VANHUSTYÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

VANHUSTYÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma 11/2010

2 SISÄLLYS 1 NÄYTTÖTUTKINNOT... 3 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen... 3 1.2 Näyttötutkintojen suorittaminen... 3 1.3 Näyttötutkintojen perusteet... 3 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa... 3 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa... 3 1.6 Todistukset... 4 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus... 4 2 VANHUSTYÖN ERIKOISAMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN... 5 3 VANHUSTYÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON OSITTAIN... 6 3.1 Vastuuhenkilönä vanhustyössä... 6 3.1.1 Valmistava koulutus... 6 3.1.2 Vanhustyön erikoisammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito ja arviointiperusteet... 9 a) Ammattitaitovaatimukset... 9 b) Arvioinnin kohteet ja kriteerit... 9 c) Ammattitaidon osoittamistavat... 13 3.2 Toiminta asiakaspalveluverkostossa... 14 3.2.1 Valmistava koulutus... 14 3.2.2 Vanhustyön erikoisammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito ja arviointiperusteet... 16 a) Ammattitaitovaatimukset... 16 b) Arvioinnin kohteet ja kriteerit... 16 c) Ammattitaidon osoittamistavat... 19 3.3 Ikääntyneen terveyden ja toimintakyvyn tukeminen... 21 3.3.1 Valmistava koulutus... 21 3.3.2 Vanhustyön erikoisammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito ja arviointiperusteet... 26 a) Ammattitaitovaatimukset... 26 b) Arvioinnin kohteet ja kriteerit... 26 c) Ammattitaidon osoittamistavat... 32 3.4 Sairaan ikääntyneen hoitaminen... 33 3.4.1 Valmistava koulutus... 33 3.4.2 Vanhustyön erikoisammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito ja arviointiperusteet.. 36 a) Ammattitaitovaatimukset... 36 b) Arvioinnin kohteet ja kriteerit... 36 c) Ammattitaidon osoittamistavat... 40 4 LIITTEET... 41 Liite 1: Vanhustyön erikoisammattitutkinnon valmistavan koulutuksen sisältö... 41 Liite 2: Vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittaneen työn kuvaus... 42

3 1 NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 1.3 Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. Arvioinnin kohteet ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. Arvioinnin kriteerit määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Henkilökohtaistamisesta Opetushallitus on antanut erillisen määräyksen. 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhdenmenetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti.

4 Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. n tulee selvästi saada tietoonsa arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. lle tämän jälkeen annettava palaute arvioinnista on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat. n ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Arvioinnin oikaisu. voi lainsäädännön mukaisen määräajan puitteissa pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 1.6 Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnonosien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto.

5 2 VANHUSTYÖN ERIKOISAMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN Vanhustyön erikoisammattitutkinnon ammattitaitovaatimukset ovat sen tasoisia, että tutkinnon suorittajalla tulee olla vähintään sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa perustutkinnossa tai vastaavassa tutkinnossa vaadittava osaaminen sekä työkokemusta vanhustyöstä. Vanhustyön erikoisammattitutkinto muodostuu neljästä tutkinnon osasta, jotka ovat: Vastuuhenkilönä vanhustyössä Toiminta asiakaspalveluverkostossa Ikääntyneen terveyden ja toimintakyvyn tukeminen Ikääntyneen sairaan hoitaminen Vanhustyön erikoisammattitutkinto on valmis, kun tutkinnon suorittaja on hyväksytysti suorittanut kaikki neljä tutkinnon osaa. 1. Vastuuhenkilönä vanhustyössä 2. Toiminta asiakaspalveluverkostossa 3. Ikääntyneen terveyden ja toimintakyvyn tukeminen 4. Ikääntyneen sairaan hoitaminen Kuvio. Vanhustyön erikoisammattitutkinnon osat Forssan ammatti-instituutissa. Kaikissa tutkinnon osissa läpäisevinä periaatteina ovat ammattietiikka, hoivakumppanuus, laatuajattelu, toimintakykyä ylläpitävä ja aktivoiva työote, verkosto-osaaminen, vanhuksen toimijuus ja osallisuus, kestävä kehitys ja oman työn arviointi ja kehittäminen.

6 3 VANHUSTYÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON OSITTAIN 3.1 Vastuuhenkilönä vanhustyössä 3.1.1 Valmistava koulutus KESKEINEN SISÄLTÖ Vanhustyön yhteiskunnallinen perusta Yhteiskunnallinen osaaminen vanhustyön historia ja vanhustyön tulevaisuuden haasteet vanhustyötä ohjaavat asiakirjat ja asiakkaiden neuvonta yhteiskunnan ja alan työelämän rakenteet, tila ja lainsäädäntö julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä Vanhustyötä ohjaavien säädösten, ohjelmien ja suositusten mukaan toimiminen vanhustyötä ohjaavat säädökset, ohjelmat ja suositukset Työturvallisuutta ohjaavien lakien noudattaminen työturvallisuutta ohjaavat lait työlainsäädäntö- ja työehtosopimusvelvoitteet Toimiminen tiimin johtajana tai ryhmän vastuuhenkilönä vanhustyössä Tiimien ja ryhmien johtaminen organisaation ja toimintayksikön strategiset tavoitteet lähiesimiehen toimintakenttä ja tehtävät ryhmän kehittymisen vaiheet ja ryhmän toimintaan vaikuttavia tekijät sekä ryhmätoiminnan edut ja haasteet Ryhmän vastuuhenkilönä toimiminen ryhmänohjauksen periaatteet ja toimintamallit osaamisen ja taitojen käyttö työyhteisöissä palautteen antaminen ja kannustaminen mentorointi ja kehittäminen työyhteisön hyvinvointi ja sen edistäminen erilaiset työ- ja toimintakulttuurit kehityskeskustelut työn kehittämisen välineenä Toiminnan koordinointi ja ohjaus perustehtävä, menestystekijät ja organisaation strategiat keskeiset palveluprosessit ja niiden kehittäminen, laatu ja toimivuus henkilöstösuunnittelun periaatteet tilanneherkkyys, joustavuus ja vaihtoehtoiset ratkaisut neuvottelutaito ja erilaisten näkemysten hyväksyminen rakentava palaute ja oman toiminnan kriittinen tarkastelu sekä kehittäminen

Moniammatillinen yhteistyö yhteistyösuhteet kehittämistyön välineenä yhteistyö esimiehen, asiakkaiden, omaisten, läheisten ja muiden vanhustyön toimijoiden kanssa asiakkaiden, omaisten, läheisten ja eri asiantuntijoiden näkemykset ja yksilölliset vanhustyön palveluratkaisut verkostot kokonaisvaltaisen vanhustyön edistäjänä myönteisen vanhuskuvan edistäminen 7 Vanhustyössä tarvittava ammattitaito Ammattiatidon arviointi Suomen koulutus- ja tutkintorakenteen ja vanhustyön erikoisammattitutkinnon aseman siinä sekä näyttötutkintojärjestelmä toimii vanhustyön erikoisammattitutkinnon ja sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitaja vanhustyön koulutusohjelman/osaamisalan ammattitaidon arvioijana kehittää ammattitaidon arviointia omassa työ yhteisössään tekee yhteistyötä ammattitaidon arvioinnissa. Työntekijöiden perehdyttäminen ja opiskelijoiden ohjaus Työntekijöiden perehdyttäminen ja opiskelijoiden ohjaaminen vanhustyössä työntekijöitä ja opiskelijoiden ohjaus vanhustyöhön ja vanhustyössä tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa työntekijöiden osaamisen arviointi ja työyhteisön osaamisen kehittäminen rakentava palaute ammattitaidon vastuullinen ohjaaminen Laatutyön kehittäminen vanhustyössä Ikääntyneiden palveluiden laadun kehittäminen laatuajattelu ja tavallisimmat laadun kehittämisen menetelmät ottaa huomioon strategiatyön toiminnan laadun ja kehittämisen varmistajana osallistuu vanhustyön toiminnan ja strategioiden kehittämiseen oman vastuualueensa mukaisesti vanhustyön laadunarvioinnin mittarit vanhustyön laadun kehittämistarpeet vanhustyön yhteistyöverkostot ja kehittämishankkeet erilaiset palautejärjestelmät tutkimustieto ja ajankohtainen tieto sekä työn kehittäminen tiedon kriittinen arviointi Suunnitelmallinen ja tavoitteellisen vanhustyön kehittäminen valtakunnalliset ja alueelliset vanhustyön kehittämislinjaukset vanhustyön strategioiden mukainen toiminta hoito- ja palvelusuunnitelman yksilöllistäminen toimintakykyä ylläpitävä työote moniammatillinen tiimityö

8 Taloudellinen toiminta ja kestävä kehitys Taloudellisuus ja kestävä kehitys taloudellinen ja tehokas toiminta sekä tuloksellisuus taloudellisen ja tuloksellisuuden ohjaus ja seuranta arviointi ja johtopäätökset tunnuslukujen pohjalta tuloslaskelmien ja muiden taloudellisten tunnuslukujen analysointi eettisesti kestävä yrittäjyys Työhyvinvoinnin edistäminen vanhustyössä Oman ja työyhteisön toimintakyvyn edistäminen terveys ja hyvinvointi sekä oma jaksaminen työn ja vapaa-aikaan sekä sosiaaliseen elämään tasapino työyhteisön terveys ja hyvinvointi työyhteisön hyvinvointi (verkostot, työnohjaus). Oman toiminnan kehittäminen -vastuuhenkilönä vanhustyössä Oman toiminnan kehittäminen kehittämissuunnitelman laatiminen kehittämistavoitteiden mukainen toiminta persoonallisen, ammatillisen ja kollektiivisen identiteetin sekä vanhustyön kehittäminen sisäinen yrittäjyys Lisäksi tutkinnon osan opintoihin sisältyy ammattietiikka, hoivakumppanuutta, toimintakykyä ylläpitävä ja aktivoiva työote, verkosto-osaaminen, vanhuksen toimijuus ja osallisuus. Suoritustapa Kokoava tehtävä: erilaiset oppimis- ja kehittämistehtävät, portfolio, opintokäynnit tms. Arviointi tutkinnon osa tulee suorittaa hyväksytysti Valmistavan koulutuksen jälkeen, mutta ennen tutkintotilaisuutta tutkinnonsuorittajan tulee laatia henkilökohtainen tutkinnon suorittamissuunnitelma, sillä ammattitaito osoitetaan todellisissa työelämän tilanteissa, tutkintotilaisuudessa (5 työpäivää), jolloin arvioidaan koko tutkinnon osa. Seuraavaksi esitetään vanhustyön erikoisammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito, arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä ammattitaidon osoittaminen.

9 3.1.2 Vanhustyön erikoisammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito, arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä ammattitaidon osoittaminen a) Ammattitaitovaatimukset b) Arvioinnin kohteet ja kriteerit osaa ottaa toiminnassaan huomioon vanhustyön yhteiskunnallisuuden ja toimia vanhustyötä ohjaavien lakien ja säädösten mukaisesti. Yhteiskunnallinen osaaminen ottaa toiminnassaan huomioon vanhustyön kehityshistoriaa ja vanhustyön tulevaisuuden haasteita käyttää vanhustyötä ohjaavia asiakirjoja ja neuvoo asiakkaita ajantasaisen tiedon hakemisessa pitää itsensä ajan tasalla yhteiskunnan ja alan työelämän rakenteiden ja lainsäädännön muutoksista ja tilasta toimii ammatillisesti vanhustyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluissa toimii sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Vanhustyötä ohjaavien säädösten, ohjelmien ja suositusten mukaan toimiminen hallitsee seuraavien asiakirjojen keskeisen sisällön siltä osin kuin ne ohjaavat vanhustyötä ja noudattaa niitä omassa työssään: - Suomen perustuslaki 1993/731 - YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 1948 - YK:n ikääntyneitä ihmisiä koskevat periaatteet (päätöslauselma n:o 46/1991) - Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (Sosiaali- ja terveys ministeriö & Suomen Kuntaliitto 2008) - Kansanterveyslaki 1972/66 - Erikoissairaanhoitolaki 1989/1062 (uusi terveydenhuoltolaki) - Henkilötietolaki 1999/523 - Kotikuntalaki 1994/201 - Kuntalaki 1995/365 - Laki holhoustoimesta 1999/442 - Laki omaishoidon tuesta 2005/937 - Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992/785 - Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 2005/272 - Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812 - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 1992/733 - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994/559 - Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/380 - Laki yksityisten sosiaalipalveluiden valvon-

nasta 1996/603 - Laki yksityisestä terveydenhuollosta 1990/152 - Mielenterveyslaki 1990/1116 - Päihdehuoltolaki 1986/41 - Sairausvakuutuslaki 2004/1224 - Sosiaalihuoltolaki 1982/10 - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta 2003/1194 - Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 1991/1015 - Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1992/91. Työturvallisuutta ohjaavien lakien noudattaminen toimii työlainsäädännön ja työehtosopimusten velvoitteiden mukaisesti - Työsopimuslaki 2001/55 - Työehtosopimuslaki 436/1946 - Työaikalaki 1996/605 - Vuosilomalaki 2005/162 - Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334. 10 osaa toimia tiimin johtajana tai ryhmän vastuuhenkilönä vanhustyössä. Tiimien ja ryhmien johtaminen toimii organisaation ja toimintayksikön strategisten tavoitteiden suuntaisesti on tutustunut lähiesimiehen toimintakenttään ja tehtäviin. Ryhmän vastuuhenkilönä toimiminen ottaa ohjaustoiminnassaan huomioon ryhmän syntymiseen ja toimintaan vaikuttavia tekijöitä sekä ryhmässä toimimisen etuja ja haasteita hallitsee ryhmänohjauksen periaatteita ja toimintamalleja aktivoi ryhmän osaamisen ja taidot työyhteisön käyttöön hyödyntää palautteen antamisen ja kannustamisen menetelmiä omassa työssään toimii mentorina ja kehittää työyhteisönsä mentorointijärjestelmää ottaa vastuun työyhteisön hyvinvoinnista ja toimii sitä edistävästi arvioi ja ottaa huomioon erilaisten työ- ja toimintakulttuurien asettamat vaatimukset omalle työlleen hyödyntää kehityskeskusteluissa sovittujatavoitteita työyksikkönsä kehittämisessä.

11 Toiminnan koordinointi ja ohjaus ottaa toiminnassaan huomioon vanhustyön perustehtävän ja menestystekijät sekä organisaation vanhustyön strategiat toimii oman vastuualueensa keskeisten palveluprosessien mukaisesti ja kehittää niiden laatua ja toimivuutta hyödyntää työssään henkilöstösuunnittelun periaatteita huomioiden niiden merkityksen asiakasturvallisuudelle ja työhyvinvoinnille toimii tilanneherkästi ja joustavasti sekä tuottaa uusia vaihtoehtoisia luovia ratkaisuja omaan työhönsä neuvottelee vuorovaikutteisesti ja toisten osapuolten näkemyksiä ja oikeuksia kunnioittaen suhtautuu rakentavasti saamaansa palautteeseen ja arvioi kriittisesti omaa toimintaansa ja kehittää sitä. Moniammatillinen yhteistyö arvioi oman alueensa yhteistyösuhteita kehittämistämistyön näkökulmasta tekee aktiivisesti yhteistyötä vanhustyön esimiehen, asiakkaiden, omaisten, läheisten ja muiden vanhustyön toimijoiden kanssa ottaa toiminnassaan huomioon asiakkaiden, omaisten, läheisten ja eri asiantuntijoiden näkemyksiä yksilöllisissä vanhustyön palveluratkaisuissa toimii verkostoissa edistäen kokonaisvaltaista vanhustyötä välittää omalla toiminnallaan myönteistä kuvaa vanhustyöstä. osaa arvioida vanhustyössä tarvittavaa ammattitaitoa. Vanhustyön ammattitaidon arvioiminen tuntee Suomen koulutus- ja tutkintorakenteen ja vanhustyön erikoisammattitutkinnon aseman siinä sekä näyttötutkintojärjestelmän ja näyttötutkinnon suorittamiselle asetetut vaatimukset toimii vanhustyön erikoisammattitutkinnon ja sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitaja vanhustyön koulutusohjelman/osaamisalan ammattitaidon arvioijana kehittää ammattitaidon arviointia omassa työyhteisössään tekee yhteistyötä ammattitaidon arvioinnissa. osaa toimia vanhustyöhön perehdyttäjänä ja ohjata opiskelijoita. Työntekijöiden perehdyttäminen ja opiskelijoiden ohjaaminen perehdyttää työntekijöitä ja opiskelijoita vanhustyöhön ja ohjaa vanhustyössä tarvittavan ammat-

12 titaidon hankkimisessa arvioi työntekijöiden osaamista ja suunnittelee työyhteisön osaamisen kehittämistä yhdessä työntekijöiden kanssa antaa rakentavaa palautetta toimii vastuullisesti ammattitaidon ohjaamisessa. osaa kehittää vanhustyön laatua. Ikääntyneiden palveluiden laadun kehittäminen hyödyntää laatuajattelua ja tavallisimpia laadun kehittämisen menetelmiä omassa työssään ottaa huomioon strategiatyön toiminnan laadun ja kehittämisen varmistajana osallistuu vanhustyön toiminnan ja strategioiden kehittämiseen oman vastuualueensa mukaisesti käyttää vanhustyön laadunarvioinnin mittareita arvioi ja tunnistaa vanhustyön laadun kehittämistarpeita toimii vastuuhenkilönä erilaisissa vanhustyön yhteistyöverkostoissa ja kehittämishankkeissa hyödyntää erilaisia palautejärjestelmiä (asiakaspalautteet, vertaisarvioinnit, itsearviointi) etsii ja hyödyntää tutkimustietoa ja ajankohtaista tietoa oman työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseen arvioi kriittisesti hankkimaansa tietoa. Toiminta suunnitelmallisen ja tavoitteellisen vanhustyön kehittämiseksi ottaa toiminnassaan huomioon valtakunnalliset ja alueelliset vanhustyön kehittämislinjaukset toimii työssään valittujen vanhustyön strategioiden mukaisesti tukee toiminnallaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista vanhuksen yksilöllisyyden huomioivaa ja toimintakykyä ylläpitävää työotetta hyödyntää moniammatillisen työryhmän osaamista ikääntyneen hyvinvoinnin turvaamiseksi. osaa toimia taloudellisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Taloudellinen ja kestävän kehityksen mukainen toiminta ottaa vanhustyötä arvioidessaan huomioon taloudellisen ja tehokkaan toiminnan vaatimukset ja työn merkityksen toiminnalliseen ja taloudelliseen tulokseen ohjaa ja seuraa vastuualueensa vanhustyön toteutumisen taloudellisuutta ja tuloksellisuutta arvioi ja tekee johtopäätöksiä toiminnasta erilaisten toimintaa kuvaavien tunnuslukujen perusteella osallistuu tuloslaskelmien ja muiden taloudellisten tunnuslukujen analysointiin yhteistyössä esimie hensä kanssa toimii eettisesti kestävän yrittäjyyden periaatteiden mukaisesti.

13 osaa edistää työhyvinvointia vanhustyössä. Oman ja työyhteisön toimintakyvyn edistäminen huolehtii omasta terveydestä ja hyvinvoinnista tasapainottaa työtään suhteessa vapaa-aikaan ja sosiaaliseen elämään edistää toiminnallaan työyhteisön terveyttä ja hyvinvointia hakee tukea omaan ja työyhteisönsä hyvinvointiin (verkostot, työnohjaus). osaa arvioida ja kehittää toimintaansa vanhustyön vastuuhenkilönä. Oman toiminnan kehittäminen arvioi omaa toimintaansa ja laatii oman työn kehittämissuunnitelman toimii kehityskeskustelussa sovittujen oman työn kehittämiseen liittyvien tavoitteiden suuntaisesti ottaa toiminnassaan huomioon persoonallisen, ammatillisen ja kollektiivisen identiteetin merkityksen vanhustyön kehittämisessä (itsetuntemus, omat voimavarat, itsehallinta, tunteiden hallinta, impulssikontrolli, empatia, sosiaaliset kyvyt) osoittaa toiminnassaan sisäistä yrittäjyyttä. c) Ammattitaidon osoittamistavat Vastuuhenkilönä vanhustyössä -tutkinnon osan ammattitaito osoitetaan ja arvioidaan tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen tutkinnon suorittamissuunnitelman mukaisesti näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa tarkoin esitetyin ja tutkintotoimikunnan hyväksymin tavoin. Ammattitaito osoitetaan todellisissa työelämän tilanteissa. Ammattitaidon osoittamisessa voidaan lisäksi käyttää kirjallisia tuotoksia, projektitöitä, suullisia perusteluja sekä niiden erilaisia yhdistelmiä. Arviointi toteutetaan kolmikantaisesti työelämän sekä opetusalan edustajien yhteistyönä. Tutkinnon suorittajan itsearviointi on olennainen osa tutkintosuorituksen arviointia. Arvioidut suoritukset tulee kirjata ja palaute antaa tutkinnon suorittajalle arvioinnin jälkeen.

14 3.2 Toiminta asiakaspalveluverkostossa 3.2.1 Valmistava koulutus KESKEINEN SISÄLTÖ Vanhustyön eettiset periaatteet Eettisten periaatteiden mukainen toiminta vanhustyötä ohjaavat ammattieettisten periaatteet hyvä palvelua ja kohtelu itsemääräämisoikeuden edistäminen koskemattomuus ja rajoittaminen tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtaaminen ja kohtelu Eettisesti hyvän asiakaspalvelun kehittäminen eettisesti hyvä asiakaspalvelutoiminta opiskelijoiden ja uusien/muiden työntekijöiden ohjaus eettisissä kyskymyksissä epäeettinen asiakaspalvelutoiminta ja kaltoinkohtelu Ammatillinen vanhustyön asiakaspalvelu Ammatillinen vuorovaikutus asiakaspalvelutilanteissa kognitiiviset muutokset, tunteet ja temperamentit vuorovaikutuksessa vuorovaikutus ja viestintä vanhuksen kohtaamisessa elämänhallinta, selviytymiskeinot, puolustusmekanismit, elämästä luopumisen turvallisuudesta asiakaspalvelutilanteissa asiakkaan yksilöllisen tilanne ja vuorovaikutustaidot kohtaamisessa omat tunnetekijät asiakaskohtaamisessa myötäelämisen kykyä ikääntyneen tunne-elämään liittyvissä kysymyksissä ikääntyneen erilaiset tunteet ja tunneilmaisu sanattomasti ilmaistut tunneviestit selkokielen käyttäminen tulkitsee ja käyttää sanatonta viestintää (kehonkieli, ilmeet, eleet, ääntely, tilannesignaalit) puhetta tukevat ja korvaavat kommunikoinnin menetelmät sekä tulkkipalvelut kommunikoinnin apuvälineet ja toimivuus häiritsevästi käyttäytyvä asiakas Ammatillinen vuorovaikutus haasteellisissa tilanteissa ikääntyneet, päihteet ja mielenterveys erilaiset riippuvuudet, vuorovaikutustilanteet ja hyvinvoinnin tukeminen ammatillinen ja vastuullinen toiminta hoitoon ohjauksessa syrjäytymisvaara ja ennalta ehkäisy toimivalta ja vastuut haasteelliset tilanteet ja turvallisuus uhkaavat tilanteet ja niissä toimiminen Ammatillinen vanhustyön verkostotoiminta ammatilliset verkostot ja verkostojen kehittäminen vastavuoroisen verkostotyön periaatteet verkostotyön menetelmät ja neuvontaverkostot omaishoitajien, läheisten ja lähiyhteisöjen verkostoituminen

15 Vanhustyön verkoston kehittäminen verkostoajattelu vanhustyössä ja verkoston kehittäminen asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset verkostotyölle vanhustyön verkoston kehittämistarpeiden ja -keinojen arviointi vanhustyön verkoston kehittämisehdotusten tekeminen Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen toiminta vanhustyön verkostossa hoito- ja palvelusuunnitelma, vanhuksen yksilöllisyys ja verkostotyö verkostotyö ja toimintakykyä ylläpitävä vanhustyö moniammatilliset tiimit ja verkosto-osaaminen valtakunnallinen ja alueellinen verkostoituminen & kehittämislinjaukset vanhustyön verkostostrategiat Vanhustyön monikulttuurinen työ- ja toimintaympäristö Monikulttuurinen toiminta identiteetin merkityksen ihmisen elämässä omat arvot, asenteet ja elämänkatsomus erilaisten arvojen ja asenteita kunnioittaminen tasa-arvoisuus ja puolueettomuus Suomessa tunnustetut uskonnot ja elämänkatsomukselliset suuntaukset eri uskonnot sekä erilaisten kulttuurien pääpiirteet ja tavat arkielämässä perheen merkitys eri kulttuureissa kulttuuriset tekijät ohjaustilanteissa Monikulttuurisessa työyhteisössä toimiminen eri kulttuurien viestintätavat kommunikoi monikulttuurisissa tilanteissa monikulttuurinen tietotaito eri kulttuuritaustaisten ihmisten sopeutuminen työelämään Monikulttuurisessa työyhteisössä toiminen ja sosiaalisissa verkostoissa toimiminen kansainvälisten maahanmuuttajasopimukset kotouttaminen, maahanmuuttajien sosiaaliturvan sekä turvapaikkaprosessi kotikunnan maahanmuuttopolitiikka kulttuurien kohtaamiseen ja konfliktit kulttuurishokin eri vaiheet kulttuuritaustaiset tukitoimet ja verkostot maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen maahanmuuttajien tavoitteet ja elämänsisältö ja niissä tukeminen Oman toiminnan kehittäminen - toiminta asiakaspalveluverkostossa Oman toiminnan kehittäminen omien taitojen arviointi ja kehittäminen vanhustyössä verkosto-osaamisen kehittämistavoitteet monikulttuurisessa työssä sisäinen yrittäjyys

16 Lisäksi tutkinnon osan opintoihin sisältyy ammattietiikka, hoivakumppanuus, laatuajattelu, toimintakykyä ylläpitävä ja aktivoiva työote, vanhuksen toimijuus ja osallisuus, kestävä kehitys. Suoritustapa Kokoava tehtävä: erilaiset oppimis- ja kehittämistehtävät, portfolio, opintokäynnit tms. Arviointi tutkinnon osa tulee suorittaa hyväksytysti Valmistavan koulutuksen jälkeen, mutta ennen tutkintotilaisuutta tutkinnonsuorittajan tulee laatia henkilökohtainen tutkinnon suorittamissuunnitelma, sillä ammattitaito osoitetaan todellisissa työelämän tilanteissa, tutkintotilaisuudessa (5 työpäivää), jolloin arvioidaan koko tutkinnon osa. Seuraavaksi esitetään vanhustyön erikoisammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito, arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä ammattitaidon osoittaminen. 3.2.2 Vanhustyön erikoisammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito, arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä ammattitaidon osoittaminen a) Ammattitaitovaatimukset b) Arvioinnin kohteet ja kriteerit osaa toimia vanhustyön eettisten periaatteiden mukaisesti. Eettisten periaatteiden mukainen toiminta toimii vanhustyötä ohjaavien ammattieettisten periaatteiden mukaisesti edistää ikääntyneiden hyvää palvelua ja kohtelua asiakaspalvelutilanteissa edistää ikääntyneen itsemääräämisoikeutta asiakaspalvelutilanteissa suojelee ikääntyneen koskemattomuutta ja välttää tarpeetonta rajoittamista toimii kirjattujen sopimusten ja periaatteiden mukaisesti asiakkaan rajoittamista edellyttävissä tilanteissa edistää ikääntyneiden tasa-arvoista ja oikeudenmumukaista kohtaamista ja kohtelua asiakaspalvelutilanteissa. Eettisesti hyvän asiakaspalvelun kehittäminen kehittää eettisesti hyvää asiakaspalvelutoimintaa keskustelee työyhteisössään asiakaspalveluun liittyvistä eettisistä näkökohdista ohjaa opiskelijoita, uusia työntekijöitä ja muita työyhteisön jäseniä eettisissä kysymyksissä puuttuu tarvittaessa epäeettiseen asiakaspalvelutoimintaan ja havaitsemaansa vanhuksen kaltoinkohteluun.

17 osaa toimia ammatillisesti vanhustyön asiakaspalvelutilanteissa. Ammatillinen vuorovaikutus asiakaspalvelutilanteissa ottaa asiakaspalvelutilanteissa huomioon ikääntymisen ja ikääntymisestä johtuvien kognitiivisten muutosten sekä erilaisten tunteiden ja temperamenttien vaikutuksen vuorovaikutukseen etsii ja hyödyntää uutta tietoa vuorovaikutuksesta sekä viestinnän vaikutuksista kohtaamisessa ottaa asiakaspalvelutilanteissa huomioon elämänhallintaan vaikuttavat tekijät, kuten selviytymiskeinot, puolustusmekanismit, elämästä luopumisen ennakoi ja huolehtii ikääntyneiden turvallisuudesta asiakaspalvelutilanteissa ottaa huomioon asiakkaan yksilöllisen tilanteen ja ja vuorovaikutustaidot kohtaamisessa ottaa huomioon asiakkaan ja hänen läheistensä sekä omat tunnetekijät kohtaamisessa kuuntelee aktiivisesti, tukee ja osoittaa myötäelämisen kykyä ikääntyneen tunne-elämään liittyvissä kysymyksissä hyväksyy ikääntyneen erilaiset tunteet ja tukee hänen tunneilmaisuaan huomioi ikääntyneen sanattomasti ilmaistut tunneviestit käyttää selkokieltä tulkitsee ja käyttää sanatonta viestintää (kehonkieli, ilmeet, eleet, ääntely, tilannesignaalit) käyttää tarvittaessa puhetta tukevia ja korvaavia kommunikoinnin menetelmiä asiakaspalvelutilanteissa käyttää tarvittaessa tulkkipalveluja huolehtii asiakkaan kommunikoinnin apuvälineiden toimivuudesta. Ammatillinen vuorovaikutus haasteellisissa tilanteissa kohtaa häiritsevästi käyttäytyvän asiakkaan halliten omat tunteensa kohtaa ammatillisesti ikääntyneen päihteiden käyttäjän ja mielenterveysasiakkaan tunnistaa erilaisia riippuvuuksia ja toimii vuorovaikutustilanteissa ikääntyneen hyvinvointia tukevalla tavalla toimii ammatillisesti ja vastuullisesti hoitoonohjaustilanteessa tunnistaa syrjäytymisvaarassa olevan ja toimii ennalta ehkäisevästi toimii vastuullisesti ja toimivaltansa rajoissa asiakkaan ja hänen läheistensä kohtaamisessa varmistaa muiden turvallisuuden haasteellisissa tilanteissa toimii järkevästi uhkaavissa tilanteissa, tarvittaessa vetäytyy tai puolustautuu.

18 osaa toimia ammatillisesti vanhustyön verkostoissa. Ammatillisissa verkostoissa toimiminen toimii ammatillisissa verkostoissa aktiivisesti ja vastavuoroisesti verkostotyön periaatteita noudattaen toimii vastuullisesti ammatillisten verkostojen kehittämisessä hyödyntää työssään verkostotyön kehittyviä menetelmiä ja neuvontaverkostoja tukee omaishoitajien, läheisten ja lähiyhteisöjen osallistumista verkostotyöhön. Vanhustyön verkoston kehittäminen hyödyntää verkostoajattelua vanhustyössä ja käyttää tavallisimpia verkoston kehittämisen menetelmiä omassa työssään tarkastelee kriittisesti alueensa asiakkaiden tarpeita ja asiakkuuksien asettamia vaatimuksia verkosto työlle arvioi vanhustyön verkoston kehittämistarpeita ja -keinoja tekee esityksiä vanhustyön verkoston ja siinä toimivien ammatilliseksi kehittämiseksi. Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen toiminta vanhustyön verkostossa tukee toiminnallaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista vanhuksen yksilöllisyyden huomioivaa verkostotyötä edistää toiminnallaan verkoston avulla tehtävää toimintakykyä ylläpitävää vanhustyötä hyödyntää moniammatillisen työryhmän verkostoosaamista ikääntyneiden hyvinvoinnin turvaami seksi ottaa työssään huomioon valtakunnalliset ja alueelliset vanhustyön verkostoitumisen kehittämislinjaukset toimii työssään valittujen vanhustyön verkostostrategioiden mukaisesti. osaa toimia monikulttuurisessa työ- ja toimintaympäristössä Monikulttuurinen toiminta ottaa työssään huomioon identiteetin merkityksen ihmisen elämässä tiedostaa omat arvonsa, asenteensa ja elämänkatsomuksensa toimii työssään erilaisia arvoja ja asenteita kunnioittaen ja kohtaa ihmisen yksilönä toimii työssään tasa-arvoisesti ja puolueettomasti hyödyntää työssään tietoa Suomessa tunnustettujen uskontojen perusteista sekä muista elämänkatsomuksellisista suuntauksista käyttää työssään tietoa eri uskontojen sekä erilais-

ten kulttuurien pääpiirteiden ja tapojen ilmenemi sestä arkielämässä ottaa työssään huomioon perheen merkityksen eri kulttuureissa huomioi kulttuuriset tekijät ohjaustilanteissa. Monikulttuurisessa työyhteisössä toimiminen toimii eettisesti monikulttuurisessa ympäristössä hyödyntäen tietoa eri kulttuurien viestintätavoista kommunikoi monikulttuurisissa tilanteissa suomen tai ruotsin kielellä sekä yhdellä vieraalla kielellä lisää osaltaan työyhteisön monikulttuurista tietotaitoa tukee ja ohjaa eri kulttuuritaustoista tulleiden ihmisten sopeutumista työelämään. Monikulttuurisessa toimintaympäristössä ja sosiaalisissa verkostoissa toimiminen toimii Suomea koskevien kansainvälisten maahanmuuttajasopimusten mukaisesti ottaa työssään huomioon kotouttamislain velvoitteet, maahanmuuttajien sosiaaliturvan sekä turvapaikkaprosessin toimii työpaikkansa kotikunnan maahanmuuttopolitiikan mukaisesti puuttuu tarvittaessa kulttuurien kohtaamiseen mahdollisesti liittyviin konflikteihin ottaa työssään huomioon kulttuurishokin eri vaiheet ottaa kulttuuritaustan huomioon tukitoimia ja verkostoja valittaessa edistää työssään maahanmuuttajien kotoutumista tukee maahanmuuttajaa uusien tavoitteiden ja elämänsisältöjen löytämisessä. 19 osaa kehittää omaa toimintaansa asiakaspalveluverkostoissa. Oman toiminnan kehittäminen arvioi ja kehittää omia taitojaan ikääntyneen asiakkaan ja hänen omaistensa ja läheistensä kohtaamisessa asettaa kehittämistavoitteita verkosto-osaamiselleen sekä monikulttuurisen työn tekemiselle osoittaa sisäistä yrittäjyyttä toiminnassaan. c) Ammattitaidon osoittamistavat Toiminta asiakaspalveluverkostossa -tutkinnon osan ammattitaito osoitetaan ja arvioidaan tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen tutkinnon suorittamissuunnitelman mukaisesti, näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa tarkoin esitetyin ja tutkintotoimikunnan hyväksymin tavoin. Ammattitaito osoitetaan todellisissa työelämän tilanteissa. Ammattitaidon osoittamisessa voidaan lisäksi käyttää kirjallisia tuotoksia, projektitöitä, suullisia perusteluja sekä niiden erilaisia yhdistelmiä.

Arviointi toteutetaan kolmikantaisesti työelämän sekä opetusalan edustajien yhteistyönä. Tutkinnon suorittajan itsearviointi on olennainen osa tutkintosuorituksenarviointia. Arvioidut suorituksettulee kirjata ja palaute antaa tutkinnon suorittajalle arvioinnin jälkeen. 20

21 3.3 Ikääntyneen terveyden ja toimintakyvyn tukeminen 3.3.1 Valmistava koulutus KESKEINEN SISÄLTÖ Ikääntyneen terveys ja toimintakyky Terveyteen vaikuttavien tekijöiden huomioon ottaminen ikääntyneiden terveyden edistäminen ja terveyspoliittiset tavoitteet terve ikääntyminen ja ikääntyneen kokemus omasta terveydestään fyysiset, psyykkiset, kognitiiviset ja sosiaaliset ikääntymismuutokset ikääntyneen terveyteen vaikuttavat riskitekijät terveyden edistäminen yhteiskunnallisella, yhteisöllisellä, ympäristön, yksilön ja palveluiden tasolla Toimintakykyyn vaikuttavien tekijät fyysisten, psyykkisten, kognitiivisten ja sosiaalisten ikääntymismuutosten vaikutukset toimintakykyyn vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavat riskitekijät Ikääntyneiden palveluja ohjaavat säädökset ja palvelujen tarpeen arviointi Ikääntyneiden palveluja koskevat ohjeet palveluja ohjaavat arvot ja eettiset periaatteet myönteisiä ikääntymisen arvostaminen ikääntymispolitiikan ajankohtaiset kansalliset linjaukset vaikutukset palvelujärjestelmään ikääntymispoliittiset strategiat kuntatasolla ikääntyneiden oikeudet voimavaralähtöisten palveluiden kehittäminen ja asiakaspalautteen hyödyntäminen yhteistyö kolmannen sektorin, seurakunnan, yksityisten palvelun tuottajien ja muiden kuntalaisten kanssa Ikääntyneen asiakkaan palvelujen tarpeen arvioiminen palvelutarpeen ja arvio toimintakyvyn mittareita hyödyntäen erityisryhmien tarpeet hyödyntää työssään geroteknologian mahdollisuuksia apuvälineiden ja geroteknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen alueelliset ja valtakunnalliset apuvälineiden tietokannat tavanomainen tietotekniikka ja sen hyödyntäminen Moniammatillinen hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelman laatiminen asiakkaan terveyspalvelujen ja kuntoutuksen tarpeet yksilöllisen hoito- palvelu- ja kuntoutussuunnitelma asiakaslähtöinen terveys ja toimintakyky vanhustyön asiantuntijapalaute Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelman toteuttaminen ikääntyneen itsemääräämisoikeus

aktiivinen vuorovaikutus ikääntyneen ihmisen sekä hänen omaistensa ja läheistensä kanssa yksilöllinen hoitaminen hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti asianmukaisen ja asiakkaan ymmärtävällä tavalla, terveyteen ja toimintakykyyn liittyvä tieto ikääntyneen yksilölliset ja asianmukaiset palvelut ikääntyneen kuntoutumisen tukeminen hoito- ja palveluketjun eri vaiheet ja ikääntyneen kuntoutuminen Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelman arviointi arvioi hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmaa suhteessa tavoitteisiin läheisten näkemykset muutostarpeista ja palvelujen laadusta hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelman arviointi muuttuvien tarpeiden mukaisesti suunnitelmien dokumentointi ja asiakirjojen ajan tasalla pitäminen. 22 Ikääntyneen fyysinen terveys ja toimintakyky sekä apuvälineet Ikääntyneen terveyden ja toimintakyvyn tukeminen terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä itsenäinen selviytyminen omassa asuinympäristössään aktiiviseen toimintaan omassa lähiympäristössään ympäristön turvallisuus ja esteettömyys ikääntyneiden koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy (erityisesti kaatumistapaturmat) apuväline- ja asunnon muutostyötarpeita kartoittaminen sekä asumisen tukeminen apuvälineiden käyttö sekä niiden huolto teknologian käytön ohjaus (esim. asumisympäristön tuvallisuutta lisäävät hallintalaitteet). Terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävään liikkumiseen ja liikuntaan tukeminen päivittäinen liikkuminen ja lihasvoiman sekä tasapainon harjoittamiseen ja ylläpitäminen ikääntyneen fyysinen terveys ja hyvinvointi toimintakykyä ylläpitävä ja aktivoiva työote ikääntyneen fyysisen terveydentilan ja toimintakyvyn muutoksien ennakointi ikääntyneen liikkumisen apuvälinetarpeiden kartoittaminen apuvälineiden valinta ja kokeilu sekä hankkiminen asiakkaiden ja omaisten opastaminen apuvälineiden käytössä. Ikääntyneen terveellinen ravitsemus Terveellisessä ravitsemuksessa ohjaaminen uudet ravitsemussuositukset sekä ikääntymismuutoksien vaikutukset ravitsemukseen ravitsemuksesta aiheutuvien muutoksien ehkäisy ikääntyneen terveydessä (esim. suun terveyden hoito) ikääntyneen terveellinen ravitsemus ikääntyneen ravitsemuksen tilan arviointi ja ravintoanalyysi ikääntynyttä nestetasapaino ikääntynyttä erityisruokavaliot ikääntyneen ravitsemuksen tilan arviointi ravitsemusasiantuntijoiden avulla kotona ja laitoksessa asuvien ikääntyneiden ravitsemukseen liittyviä käytänteiden kehittäminen

23 Ikääntyneen sosiaalinen hyvinvointi Ikääntyneen toimijuuden tukeminen ikääntyneiden voimavarojen löytäminen harrastuksiin hakeutuminen ikääntyneen kulttuurisuuden ainutlaatuisuus erilaiset kulttuurielämykset ikääntyneen esteettisyyden tarpeet (kuten pukeutuminen ja ulkonäkö) yhteisöllisyys ja osallisuus sosiaaliset kysymykset Omaishoitajan ja lähiyhteisön tukeminen Omaishoitajan, läheisten ja lähiyhteisöjen tukeminen ikääntyneen hyvinvoinnin turvaaminen (hoivakumppanuus) omaishoitajan ja lähiyhteisön hyvinvointi ja jaksaminen omaishoitajille suunnatut palvelut ja tukimuodot ja vertaisryhmätoiminta omaishoitajan etuudet Ikääntyneen elämänhallinta ja mielenterveys Ikääntyneen elämänhallinnan tukeminen ikääntyneen elämänhallinnan tukeminen kuuntelu ja eläytyminen ikääntyneen ajatusmaailmaan ikääntyneen menneisyys ja myönteisten merkityssisältöjen löytäminen ikääntyneen lähiverkosto Ikääntyneen mielenterveyden tukeminen mielenterveyden tasapainon tukeminen vahvistavat tekijät, jotka vaikuttavat ikääntyneen mielenterveyteen edistävästi ikääntyneen selviytymis- ja elämänhallintakeinot muistelu ja ikääntyneen mielenterveys ikääntyneen itsetuntoa, itsearvostusta ja hyväksytyksi tuleminen kuuntelu ja läsnäolo luo ikääntyneelle elämänuskoa ja toivoa tulevaisuuteen mielihyvää tuottavat asiat ikääntyneen elämässä ja uudet mielenkiinnon kohteet ikääntyneen vuorovaikutustaidot ja sosiaaliset suhteet kääntynyttä luovuus ja itsensä toteuttaminen ikääntyneen elämäänsä liittyvät kriisit ja selviytyminen ikääntyneiden mielenterveyden riskien ehkäisy ja mielenterveyspalvelut Kriisissä olevan ikääntyneen ja hänen läheistensä tukeminen kriisin vaiheet ja kriisireaktiot välittömän avuntarpeen arviointi kriisityön toimintatavat ja interventiomuodot ikääntyvän ja hänen läheisensä sekä työyhteisön kohtaaminen ammatillisesti kriisitilanteissa ihmisen käyttäytyminen surussa tai kriisin eri vaiheissa antaa käytännön neuvoja ja tukea sekä hyödyntää tarvittaessa tukihenkilötoimintaa kriisipalvelut ja niihin ohjaaminen

24 kriisitilanteiden hallinnan ja vastuukysymysten kehittäminen vanhustyössä Ikääntyneen kognitiiviset toiminnot Kognitiivisissa toiminnoissa tukeminen ikääntyneen muisti- ja älyllisten toimintojen edistäminen ikääntynyttä ongelmanratkaisutaitojen ylläpitämisen tukeminen ikääntyneen uusien asioiden oppimisen tietoliikenne- ja kommunikaatiovälineiden käyttäminen ikääntyneelle virikkeellinen ja aivotoimintaa aktivoiva toiminta ikääntyneiden virikkeelliset ja toiminnalliset ryhmät Ikääntyneen henkinen ja hengellinen toimintakyky Henkisen ja hengellisen toimintakyvyn tukeminen ikääntyneen elämänkatsomus sekä erilaiset kulttuuritaustat hengellisistä kysymyksistä keskustelu ikääntyneen lähtökohdista ikääntyneiden hengellisten palvelujen mahdollistaminen Ikääntyneen seksuaalisuus Ikääntyneen seksuaalisuuden tukeminen naiseuteen ja miehisyyteen liittyvissä asioissa ikääntyneen esteettiset, elämyksiä kosketuksen ja seksuaalisuuden tarpeet sukupuoli-identiteetti ja seksuaalinen hyvinvointi sukupuolisuus ja sukupuolinen yksilöllisyys seksuaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä keskusteleminen naiseuteen ja miehisyyteen liittyvät asiat ikääntyneen ohjaaminen tarvittaessa asiantuntijapalvelujen piiriin Oman toiminnan kehittäminen - ikääntyneen terveyden ja toimintakyvyn tukemisessa Oman ammattitaidon kehittäminen realistinen oman toiminnan arviointi vanhustyössä palvelujen laadukkuuden ja vaikuttavuuden edistäminen vanhustyön asiantuntemuksen vahvistaminen omaan työhyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvät kysymykset oman ammattitaidon arviointi Lisäksi tutkinnon osan opintoihin sisältyy ammattietiikka, hoivakumppanuus, laatuajattelu, toimintakykyä ylläpitävä ja aktivoiva työote, vanhuksen toimijuus ja osallisuus, kestävä kehitys. Suoritustapa Kokoava tehtävä: erilaiset oppimis- ja kehittämistehtävät, portfolio, opintokäynnit tms. Arviointi tutkinnon osa tulee suorittaa hyväksytysti

Valmistavan koulutuksen jälkeen, mutta ennen tutkintotilaisuutta tutkinnonsuorittajan tulee laatia henkilökohtainen tutkinnon suorittamissuunnitelma, sillä ammattitaito osoitetaan todellisissa työelämän tilanteissa, tutkintotilaisuudessa (5 työpäivää), jolloin arvioidaan koko tutkinnon osa. Seuraavaksi esitetään vanhustyön erikoisammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito, arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä ammattitaidon osoittaminen. 25

3.3.2 Vanhustyön erikoisammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito, arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä ammattitaidon osoittaminen a) Ammattitaitovaatimukset b) Arvioinnin kohteet ja kriteerit 26 osaa ottaa työssään huomioon ikääntyneen terveyteen ja toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä. Terveyteen vaikuttavien tekijöiden huomioon ottaminen ottaa työssään huomioon terveyden edistämisen taustalla vaikuttavat arvot sekä ikääntyneiden terveyden edistämisen terveyspoliittiset tavoitteet vahvistaa toiminnallaan tervettä ikääntymistä edistäviä tekijöitä sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat ikääntyneen kokemukseen omasta terveydestään ottaa työssään huomioon fyysisten, psyykkisten, kognitiivisten ja sosiaalisten ikääntymismuutosten vaikutukset terveyteen ennaltaehkäisee ikääntyneen terveyteen vaikuttavia riskitekijöitä edistää toiminnallaan terveyttä yhteiskunnallisella, yhteisöllisellä, ympäristön, yksilön ja palveluiden tasolla. Toimintakykyyn vaikuttavien tekijöiden huomioon ottaminen ottaa työssään huomioon fyysisten, psyykkisten, kognitiivisten ja sosiaalisten ikääntymismuutosten vaikutukset toimintakykyyn ottaa työssään huomioon ikääntyneen toimintakykyyn vaikuttavat riskitekijät. osaa toimia ikääntyneiden palveluja ohjaavien voimassaolevien säädösten mukaisesti. Ikääntyneiden palveluja koskevien ohjeiden mukainen toiminta toimii työssään palveluja ohjaavien arvojen ja eettisten periaatteiden mukaisesti edistää aktiivisesti myönteisiä ikääntyneitä arvostavia asenteita yhteiskunnassa ja työyhteisössään ottaa työssään huomioon ikääntymispolitiikan ajankohtaiset kansalliset linjaukset ja niiden vaikutukset ikääntyneiden palvelujärjestelmään ottaa työssään huomioon oman kuntansa ikääntymispoliittisen strategian etsii tietoa ja tiedottaa ikääntyneille heidän oikeuksistaan osallistuu ikääntyneiden voimavaralähtöisten palveluiden kehittämiseen ja hyödyntää siinä asiakaspalautetta toimii yhteistyössä kolmannen sektorin, seurakunnan, yksityisten palvelun tuottajien ja muiden kuntalaisten kanssa.

27 osaa arvioida ikääntyneen asiakkaan palvelujen tarpeen. Ikääntyneen asiakkaan palvelujen tarpeen arvioiminen selvittää ikääntyvän palvelutarpeen ja arvioi ikääntyvän toimintakykyä hyödyntäen erilaisia toimintakyvyn mittareita yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa tunnistaa ikääntyvien erityisryhmien tarpeet (aistivammaiset, aivohalvauspotilaat, kehitysvammaiset, mielenterveysoireiset, muistisairaat, puhevammaiset ja päihteitä käyttävät) hyödyntää työssään geroteknologian mahdolli suuksia arvioi apuvälineiden ja geroteknologian mahdollisen hyödyn asiakkaalle ja opastaa asiakkaita ja omaisia apuvälineiden ja geroteknologian hyödyn tämisessä hyödyntää alueellisia ja valtakunnallisia apuvälineiden tietokantoja hyödyntää tavanomaista tietotekniikkaa niin asiakkaan apuna kuin osana omaa työtään. osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida ikääntyneen hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmaa moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelman laatiminen arvioi kokonaisvaltaisesti ikääntyneen asiakkaan terveyspalvelujen ja kuntoutuksen tarpeita ja mahdollisuuksia laatii yksilöllisen hoito- palvelu- ja kuntoutussuunnitelman yhdessä ikääntyneen, hänen läheistensä ja moniammatillisen työryhmän kanssa toimii ikääntyneen terveyttä ja toimintakykyä koskevissa valinnoissa asiakaslähtöisesti hyödyntää vanhustyön asiantuntijoiden antamaa palautetta toiminnassaan. Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelman toteuttaminen ottaa huomioon ikääntyneen itsemääräämisoikeuden toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa ikääntyneen ihmisen sekä hänen omaistensa ja läheistensä kanssa hoitaa yksilöllisesti ikääntyneen terveyttä ja tukee hänen toimintakykyään hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti antaa asianmukaista terveyteen ja toimintakykyyn liittyvää tietoa ikääntyneen ymmärtämällä tavalla varmistaa ikääntyneelle yksilölliset ja asianmukaiset palvelut tukee ikääntyneen kuntoutumista yhteistyössä kuntoutuksen ammattilaisten kanssa tukee ja ylläpitää ikääntyneen toimintakykyä hoitoja palveluketjun eri vaiheissa.

28 Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelman arviointi arvioi ikääntyneen terveyttä ja toimintakykyä suhteessa hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelman tavoitteisiin ottaa huomioon ikääntyneen ja läheisten näkemykset muutostarpeista ja palvelujen laadusta arvioi hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmaa ikääntyvän muuttuvien tarpeiden mukaisesti dokumentoi ja pitää ajan tasalla käytössä olevat suunnitelmat ja asiakirjat. osaa tukea ikääntyneen fyysistä terveyttä ja toimintakykyä ja ohjata apuvälineiden käytössä. Ikääntyneen terveyden ja toimintakyvyn tukeminen terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä tukee ja ohjaa ikääntyneen itsenäistä selviytymistä asuinympäristössään rohkaisee ikääntynyttä aktiiviseen toimintaan omassa lähiympäristössään huolehtii ikääntyneen ympäristön turvallisuudesta ja esteettömyydestä ehkäisee ikääntyneiden koti- ja vapaa-ajan tapaturmia (erityisesti kaatumistapaturmat) kartoittaa asiakkaan apuväline- ja asunnon muutostyötarpeita sekä asumisen tukemisen välineiden tarpeita yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa ohjaa ikääntynyttä apuvälineiden käytössä sekä niiden huollossa ohjaa ikääntyneiden tarpeisiin kehitetyn teknologian käytössä (esim. asumisympäristön turvallisuutta lisäävät hallintalaitteet). Terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävään liikkumiseen ja liikuntaan tukeminen tukee ikääntynyttä säännölliseen päivittäiseen liiklkumiseen ja erityisesti lihasvoiman ja tasapainon harjoittamiseen ja ylläpitämiseen motivoi ja rohkaisee ikääntynyttä pitämään huolta omasta fyysisestä terveydestään ja hyvinvoinnis taan toimii toimintakykyä ylläpitävän ja aktivoivan työotteen periaatteiden mukaisesti ennakoi ikääntyneen fyysisen terveydentilan ja toimintakyvyn muutoksia turvallisuuden kannalta kartoittaa ikääntyneen liikkumisen apuvälinetarpeita hankkii asiantuntija-apua arvioimaan ja valitsemaan asiakkaan apuvälineitä sekä osallistuu niiden valintaan ja kokeiluun asiakkaan kanssa opastaa asiakkaita ja omaisia apuvälineiden käytössä.