SCI3025.kand Kandidaatintyö ja seminaari (Tuotantotalous) (10 op) SCI3026.kand Kandidaatintyö ja seminaari (Informaatioverkostot) (10 op) Tervetuloa syksyn 2016 kurssille!
Kurssin henkilökunta Tuotantotalouden vastuuopettaja: Vanhempi yliopistolehtori Eerikki Mäki Informaatioverkostojen vastuuopettaja: Vanhempi yliopistonopettaja Miia Jaatinen Kurssiassistentti Matilda Säde matilda.sade(at)aalto.fi
Ohjelmassa tänään 13.9.2016 Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön tavoitteet Kandidaatintyön vaatimukset ja arviointi Seminaarin sisältö, toteutus ja aikataulu Ohjaajan ja vastuuopettajan tehtävät Tiede ja tieteen pelisäännöt
Kandiseminaariin ja kandidaatintyöhön valmistautuminen Tietoa työskentelystä kurssin aikana löytyy kurssin sivulta, ja Miia, Eerikki ja Matilda auttavat aina tarvittaessa Usein opiskelijan aika meinaa loppua kesken ja lopussa tulee kiire: kandityö kypsyy hitaasti, joten kannattaa siis aloittaa työskentely heti Kandidaatintyötä kannattaa työstää mallipohjan ohjeiden ja muotoilujen avulla Linkki kurssin etusivulla Kandityö on tekijälähtöinen: kannattaa ottaa heti aktiivinen asenne esimerkiksi ohjauksen suhteen
Kandityön aiheen valinta Voit miettiä aihetta esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: Ohjaajan tarjoama aihe vai oma aihe? Millaiseen ajankohtaiseen ilmiöön haluaisit saada selvyyttä? Mihin kiinnostavaan teemaan olet törmännyt esimerkiksi töissä? Mikä on aiemmissa opinnoissa/kursseissa jäänyt kutkuttamaan? Olisiko se jotain sellaista josta olet kiinnostunut, mutta jota kurssitarjonta ei käsittele? Olisiko se jotain sellaista mitä tutkimusryhmissä erityisesti tutkitaan? Kurssien sivulta löytyy lista aiheista ja ohjaajista, ota rohkeasti yhteyttä. Voit kysyä myös listan ulkopuolelta. Infolaiset voivat katsoa aiheita myös TIK-kandiseminaarin sivulta.
Osaamistavoitteet
Osaat tehdä opinnäytetyöhön soveltuvan työsuunnitelman Kykenet soveltamaan tieteellisen työskentelyn periaatteita omaan opinnäytteeseesi Osaat kerätä, verrata ja yhdistää tieteellistä tietoa Tunnistat tieteellisen tiedon ja arkiajattelun eron Osaat raportoida opinnäytteesi tieteellisen esitystavan mukaisesti Kirjoitat opinnäytteesi tieteellisen tutkimustekstin sääntöjä noudattaen Esität opinnäytteesi julkisesti Osallistut tieteelliseen keskusteluun Osaat muotoilla palautteesi tieteellisen opponoinnin periaatteita noudattaen
Kandidaatintyön vaatimukset ja arviointi
Kandidaatintyön vaatimuksia Rakenne hyvän tieteellisen kirjoittamisen sekä oman tieteenalan käytäntöjen mukainen Esitystapa hyvin jäsennelty kielellisesti ja tyylillisesti viimeistelty Laajuus työn tyypillinen laajuus 20-25 sisältösivua
Kandidaatintyön kieli Kirjoitetaan opiskelijan koulusivistyskielellä Englanninkieli on mahdollinen jos koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai koulusivistys hankittu ulkomailla koulusivistyskielen ollessa suomi tai ruotsi, jos työ tehdään aidosti kansainvälisessä tutkimusryhmässä ohjaaja ei osaa suomea tai ruotsia
Englanninkielinen kandidaatintyö Jos koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, kandityöstä kirjoitetaan noin 3 sivun pituinen ylimääräinen tiivistelmä koulusivistyskielellä. Tämä tiivistelmä liitetään kandityöhön englanninkielisen tiivistelmän perään. Koulusivistyskielellä kirjoitettavaa tiivistelmää työstetään seminaarin työpajoissa.
Kandidaatintyön arvointi Yleiskuva, ulkoasu Tavoite Rakenne Kirjallisuuden käyttö viittaustekniikka Tulokset ja johtopäätökset Tehdyn tutkimuksen arviointi Kielellinen ilmaisu ja ulkoasu katso tarkemmin MyCourses-sivuilta
Opintosuorituksen arvosana Hyväksytty/kiittäen hyväksytty Ohjaaja esittää arvosanaa, vastuuopettaja vahvistaa Huom! Suoritusmerkinnän saa vasta kun HOPS on hyväksytetty Kaikki osasuoritukset on tehty Kandityö on tallennettu ohjeiden mukaisesti eage-järjestelmään https://eage.aalto.fi/?ff/en/edu_aalto_107
Kypsyysnäyte Ilmoittaudu kypsyysnäytteeseen (7 eri suoritusmahdollisuutta 9-27.5. 2016) weboodissa Kypsyysnäyte on noin neljän sivun mittainen, yleensä esseemuotoinen teksti. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa koetilaisuudessa ilman apuneuvoja. Valvovan opettajan tai opinnäytteen ohjaajan antamista aiheista valitaan yksi. Kypsyysnäytteen aihe liittyy opinnäytteen aiheeseen. Kypsyysnäyte kirjoitetaan sillä kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä eli kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteensä alaan ja koulusivistyskielensä erinomaista hallintaa. Kypsyysnäytteen tulisi osoittaa sellaista tieteellisammatillista kypsyyttä, jota tarvitaan tietyn tieteenalan asiantuntijatehtävissä.
Kypsyysnäytteen arviointiperusteet Tekstuaaliset vaatimukset Teksti vastaa tehtävänantoa ja otsikkoa. Otsikko kirjoitetaan myös tekstipaperiin. Teksti on esseemuotoinen eli pohdiskeleva teksti (ei tenttivastaus). Suositeltava pituus on noin 450 sanaa. Jos tehtävänannossa määritellään erikseen tekstilaji, viestintätarkoitus tai lukijakunta, teksti vastaa ohjeita. Teksti sisältää riittävästi taustatietoa. Se voidaan ymmärtää ilman opinnäytetyöhön tutustumista. Teksti on rakenteeltaan jäsennelty (johdanto, käsittelyosuus, lopetus) ja yhtenäinen kokonaisuus (ei luettelomainen). Teksti on sidoksista. Teksti on jaettu kappaleisiin, jotka erotetaan toisistaan selvästi. Kappalejako on tarkoituksenmukainen, ja asiat esitetään loogisessa järjestyksessä. Tekstiin eivät kuulu kaavat ja taulukot, vaan teksti koostuu vain tekstistä. Alaotsikointia ja numerointia ei tule käyttää. Luettelot ja ranskalaiset viivat eivät kuulu kypsyysnäytteeseen.
Kypsyysnäytteen arviointiperusteet Tyylilliset ja kielelliset vaatimukset Tyyli on asiatyyliä, ei esimerkiksi pakinointia. Arki- ja puhekielisiä ilmauksia sekä kapulakieltä tulee välttää. Ammattisanaston valinnassa suositaan mahdollisuuksien mukaan äidinkielistä sanastoa lainasanojen sijasta. Käsitteet ja niiden väliset suhteet ovat yksiselitteisiä. Virkkeiden ja lauseiden väliset suhteet ilmaistaan selvästi. Pahoja viittaussuhdevirheitä ei saa esiintyä. Virkkeet ja lauseet ovat yksiselitteisiä, ehjiä ja vaihtelevia. Teksti noudattaa kirjakielen normeja (mm. yhdyssanat, kongruenssi, lauseenvastikkeiden käyttö, sanajärjestys). Teksti ei saa sisältää häiritsevää määrää kielivirheitä. Oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön perusasiat on hallittava. Lyhenteitä käytetään vain harkitusti. Päätteiden liittämiseen numeroihin ja lyhenteisiin kiinnitetään huomiota. Käsiala on luettavaa. Isot ja pienet kirjaimet erottuvat toisistaan. Tikkukirjaimilla kirjoittamista ei sallita.
Kypsyysnäytteen arviointiperusteet Sisällön tarkistus: ohjaaja (tai vastuuopettaja) Kielen tarkistus: Kielikeskus Arvostelu: hyväksytty/hylätty Kypsyysnäyte voidaan hylätä, jos se ei täytä edellä mainittuja vaatimuksia. Hylätyn kypsyysnäytteen voi uusia. Kielenopettaja voi myös pyytää opiskelijaa palautekeskusteluun ja täydentämään suoritusta ennen hyväksymistä. Mikäli opiskelija haluaa, että hänen kypsyysnäytteeseensä sovelletaan luki-vaikeuksisten erityismenettelyjä, hänen tulee toimittaa lausunto luki-vaikeudestaan kielentarkastajalle.
Kypsyysnäyte syksyllä 2016 Ns. Integroitu kypsyysnäyte Tekstiä työstetään tekstipajoissa Kypsyysnäytteen hyväksyminen arvioidaan kandidaatinseminaarin päätteeksi Ilmoittautuminen tekstipajoihin aukeaa n. 25.9. Tästä ilmoitetaan erikseen kurssin uutisissa
Seminaarin sisältö, toteutus ja aikataulu
Kandiseminaarin toteutus Koulutusohjelma (Tuo, Inf) Tieteenetiikka, hyvät käytännöt Tapaamiset ohjaajan kanssa: kandityön työstäminen Loppuseminaari: esitys ja opponointi Kirjasto Tiedonhaku, tiedon jäsentäminen, tietokannat Kielikeskus Tieteellinen kirjoittaminen Akateeminen viestintä esityksen rakentaminen ja opponointi Aikataulu ja ohjelma: Kurssin MC-sivut
Kandiseminaarin toteutus Kandidaatintyö on noin 8,0 opintopisteen laajuinen N. 216 tuntia työtä eli n. 15 tuntia/viikko Aineiston etsimistä Lukemista Ajattelua Kirjoittamista Keskustelua ohjaajan kanssa Seminaari/luennot vastaavat 2,0 opintopistettä N. 54 tuntia työtä eli noin 4 tuntia/viikko
Opiskelijan tehtävät Aktiivinen osallistuminen luennoille Kandidaatintyön tekeminen Aikataulujen noudattaminen Ohjaajan kanssa kommunikointi Työn esittely seminaaritilaisuudessa Opponointi Opponoitavaan työhön perehtyminen Suullisen ja kirjallisen palautteen antaminen Kypsyysnäytteen kirjoittaminen tekniikan kandidaatin tutkintoa varten Kandityön tallettaminen tietokantaan
Osallistumis- ja läsnäolovaatimuksia 8 luentoa (läsnäolopakko vähintään 6 luennolla). Luennot tiistaisin klo 12-14. 2 tekstipajaa (pakollinen läsnäolo). Erillinen ilmoittautuminen. 1 puhepaja (pakollinen läsnäolo). Erillinen ilmoittautuminen. Useita tehtäviä, jotka kaikki täytyy tehdä ajallaan kurssin suorittamiseksi. Lisäksi opiskelija työskentelee ohjaajansa kanssa sopimansa aikataulun mukaisesti. Seminaariesitys ja opponointi
Ohjaajan ja vastuuopettajan tehtävät
Ohjaajan tehtävät Ohjaa kandityön tekemistä Seuraa työn edistymistä, tukee opiskelijaa, antaa työstä palautetta, yms. Arvostelee kandityön (yhdessä vastuuopettajan kanssa)
Vastuuopettajan tehtävät Vastaa Kandiseminaarista Kandityön arvostelusta Opiskelijoiden ja ohjaajien käytettävissä kandityötä koskevissa asioissa Valvoo kanditöiden tasoa ja laajuutta
Kysymyksiä tässä vaiheessa?
Tiede ja tieteen pelisäännöt
Tieteen tuntomerkkejä Esität opinnäytteesi julkisesti Osallistut tieteelliseen keskusteluun Autonomisuus Tieteen harjoittaminen tapahtuu tiedeyhteisössä, joka valvoo tieteellisyyden standardeja Edistävyys Tiede etsii luovasti uusia totuuksia ja pyrkii järjestelmällisesti eliminoimaan aikaisempia virheitä Kriittisyys Tutkija soveltaa tieteen menetelmiä siten, että virheiden mahdollisuus on mahdollisimman vähäinen Tiede on julkista ja avointa; tieteen tulokset voidaan asettaa kyseenalaisiksi Tiedeyhteisö käy kriittistä keskustelua esitetyistä tuloksista (Niiniluoto, 2002)
Tiede on Kykenet soveltamaan tieteellisen työskentelyn periaatteita omaan opinnäytteeseesi Systemaattista ja rationaalista uuden tiedon tuottamista Uuden tieteellisen tiedon luominen on organisoitu tiedeyhteisöihin Yliopistot, tutkimuslaitokset Tulokset kootaan systemaattisiksi tiedon järjestelmiksi : Teoriat ja mallit, käsitejärjestelmät jne. Rationaalisuus Tiedeyhteisön on hyväksyttävä tutkimusmetodologia Tiedeyhteisön kritiikki Tutkimussuunnitelma on usein ensimmäinen kommunikointiväline tiedeyhteisön kanssa omasta tutkimusaiheestasi
Tutkimusteksti Kirjoitat opinnäytteesi tieteellisen tutkimustekstin sääntöjä noudattaen Lukijan pitää ymmärtää Mitä on tutkittu Miten on tutkimuksen toteutuksessa menetelty Miksi on tutkimus tehty valitulla tavalla Mitä tuloksia on saatu Miten tuloksia on tulkittu Miten tuloksia voidaan edelleen tulkita (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara, 2007)
Tiede ei perustu arkihavaintoihin eikä arkiajatteluun Epäluotettavat havainnot Havaintokyky rajallinen Havainnot ja muistikuvat vääriä Tunnistat tieteellisen tiedon ja arkiajattelun eron Selektiiviset havainnot Tutkimuksessa luotettavammat havainnot Tutkimuksessa selektiivisyys systemaattista Liiallinen yleistäminen Yleistykset omien havaintojen perusteella
Tiede ei perustu arkihavaintoihin eikä arkiajatteluun Puutteellinen päättely Epäjohdonmukaisuus Logiikan puute; poikkeus vahvistaa säännön Tunnistat tieteellisen tiedon ja arkiajattelun eron Lyhytjänteisyys Ensimmäinen selitys hyväksytään Asioiden tarkastelu irrallaan asiayhteydestään Kuinka paljon on paljon
Hyvä tieteellinen käytäntö Tieteellinen tutkimus voi olla eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa ja sen tulokset uskottavia vain, jos tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla (http://www.tenk.fi) tutkimuseettinen neuvottelukunta 13.1.2014).
Hyvän tieteellisen käytännön keskeisiä lähtökohtia (1) Tutkimuksessa noudatetaan tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja: Rehellisyys Yleinen huomaavaisuus ja tarkkuus tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten arvioinnissa Sovelletaan tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä Toisten tutkijoiden työn ja saavutusten ottaminen huomioon, viittaaminen asianmukaisella tavalla
Hyvän tieteellisen käytännön keskeisiä lähtökohtia (2) Tutkimuksen suunnittelu, toteuttaminen ja raportointi sekä aineistojen tallennus tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten mukaisesti Tarvittavien tutkimuslupien hankkiminen, tarvittaessa eettinen ennakkoarviointi Ennen tutkimuksen aloittamista tai tutkijoiden rekrytointia sovitaan työnantajan, vastuullisen tutkijan ja ryhmän jäsenten oikeudet, tekijyyttä koskevat periaatteet, vastuut ja velvollisuudet sekä aineistojen käyttöoikeuksia koskevat kysymykset Rahoituslähteet, merkitykselliset sitoumukset ilmoitetaan asianosaisille ja tutkimukseen osallistuville ja raportoidaan tuloksia julkistettaessa
Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset jaotellaan kahteen kategoriaan, jotka ovat: vilppi tieteellisessä toiminnassa piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä
Vilppi tieteellisessä toiminnassa Vilppi jaetaan neljään alakategoriaan Sepittämisellä (fabrication) tarkoitetaan tekaistujen havaintojen esittämistä tiedeyhteisölle. Havaintojen vääristelyllä (falsification, misrepresentation) tarkoitetaan alkuperäisten havaintojen tarkoituksellista muokkaamista tai esittämistä niin, että havaintoihin perustuva tulos vääristyy. Plagioinnilla (plagiarism) eli luvattomalla lainaamisella tarkoitetaan jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan, kuvallisen ilmaisun tai käännöksen esittämistä omana. Anastamisella (misappropriation) tarkoitetaan toisen henkilön tutkimustuloksen, -idean, -suunnitelman, -havaintojen tai -aineiston oikeudetonta esittämistä tai käyttämistä omissa nimissä.
Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä Muiden tutkijoiden osuuden vähättely julkaisuissa (esim. mainitsematta jättäminen), sekä puutteellinen tai epäasiallinen viittaaminen aikaisempiin tutkimustuloksiin Tutkimustulosten tai käytettyjen menetelmien huolimaton ja siten harhaanjohtava raportointi Tulosten ja tutkimusaineistojen puutteellinen kirjaaminen ja säilyttäminen Samojen tulosten julkaiseminen useita kertoja näennäisesti uusina (ns. itsensä plagiointi) Tiedeyhteisön johtaminen muulla tavoin harhaan oman tutkimuksen suhteen
Mitä seuraavaksi? Aiheen pohtiminen ja valinta Yhteys ohjaajaan (tai keskustele aiheesta ja ohjaajasta kurssin vastuuopettajan kanssa) => ilmoita aiheesi ja ohjaajasi kurssiassistentille Tutkimussuunnitelman / työsuunnitelman laatiminen: Mikä on tutkittava ilmiö? Mikä on kandityön tavoite? Millaisiin tutkimuskysymyksiin kandityö pyrkii vastaamaan? Miksi aihe on relevantti ja ketä se mahdollisesti kiinnostaa? Mihin teoria- tai tietopohjaan työ rakentuu (jos tiedossa)? Aikataulu työskentelyn tueksi Valmistaudu ensi viikon luentoon Kandityön tiedonhaku, elektroniset tietokannat https://mycourses.aalto.fi/mod/folder/view.php?id=137109 tekemällä ennakkotehtävät
Kirjallisuutta Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2007) Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi Karjalainen, S., Launis, V., Pelkonen, R. & Pietarinen, J. (2002) (toim. ) Tutkijan eettiset valinnat. Tampere: Gaudeamus. Kinnunen M. & Löytty, O. (2002) Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere. Vastapaino. Löppönen, P., Mäkelä, P.H. & Paunio, K. (Eds.) (1991) Tiede ja etiikka. Juva: WSOY. Niiniluoto, I (2002) Tieteen tunnuspiirteet. Teoksessa Karjalainen, S., Launis, V., Pelkonen, R. & Pietarinen, J. Tutkijan eettiset valinnat. Tampere: Gaudeamus, s. 30-41. Simonsuuri-Sorsa, M. (2002) Tutkimusetiikka tutkijankoulutuksessa. Teoksessa Karjalainen, S., Launis, V., Pelkonen, R. & Pietarinen, J. Tutkijan eettiset valinnat. Tampere: Gaudeamus, s. 118-125. Uusitalo, H. (1991) Tiede, tutkimus ja tutkielma. Johdatus tutkielman maailmaan. Juva, Wsoy. Tutkimuseettinen neuvottelukunta: http://www.tenk.fi
Kysymyksiä? Kommentteja!