siirryimme 3 koulussa ulos rannalle, jossa ryhmät tekivät tehtäviä, joiden suorittamiseen ryhmillä oli aikaa noin 20 30 minuuttia. Oppilaat jaettiin jälleen kolmeen ryhmään, Raumalla neljään. Ryhmät ulkona: 1. Vesistötarkkailijat: täytettiin lomakkeen avulla tietoja vesistöstä. Tarkkailtiin mm. hajua, väriä, sameutta, ph:ta ja näkösyvyyttä sekä kirjattiin ylös näkyykö rannalla rehevöitymisen merkkejä tai rehevöitymisen aiheuttajia. Lomakkeet kerättiin talteen mahdollista kevään tehtävää varten, jotta voidaan vertailla onko vesistössä tapahtunut muutoksia syksyn ja kevään välillä. 5
2. Hyönteistutkijat: oppilaat keräsivät erilaisten haavien avulla rantaluonnossa ja vedessä eläviä hyönteisiä lisätutkimuksia varten. Oppilaat saivat tarkkailla vettä mm. vesikiikarin avulla sekä hyönteisten tarkkailuun käytettiin luuppeja. 3. 36-leikki: maastoon ripustettiin roikkumaan 36 vesiaiheista tehtävää, jotka oppilaat suorittivat noppaa heittämällä. Nopan silmäluku laskettiin leikin aikana aina yhteen ja edettiin sen mukaan. 36-leikissä mm. tunnistettiin kaloja, ilmansuuntia ja merimerkkejä, tehtiin vesiaiheisia runoja, havainnoitiin vesilintuja ym. 4. Roskia rannalla (Rauma): Oppilaat keräsivät pareittain roskia rannalta. Ne kerättiin yhteen paikkaan ja lajiteltiin, mitä roskia löytyi. Valittiin muutama roska, jota tutkittiin tarkemmin tehtäväpaperin avulla (mikä roska oli ollut, mistä se oli mahdollisesti rannalle tullut, ym). Tehtävät on koottu VELHOn www-sivuille: www.ymparisto.fi/velho 2.1.3 Palaute Heti kummikoulupäivän loputtua kyselimme palautetta sekä oppilailta että opettajilta. Kouluissa suullisesti saatu palaute oli positiivista ja lähes kaikki oppilaat olivat innokkaita osallistumaan tehtävien suorittamiseen. Kirjallinen palaute kysyttiin ennen syksyn kummikoulupäiviä. Kaikki koulut olivat innokkaita jatkamaan kummikoulupäiviä. Syksyn kummikoulupäivien teemaksi sovittiin Ihminen ja vesi. Myös syksyn kummikoulupäivissä päätettiin hyödyntää mahdollisuuksien mukaan VA- LONIAn tekemää materiaalia. Syksyn kummikoulupäivien sopiminen jäi syksyyn, koska lukujärjestykset valmistuvat vasta elokuussa. 2.2 Syksyn 2012 päivät (31.8, 11.9, 26.9, 3.10) Syksyn kummikoulupäiviä jatkettiin samoissa kouluissa kuin kevään 2012 aikana pidetyissä kouluissa. Oppilaat (ja oppilasmäärät) olivat osassa kouluista eri kuin keväällä, koska luokka-asteet pysyivät samoina. 2.2.1 Koulut ja luokat 5. Rauman Freinetkoulu, Rauma, luokat 5-6, yhteensä 28 oppilasta 6. Tulkkilan koulu, Kokemäki, 5. luokat, yhteensä 39 oppilasta 7. Kirkonkylän ala-aste, Pomarkku, luokat 5-6, yhteensä 48 oppilasta 8. Huhdan koulu, Eurajoki, luokat 3-6, yhteensä 24 oppilasta Resurssit sovittiin koulujen kanssa erikseen. Joka koulussa myös opettajat olivat mukana toteuttamassa teemapäivää (lähinnä järjestyksenvalvojina ja rastiohjaajina). Syksyn kummikoulupäivät olivat lyhyempiä kuin keväällä (kouluille ei sattumalta sopinut juuri sovittuina päivinä pidempää aikaa), joten koko ajateltua ohjelmaa ei ehditty toteuttamaan päivän aikana. 2.2.2 Ohjelman sisältö Syksyn teemana oli Ihminen ja vesi, joten vesistön äärellä tehtävät rastit eivät olleet välttämättömiä vaan kaikki saatiin tarvittaessa suoritettua koululla. Päivä aloitettiin kertomalla lyhyesti VELHO-hankkeesta, Pyhäjärvi-instituutista ja tulevan kummikoulupäivän ohjelmasta sekä katsoimme Internetistä Pullovesi on turhaa videopätkän: http://duck.fi/demo/pullovesi/pullovesi.html (8 min). Videon katsomisen jälkeen keskustelimme vielä pullovedestä. 6
Tämän jälkeen aloitimme sisätehtävillä ja koulupäivä päättyi rannalle ulkotehtävien jälkeen. Ainoastaan Eurajoella emme menneet lainkaan vesistön ääreen, koska Eurajoen vesi oli käyttökiellossa. Rantapaikkoina toimivat 5. Rauman Freinetkoulu pyörämatkan päässä oleva Otanlahden ranta (Itämeri) 6. Tulkkilan koulu kävelymatkan päässä oleva joen ranta (Kokemäenjoki) 7. Kirkonkylän koulu kävelymatkan päässä oleva joen ranta (Pomarkunjoki) 8. Huhdan koulu rannalle ei menty Eurajoen veden käyttökiellon vuoksi (Eurajoki) Oppilaita ei tällä kertaa jaettu ryhmiin vaan kaikki tehtävät tehtiin yhdessä. Tämä osaltaan vaikutti siihen, että kaikkia suunniteltuja tehtäviä ei ehditty toteuttamaan. Tehtävien suoritusaika oli n. 15 30 minuuttia. Tehtävät sisällä: 7. Maailman vesivarat oppilaat täyttivät lasipurkkeja havainnollistaakseen puhtaan käyttöveden määrän maapallolla: ohjeet löytyivät Internetistä: Google ja kirjoittamalla hakusanoiksi piilovesi Valonia. 8. Puhdas käyttövesi - Maailmankartta ja vedenkulutusmääriä/hlö/vrk kuvaavat vesipisarat tietyille maille, pisaroiden takana maiden nimet ja vedenkulutusmäärät. Lisäksi keskusteltiin puhtaan veden merkityksestä. 9. Käsipesu (ja vuotava vesihana) mitattiin käsienpesuun kulunut vesimäärä sulkematta vesihanaa välillä ja otettiin käsienpesuun kulunut aika. Sopiva oppilasmäärä tehtävälle max. 5 hlö. Vuotavaa vesihanaa emme ehtineet tehdä, mutta ajatuksena oli laittaa hana tiputtamaan esim. minuutin ajaksi ja sen jälkeen mitattaisiin kulunut vesimäärä. Lopulta laskettaisiin hukkaan mennyt vesi viikossa, kuukaudessa ja vuodessa. Tarvittaessa olisimme voineet laskea, mitä tämä hukkaan heitetty vesi olisi maksanut (Koko maan keskiarvo veden hinnasta rivi- ja kerrostaloissa vuonna 2012 on kylmän veden osalta 3,96 /m3 ja lämpimän veden osalta 8,36 /m³, lisätietoa: http://www.vexve.com/fi/verto/tietoa-vedenkulutuksesta/veden-hinta/). 10. Piilovesi valmiiksi tehdyt piilovesi-tuotekortit, joista oppilaat arvioivat tuotteiden oikeita piilovesimääriä ja yrittivät saada tuotteet järjestykseen pienimmästä suurimpaan vesituhlariin. 11. Vesistö-Alias, rollup-versio, testattiin Porissa SuomiAreenan kansalaistorilla kolmena päivänä ja se toimi mainiosti. Pelissä selitetään Itämereen ja vesistöihin liittyviä sanoja. Oppilaat jaettiin kahteen eri joukkueeseen ja yksi oppilas joukkueesta vuorollaan selitti muulle joukkueelle kortissa olevaa vesi-sanaa. Oikeasta vastauksesta sai kiinnittää roll up vuotaan oman joukkueen värisen vesipisaran (vihreä tai sininen), johon oli kirjoitettu jokin vesiensuojeluteko. Eniten pisaroita kerännyt joukkue voitti. Vesistö-Aliakseen olisi voinut varata enemmänkin aikaa, koska se oli erittäin pidetty. 12. Huussivisa annettiin tehtäväpaperit opettajalle ja oppilaat tekivät ne myöhemmin. Ruokailun jälkeen siirryimme ulos rannalle, Eurajoella koulun pihalle, jossa oppilaat tekivät tehtäviä, joiden suorittamiseen oli aikaa noin 20 30 minuuttia. Oppilaita ei ulkonakaan jaettu ryhmiin vaan kaikki toimivat yhdessä. Tehtävät ulkona: 5. Ravinnehippa Alustetaan peliä kertomalla vedessä olevista ravinteista ja vedenpuhdistuksesta. Kaikki ravinteet eli tässä tapauksessa kiinniotettavat fosfori-oppilaat lilluvat vedessä. Pelissä on muutama rautayhdistesaostaja, jotka ovat kiinniottajia. Kun rautayhdiste koskee fosforia, se alkaa 7
laskeutua pohjaan ja jää sinne kyykkyyn. Toinen fosfori voi tulla pelastamaan saostuneen fosforin siten, että käy halaamassa saostunutta, jolloin "hapettomassa tilassa" fosfori pääsee vapautumaan takaisin veteen. Peli loppui, kun kukaan ei enää jaksa juosta tai kun kaikki fosforit on saatu saostettua. 6. Vedenkulutus Täytetään rannalla 15 ämpäriä vedellä, joka kuvaa suomalaisten keskimääräistä vedenkäyttöä 155 l/vrk/hlö. Oppilaat miettivät tavallista koulupäiväänsä ja pohtivat, mihin kaikkeen vettä kuluttavat päivän mittaan (kuten hammaspesu, vessan huuhtelu, suihku, astioidenpesu, ym.). Mukana oli vedenkäyttömäärätaulukko. 7. Punakaali-pH - tehty valmiiksi, "resepti" annettiin opettajalle. Testattiin punakaalilla veden happamuutta tai emäksisyyttä, ja testattiin liuoksen värimuunnosta lisäämällä veteen etikkaa ja emäksistä pesuainetta. (Tämä tehtävä ehdittiin tehdä vain Eurajoella). 8. Sinilevä/levätesti - vesinäytteet rantavedestä, sinileväohjeistus. Sinileväohjeistus annettiin suullisesti, mutta ei ehditty tehdä. Myöskään Levävahti-sovellukseen emme ehtineet tutustua. 9. Öljyonnettomuus oli varalla, jota emme ehtineet tehdä. Ajatuksena oli demonstroida öljyonnettomuus (http://www.kuopionkesayliopisto.fi/s/sites/default/files/lasten_kemianpaivat_esite_web.pdf) > sivu 22 ja kertoa Itämeren haavoittuvuudesta ja siitä, mitä kaikkea se tarkoittaa, jos öljyonnettomuus tapahtuu. 10. Jätevedenpuhdistamo oli varalla, jota emme ehtineet tehdä. Ajatuksena oli tehdä demonstraatio jätevedenpuhdistuksesta, tosin ilman kemikaaleja: www.luma.fi/file_download/108/jateveden+puhdistus.pdf Tehtävät on koottu VELHOn www-sivuille: www.ymparisto.fi/velho 2.2.3 Palaute Heti kummikoulupäivän loputtua kyselimme palautetta sekä oppilailta että opettajilta. Kouluissa suullisesti saatu palaute oli positiivista ja lähes kaikki oppilaat olivat innokkaita osallistumaan tehtävien suorittamiseen. Kevääksi toivottiin kummikoulupäivien jatkoa. 2.3 Kummikoulupäivien jatko: Kevät 2013 Kaikki koulut olivat innokkaita jatkamaan kummikoulupäiviä. Kummikoulujen toteutustavaksi keväällä 2013 sovittiin luokkaretki-tyyppinen retki. Tarkoitus olisi vierailla vesiensuojeluun liittyvällä kohteella. Pomarkun koulun toiveena oli tutustuminen Porin jätepuhdistuslaitokseen, muut koulut eivät toivoneet heti mitään tiettyä kohdetta. Ajatuksia heitettiin niin vesilaitoksesta kosteikkoihin. Keväällä 2013 asiaan palattiin ja retkikohteita selvitettiin. Rauman Freinetkoulun kanssa päädyttiin retkeen Pyhäjärven rannalle ja Pyhäjärvi-instituuttiin. Retki järjestettiin 3.5.2013 ja Freinetkoululaiset saapuivat paikalle bussilla. Päivä alkoi Pyhäjärvi-instituutin tiloissa taloja lähiruokaesittelyllä. Matkaa jatkettiin Pyhäjärven rannan suuntaisesti kulkevalle luontopolulle, jota pitkin kuljettiin aina Hiittenkarin kärkeen saakka. Matkan varrella pysähdyttiin syömään eväitä ja grillaamaan makkaraa sekä täytettiin luontohavaintolomaketta. Luontoretkellä nähtiin joutsenia, ensimmäinen valkovuokko, harmaapäätikka ja käpytikka sekä tutustuttiin luontopolun tauluihin ja keskusteltiin mm. geokätköilystä. Ihan ilman kastumistakaan ei selvitty, kun innokkaimmat kävivät tutustumassa Pyhäjärveen liian syvällä. Eurajoen Huhdan koulun kanssa retkeiltiin myös Pyhäjärvi-instituutin maastossa 16.5.2013 vastaavalla ohjelmalla. 8
Pomarkun koulun kanssa suunniteltu retki jätevedenpuhdistuslaitokseen kariutui jätevesilaitoksen tiukkoihin vierailukäytäntöihin ja heidän kanssaan retkeiltiin Porin Kirjurinluodossa 24.5.2013. Kirjurinluodossa kuljettiin luontopolkua, tehtiin tehtäviä ja tarkkailtiin luontoa sekä vietettiin aikaa leikkipuistossa. Kokemäen Tulkkilan koulun kanssa yritettiin löytää sopivaa retkikohdetta, mutta sitä ei löytynyt, joten retki jäi toteuttamatta. 3 Toisen vaiheen kummikoulutoiminnan vesiopetuspaketti 3.1 Taustat Kummikoulutoiminann vesiopetuksen opetuspäivät toteutettiin osana VELHO-hanketta (Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla). Hanke kilpailutti vesiopetuspaketin toteutuksen keväällä 2013. Kilpailutuksen voitti Satakunnan osalta Pyhäjärvi-instituutti. Vesiopetuspäiviin sisältyi 20 opetuspäivää Satakunnan alueella siten, että kultakin vesistöalueelta valittiin vähintään neljä kohdekoulua. Koulujen valinta tehtiin yhdessä VELHO-hankkeen suunnittelijan Kati Saarnin kanssa. Pyhäjärvi-instituutista koulupäivien suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi suunnittelija Henna Ryömä, joka oli ollut jo mukana pilot-vaiheen kummikoulupäivien toteutuksessa ja opetusmateriaalin kehittämisessä. Opetuspäivät suunnattiin 3.-5.-luokkalaisille. Opetusmateriaalina käytettiin Omat vedet paremmiksi - kampanjan pilot-vaiheen kummikoulutoiminnan materiaalia. Opetuspaketin materiaalit ovat kaikkien käytettävissä nettisivulla: http://www.ymparisto.fi/fi-fi/velho/vesienhoito/omat_vedet_paremmiksi Lisäksi valmis materiaali on lainattavissa Porin kaupungin ympäristövirastosta (yhteyshenkilö Heli Välimaa). 3.2 Koulut ja aikataulu Valitut koulut ja toteutuneet aikataulut on esitetty seuraavissa taulukoissa (taulukko 3 ja 4): Pvm. Koulu Kunta Oppilaita Vesikohde Yhteyshenkilö 26.4. Lapijoen koulu Eurajoki 35 Satoi, sisällä Marja-Leena Heininen 2.5. Luvian peruskoulu Luvia 37 Selkämeri Kirsi Piittala 6.5. Honkilahden koulu Eura 26 Koskeljärvi Merimaija Heino 15.5. Ruskilan koulu Nakkila 22 Kokemäenjoki Päivi Lahtinen 17.5. Söörmarkun koulu Pori 19 Oja Jari Säikkö 20.5. Euran kirkonkylän koulu Eura 29 Pyhäjärvi Terhi Seilo 21.5. Pihlavan koulu Pori 29 Selkämeri Jorma Myllymäki 22.5. Huovinrinteen koulu Säkylä 21 Pyhäjärvi Merja Ääri 23.5. Kantin koulu Karvia 11 Karvianjoki Marjo Yliluoma 29.5. Sallilan koulu Huittinen 29 Loimijoki Veli-Matti Laine Taulukko 3. Kevään 2013 vesiopetuskoulut. 9
Pvm. Koulu Kunta Oppilaita Vesikohde Yhteyshenkilö 20.8. Mäntyluodon koulu Pori 45 Selkämeri Tuija Hannuksela 26.8. Hongon koulu Honkajoki 29 Oja Arto Ala-Hannula 3.9. Rikantilan koulu Eurajoki 12 Lutanjärvi Minna-Mari Kares 4.9. Kankaanpään keskustan koulu Kankaanpää 20 Ruokojärvi Pekka Hynninen 5.9. Lapin koulu Rauma 30 Patolampi Matti Heinilä 6.9. Enäjärven koulu Pori 42 Kokemäenjoki Marja Kaanaa 10.9. Vasaraisten koulu Rauma 23 Vähäjärvi Kalle Uusitalo 11.9. Kaarisillan koulu Pori Kokemäenjoki Petri Suni 12.9. Herttuan koulu Pori 19 Koulun pihalla Mervi Tervaselkä 17.9. Porin Steinerkoulu Pori 40 Kokemäenjoki Jonna Puska Taulukko 4. Syksyn 2013 vesiopetuskoulut. Yhteensä kevään ja syksyn kouluissa oli mukana 548 oppilasta. Valintakriteerinä toimivat koulujen sijainnin lisäksi koulujen halukkuus osallistua vesiopetukseen. Opetuspäivät oli suunnattu 3.-5.-luokkalaisille. Kouluille lähetettiin sähköpostitse tieto mahdollisuudesta osallistua vesiopetukseen. Sähköposti lähetettiin 27.3.2013. Vastauksia saatiin 30 kpl. Koulujen kanssa sovittiin erikseen käytettävissä olevasta ajasta, toteutuspaikasta, oppilasmäärästä, käytettävissä olevien aikuisten määrästä ja päivän sisällön rakenteesta. Jokaisessa koulussa opettajat osallistuivat koulupäivään joko pitämässä yllä järjestystä tai rastivahteina. Opettajat opastettiin rasteille päivän aikana. Kouluille lähetettiin infokirje, jonka koulut halutessaan voivat kopioida koteihin tiedoksi. Infokirjeitä räätälöitiin päivän ohjelman mukaan. Esimerkiksi, oltiinko menossa veden äärelle vai ei. 3.3 Päivän ohjelma Käytännössä päivän ohjelma rakentui seuraavista opetuskokonaisuuksista: (Palikoiden arvioidut kestot on esitetty suluissa kunkin ohjelmapalan yhteydessä.) Missä vesi piileksii? Lasipurkeilla havainnollistamalla mietittiin, missä vettä on: järvissä, joissa, meressä, puroissa, lätäköissä jne. Yksi purkki kuvasi koko maailman vettä, toinen purkki maailman makeaa vettä, josta otettiin erilleen jäätiköt ja kaikki juomakelpoinen vesi. Yhdessä oppilaiden kanssa pohdittiin, mihin puhdasta vettä käytetään kotona? Koulussa? Harrastuksissa? (Palikan kesto noin 10 min.) Maailman vedenkulutusta havainnollistettiin sijoittamalla erikokoisia pisaroita maailman kartalle. Pisaroiden koko kuvasi sitä juomakelpoisen veden määrää, minkä yksi ihminen kyseisessä maassa kulutti vettä päivittäin. Pisaroiden avulla pohdittiin veden kulutusta. Missä kulutetaan paljon? Miksi? Missä vähän? Miksi? Kuinka paljon yksi suomalainen kuluttaa vettä vuorokaudessa? (Palikan kesto noin 20 min.) 10
Edellä olevien pakettien pohjalta käytiin läpi sitä, mihin vettä vuorokauden aikana kuluu ja kuinka paljon. Pohdinnassa lähdettiin aamusta hampaiden pesusta ja päädyttiin iltaan ja suihkussa käyntiin. Mietittiin myös, miten vettä voidaan säästää ja kuinka paljon esimerkiksi peseytymiseen kuluu vettä? Miten voimme veden kulutukseen vaikuttaa? (Palikan kesto noin 10 min.) Seuraava tunti käytettiin rastipohjaisiin tehtäviin, joissa oppilaat jaettiin yleensä kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä tutki ötököitä kirjallisuudesta ja valokuvista käyttäen apuna ötökkäpolkua. Polun avulla laskettiin jalkoja, pohdittiin siipiä ja kuorta ja yritettiin löytää oikea laji. Ötökkäkirjat oli lainattu Euran kirjastosta. Toisena rastina oli veden kiertokulkuleikki, jossa vesipisara seikkaili Rauman kartan pohjalle tehdyssä maailmassa. Vesi kiersi korttien ohjeiden mukaan pilvissä, meressä, järvissä, joissa, maaperässä, kasveissa, eläimissä ja ihmisissä. Kolmantena rastina oli ravintoverkkoleikki, jossa kivi-paperi-sakset-leikin avulla edettiin ravintoverkossa ravinteista leväksi, levästä vesikirpuksi, vesikirpusta muikuksi, muikusta haueksi ja hauesta ihmiseksi. Lopuksi tarkasteltiin, mitä ravintoverkolle tapahtuu, jos joku osa sieltä puuttuu. Mikäli aikaa jäi, keskusteltiin rehevöitymisestä ja miten vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta voidaan hallita. (Jokaisen rastipalikan kesto oli noin 15 min., jolloin rastiosuus kesti yhden oppitunnin. Oppilaat oli jaettu jo edellisen tunnin aikana ryhmiin, jolloin rastit päästiin aloittamaan heti välitunnin jälkeen.) Mikäli aikaa jäi, aamupäivän ohjelmaan kuuluivat piilovesikuvat, joissa eri tuotteista pohdittiin, miten paljon vettä jonkin tietyn tuotteen valmistamiseen on tarvittu. Tuotekortit jaettiin oppilaille ja oppilaat järjestäytyivät jonoon, joka kuvasi veden kulutusta. Lisäksi useassa koulussa ehdittiin pelaamaan Vesistö Aliasta, mikä on vesiaiheisista sanoista tehty sananselityspeli. Pelissä on melko vaikeaa sanastoa lapsille. Monet pelasivat Aliasta ensimmäistä kertaa ja esimerkiksi sääntöjen kanssa oltiin vähän löysempiä. Pääasia tekemisissä oli onnistumisen elämyksissä ja tasapuolisessa tuomaroinnissa. (Piilovesikortteihin meni aikaa vähintään 15 min. Vesistöaliakseen tulee varata vähintään 20 min., mieluummin enemmän.) Ruokailun jälkeen siirryimme ulos ja veden äärelle, mikäli vettä lähistöllä löytyi. Oppilaat siirtyivät veden äärelle kävellen tai pyörällä. Vesikohteet on merkitty taulukoihin 1 ja 2. Vain kahdessa koulussa ei iltapäivällä päästy tutkimaan vettä. Lapijoen koulupäivälle osui sade, ja iltapäivä liikuttiin ja leikittiin koulun liikuntasalissa. Herttuan erityiskoulussa opettajat päätyivät siihen, että koulupäivä on paras toteuttaa kuitenkin koulun alueella ja tästä syystä iltapäivällä leikittiin 36-leikkiä koulun pihalla. Lisäksi osassa kouluista kuten Kaarisillan ja Porin Steinerkouluissa päivä aloitettiin ulko-osuudella ja päätettiin iltapäivällä sisälle. Enäjärven koululla 6.9. oli mukana Satakunnan Elävän Kuva Keskuksen projekti Ympäristö eläväksi kuvaksi. Vesiopetuspäivän yhtenä rastina oli videokuvaaminen ja lapset kuvasivat omasta näkökulmastaan päivän tapahtumia Kokemäenjokilaaksosta. Ulkona oppilaat jaettiin jälleen rastiryhmiin ja kaikki ryhmät kiersivät kaikki kolme rastia. Rastit kestivät noin 30 min./rasti. Eniten aikaa vie 36-leikki. Rastien tehtävät olivat seuraavat: 36-leikki. 36 erilaista pientä tehtävää levitettiin maastoon ja 3-4 hengen ryhmissä käytiin nopan osoittaman luvun perusteella tekemässä tehtäviä. Rastia veti yleensä opettaja. Noppaluku kertoi tehtävän tehtävän numeron ja seuraava noppaluku laskettiin edelliseen yhteen. Nopan heittämistä ja tehtävien tekemistä jatkettiin, kunnes saatiin luku 36 tai yli. Viimeinen tehtävä oli numero 36. Tämä rasti vie eniten aikaa ja sen kesto riippuu siitä, mitä numeroita oppilaat nopalla saavat. Kaikissa kouluissa tätä ei aina ehditty tehdä loppuun saakka. 11
Ötökkärasti. Koululaisille jaettiin haaveja, luuppeja, lusikoita jne., joiden avulla oppilaat etsivät erilaisia ötököitä. Päivän päätteeksi ötököitä tunnistettiin. Veden tutkiminen. Veden tutkimisen apuna oli tehtäväpaperi (liite 2), jonka oppilaat saivat täyttää pienissä ryhmissä tai yksin. Käytettävissä oli lasipurkkeja, lämpötilamittari, vesikiikari ja näkösyvyyslevyjä. Veden tutkimisessa haisteltiin miltä vesi haisee, katsottiin minkä väristä vesi on ja tarkkailtiin kuinka kirkasta se on? Tutkimusten tulokset ovat tämän raportin liitteenä koulukohtaisesti. Lisäksi tarkasteltiin lasipurkeista erilaisia vesiä (järvi, joki, oja, humuspitoinen ojavesi, meri), mitä eroa niillä on ja miksi esimerkiksi jokivesi on sameampaa kuin järvivesi ja onko humuspitoinen ojavesi likaista, vai mistä veden väri johtuu. Iltapäivän päätti ravinnehippa, missä rautayhdisteet saostivat fosforiyhdisteitä vesistön pohjaan. Hippaa pelattiin, mikäli aikaa jäi. Säännöt olivat tuttuja x-hippa-leikistä. 3.4 Palaute oppilailta ja opettajilta Heti kummikoulupäivän loputtua kyselimme palautetta sekä oppilailta että opettajilta. Kouluissa suullisesti saatu palaute on ollut positiivista, ja lähes kaikki oppilaat olivat innokkaita osallistumaan tehtävien suorittamiseen. Oppilailta kysyttäessä hauskinta oli 36-leikki, veden tutkiminen, ötököiden pyydystäminen, ravintoverkkoleikki, veden kiertokulkuleikki ja Vesistö Alias. Opettajien näkökulmasta kiitosta sai maailman veden ja vedenkulutuksen käsittely sekä se, että päivä oli toiminnallinen ja konkreettista tekemistä oli paljon. Toiminta oli vaihtelevaa ja oppilaat jaksoivat innostua taas uudenlaisesta toiminnasta. Jälkeenpäin käytimme päivän aikana opittuja juttuja luonnontiedon tunneilla vesi-osuuden aikana. Jatkoin vesiteemalla jo syksyllä, vaikka se oppikirjassa onkin sijoitettu keväälle. Oppilaat muistivat hyvin havainnolliset esimerkit mm. juomakelpoisesta vedestä koko maapalloa ajatellen. Varsinkin meidän oppilaille konkreettisen havaintoesimerkit olivat tehokkaampia kuin olisi ollut pelkkä puhuttu opetus. Loppuraportin kirjoitusvaiheessa kysyttiin opettajilta vielä sähköpostitse palautetta. Palaute saatiin nopealla aikataululla yhdeksästä koulusta. Pätkiä palautteista on liitetty tähän ja seuraavaan lukuun. Kaikki palautteet olivat positiivisia, ja vesipäivä olisi tervetullut kouluihin toistekin. Opettajien näkökulmasta kiitosta sai 36-leikin pienet, veteen liittyvät tehtävät, ötökkärasti ja vesikiikari. Positiivista oli myös se, että kaikkea ei tarvitse hallita itse eikä kaikkea materiaalia tarvitse olla koululla. Oppilaiden kanssa vesipäivästä oli myöhemmin kouluilla keskusteltu ja käsiä pestessä oli muisteltu, kuinka paljon vettä missäkin maassa kulutettiin. Kantin koululla oli mukana myös 6.-luokkalaisia ja he olivat jälkeenpäin kertoneet nyt 7.-luokkalaisina, että oli kiva, kun jotain ötököitä muisti kevään vesipäivästä. Järjestelyt olivat sujuneet koulujen näkökulmasta hyvin, ja tiedotus oli ollut riittävää. Havainnolliset esimerkit keräsivät kiitosta. Päivä oli koulujen näkökulmasta rakennettu hyvin. Aamupäivän sisäosuus oli järjestetty napakaksi, ja ruokailu hoitui kouluilla normaalin aikataulun mukaan. Itselleni päivä antoi jättimäisen määrän vinkkejä, miten jatkossakin ko. aihealueen käsittelen ja opettajahuoneessa jälkeenpäin hehkutin päivän loistavuutta. Aivan varmasti jokin koulumme luokista yrittää päästä mukaan jos joskus uusi tilaisuus tulee. Vesiopetuspäivä oli todella hieno juttu. Opettajille päivä oli helppo, koska tulit valmiin ohjelman kanssa kouluun ja meidän suunniteltavaksemme jäi ainoastaan toteutuspaikkojen miettiminen. Päivän ohjelma oli monipuolinen ja hyvin valmisteltu. Osa päivästä sisällä ja osa ulkona oli hyvää. Iltapäiväksi olisi ehkä kannattanut ottaa jotain evästä tai juotavaa mukaan. Tiedotus ennen päivää oli riittävää. Meidän koulussa oppilaiden ja opettajien kokemus oli todella positiivinen. Päivän asioihin on palattu useamman kerran vielä 12
jälkeenpäinkin eri oppiaineiden yhteydessä. Pidimme muuten vesiaiheisen liikuntatunnin vielä samalla viikolla. Hienoa, että saimme tällaisen päivän koulullemme. Myös vierailijan taito ja asenne toimia lasten kanssa oli oikein hyvä. Kehittämisehdotuksia ja -ideoita olivat muun muassa ryhmäkoko, joka esimerkiksi Mäntyluodon koululla oli aivan liian suuri. Päivään voisi yhdistää tietoa vesillä liikkumisesta (merenrantakoulu) esim. jonkin melontatai veneseuran kanssa ja järjestää esimerkiksi jonkun veneajelun tai muun vastaavan. Yhdessä koulussa ehdotettiin, että opetus olisi kaksipäiväinen, jolloin toisena päivänä voitaisiin keskittyä ötököihin ja toisena kasveihin. Jatkopäivää näiden nyt mukana olleiden koulujen kanssa toivottiin myös, jotta aihetta voisi vielä syventää. Lisäksi toivottiin vielä enemmän välineistön kokeilua ja esittelyä. Myös haaveja olisi voinut uusia kauden aikana useammin. Lapset muistelivat käsiäpestessä, kuinka paljon missäkin maassa kulutettiin vettä. Se tieto-osuus oli hyvä. Tiedotus oli riittävää. Keskustelimme luokassa seuraavanakin päivänä. Oppilailta tuli ainoastaan positiivista palautetta. Jonkun melonta- tai veneseuran kanssa voisi sopia vesillä liikkumisesta. Se sopisi sokeriksi pohjalle. Esim veneajelu tms. 3.5 Kehittämisehdotuksia päivän vetäjän näkökulmasta Päivä oli rakenteeltaan hyvä. Ohjelma kulki loogisesti, eikä siinä ollut kovin paljon irrallista hyppimistä aiheesta toiseen. Yhteistyö koulujen kanssa onnistui hyvin. Koulut lähtivät innokkaasti mukaan, ja opettajat osallistuivat riittävästi päivän kulkuun. Huomioitavaa päivien järjestämisessä on se, että materiaalia ulkorasteille on paljon, joten rantakohteeseen olisi hyvä päästä auton kanssa lähelle. Useissa paikoissa tämä onnistuikin. Niissä, joissa tämä ei ollut mahdollista, lapset toimivat kantoapuna ja kaikkein painavimmat (vesiesimerkit) käytiin läpi jo koululla. Välineistö kesti koulupäivät kohtuullisesti. Haavit ja ötökäntutkimisvälineistö oli kaikkein kovimmilla ja haaveja olisikin ollut hyvä uusia useammin. Nyt haaveja hankittiin alkuun muutamia ja syksyllä ostettiin pari haavia rikkoutuneiden ja hukkuneiden tilalle. Samoin ötököitä varten hankittujen muoviastioiden määrä väheni loppua kohden, lasipurkkeja tippui vesistöihin ja yhden näkösyvyyslevyn mitta katkesi. Muutamaan otteeseen jouduttiin 36-leikkiä varten tekemään uusia lappuja, ja sekuntikello hävisi Pihlavan koulun kanssa rantapusikkoon. Muuten pärjättiin pienin aineellisin vahingoin ja esimerkiksi kirjojen käyttö kirjastosta onnistui erinomaisesti. Materiaalin hallintaa helpotti se, että aamupäivän ja iltapäivän ohjelmia varten oli erilliset muovilaatikot, joissa tarvittava materiaali kulkeutui helposti opetustiloihin. Joittenkin koulujen kanssa vaihdettiin päivän ohjelma toisin päin, jolloin aamupäivä oltiin ulkona ja iltapäivä sisällä. Näiden koulujen kanssa päivän ohjelma jäi mielestäni irtonaisemmaksi. Ohjelman vaihto onnistuu kyllä, mutta kokonaisuus ei pysy kasassa samalla tavalla. Ohjelma oli kuitenkin hyvin muokattavissa koulukohtaisesti. Esimerkiksi pienet ryhmät voitiin pitää koko päivän ajan yhtenä ryhmänä, osa ohjelmasta voitiin ajanpuutteen vuoksi jättää pois ja toisaalta, jos oppilaat olivat nopeita jossain tietyssä ohjelman osassa, voitiin käyttää niin sanottuja ylimääräisiä ohjelmapalikoita (piilovesi, Vesistö Alias, ravinnehippa) täyttämään oppitunnit järkeviksi. Ohjelma sopi myös erilaisille kouluille ja esimerkiksi Herttuan erityiskoulun kanssa saatiin koottua hyvinkin toimiva paketti heidän tarpeisiinsa. Ryhmäkoko oli yksi merkittävä tekijä ohjelman suunnittelussa. Ryhmien koko ei saa päivissä olla liian suuri. Mikäli on käytössä yksi opettaja ja koulupäivän vetäjä, on 20+ hyvä oppilasmäärä. Jos käytettävissä on koulun puolesta 2 aikuista, voi ryhmäkokoa venyttää 30:en oppilaaseen. Rastien osallistujamäärät olisi hyvä pitää max. 10 oppilaassa. Rasteja toki voi lisätä, mutta joka rastilla tulee olla aikuinen, jotta rastien tehtäviä 13
pystytään valvomaan ja laitteisto pysyy ehjänä. Yli 30 oppilaan ryhmissä yhteinen osuus tulee järjestää salissa, jolloin vuorovaikutus oppilaiden kanssa jää vähäisemmäksi ja osa oppilaista kyllästyy. Vesistö Alias oli hyvä peli täyteohjelmaksi. Kaikissa kouluissa sitä ei ehditty pelaamaan, ja ihan nuorimmat eivät osanneet selittää vielä asioita ja toisaalta, jos luokka oli vilkas ja ryhmäkoko suuri, oli vaikeaa kuulla, miten peli etenee. Lisäksi sanat olivat melko vaikeita, ja voisikin olla hyvä, jos koulupäiviä varten keräisi erilleen helpomman sanakasan. Pääosin pelin pelaaminen oli kuitenkin hauskaa ja uusia sanoja opittiin. Vesistö Alias sopisi ehkä paremmin rastiksi, jolloin yksi ryhmä voisi koittaa, kuinka monta sanaa saa selitettyä rastin aikana. Jokainen ryhmän jäsen pääsisi selittämään minuutin ajaksi ja yhteenlasketuista pisteistä voisi katsoa rastien päätteeksi, mikä ryhmä voitti. Vesitutkimisrastin aikana oppilaat vastasivat lomakkeessa oleviin kysymyksiin. Vastaaminen tehtiin pienissä ryhmissä tai yksin. Lomakkeet jäivät nyt hankkeelle, mutta ehkä niiden luovuttaminen päivän päätteeksi olisi parempi ratkaisu, jolloin koululuokka voisi esimerkiksi seuraavalla biologian tunnilla katsoa, mitä sieltä vedestä löytyi ja mitä mieltä veden hajusta ja väristä oltiin. Nyt lomakkeet jäävät vähän turhiksi. Toisaalta niiden hyöty tulee esiin rastilla. Tiettyjä asioita tulee mietittyä, vaikkei intoa niiden kirjaamiseen olisikaan. Lomakkeiden vastaukset ovat liitteenä 3. Kaiken kaikkiaan päivät olivat onnistuneita ja kysyntää vastaavalle toiminnalle on jatkossakin. Vesiopetuspäivä oli onnistunut. Parasta oli ulkona tapahtunut rastien etsiminen ja tehtävät niissä. Veden ja ötököiden tutkiminen oli myös mielenkiintoista, saalista olisi saanut olla enemmän tutkittavaksi. Ötököitä ei oikein löytynyt. Järjestelyt sujuivat hyvin ja lapset pitivät ohjelmasta. Mielellään otamme toisenkin vesipäivän! Suosittelen muillekin, jos tulee mahdollisuus samankaltaiseen vesiopetuspäivään. Toki niillä kouluilla, joilla on vesistö lähellä, syntyy vielä parempi oppimisympäristö. Keskustelimme luokassa jälkeenpäin aiheesta. Positiivista palautetta tuli oppilailta ja myös vanhemmilta. En muuttaisi päivän rakennetta. Aiheesta olisi hyvä nyt tehdä jatkoa saman oppilasryhmän kanssa syventää asiaa. 14
4 Omat vedet paremmiksi koulutukset Omat vedet paremmiksi -kampanjassa kannustettiin vesistöjen omatoimiseen seurantaan Lounais- Suomessa. Kampanjan aikana tutustuttiin lähivesistöjen tilaan ja opeteltiin seuraamaan vesistöjen muutoksia. Seurantakursseilla opastettiin ihmisiä näkösyvyyden, levien, vedenkorkeuden ja kalaston seurantaan. Ohjeet ja lomakkeet vesistötarkkailuun löytyvät VELHO-hankkeen internet-sivuilta: http://www.ymparisto.fi/fi-fi/velho/vesienhoito/omat_vedet_paremmiksi. Vesistöseurantakurssit koostuivat luento-tyyppisestä koulutusillasta sekä siihen liittyvästä harjoitteluosuudesta. Harjoitteluosuus suoritettiin jokaisen Omat vedet paremmiksi -koulutuksen lähivesistössä luentotilaisuuden jälkeen. Koulutuksen ohjelma oli seuraava: Miksi viranomaisten ja kansalaisten toteuttamaa vesistöseurantaa tarvitaan? Mitä levätilanne, ph ja näkysyvyys kertovan vesistön tilasta? Kalastuskirjanpito kalaston ja vesien tilan kuvaajana Vinkkejä seurantatulosten kirjaamiseen ja välineiden jako Harjoiteltiin näkösyvyyden ym. mittaamista käytännössä järven/meren rannassa Omat vedet paremmiksi -koulutukset järjestettiin seuraavasti (suluissa VELHO-hankkeen ja Pyhäjärviinstituutin koulutuksiin osallistuneet henkilöt): 17.5.2011 Rauma (Anna Hakala Pyhäjärvi-instituutti ja Johanna Rinne VELHO) 26.5.2011 Kankaanpää (Anna Hakala Pyhäjärvi-instituutti, Johanna Rinne VELHO) 16.5.2012 Parkano (Henna Ryömä Pyhäjärvi-instituutti, Kati Saarni VELHO) 6.6.2012 Pomarkku (Marjo Tarvainen Pyhäjärvi-instituutti, Kati Saarni VELHO) 18.5.2013 Pyhäranta (Marjo Tarvainen Pyhäjärvi-instituutti, Kati Saarni VELHO) 31.5.2013 Pori (Kati Saarni VELHO) Koulutustilaisuuksia järjestettiin yhteensä 6 kpl ja yhteensä osallistujia koulutuksissa oli 102 henkilöä. Omatoimisen vesistötarkkailun aloitti 24 henkilöä (24%). Tiedoista puuttuu Parkanon tilaisuuden osallistujamäärät sekä Parkanon, Pomarkun ja Porin tilaisuuksien omatoimisen seurannan aloitusmäärät. Parkanon tilaisuudessa keskusteltiin myös humusvesien omatoimisesta seurannasta ja humuspitoisuuden vaikutuksesta näkösyvyyden mittaamiseen. Vuonna 2012 koulutustilaisuuksissa esiteltiin myös SYKE:n secchi laatikkoa näkösyvyyden testauksessa ja osa vesistötarkkailijoista oli mukana kokeilussa. Tarkkailutulokset on kerätty Lounaispaikkaan ja Järviwiki-palveluun. Kaaviossa 1 on esitetty kunkin koulutustilaisuuden osallistujamäärät. Tiedoista puuttuu Parkanon tilaisuuden osallistujamäärä. Kaaviossa 2 on esitetty omatoimisen vesistöseurannan aloittaneiden henkilöiden lukumäärä vuosittain. Tiedoista puuttuu 2012 Parkanon ja Pomarkun sekä Porin määrät. 15
40 35 30 Henkilömäärä 25 20 15 10 5 0 2011 Rauma 2011 Kankaanpää 2012 Parkano 2012 Pomarkku 2013 Pyhäranta 2013 Pori Kaavio 1. Omat vedet paremmiksi koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden lukumäärät koulutustilaisuuksittain. 30 25 Henkilömäärä 20 15 10 5 0 2011 2012 2013 yhteensä Kaavio 2. Omat vedet paremmiksi koulutusten perusteella omatoimisen vesistöseurannan aloittaneiden määrät vuosittain. 16
5 Koulutustilaisuudet Satakunnassa järjestettiin Oman vesistön seurantakurssien (6 kpl) lisäksi vuonna 2012 1 tilaisuus yhteistyössä Karvianjoen tulevaisuustarkastelut (KarTuTa) hankkeen kanssa ja vuonna 2013 3 tilaisuutta. Osallistujia tilaisuuksissa oli yhteensä 125. Näiden lisäksi VELHO oli mukana erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa ja yhteistyössä Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hankkeen kanssa lokakuussa 2012 järjestettiin Karvianjoki-seminaari. Seminaariin osallistui 51 henkilöä. Oman vesistön seurantakurssit mukaan luettuna osallistujia oli 355 kpl. Puuttuvat osallistujatiedot ovat Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu-seminaarista sekä Piilijoki-illasta. vuosi tapahtuma osallistujamäärä koulutuksen järjestämisajankohta paikka 2012 Hoitokalastustyöpaja 32 21.11.2012 Kankaanpää 2013 Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Eura 2013 Järkevästi ruoppaamaan 78 4.11.2013 Pori 2013 Vedenpinnan nosto -koulutus 47 21.11.2013 Pori Yhteensä 125 Taulukko 5. Tapahtumien ja tilaisuuksien osallistujamäärät. Lisäksi VELHO-hanke on ollut mukana seuraavissa tilaisuuksissa: Farmari 2011 messut 1.-3.7.2011 SuomiAreena 2011 Kansalaistori 15.7.2011 Itämeri kylä, SuomiAreenan Kansalaistorilla 18.-20.7.2012 Meremme tähden Itämeritapahtuma 13.3.2013 Maailman ympäristöpäivä, kestävän kehityksen kesäpiknik 5.6.2012 Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 22.11.2013 Karvianjoki-seminaari 11.10.2012, 51 osallistujaa Piilijoki-ilta 10.5.2012 Yleisötapahtumista ei ole kerätty osallistujamääriä. Satavesi-ohjelman veistötyöryhmien kokouksia ja seminaareja on ollut vuosina 2011-2014 yhteensä 25 kpl, joissa on ollut yhteensä 482 osallistujaa. 6 Toimintamallianalyysi Toimintamallianalyysilla pyrittiin selvittämään erilaisia toimintamalleja ja tekemään vapaaehtoisen organisoitumisen tueksi raportti niiden soveltuvuudesta erilaisiin vesienhoidon tarpeisiin. Analyysia varten selvitettiin olemassa olevia vesistöalan toimijoita ja sitä, millaisia hallintomalleja organisaatioilla on käytössään. Analyysi rajattiin laajemman alueen toimijoihin, eikä mukaan otettu esimerkiksi pieniä hoitoyhdistyksiä. Taustatietoa kerättiin haastattelemalla näitä toimijoita. Haastattelussa kartoitettiin organisaatioiden syntyhistoria, hallintomallin valintaan vaikuttaneita tekijöitä sekä organisaatioiden toimintatapoja. Haastattelu- 17
jen pohjalta tarkasteltiin hallinto- ja toimintamallien soveltuvuutta erilaisiin tarpeisiin ja käytännön kokemusten perusteella pyrittiin hahmottamaan toimintamallien vahvuuksia ja heikkouksia. Tarkastelun yhtenä isoimmista kulmakivistä oli haastateltavien organisaatioiden oma kokemus hallintomallista ja sen toimivuudesta. Toimintamallianalyysi oli osa Karvianjoen kunnostusohjelma 2007 2015 -koordinaatiohanketta, jota rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Lisäksi raportin toteutusta rahoitettiin Varsinais- Suomen ELY-keskuksen Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla eli VELHO-hanke, jota rahoitetaan myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Toimintamallianalyysin toteutusta hallinnoi Varsinais-Suomen ELY-keskus. Mukana analyysin suunnittelussa ja toteutuksessa ovat olleet Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta projektipäällikkö Elina Joensuu, koordinaattori Sanna Tikander ja koordinaattori Johanna Rinne. Pyhäjärvi-instituutti on toiminut analyysin toteuttajana, ja suunnittelussa ja toteutuksessa ovat olleet mukana toiminnanjohtaja Teija Kirkkala ja suunnittelija Henna Ryömä. Raportti on ollut jakelussa keväällä 2014. 7 Yhteenveto osallistujamääristä VELHO-hankkeen koko toimintakaudella Kummikoulutoimintaan ja Omat vedet paremmiksi -kampanjan koulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä yli 1600 henkilöä. Yli puolet osallistuneista oli kummikoulujen oppilaita. Vilkkain toimintavuosi oli 2013, jolloin eri tilaisuuksiin osallistui 920 henkilöä. 2011 2012 2013 2014 Yhteensä Kummikoulutoiminta 291 652 943 Omat vedet paremmiksi vesistöseurantakurssit 28 35 39 102 Tapahtumat ja koulutukset 32 125 157 Satavesi 79 206 104 93 482 Yhteensä 107 564 920 93 1684 Taulukko 6. Yhteenveto hankkeen tilaisuuksien ja tilaisuuksien, joissa hanke on ollut mukana osallistujamääristä. 8 Toteutuneet toimet ja hankesuunnitelman tavoitteet 8.1 Kummikoulutoiminta Hankesuunnitelmassa (Satakunnan ELY-keskus 2010) todetaan, että koululaisille järjestetään omat vedet kampanja 2011-2012. Oman vesistön seurantakampanjan kohteiden toimintaa käsitellään lähikouluissa esitelmien ja tietomateriaalin sekä tutustumiskäyntien avulla. Tällaista oman vesistön kummitoimintaa pyritään kokeilemaan kahdeksalla koululla vesistöaluekohtaisesti. Kummikouluja valittiin Satakunnan alueelta yhteensä 24. Koulut jakautuivat tasaisesti neljän vesistöalueen kesken. Vesikoulujen sisältö muokkautui toiminnalliseksi ja havainnolliseksi opetukseksi veden käytöstä, vesiensuojelusta ja vesistön tutkimisesta. Opetuksen lähtökohtana ei kuitenkaan ollut hankesuunnitelmassa mainitut oman vesistön seurantakampanjan kohteet vaan vesistöt, jotka sijaitsivat koulujen läheisyydessä ja joihin päästiin kävellen tai pyöräillen. Koulupäivien pituus, käytännön järjestelyt ja matkakustannukset rajoittivat maasto-opetuspaikkojen valintaa. Vesikoulujen opetuskokonaisuus oli varsin laaja ja käytännönläheinen. Niiden asiasisältö todennäköisesti täyttää hankesuunnitelmassa esitetyt yleispiirteiset tavoitteet vesikouluissa käsiteltävistä aiheista. 18
8.2 Oman vesistön seurantakurssit Hankesuunnitelmassa todetaan, että oman vesistön seurantakampanjassa järjestetään hankkeen toiminnan aikana opastuspäiviä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Päiviä järjestetään molemmissa maakunnissa 1 kpl vuodessa. Kursseilla selvitetään ja annetaan opastus menetelmistä, joiden avulla kansalaisten kannattaa tarkkailla vesistöjensä tilaa. Opastuspäivillä selvitetään jatkotyö jo tarkkailun vuonna 2010 aloittaneiden kanssa ja kerätään uudet ilmoittautumiset yhdistyksiltä ja kansalaisilta, jotka haluavat kesäkaudella 2011 tarkkailla vesistöjensä tilaa ja raportoida tarkkailustaan. Ilmoittautuneille jaetaan tarvittavat työ- ja raportointitarvikkeet. Internetin mahdollisuudet toiminnan tukemisessa tarkkailutietojen ja tallentamisessa selvitetään. Ensisijaisesti hyödynnetään olemassa olevia sivustoja. Selvitetään ja hyödynnetään yhteistyömahdollisuudet Lounais-Suomen paikkatietopalvelu Lounaispaikan käyttämisestä vesistöhavaintojen tallentamiseen. Tehdään yhteenveto seurantakampanjoiden tuloksista ja tehdään ehdotus seurantatoiminnan muodosta ja jatkamisesta VELHO-hankkeen jälkeen. Omatoimisen vesistöseurannan koulutuspäiviä järjestettiin Satakunnassa vuonna 2011 kaksi, vuonna 2012 kaksi ja vuonna 2013 kaksi. Määrällinen tavoite, yksi koulutus vuodessa, täyttyi selvästi. Koulutusten asiasisältö vastasi hankesuunnitelman tavoitetta opastuksen antamisesta kansalaisten vesistöseurannan menetelmiin. Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet internetin hyödyntämisestä ja seurantatulosten yhteenvedosta saavutettiin. Tulosten raportointia varten on ollut käytössä kaksi vapaasti käyttävissä olevaa ympäristö- ja paikkatietopalvelua: Lounaispaikka alueellinen paikkatietoverkosto ja Järviwiki -verkkopalvelu. Osa vesistöhavaintojen tuloksista on lähetetty Varsinais-Suomen ELY-keskukseen tallennettavaksi ja osa havainnoitsijoista tallensi tulokset itse Järviwikiin, mikä on toiminnan jatkuvuuden kannalta hyvä asia. 8.3 Tapahtumat ja tilaisuudet Hankesuunnitelmassa mainitaan, että vesien kunnostus- ja hoitotyön koulutuspäiviä järjestetään hankkeen toiminnan aikana 2 kpl Satakunnassa. Päivien mahdollisia aiheita ovat muun muassa: - vesikasvillisuuden tuntemus sekä niiton suunnittelu ja toteutus - ruoppauksen suunnittelu ja toteutus - hoitokalastuksen merkitys sekä suunnittelu ja toteutus - valuma-alueen vesiensuojelutoimet - vedenpinnan nosto suunnittelu ja lupaprosessi - vesienhoitohankkeen toteuttaminen Omat vedet paremmaksi osiossa edistetään ja tuetaan yhdistysten ja kansalaisten tekemää omatoimista vesien tilan seurantaa ja kunnostustyötä. Järjestetään laajalle kohderyhmälle suunnattu avoin seminaari syksyllä 2010 Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Seminaareihin kutsutaan yleisin ilmoitteluin sekä hyödyntämällä Pro Saaristomeri- Ja SATAVESI-ohjelmien olemassa olevia verkostoja. Omat vedet seurantaseminaarit järjestetään marraskuussa 2012 Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Seminaareissa luodaan katsaukset oman vesistön seurantakampanjoiden sekä koulutuspäivien anteihin ja esitellään suositukset jatkotoimenpiteiksi. Järjestetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa seminaari vesiensuojelun edistämisestä hanketoiminnan kautta. 19