ARKKITEHTUURIKILPAILUJA ARCHITECTURAL COMPETITIONS IN FINLAND

ARKKITEHTUURIKILPAILUJA ARCHITECTURAL COMPETITIONS IN FINLAND 3 2010 Ylläksen kylät Ylläs Villages

Äkäslompolo Ylläksen kylät kehittyvät kyläilme säilyy Kolarin kunta järjesti kaksivaiheisen arkkitehtuurikilpailun saadakseen ehdotuksia Ylläsjärven kylien alueiden kaavatyön pohjaksi. Arkkitehtuurikilpailun järjestäminen tuntui oikealta ratkaisulta, koska matkailun kehittäminen ja perinteisen lapinkyläilmeen säilyttäminen ovat usein keskenään ristiriidassa. Tulos oli onnistunut. kolarin kunta kilpailualueet competition sites ylläsjärvi näkymä Äkäslompolon keskustorille, voittanut ehdotus view towards market place in Äkäslompolo village, winning entry näkymä Ylläsjärven asemanseudusta, voittanut ehdotus view towards station area in Ylläsjärvi village, winning entry Palkitut ehdotukset Awarded entries 1. palkinto 1st prize Kiepit Markku Erholtz, arkkitehti SAFA M.Sc. (Archit.) ARK-house arkkitehdit Oy jaettu 3. palkinto shared 3rd prize Punos Serum arkkitehdit Oy jaettu 3. palkinto shared 3rd prize elämänpuu Kristina Karlsson, arkkitehti SAFA M.Sc. (Archit.) Pauliina Koskinen Tonboe, arkkitehti SAFA, arkitekt MAA M.Sc. (Archit.) lunastus purchase lyly Arkkitehtitoimisto HMV Oy lunastus purchase isomus Arkkitehtuuritoimisto Meskanen & Pursiainen Oy Arkkitehdit Sarlin+Sopanen Oy kilpailun järjestäjä competition organizer Kolarin kunta Municipality of Kolari kannen kuva, voittanut ehdotus cover picture, winning entry Yllästunturi muodostuu kahdesta aidosta lappilaisesta kylästä. Tunturin eteläpuolella on Ylläsjärven ja pohjoispuolella Äkäslompolon kylä. Niissä on yhteensä noin 700 vakituista asukasta. Alueen matkailutoiminta on käynnistynyt vuosikymmeniä sitten. Pienestä alusta on vähitellen edetty nykyiseen mittaan. Ylläksen alue on yksi Lapin kolmesta suuresta tunturikeskuksesta, jossa on nyt noin 23 000 vuodepaikkaa. Ylläkselle on laadittu yleiskaava ja yleissuunnitelma, joiden mukaan vuonna 2040 siellä olisi jo 50 000 vuodepaikkaa. Alue on erittäin laaja, joten nykyisen yleiskaavan täydellisen toteutuksen jälkeenkin siellä olisi runsaasti vapaata alaa käytettävissä erilaisiin vapaa-ajan harrastuksiin. Ylläksellä halutaan säilyttää aito kylämäisyys ja kuitenkin mahdollistaa matkailurakentamisen hallittu kasvu. Tulevan kaavoittamisen ja rakentamisen pohjaksi on saatava uusia ideoita ja mietittyjä ratkaisuja. Matkailukeskuksen suunnittelun tekee erittäin haastavaksi tavoitteiden ja mielipiteiden ristikkäisyys. On tahoja, joiden mukaan jo nyt on rakennettu riittävästi, eikä kasvua pidä enää tavoitella. Toisaalta taas jatkuva kehittäminen ja rakentaminen ovat elinehto, jotta pysytään mukana kiristyvässä kilpailussa. Paikalleen jääminen merkitsisi taantumista ja kelkasta putoamista. Edellä mainitusta asetelmasta johtuen päädyimme käynnistämään avoimen, kaksivaiheisen arkkitehtuurikilpailun. Kilpailualueina olivat Ylläksen molempien kylien keskeiset alueet. Varsinaisen rinnealueet oli rajattu kilpailun ulkopuolelle. Kilpailun kokonaiskustannusarvio oli noin 190 000 euroa. Lapin liitto rahoitti hanketta 50 prosentin osuudella. Saimme kilpailuun kaikkiaan 18 ehdotusta. Näiden joukosta valitsimme viisi parhaiten kilpailun tavoitteisiin vastannutta ehdotusta toiseen vaiheeseen. Palkintolautakunta oli erittäin asiantunteva ja paneutui perusteellisesti työhönsä. Kaikki palkintolautakunnan arkkitehtijäsenet ottivat asian omakseen ja tekivät huolellisen vertailun eri töiden osalta. Suunnittelualueiden sirpaleinen maanomistus tuo omat ongelmansa toteutukseen. Alueiden käyttöönotto on kiinni maanomistajien tahdosta ja aikatauluista. Kunta tulee osaltaan huolehtimaan kaavoituksen sujuvasta etenemisestä. Kolarin kunta haluaa kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneita monista mietityistä ideoista. Kilpailun avulla pääsimme tavoittelemaamme lopputulokseen, ja nyt käytettävissämme on runsaasti aineistoa tulevan kaavoituksen pohjaksi. Kylämäisyys säilyy, vaikka rakentaminen jatkuu. Heikki Havanka, kunnanjohtaja, palkintolautakunnan puheenjohtaja 2 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 3

Äkäslompolo 11. palkinto 1st prize eur 33 000 ehdotus entry Kiepit tekijä author Markku Erholtz, arkkitehti SAFA MSc. Archit. ARK-house arkkitehdit Oy avustaja assistant Eeva Simola-Erholtz näkymä Äkäslompolon kyläkeskuksen rantarakentamisesta lakeshore constructing in Äkäslompolo village center Äkäslompolon kylä Äkäslompolo village 1:20 000 Ote arvostelupöytäkirjasta Ehdotuksessa on eläydytty Ylläksen kylien ominaispiirteisiin. Molemmissa kylissä on noudatettu toimintojen sekoittamisen periaatetta: ydinalueilla samassa korttelissa voi olla kaupallisia ja julkisia palveluita sekä asumista ja majoituspalveluita. Äkäslompolon uudisrakentamisen painopiste sijoittuu Ylläksentien ja Sivulantien väliselle alueelle ja rakennusten mittakaava on sopiva. Jounin kauppaa vastapäätä sijoitettu tori ja sen ympäri kulkeva kävelykehä luovat kaupan kanssa elämyksellistä ostos-, oleilu- ja lomailumiljöötä. Ylläsjärvellä rautatieaseman alue on kylän toiminnallinen keskus, jossa liike-elämä, julkiset palvelut, asuminen ja majoituksen palvelut kohtaavat. Iso-Ylläksentien varteen sijoitetut kaareutuvat uudiskortteliryppäät ovat toimivia ja sallivat myös yksilölliset rakentamisratkaisut. Rakennusten varmaotteinen arkkitehtuuri hakee vaikutteensa suomalaisesta puurakentamisperinteestä ja näin vahvistaa Ylläksen lapinkyläidentiteettiä. Toisessa vaiheessa ehdotusta on kehitetty varmaotteisesti annettujen ohjeiden pohjalta. Esitystapa on erittäin havainnollinen, ainoastaan liikenteen reittien erittely on jäänyt hieman puutteelliseksi. Excerpt from the jury s report The entry emphasizes the specific features of the Ylläs villages. In both villages, the principle of mixing functions has been followed: in the core areas, the same block can include commercial and public services, as well as housing and accommodation services. The emphasis in the new building in Äkäslompolo is in the area between Ylläksentie and Sivulantie and the scale of the buildings is appropriate. The market square placed opposite to Jouni s store and the pedestrian ring running around it create with the store a vibrant shopping, leisure, and holiday milieu. At Ylläsjärvi, the railway-station area is the functional centre of the village, where business, public services, housing, and accommodation services meet. The curved clusters of new blocks located along Iso-Ylläksentie are functional and permit individual building solutions. The buildings confident architecture takes is influenced by the Finnish timber-building tradition and thus reinforces Ylläs Lapland village identity. In the second stage, the entry has been developed competently based on the instructions given. The form of presentation is highly graphic, only the analysis of the traffic routes has remained somewhat deficient. 4 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010

Ylläsjärvi ylläsjärvi Ylläsjärven kylä Ylläsjärvi village 1:20 000 alueleikkaus ja julkisivu Ylläksen rautatieaseman alueelta areal section and facade from Ylläs station area 6 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 7

Äkäslompolo 3jaettu 3. palkinto shared 3rd prize EUR 21 000 ehdotus entry Elämänpuu tekijät authors Kristina Karlsson, arkkitehti SAFA MSc. Archit. Pauliina Koskinen Tonboe, arkkitehti SAFA, arkitekt MAA MSc. Archit. avustaja assistant Munnu Merilaiti, arkkitehti SAFA MSc. Archit. Äkäslompolon kylä Äkäslompolo village 1:20 000 Ote arvostelupöytäkirjasta Monipuolisesti tutkittu ehdotus, jossa uudis- ja täydennysrakentamista on ideoitu ansiokkaasti molemmissa kylissä lähes koko kilpailualueen laajuudelta. Rakentaminen tukeutuu järkevällä tavalla olemassa olevaan tiestöön sekä ottaa huomioon vanhan rakennuskannan. Ideat kylien keskeisten alueiden rakentamistavaksi muistuttavat toisiaan: päätien rinnalle ehdotetaan rakennettavaksi kävelyraitti, jonka varteen majoituspalvelut, loma-asuminen sekä kaupalliset ja julkiset palvelut sijoittuvat. Toisessa vaiheessa molempien kylien alkuperäistä konseptia on kehitetty ansiokkaasti ja ehdotus on tullut lähemmäksi kilpailulle asetettuja tavoitteita. Koko ehdotusta vaivaa rakennusten sitominen miltei poikkeuksetta täysin suorakulmaisen koordinaatiston mukaisiin kortteleihin, mikä tuntuu maastoa myötäilevälle lapinkylän rakenteelle vieraalta. Tarkastelija jää kaipaamaan perspektiivikuvia muun muassa Äkäslompolon keskustorin alueelta, joka nyt jää arkkitehtuuriltaan arvoitukseksi. Excerpt from the jury s report A comprehensively studied entry, in which the new and infill building has been creditably ideated in both villages over nearly the entire competition area. The building is sensibly supported by the existing road network and makes allowance for the old building stock. The ideas for the form of building in the village centres are similar: a pedestrian street, along which accommodation services, leisure housing, and commercial and public services are located, is proposed to be built parallel to the main road. In the second stage, the original concepts of both villages have been developed meritoriously and the entry has come closer to the competition s aims. The whole entry is upset by the buildings being bound almost without exception to blocks set to rectangular co-ordinates, which seems foreign to the structure of a Lapland village conforming to the landform. The viewer is left wishing for perspective views of the area of the central square in Äkäslompolo among other places, the architecture of which now remains a mystery. näkymä kauppakujalta view from shopping alley Äkäslompolon keskusta center of Äkäslompolo 1:4 000 8 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 9

Ylläsjärvi ylläsjärvi Ylläsjärven kylä Ylläsjärvi village 1:20 000 kävelyraitilta etelään south from pedestrian street rautatieaseman eteläpuolinen korttelirakenne block structure in south side of railway station korttelileikkaus Ylläsjärven monitoimitalon kohdalta block section from Ylläsjärvi multipurpose building keskusta-alue center area 1:4 000 Tirroniemi Tirroniemi point 1:4 000 10 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 11

äkäslompolo ylläsjärvi Äkäslompolon vaiheittainen toteutus Äkäslompolo implementation in stages Ylläsjärven vaiheittainen toteutus Ylläsjärvi implementation in stages kauppakujan takana oleva puistoalue park area behind shopping alley näkymä kävelyraitilta view from pedestrian street 12 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 13

äkäslompolo 3jaettu 3. palkinto shared 3rd prize EUR 21 000 ehdotus entry Punos tekijät author Sami Heikkinen, arkkitehti SAFA MSc. Archit. Vesa Humalisto, arkkitehti SAFA MSc. Archit. Antti Lehto, arkkitehti SAFA MSc. Archit. Serum arkkitehdit Oy Äkäslompolon kylä Äkäslompolo village 1:20 000 Ote arvostelupöytäkirjasta Ehdotus ottaa herkällä tavalla olemassa olevan kyläkuvan huomioon ja on saanut selvästi inspiraationsa lappilaisen kylän näennäisestä sattumanvaraisuudesta. Punos sovittautuu hienovaraisesti vanhojen kylien rakenteisiin ja täydentää niitä kullekin paikalle räätälöidyllä, hieman erilaisella korttelityypillä. Rakennusten mittakaava, alueiden rakeisuus ja aittamainen rakentamisen perusyksikkö tuntuvat luontevilta ja sopivat vanhaan. Asuinrakentaminen on onnistunutta ja innovatiivista eri korttelityypeissä, jotka on mietitty erilaisia ympäristöjä täydentämään. Toisessa vaiheessa sattumanvaraisuus kääntyy paikoin itseään vastaan ja yleisvaikutelma on, viehättävyydestään huolimatta, hieman jäsentymätön. Ehdotuksessa tutkittu ulkoiluraitin maisemallinen käsittely kiveys- ja sorareitteineen, kivilouhikkoineen ja luonnonkasveineen on miellyttävä, joskin se talvella peittyy lumen alle. Rakennusten arkkitehtuuri on visualisoinneissa yksinkertaisen kaunista. Ehdotuksen voima piilee uuden rakentamisen onnistuneessa sovittamisessa vanhan lomaan. Excerpt from the jury s report The entry takes the existing village image sensitively into account and has clearly been inspired by the apparent randomness of a Lapland village. Punos adapts tactfully to the structures of the old villages and complements them with a slightly different block type tailored to each place. The buildings scale, the granularity of the areas, and the granary-like basic building unit seem natural and suit the old village. Housing building is successful and innovative in various block types, which have been considered to complement the various environments. In the second stage, the randomness has turned against itself in places and the general effect is, despite its attractiveness, somewhat unarticulated. The landscape treatment of the recreation street studied in the entry, with its stone and gravel paths, stone quarries, and local plants is pleasant, though in winter it will be under snow. In the visualizations, the buildings architecture is beautiful in its simplicity. The entry s power lies in successfully fitting the new building among the old. Äkäslompolon pinta-alakaavio Äkäslompolo total area diagram Äkäslompolon kylänraitti Äkäslompolo village road 1:4 000 14 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 15

Ylläsjärvi ylläsjärvi Ylläsjärven pinta-alakaavio Ylläsjärvi total area diagram 1:2 000 Ylläsjärven kylä Ylläsjärvi village 1:2 000 Ylläsjärven kylänraitti Ylläsjärvi village road 1:4 000 Ylläsjärvi, alueleikkaus areal section from Ylläsjärvi 16 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 17

äkäslompolo esimerkkejä rakennustyypeistä examples of building types kyläkeskusrakentaminen village center building majoituspalvelut lodging pysyvä asuminen permanent habitation 18 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 19

äkäslompolo Llunastus purchase EUR 12 500 ehdotus entry isomus tekijät authors Pihla Meskanen, arkkitehti SAFA M.Sc. (Archit.) Olli Pursiainen, arkkitehti SAFA M.Sc. (Archit.) Arkkitehtuuritoimisto Meskanen & Pursiainen Oy Olli Sarlin, arkkitehti SAFA M.Sc. (Archit.) Marja Sopanen, arkkitehti SAFA M.Sc. (Archit.) Arkkitehdit Sarlin+Sopanen Oy liikennesuunnittelu traffic planning Björn Silfverberg DI, WSP Finland Oy M.Sc. (Tech.) matkailun tuotekehitys ja paikan markkinointi product development of tourism, marketing Teemu Moilanen, kauppatieteiden tohtori, Imagian Oy Dr.Sc. (Econ.) näkymä järveltä rantakortteleille view from lake towards shore blocks avustajat 1. vaihe 1st stage assistants Karla Gutierrez, arkkit. opisk. student of archit. Kaius Meskanen, arkkitehti SAFA M.Sc. (Archit.) Sini Meskanen, arkkitehti SAFA M.Sc. (Archit.) Äkäslompolon kylä Äkäslompolo village 1:20 000 Ote arvostelupöytäkirjasta Ehdotus perustuu vahvaan konseptiin poikittaisten aukioiden sarjasta, jotka luovat molemmille kylille toiminnallisen, eri teemoihin liittyviä palveluja tarjoavan keskuksen. Tehokkaan ja kehityskelpoisen konseptin ansioita ovat joustavuus ja vaiheittain toteuttamisen mahdollisuus. Kilpailun toisessa vaiheessa ehdotuksen alkuperäinen vahva idea on heikentynyt. Rakennusten mittakaavan ja rakeisuuden muutos vievät kuitenkin parempaan suuntaan, samoin pienentynyt uudisrakentamisen laajuus Ylläsjärven osalta. Jatkokilpailun tavoitteena ehdotuksessa on ollut kylien rakenteen tiivistäminen, jolloin mahdollisimman paljon ympäröivää luontoa jäisi koskemattomaksi. Nyt keskusta-alue jää varsinkin Äkäslompolossa tehottomaksi uuden rakenteen levitessä pitkälle pohjoisen suuntaan. Ylläsjärvellä ehdotuksen keskeiset ideat perustuvat liikenteellisiin ratkaisuihin, jotka ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti kyseenalaisia. Excerpt from the jury s report The entry is based on a strong concept of a series of transverse squares, which create for both villages a functional centre providing services relating to different themes. The merits of the efficient and developable concept are flexibility and the possibility of implementation in stages. In the competition s second stage, the entry s original strong idea has been weakened. However, the change in the scale and granularity of the buildings is an improvement, as is the reduced extent of the new building in the case of Ylläsjärvi. The aim of the continuation competition in the entry was the compaction of the village structures, so that as much of the surrounding nature would remain untouched. Now, the centre area, especially in Äkäslompolo remains inefficient, as the new structure spreads far to the north. At Ylläsjärvi, the central ideas of the entry are based on economically and functionally questionable traffic solutions. Äkäslompolon jokikortteli river block in Äkäslompolo 1:4 000 pituusleikkaus, Äkäslompolon keskuskortteli longitudinal section, center block in Äkäslompolo 20 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 21

Ylläsjärvi ylläsjärvi metsäkortteli, tyyppi 1 forest block, type 1 Ylläsjärven kylä Ylläsjärvi village 1:20 000 metsäkortteli, metsämökki forest block, hut Ylläsjärven kyläkorttelit, shared space -aukiot ja saunamaailma village blocks in Ylläsjärvi, shared space squares and world of sauna Ylläsjärven ranta-aukio shore square in Ylläsjärvi 1:4 000 metsäkortteli, tyyppi 2 forest block, type 2 22 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 23

äkäslompolo Llunastus purchase EUR 12 500 ehdotus entry Lyly tekijät authors Juha Huuhtanen, arkkitehti Mikko Metsähonkala, arkkitehti SAFA MSc. Archit. Jari Viherkoski, arkkitehti SAFA MSc. Archit. Marja Salonen, arkkitehti SAFA MSc. Archit. Jussi Tähkiö, arkkitehtiylioppilas student of archit. Arkkitehtitoimisto HMV Oy avustaja assistant Heikki Ruski, arkkitehti MSc. Archit. Äkäslompolon kylä Äkäslompolo village 1:20 000 Ote arvostelupöytäkirjasta Ehdotus muodostaa uutta, rakeisuudessaan pienimittakaavaista kylärakennetta erillisten pussikatujen ympärille sommiteltuina tiiviinä kudoksina. Vaikka eri kylien uusissa rakenteissa on samankaltaisuutta, molemmille kylille syntyy lähtökohdiltaan erilainen luonne. Uusien kortteleiden väliin jää molemmissa kylissä luontoa, ja ehdotus säilyttää näkymiä järville, erityisesti Ylläsjärven kylässä. Rakentamisen määrä ja jakautuminen kylien välille vaikuttaa luontevalta, samoin palvelutoimintojen sijainti. Varsinaisen kyläkeskustan tunnun luomisessa taas on puutteita molempien kylien kohdalla. Ansiokkaan arkkitehtuurin ongelmana on sen perustuminen yhteen tai kahteen talotyyppiin, joita on toistettu itseriittoisesti. Vaarana on kyläkuvallisen vaihtelun puute. Esitetty rakenne ja arkkitehtuuri voisivat muodostaa positiivisen, tiivistä ja matalaa puurakentamista hyödyntävän mallin uudelle hiihtokeskukselle Lapissa. Ylläksen kylien täydennysrakentamiseen ehdotuksen ote on kuitenkin vieras. Excerpt from the jury s report The entry forms a new village structure with a small-scale granularity, formed as a tight tissue arranged around separate cul-de-sacs. Though the new structures of the different villages are similar, a character with different points of departure is created for both of them. In both villages, nature remains between the new blocks and the entry retains views of the lake, especially in Ylläsjärvi. The amount of building and its distribution between the villages appears natural, as does the location of the service functions. However, in both cases, there are deficiencies in the creation of the sense of an actual village centre. A problem with the otherwise creditworthy architecture lies in it being based on one or two house types, which are repeated conceitedly. The danger is a lack of variation in the village image. The structure and architecture shown could form a positive model, for a new skiing centre in Lapland, utilizing compact and low timber building. The entry s approach is, however, foreign to infill building in the Ylläs villages. Äkäslompolon kylä Äkäslompolo village 1:5 000 24 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 25

Ylläsjärvi äkäslompolo Ylläsjärven kylä Ylläsjärvi village 1:20 000 Ylläsjärven korttelisuunnitelma block plan in Ylläsjärvi village 1:2 000 ekokaavio ecological diagram1:1 000 katuleikkaus ja julkisivuotteita street section and facade extracts 1:1 000 26 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 27

Ylläksen kylien yleinen kaksivaiheinen aatekilpailu Ylläs Villages Two-Stage Ideas Competition 16.4. 18.8.2009 12.10. 15.12.2009 Kilpailun tavoitteena oli kehittää Äkäslompolon ja Ylläsjärven kyliä ja kyläympäristöä niiden vetovoimaa vahvistavalla tavalla ja löytää parhaat mahdolliset ratkaisut matkailun ja paikallisten asumistarpeiden yhteensovittamiseen kylien maankäytössä ja rakentamisessa. kolarin kunta Äkäslompolon kylä, yleiskaavaan pohjautuvia suunnitteluohjeita Äkäslompolo village, planning instructions based on master plan viistokuva kilpailualueelta aerial view from competition site POIMINTOJA KILPAILUOHJELMASTA Ylläs elää voimakkaan kasvun kautta. Lähivuosien investoinnit tulevat olemaan noin 200 miljoonaa euroa, ja vuoteen 2020 saakka on suunniteltu kaikkiaan lähes 700 miljoonan euron investoinnit. Ylläksen kehittämissuunnittelussa tärkeimmäksi asiaksi on noussut rakentamisen laadun varmistaminen. Rakentaminen on suunniteltava luontoa ja maisemaa kunnioittaen. Suunnittelun tekee haastavaksi se, että paineet ovat usein ristikkäisiä: paikallista kulttuuria ja autenttisuutta vaaditaan, kuitenkin asumisen ja palveluiden pitää olla kansainvälistä tasoa. Äkäslompolon ja Ylläsjärven kylämaisemat ovat Ylläksen erikoispiirre, jota muissa Lapin matkailukohteissa ei ole. Kylien alkuperäistä kulttuuria ja perinteitä pidetään suurena lisäansiona matkailulle. Kilpailun tavoitteena oli kehittää Äkäslompolon ja Ylläsjärven kyliä ja kyläympäristöä niiden vetovoimaa vahvistavalla tavalla ja löytää parhaat mahdolliset ratkaisut matkailun ja paikallisten asumistarpeiden yhteensovittamiseen kylien maankäytössä ja rakentamisessa. Kilpailun tuloksia käytetään hyväksi kylien kaavasuunnittelussa, rakennustapaohjeistuksen laatimisessa, rakennussuunnittelussa ja -valvonnassa sekä rakentamisessa. Ylläksen matkailukeskus muodostuu Ylläsjärven ja Äkäslompolon kylistä sekä näiden väliin sijoittuvasta tunturialueesta. Ylläs sijaitsee Lapin läänin Kolarin kunnassa noin 40 kilometriä kuntakeskuksesta koilliseen. Ylläsjärveltä on matkaa 38 km ja Äkäslompolosta 53 ki- lometriä Kittilän lentokentälle. Ylläs asettuu Tornion- ja Muonionjokivartta seurailevan valtatie E8:n ja Rovaniemi Kittilä Muonio -kantatien 79 väliin. Näitä teitä yhdistää Ylläsjärven kylän kautta kulkeva Kittilä Kolari kantatie 80 ja Äkäslompolon kautta kulkeva seututie 940. Kylien välille on valmistunut vuonna 2006 tunturin rinnettä seuraileva Maisematie, jota myöten niiden etäisyys toisistaan on noin 15 kilometriä. Kylät rajoittuvat idässä ja pohjoisessa Pallas Yllästunturin kansallispuistoon. Kilpailualueet ovat pääosin kunnan ja useiden yksityisten omistamia alueita. Ylläksen matkailu alkoi kasvaa voimakkaammin 60-luvun loppupuolella, ja rakentaminen on painottunut Äkäslompolon puolelle. Äkäslompolon kylän suurmaisema on selkeästi jäsentynyt: keskellä järvi, järven alavilla rannoilla asutusvyöhyke ja ympärillä mahtavat tunturiselänteet. Kylän yleisilme on harmoninen. Se on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Kylän keskellä on vanha Tanon talo, joka on asemakaavalla suojeltu. Ylläsjärven kylä on järven länsirannalla. Rakentaminen sijoittuu tien varteen sekä korkeammille maastokohdille tai kumpareille. Yhteys järvelle on pääosin säilynyt ja kulttuuriympäristön piirteet ja kylän rakenne erottuvat maisemassa. Kylältä on luetteloitu neljä kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokasta kohdetta. Äkäslompolon kylässä on kaksi yleiskaavaan merkittyä muinaismuistokohdetta, Ylläsjärvellä kohteita on kolme. Äkäslompolossa on noin 450 ja Ylläsjärvellä reilut 200 asukasta. Matkailun ansiosta kilpailualueilla on varsin monipuolinen palvelurakenne. Kilpailualueilla on voimassa Ylläksen osayleiskaava, joka toimi myös kilpailun yleisohjeena. Kylien keskeiset alueet on kaavassa osoitettu keskustatoimintojen alueiksi. Rakentaminen on luonteeltaan täydentävää ja kylämäistä asutusta ja palveluja tiivistävää. Täydennysrakentamisessa tuli säilyttää omaleimainen kyläkuva ja huomioida tunturi- ja järvinäkymät. Alueita tuli kehittää korkeatasoisina kävely-ympäristöinä. Täydennysrakentaminen voi sisältää kaupallisia ja muita palveluita, hotelli- ja liikerakentamista, matkailu- ja majoituspalveluja sekä pysyvää asumista. Kilpailualueille on esitetty rakennusten korkeudeksi 1 3 kerrosta. Äkäslompolon ja Ylläsjärven kylien keskuksiin on esitetty rakennettavaksi pysyvää asumista, majoituspalveluja ja liiketiloja. Uutta kerrosalaa pysyvää asumista varten on arvioitu tarvittavan noin 150 000 kem 2. Kaupallisena majoituspalveluna on yleiskaavassa esitetty kyläkeskustoille noin 1500 uutta vuodepaikkaa eli 45 000 kem 2. Julkisten palveluiden rakentamistarve on toistaiseksi vähäinen. Kylille on lisäksi esitetty seuraavia kehittämis- ja rakentamistarpeita: suojainen kokoontumispaikka, rautatieasema terminaalialueineen Ylläsjärvelle, sisäliikuntatiloja Äkäslompoloon sekä Ylläsjärven kylään monitoimitalo, jossa voisi olla päivähoidon ja vanhustenhoidon palveluita. Suunnitteluohjeet olivat suuntaa antavia ja kilpailuehdotusten tekijä voi niistä perustellusti poiketa. Kilpailijoiden toivottiin ottavan kantaa täydennysrakentamisen määrään ja sijoittumiseen kilpailualueella. Poimintoja arvostelupöytäkirjasta Kilpailuun saapui yhteensä 18 ehdotusta, joista jatkoon valittiin viisi. Ensimmäisessä vaiheessa ehdotuksissa arvostettiin ratkaisun yleistä laatua ja kylien ominaispiirteiden ymmärtämistä sekä esitettyjen ideoiden kehityskelpoisuutta. Jatkokilpailun arvostelussa palkintolautakunta painotti sitä, kuinka kilpailuehdotuksessa oli huomioitu ensimmäisen vaiheen arvioinnit ja kuinka niiden pohjalta kilpailutyötä oli kehitetty. Arkkitehtuurikilpailun lähtökohdat olivat haastavat. Kaksiosainen kilpailu oli suuritöinen, ja kilpailualueisiin kohdistuu suunnittelun kannalta monia ristiriitaisia vaatimuksia ja rajoituksia. Kilpailun taso oli suhteellisen vähäisestä osanottajamäärästä huolimatta hyvä. Parhaiden ehdotusten tekijät olivat oivaltaneet, mitkä ovat kylien keskeisimmät kasvualueet, ja keskittäneet voimavaransa niiden kehittämiseen. Näissä töissä uusi tukeutui järkevästi vanhaan ja pystyi tehokkaasti hyödyntämään olemassa olevan tiestöä ja kunnallistekniikkaa. Korttelit sijoittuivat yleensä rakentamiseen parhaiten soveltuville alueille ja maastonmuodot ja luonnon olosuhteet otettiin huomioon. Yksi kilpailun tärkeistä tavoitteista Äkäslompolossa oli turvallisen ja helposti hahmotettavan kävelykeskustan luominen. Arvostelussa pidettiin myös tärkeänä Tunturitien eteläpuolen uusien kortteleiden nivomista luontevaksi osaksi Jounin kaupan ja rannan puolen kortteleita. Ylläsjärvellä ratkaisut, joissa tulevasta asemanseudusta tehtiin monipuolinen ja tiivis toiminnallinen keskus, osoittautuivat kehityskelpoisimmaksi lähestymistavaksi. Toisaalta kylän keskustaratkaisun riippumattomuutta rautatien toteutuksesta pidettiin ansiona. Arvostelussa painottui myös vanhan kylä- ja peltomaiseman luonteen huomioiminen. Palkituissa töissä molempien kylien järvenrannoille on esitetty hienovaraista täydennysrakentamista. Kyläkohtainen uudisrakentamisen määrä painottui parhaissa ehdotuksissa yleensä Äkäslompolon puolelle, jossa se oli 15 25 % suurempi kuin Ylläsjärvellä. Toimintojen sijoittamisessa sekoittunutta rakennetta pidettiin hyvänä lähtökohtana varsinkin kylien keskusta-alueilla. Palkintolautakunta päätti yksimielisesti jakaa palkinnot ja lunastukset seuraavasti: 1. palkinto ehdotukselle Kiepit, jaetut 3. palkinnot ehdotuksille Elämänpuu ja Lyly sekä lunastus ehdotukselle Isomus. Palkintolautakunta päätti suositella kilpailun järjestäjälle voittanutta ehdotusta jatkotyön pohjaksi. Lautakunta suositteli myös ottamaan huomioon muissa palkituissa tai lunastetuissa töissä olevat kehittämiskelpoiset ideat. Excerpt from the COMPETITION PROGRAM Ylläs is presently growing rapidly. In the near future, investments will total about 200 million, with investments of nearly 700 million planned by 2020. Ensuring building quality has become the most important aspect of the Ylläs development plan. Building must be planned to respect nature and the landscape. Contrary pressures often make design challenging: while local culture and authenticity are demanded, housing and services should be of an international standard. The village landscapes in Äkäslompolo and Ylläsjärvi are a special feature of Ylläs and are not to be found in other tourist centres in Lapland. The villages original culture and traditions are seen as a major additional tourist attraction. The competition aimed to develop the villages and village environments of Äkäslompolo and Ylläsjärvi to reinforce their attraction and to find the best possible solutions for reconciling tourism with local housing requirements in the villages land use and building. The competition results will be utilized in planning the villages, preparing building-method guidelines, in building design and supervision, and in construction. The Ylläs tourism centre comprises the villages of Ylläsjärvi and Äkäslompolo and the area of fells between them. Ylläs lies in the municipality of Kolari in the province of Lapland, about 40 km northeast of the municipal centre. Ylläsjärvi is 38 km and Äkäslompolo 53 km from Kittilä airfield. Ylläs lies between national route E8 along the Tornio and Muonio rivers and the main Rovaniemi Kittilä Muonio road 79. These are linked by the main Kittilä-Kolari road 80 through Ylläsjärvi and regional road 940 through Äkäslompolo. The 15-km long Landscape Road along the fell side, which was completed in 2006, joins the villages. The villages are bounded to the east and north by the Pallas-Yllästunturi National Park. The competition areas are mainly owned by the municipalities and several private owners. Tourism in Ylläs increased rapidly in the late 60 s, with building concentrated on the Äkäslompolo side. The main landscape of Äkäslompolo village is clearly articulated: a lake in the centre, a settlement zone on the lake s lower shores, and magnificent fell ridges all around. The overall ap- 28 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 29

kolarin kunta Porvoon kaupungintalon tontti real estate of Porvoo city hall Ylläsjärven kylän vanhin talo oldest house in Ylläsjärvi village oikealla Tanon talo Äkäslompolon kylässä Tano house in Äkäslompolo village Ylläsjärven kylä, yleiskaavaan pohjautuvia suunnitteluohjeita Äkäslompolo village, planning instructions based on master plan viistokuva kilpailualueelta aerial view from competition site pearance of the village is harmonic. The province has scheduled it as a valuable cultural environment. In the centre of the village is the old Tano house, which is protected by the area plan. The village of Ylläsjärvi is on the west side of the lake. Building is located along the road and on higher ground or on knolls. The link with the lake has mainly been preserved and the features of the cultural environment and the village structure stand out from the landscape. Four objects of cultural and architectural historical value in the village are listed. The master plan shows two ancient monuments in Äkäslompolo village and three in Ylläsjärvi. In Äkäslompolo, there are about 450 inhabitants and more than 200 in Ylläsjärvi. Tourism has brought quite a comprehensive service structure to the competition area. The Ylläs sub-master plan, which also forms a general guideline for the competition, is in force in the competition area. The plan designates the villages central areas for centre functions. Building is infill in nature and compacts the villagelike settlement and services. Infill building must preserve the unique village image and take into account the fell and lake views. The areas are to be developed as high-quality pedestrian environments. Infill building can include commercial and other services, hotel and business building, tourism and accommodation services, and permanent dwellings. A building height of 1-3 storeys is proposed for the competition areas. Permanent dwellings, accommodation services, and commercial premises are proposed for the Äkäslompolo and Ylläsjärvi village centres. New building with a total floor area of about 150 000 m2 is reckoned to be needed for permanent dwellings. The general plan proposes about 1500 new beds, i.e. 45 000 m2 of floor area, in commercial accommodation services. At present, there is little need to build public services. The following development and building is also proposed for the villages: a covered meeting place, a railway station with terminal areas for Ylläsjärvi, indoor sports facilities at Äkäslompolo, and a multi-purpose building in Ylläsjärvi village, which could include day-care and elderly-care services. The design guidelines were indicative and competitors could deviate from them on justified grounds. In was hoped that competitors would express opinions on the amount and placing of infill building in the competition area. Extracts from the jury s minutes The competition received eighteen entries, five of which were selected for continuation. In the first stage, entries were assessed for the overall quality of the solution and the understanding of the specific features of the villages, as well as the possibility of developing the proposed ideas. The jury s evaluation of the continuation competition emphasized the incorporated the first-stage assessments and how the entries had been developed on this basis. The architecture competition s points of departure were challenging. The two-stage competition involved much work while many conflicting demands and limitations in design centred on the competition areas. Despite the relatively few competitors, the level of the competition was high. The authors of the best entries had identified the most central growth areas in the villages and concentrated on developing them. In these areas, the new was sensibly supported by the old and effectively exploited existing road networks and municipal services. The blocks were generally located on the areas best suited to building and took into account the landform and natural conditions. In Äkäslompolo, one of the most important aims of the competition was to create a safe and easily identifiable pedestrian centre. The integration of the new blocks south of Tunturitie as a natural part of the Jouni-store and lakeside blocks was seen as important in the evaluation. In Ylläsjärvi, solutions making the future station area into a diverse and compact functional centre proved to be the easiest to develop. However, independence of the centre solution from the railway implementation was seen as a merit. The evaluation also emphasized allowing for the old village and field landscape. The winning entries proposed sensitive infill building on the lakeshores in both villages. In the best entries, the village-specific new building was concentrated in Äkäslompolo, being 15-25 % more than in Ylläsjärvi. A structure mixing the location of functions was seen as a good departure point, especially in the villages centre areas. The jury decided unanimously to award prizes and purchases as follows: 1st prize, the entry Kiepit, divided 3rd prizes, the entries Punos and Elämänpuu, and purchases, the entries Lyly, and Isomus. The jury recommended that the competition organizer use the winning entry as a basis for further work. The jury also recommended considering the ideas most worth developing in the other awarded entries. ark tiedot kilpailusta competition facts Ylläksen kylien yleinen kaksivaiheinen aatekilpailu Ylläs Villages Two-Stage Ideas Competition järjestäjä organizer Kolarin kunta municipality of Kolari kilpailuaika competition period 1. vaihe 1st stage 16.4. 18.8.2009 2. vaihe 2nd stage 12.10. 15.12.2009 ratkaisu result 29.1.2009 ehdotusten lukumäärä number of entries 18, joista toiseen vaiheeseen valittiin 5 18 of which five was chosen to second stage palkintolautakunta jury kilpailun järjestäjän nimeämänä appointed by competition organizer Heikki Havanka, kunnanjohtaja, palkintolautakunnan puheenjohtaja municipal manager, chair of jury Kullervo Lauri, osastopäällikkö department manager Mika Liikamaa, rakennustarkastaja building inspector Pekka Möykkynen, kunnanhallituksen jäsen, Ylläsjärvi member of municipal government, Ylläsjärvi village Seija Järvirova, kunnanvaltuuston jäsen, Äkäslompolo municipal council, Äkäslompolo village Lapin liiton nimeämänä named by regional council of Lapland Marjaana Yläjääski, maakunta-arkkitehti province architect Lapin elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskuksen nimeämänä named by Lapland centres for economic development, transport and environment Antti Pihkala, yliarkkitehti, kirkkohallitus (1.11.2009 lähtien) senior architect, church government (from 1st November 2009) Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn nimeämänä appointed by Finnish Association of Architects Henrika Pihlajaniemi, arkkitehti SAFA M.Sc. (Archit.) Kyösti Meinilä, arkkitehti SAFA M.Sc. (Archit.) palkintolautakunnan sihteeri secretary of jury Jorma Teppo, arkkitehti SAFA, Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy M.Sc. (Archit.) asiantuntijat specialists Tapio Niittyranta, elinkeinoasiamies livelihood commissioner Heleena Luusua, toimitusjohtaja, Nordic Trend Oy, matkailualan asiantuntija managing director, travel industry specialist Jorma Leskinen, yksikön päällikkö, Lapin elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskus, Tiehallinto, liikenneasiantuntija unit manager, Lapland centres for economic development, transport and environment, road administration, traffic specialist 30 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA 3 2010 31

ilpailut 1979 Multialla Keski-Suomessa kilpailtiin kirkonkylän kehittämisestä jo 1970-luvulla. Kolmannen palkinnon saivat arkkitehdit Sakari Aartelo ja Esa Piiroinen. arkkitehti 5 6 1979 Laadukasta ja kestävää arkkitehtuuria Arkkitehtuurikilpailu on hyvä keino hankkia vaihtoehtoisia ratkaisuja mitä erilaisimpiin suunnittelutehtäviin. Se on työväline, kun halutaan varmistaa rakentamisen laatu ja haetaan tuoreita näkökulmia. Kilpailun kautta suunnittelutehtävä tulee valotetuksi monipuolisesti ja päätöksenteon pohjaksi saadaan useita vaihtoehtoja. Arkkitehtuurikilpailu on menettely, jossa usealta suunnittelijalta pyydetään samanaikaisesti ehdotus samasta suunnittelutehtävästä. Järjestäjän asettamat tavoitteet ovat aina lähtökohtana. Tehtävänasettelu määritetään kilpailuohjelmassa. Yleinen kilpailu antaa hyvät mahdollisuudet löytää innovatiivisia ideoita ja toteuttaa laadukasta arkkitehtuuria. Käyttöön saadaan suuri työpanos, sillä ehdotuksia jätetään yleensä useita kymmeniä, jopa yli sata. Yleinen arkkitehtuurikilpailu on kaikille avoin. Palkintolautakunta, jonka jäsenet valitsee kilpailun järjestäjä ja Suomen Arkkitehtiliitto, tutkii ehdotukset, arvioi tuloksen ja valitsee palkittavat työt. Järjestäjä tekee aina lopulliset päätökset hankkeen toteuttamisesta ja suunnittelijavalinnasta. Suomen Arkkitehtiliiton kilpailupalvelu: kilpailut@safa.fi puh. (09) 5844 48 www.safa.fi arkkitehtuurikilpailuja ARCHITECTURAL COMPETITIONS IN FINLAND 3 2010 päätoimittaja editor-in-chief JORMA MUKALA toimitus ja taitto editing and layout Pauliina Ilonoja käännös translation alan robson julkaisija publisher Suomen Arkkitehtiliitto Finlands Arkitektförbund SAFA Finnish Association of Architects yhteystiedot contact information SAFA Runeberginkatu 5, FI-00100 Helsinki, Finland puh. tel. +358 (0)9 5844 48 fax +358 (0)9 5844 4222 www.safa.fi irtonumero single copy EUR 5 (sis. alv / inc. VAT 22 %) painopaikka printers Forssan Kirjapaino Oy ISSN 0066-7676 Arkkitehti-lehden 3 2010 irtoliite Published with Finnish Architectural Review 3 2010