Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa

Samankaltaiset tiedostot
Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla

Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014)


Paula Kajankari LUMA-kerho Kokeellista kemiaa. Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset. Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa

MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE

TAIKAA VAI TIEDETTÄ? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi

Tarvittavat välineet: Kalorimetri, lämpömittari, jännitelähde, kaksi yleismittaria, sekuntikello

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

IHMINEN: kehonosat ja elimet

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.

Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko)

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Opetuskokonaisuus: Mikromaailma bakteerin sormenjälki

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva.

Lämpöistä oppia ja energiaa Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Työohjeet Jippo- polkuun

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: RIKOSPAIKKATUTKIMUS

Tiedelimsa. Vedestä saadaan hapotettua vettä lisäämällä siihen hiilidioksidia, mutta miten hiilidioksidi jää nesteeseen?

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.

OPETUSSUUNNITELMATYÖN KÄYNNISTÄMINEN LAPIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUSSA. Lehtorit Satu Kumpulainen ja Laura Salmela

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus. Materiaali. Lähde. Kasvien kasvupyrähdyksiä. 3 8 vuotiaat.

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Oppilaan tehtävävihko

Copyright Lasse Lundqvist Oy 2008, Sosa-tuotteet saat Annostus Käyttö Sopivuus Tuotteet

ENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Kuvaus. Materiaali. Lähde. Veneenrakentaja. 3 6 vuotiaat. Projekti

Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio

Miten löytää itselle sopiva ala? (dia 3) Tuntiin voi virittäytyä pohtimalla dian kysymyksiä yhdessä ryhmän kanssa.

KOHDERYHMÄ KESTO: MOTIVAATIO: TAVOITE: AVAINSANAT: - TAUSTAA

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa

ENNAKKOTEHTÄVÄT SEIKKAILIJAT

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

VÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla?

Mahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita?

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

Hankkeessa toteutettu luonnontieteen opetus-kokonaisuus: Tasapainorata

Arviointi. Salkkutyöt. Jatkuvan arvioinnin seuraaminen

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

Kokemuksia Unesco-projektista

Ajatuksia arvioinnista. Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä

T1 Oppilas harjoittelee havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja tekee taidetta

Opetuskokonaisuus: Mikromaailma preparaatin valmistaminen

LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110

Luonnontieteellinen tutkimuspolku

Sisällys. Vesi Avaruus Voima Ilma Oppilaalle Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet.

VESI JA VESILIUOKSET

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015

LEGO EV3 Datalogging mittauksia

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo

Ruokaisa kanasalaatti

lehtipajaan! Opettajan aineisto

Tasapainotehta via vaakamallin avulla

3.lk 4.lk 5.lk 6.lk (valtakunnalliset kriteerit) Oppilas ymmärtää kierrätyksen merkityksen ympäristölle ja osaa lajitella jätteitä.

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS

Tukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa

OMPELUSEURAT KOULUISSA

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Puhtaat aineet ja seokset

Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa

MARINADEJA SALAATEILLE

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia

Tulvat, kokeellinen oppilastyö, kesto n. 2 h. 1. Johdatus aiheeseen

Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut

Liukeneminen

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

RAPORTTI. Kemian mallit ja visualisointi. Raportti. Elina Rautapää. Piia Tikkanen

Leipä SPC-Flakes- hiutaleilla 1 pala = noin 3,75 grammaa SPC-Flakes- hiutaleita

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI Klo 17:00

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

Hakemisto. Kokeet ja reseptit. Kokeet ja reseptit

Kemia. Fritz Haber. Carl Bosch. 7. Esimerkkejä: Haber-Bosch ja ammoniakin valmistus Tutkii luontoa, sen rakenteita

Transkriptio:

Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa AIHE: S3: Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi (OPS 2014) IKÄLUOKKA: 2. vuosiluokka TAVOITTEET: Opetuskokonaisuudelle asetettu yleinen tavoite on tutustua kokeelliseen työskentelyyn mukavassa ja innostavassa ilmapiirissä. Tavoitteena on oppia tekemään kokeellista työtä ja siihen kuuluvia vaiheita, kuten ennakko-oletuksia. Lisäksi opitaan käyttämään erilaisia välineitä (esim. keittolevy ja lämpömittari) sekä havainnoimaan ja raportoimaan omaa työskentelyä. Ensimmäisen oppitunnin tavoitteena on tutustua veteen ja sen fysikaalisiin ominaisuuksiin, kuten olomuotoihin (kiinteä, neste, kaasu) veden eri lämpötiloissa. Tutustutaan kellumiseen, johon liittyen kappaleiden erilaisiin ominaisuuksiin. Veden ominaisuudet, vesi sekä sen ilmiöt pyritään liittämään lapsen arkeen ja näkemysmaailmaan. Tutustutaan lämpömittarin ja keittolevyn käyttöön. Toisen oppitunnin tavoitteena on tutustua veden eri ominaisuuksiin. Harjoitellaan kokeellista työskentelyä ja pyritään innostumaan siitä. TARVIKKEET: Opetuskokonaisuuden aikana tarvitset powerpoint-esityksen vedestä, keittolevyn, kattilan & kannen, jäätä, 2 lämpömittaria, pannulapun/hanskan, 2 vatia, erilaisia veteen pudotettavia esineitä (esim. pingispallo, golfpallo, tennispallo, sählypallo, kolikko, klemmari, lyijykynä, lime, muovailuvahapallo), muovailuvahaa, ennakko-oletus lomakkeen kellumiskokeita varten, ennakkooletus lomakkeen liukenemiskokeita varten, työpistemonisteen pisteelle 1, monisteen aineiden kerrostumisen tutkimista varten, vettä, 10 juomalasia, 10 teelusikkaa, perunajauhoa, sokeria, hiekkaa, siirappia, suolaa, 3 juomalasia, ison keitinlasin, vettä ja elintarvikeväriä, öljyä, erilaisia pikkuesineitä sekä valkoisen kukan. KESTO: 2 x 45min ESIVALMISTELUT: Ennen opetuskokonaisuuden toteuttamista opettajan on laitettava vettä jäätymään tarpeeksi ajoissa, jotta tutkimuksia tehdessä vesi on jäätynyt. Lisäksi työpisteiden työlomakkeet ja monisteet on tulostettava oppilaille valmiiksi. Opettajan kannattaa myös etukäteen kokeilla kokeelliset työt ja niiden toteutus, ainakin opetuskokonaisuuden viimeinen koe (opettaja esittelee oppilaille) on tehtävä ja valmisteltava etukäteen.

MILLAISIIN ASIOIHIN ERITYISESTI KIINNITETTÄVÄ HUOMIOITA: Opetuskokonaisuuden ajankäyttöön ja sen suunnitteluun kannattaa kiinnittää huomiota, jotta kokeiden purkamiseen jää tarpeeksi aikaa. Lisäksi opetuskokonaisuus sisältää useita eri monisteita, joten työpisteiden ohjeistusta ja organisointia kannattaa pohtia etukäteen. KUVAUS TOTEUTUKSESTA: Opetuskokonaisuus toteutetaan työpistetyöskentelynä. Oppilaat jaetaan neljään ryhmään, jolloin jokaisessa ryhmässä on 4-5 oppilasta luokan oppilasmäärästä riippuen. Jokaisella työpisteellä on oma ohjaaja. Ennen työpistetyöskentelyä käsitellään yhdessä oppilaiden ennakkokäsityksiä- ja ajatuksia vedestä keskustellen powerpoint-esityksen johdattelemana. Ensimmäisellä työpisteellä oppilaat pääsevät tutustumaan veden eri olomuotoihin lämpötila tutkimuksen avulla. Tarkoituksena on, että oppilaat sulattavat jäätä keittolevyn avulla. Kokeellisen työskentelyn aikana opettaja kyselee ja jututtaa oppilaita. Oppilaiden tehtävänä on seurata kokeen etenemistä ja tarkkailla jään käyttäytymistä. Jään sulaessa vedeksi, yksi oppilas kerrallaan pääsee mittamaan veden lämpötilaa.. Kun vesi kiehuu, ohjaaja kehottaa yhtä oppilasta pitämään kattilan kantta (patalappu kädessä) kiehuvan veden yllä. Huomataan, että höyry tiivistyy kanteen. Keskustellaan siis veden olomuodosta kaasu. Keskustellaan myös sateen synnystä. Toinen työpisteistä käsittelee kellumista. Työskentely aloitetaan täyttämällä ennakko-oletuslomake, johon oppilaat merkitsevät ylös minkälaisten esineiden he uskovat kelluvan ja minkälaisten ei. Tämän jälkeen oppipaille annetaan muovailuvahapallot ja antaa oppilaille tehtäväksi muotoilla muovailuvahan sellaiseen muotoon, jossa he uskovat sen kelluvan parhaiten. Muovailuvaiheen jälkeen kokeillaan kuinka oppilaiden tekemät teokset kelluvat. Kokeellisen työskentelyn jälkeen keskustellaan kellumiseen liittyvistä asioista. Kolmannella työpisteellä tutustutaan veden ja aineiden ominaisuuksiin, ja tutustutaan liukenemis-, ja kerrostumisilmiöön. Työskentely aloitetaan ennakko-oletuslomakkeen ennen kokeellisen työskentelyn aloittamista. Tarkoituksena on, että oppilaat ottavat kahteen lasiin vettä, toiseen kylmää ja toiseen kuumaa. Tämän jälkeen oppilaat laittavat veteen teelusikallisen jotain ainetta, seosta ei saa sekoittaa tässä vaiheessa. Aineen annetaan olla lasissa hetki ja sen liukenemista tarkkaillaan. Hetken päästä liuosta sekoitetaan teelusikalla ja katsotaan onko sekoittamisella vaikutusta liukenemiseen. Sama toistetaan jokaisella tutkittavalla aineella. Uudet tulokset kirjataan monisteeseen. Keskustellaan siis liukenemista ja mikä sitä nopeuttaa (lämpö, sekoitus), keskustellaan siitä, mikä aine liukenee ja mikä ei, miksi.

Neljännellä työpisteellä työskentely aloitetaan jälleen täyttämällä ennakko-oletuslomake, jossa oppilaat arvioivat miten eri aineet järjestyvät suhteessa toisiinsa kun ne kaadetaan samaan astiaan. Oppilaat kaatavat juomalaseihin ensiksi yhtä paljon kutakin ainetta. Veteen sekoitetaan tippa punaista elintarvikeväriä. Tämän jälkeen kaikki aineet juomalaseista kaadetaan isoon keitinlasiin samanaikaisesti. Tämän jälkeen oppilaat havainnoivat, miten keitinlasiin kaadetutut aineet asettuvat suhteessa toisiinsa ja merkitsevät havaintonsa monisteeseen. Tulosten merkitsemisen jälkeen oppilaat voivat kokeilla pudottaa keitinlaseihin opettajan tuomia pikkuesineitä, ja tarkoituksena on havainnoida mitkä/minkälaiset esineet kelluvat missäkin kerroksessa. Työpistetyöskentelyn jälkeen opettaja esittelee koko luokalle yhteisesti itse toteuttamansa kokeen. Kokeessa valkoinen kukka on laitettu värjättyyn veteen ja sen terälehdet ovat vedessä olon seurauksena värjäytyneet. Lopuksi keskustellaan vielä yhteisesti veden merkityksestä arjessa ja luonnossa ja kootaan yhteen mitä kaikkea opetuskokonaisuuden aikana on opittu. Oppilaiden kanssa voisi palata vielä ennakko-oletuslomakkeisiin, jotka oppilaat ovat täyttäneet ja tarkastella muuttuneita käsityksiä. LIITTEET: Veden eri olomuodot moniste, kellumiskokeita moniste, liukenemis tehtävämoniste sekä kerrostuminen -tehtävämoniste

Veden eri olomuodot Ryhmän jäsenet: 1. Työpiste Pääset tutustumaan veteen ja sen erilaisiin ominaisuuksiin. Pääset itse kokeilemaan ja käyttämään erilaisia tutkimusvälineitä. Sinulla on jäätä. Lämmität sitä kattilassa. Mitä luulet jäälle tapahtuvan? Sinulla on vettä. Lämmität sitä kattilassa. Mitä luulet vedelle tapahtuvan? Nämä olivat ennakko-oletuksesi. Nyt pääset itse kokeilemaan, mitä jäälle ja vedelle tapahtuu! Mitä jäälle tapahtui, kun lämmitit sitä kattilassa? Mikä oli lämpötila? Mitä vedelle tapahtui, kun lämmitit sitä kattilassa? Mikä oli lämpötila?

KELLUMISKOKEITA ENNAKKO-OLETUS KOKEEN TULOS KELLUU EI KELLU KELLUU EI KELLU

LIUKENEMINEN Tässä kokeessa tutustut siihen, kuinka vesi liuottaa erilaisia aineita. 1. Rastita taulukkoon ennakko-oletuksesi ennen kokeen aloittamista. 2. Sekoita yksi aine kerrallaan yhtäaikaisesti kylmään ja kuumaan veteen. Katso, mitä tapahtuu. 3. Kirjaa tulokset taulukkoon. ENNAKKO-OLETUS KOKEEN TULOS LIUKENEE EI LIUKENE LIUKENEE EI LIUKENE SOKERI + SOKERI + SUOLA + SUOLA + SIIRAPPI + SIIRAPPI + HIEKKA + HIEKKA + PERUNAJAUHO + PERUNAJAUHO + Miten voit nopeuttaa aineen liukenemista veteen?

KERROSTUMINEN Tässä kokeessa pääset tutustumaan erilaisiin aineisiin ja niiden koostumukseen. 1. Piirrä keitinlasiin ennakko-oletuksesi siitä, mihin järjestykseen siirappi, ruokaöljy ja vesi asettuvat kun ne kaadetaan samaan astiaan. 2. Kaada astiaan siirappia, värjättyä vettä ja ruokaöljyä. 3. Piirrä nyt uusi kuva, mihin järjestykseen aineet asettuivat. 4. Pudota astiaan eri painoisia pikkuesineitä. Mitä tapahtuu?