SIILINJÄRVEN KUNTA RISUHARJUN ASEMAKAAVA, MELUSELVITYS

Vastaanottaja Siilinjärven kunta Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 17.4.2013 SIILINJÄRVEN KUNTA RISUHARJUN ASEMAKAAVA,

RISUHARJUN ASEMAKAAVA SIILINJÄRVEN KUNTA Päivämäärä 17.4.2013 Laatija Jari Hosiokangas Tarkastaja Viite 1510003184 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE T +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖTIEDOT 1 2.1 Maastomalli 1 2.2 Liikennelähtötiedot 2 3. SOVELLETTAVAT OHJEARVOT 3 4. LASKENTATULOKSET 3 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 4 Liitteet 6 Risuharjun AK, meluselvitys

1 1. JOHDANTO Siilinjärven kunta laatii asemakaavaa Risuharjun alueelle, korttelit 1409-1411 ja 1413. Alueelle sijoittuu kunnan ja yritysten kehitysvamma- ja vanhuspalveluiden asumispalveluiden tiloja sekä päivähoidon tiloja. Alueelle sijoitetaan myös asumista. Pohjoisessa alue rajautuu Mantun alueeseen ja Viinamäen kerros- ja rivitaloasutukseen, idässä Savon rataan, etelässä Vanhan Pappilan asuinalueeseen ja lännessä Kasurilantiehen. Tämän työn tarkoituksena on arvioida melumallinnuksen avulla raideliikenteen sekä tie- ja katuliikenteen aiheuttamat melutasot asemakaava-alueella, ja antaa tarvittavat ohjeet melun huomioimiseksi kaavassa. Suunnittelualueen viitteellinen sijainti esitetään kuvassa 1.1. Kuva 1.1. Suunnittelualueen sijainti Työn on tilannut Siilinjärven kunta, jossa yhteyshenkilöinä ovat toimineet Ulla-Maija Oikarinen ja Timo Nenonen. Ramboll Finland Oy:ssä työssä on projektipäällikkönä toiminut Jari Hosiokangas. 2. LÄHTÖTIEDOT Melulaskennat on tehty 3d maastomallin huomioivalla SoundPlan -laskentaohjelmalla, versio 7.1, joka perustuu yhteispohjoismaisiin tie-, raideliikenteen melun laskentamalleihin. Lisätietoja ohjelmasta saa esimerkiksi internetistä osoitteesta www.soundplan.eu. 2.1 Maastomalli Laskennoissa käytetty maastomalli on laadittu Siilinjärven kunnalta saadun kartta-aineiston perusteella. Kaava-alueen maankäyttösuunnitelma (mm. rakennukset) on mallinnettu kunnan toimittaman maankäyttöluonnoksen mukaisesti. Maanpinnan korkeudet ovat nykyisen maanpinnan tason mukaisia. Asuinrakennusten korkeus määräytyy suunnitellun kerrosluvun mukaisesti.

2 2.2 Liikennelähtötiedot Mallinnuksessa on huomioitu Kasurilantie, Viitonen, moottoritie sekä Savon rata ja niille on käytetty vuoden 2030 ennusteeseen perustuvia liikennetietoja. Raideliikenteen määrätiedot on saatu vuonna 2012 laaditun asemanseudun meluselvityksen lähtötiedoista. Nopeudet on arvioitu huomioiden kohteen sijainti suhteessa asemaan (osa junista pysähtyy asemalla) ja rataosan nopeusrajoitus. Tie- ja katuliikenteen tietoina on käytetty kunnan toimittamia sekä aiemmissa kaavatöissä esitettyjä tietoja. Käytetyt liikennelähtötiedot tieliikenteelle on esitetty taulukossa 2.2.1 ja raideliikenteelle taulukossa 2.2.2. Taulukko 2.2.1. Tie- ja katuliikenteen lähtötiedot, 2030 ennusteliikenne Tie/katu K 2030 Raskasliikenne-% Nopeus km/h Kasurilantie 2000 3 50 Viitonen 4500 5 60 Moottoritie 19200 10 120 (80 raskaat) Tie- ja katuliikenteestä 90 % on oletettu tapahtuvan päiväaikaan klo 7-22. Taulukko 2.2.2. Raideliikenteen lähtötiedot, 2030 ennusteliikenne Pituus Täydentäviä tietoja Nopeus km/h kpl m/juna Päiväaika klo 7-22 F-TaJu 80 1 800 läpiajo Kuopiooon R-Taju 80 1 800 läpiajo Kuopiooon F-TaJu 50 2 860 pysähtyy, jatkaa Kuopioon F-TaJu 50 1 860 pysähtyy, jatkaa Iisalmeen F-TaJu 50 1 616 saapuu Iisalmesta F-TaJu 50 1 899 saapuu Kuopiosta F-TaJu 50 1 727 lähtee Iisalmeen F-TaJu 50 2 462 lähtee Kuopioon IC 90 3 191 Iisalmeen IC 90 3 191 Kuopioon P 90 2 201 Iisalmeen P 90 2 201 Kuopioon Yöaika klo 22-7 F-TaJu 80 1 882 läpiajo Iisalmeen R-Taju 80 1 882 läpiajo Iisalmeen F-TaJu 50 2 537 pysähtyy, jatkaa Iisalmeen S 90 1 186 Iisalmeen S 90 1 186 Kuopioon

3 3. SOVELLETTAVAT OHJEARVOT Melun ohjearvoina maankäytön suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä käytetään valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaisia ohjearvoja, ja ne on esitetty taulukossa 3.1. Taulukko 3.1. VNp 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, enintään ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Päivällä klo 7-22 Yöllä klo 22-7 1) 2) 55 db 45-50dB 45 db 40 db 3) 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Nyt tarkasteltava alue asuinkortteleiden osalta on suositeltavaa tulkita uudeksi asuinalueeksi, jolloin yöajan melutason ohjearvona käytetään 45 db. Ohjearvon määrittely tarkoittaa keskimelutasoa eli ekvivalenttimelutasoa koko ohjearvon aikavälillä. Siten lyhytaikaiset ohjearvon desibelirajan ylitykset eivät välttämättä aiheuta päätöksessä tarkoitetun ohjearvon ylittymistä, mikäli aikaväli sisältää myös hiljaisempia ajanjaksoja. Enimmäistasoille ei ole olemassa sitovia ohjearvoja, mutta suosituksena on (mm. WHO) että ulkoa sisään kantautuva enimmäistaso L AFmax sisällä ei ylitä 45 db. 4. LASKENTATULOKSET Laskennat on tehty ohjearvomäärittelyn mukaisesti keskiäänitasoina päiväajalle (L Aeq7-22 ) ja yöajalle (L Aeq22-7 ). Raideliikenteen osalta on laskettu myös aiheutuva enimmäisäänitaso L Amax. Laskennoissa on huomioitu tie- ja katuliikenteen sekä raideliikenteen aiheuttama kokonaismelutaso. Meluvyöhykelaskennoissa käytetyn hilapisteverkon tiheys on ollut 10 x 10 m, laskenta on tehty 2 m, 5 m, 8 m ja 11 m korkeudelle maanpinnasta kuvaten piha-alueiden ja eri kerroskorkeuksien melutasoa. Laskentojen tulokset esitetään liitteenä olevissa kuvissa 1-9. Meluvyöhykekuvissa melutason vaihtelu on esitetty 5 db:n välein vaihtuvin värikoodein. Esimerkiksi 50 55 db melualue on esitetty kartoissa tummanvihreällä värillä. Kuvassa 1 on esitetty tie- ja raideliikenteen yhdistetyt päiväajan keskiäänitason L Aeq7-22 vyöhykkeet 2 metrin korkeudella maanpinnasta. Kuvassa 1b on esitetty tieliikenteen päiväajan keski-

4 äänitason L Aeq7-22 vyöhykkeet 2 metrin korkeudella maanpinnasta ja kuvassa 1c vastaavat raideliikenteen meluvyöhykkeet. Kuvassa 2 on esitetty tie- ja raideliikenteen yhdistetyt päiväajan keskiäänitason L Aeq7-22 vyöhykkeet 2 metrin korkeudella maanpinnasta. Kuvassa 2b on esitetty tieliikenteen yöajan keskiäänitason L Aeq7-22 vyöhykkeet 2 metrin korkeudella maanpinnasta ja kuvassa 2c vastaavat raideliikenteen meluvyöhykkeet. Kuvissa 3 ja 4 on esitetty päivä- ja yöajan meluvyöhykkeet 5 m korkeudella maanpinnasta ( 2. kerroksen tasa). Kuvissa 5 ja 6 on esitetty päivä- ja yöajan meluvyöhykkeet 8 m korkeudella maanpinnasta ( 3. kerroksen tasa). Kuvissa 7 ja 8 on esitetty päivä- ja yöajan meluvyöhykkeet 11 m korkeudella maanpinnasta ( 4. kerroksen tasa). Kuvassa 9 on esitetty suomalaisen tavarajunan (80 km/h, 800 m) aiheuttaman enimmäistason L Amax leviämisvyöhykkeet välillä 70-90 db. Laskenta on tehty 8 metrin korkeudelle, mikä tuottaa yleensä suurimman tuloksen eri kerroskorkeuksia ajatellen. Kuvassa 9b on esitetty korttelin 1410 YS-5 kohdalle laskettu poikkileikkaus L Amax -melutasosta suomalaisella tavarajunalla ja kuvassa 9c venäläisellä tavarajunalla. 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Ulko-oleskelualueiden melutasot Kortteli 1414 Korttelin käyttötarkoitus on palvelurakennusten korttelialue (). Korttelialueella sijaitsee vuonna 2011 rakennettu yksityinen palvelutalo. Korttelin piha-alueelle (eteläpuoli) muodostuu päiväajan ohjearvon 55 db alittava vyöhyke tie- ja raidemelussa sekä niiden yhteismelussa. Yöajan osalta tiemelun taso on selvästi alle 45 db, raideliikennemelun osalta eteläpuolen piha-alueella alittuu 50 db:n taso. Yhteismelun osalta sisäpihalta löytyy hieman yöohjearvon 50 db alittavaa vyöhykettä. Kortteli 1413 Korttelin käyttötarkoitus on asuminen (AK). Kortteli tulkitaan uudeksi asuinalueeksi, koska alueella ei ole aiemmin asuinrakentamista. Päiväajan osalta korttelin piha-alueiden melu alittaa sekä tie- että raideliikenteen osalta 55 db (kuvat 1b ja c), ja myös niiden kokonaismelun osalta (kuva 1). Yöaikana korttelin alueelta löytyy tie- ja raidemelulle sekä niiden kokonaismelulle 45 db alittavat vyöhykkeet (kuva 2 ja kuvat 2b ja c). Leikki- ja oleskelu tulee osoittaa näille alueille. Julkisivuun kohdistuvat melutasot ovat sellaiset että mahdolliset parvekkeet tulee varustaa lasituksin. Kortteli 1409 Korttelin käyttötarkoitus on asuminen (AK). Kortteli tulkitaan uudeksi asuinalueeksi, koska alueella ei ole aiemmin asuinrakentamista. Päiväajan osalta suurin osa korttelista alittaa tie- ja raidemelulla ja niidenyhdistelmällä 55 db (kuva 1, kuva 1b ja 1c). Yöaikana korttelin alueelta löytyy 45 db alittavat vyöhykkeet (kuva 2, kuva 2b ja 2c). Kasurilantien puoleinen piha on kuitenkin yli 45 db. Jos sille puolelle esitetään oleskelu/leikkipihaa, on suunnitelmaa kehitettävä siten että melusuojausta parannetaan (esim. autokatos tms. tien varteen). Julkisivuun kohdistuvat melutasot ovat sellaiset että mahdolliset parvekkeet tulee varustaa lasituksin (kuvat 3-8).

5 Kortteli 1411 Korttelin käyttötarkoitus on palvelurakennusten korttelialue (). Korttelin jo rakennetulla osalla sekä rakentamattomalla osalla alittuvat päiväajan 55 db sekä yöajan 45 db ohjearvotasot (kuvat 1-2, 1a ja b, 2a ja b). Kortteli 1410 Korttelin käyttötarkoitus on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue. Korttelin sisäpihalla alittuu päiväajan 55 db ohjearvotaso. Yöohjearvon osalta voitaneen tulkita kortteli vanhaksi alueeksi, jolloin yöohjearvona sovelletaan 50 db. Tämä täyttyy sisäpihan alueella. Uusien alueiden ohjearvo 45 db täyttyy suurella osalla sisäpihaa, kun tarkastellaan erikseen tie- ja raidemelua (kuva 2b ja 2c). Virkistysalueet () Virkistysalueista korttelirakenteen sisällä olevat alueet täyttävät päiväajan ohjearvotason 55 db. Pohjoiskärjessä olevasta alueesta osa täyttää 55 db. Yöajan osalta tieliikenteen melu täyttää ohjearvotasot, raideliikenteen osalta ei. Raideliikennemelu ilmenee vain junan ohituksen aikana (6 kertaa yössä), joten melun kokemisen kannalta virkistysalueet ovat muun ajan meluttomia. Rakennusten ääneneristävyys Rataa reunustavien kortteleiden osalta ääneneristävyydelle aiheuttaa vaatimuksia raideliikenteen yöaikainen enimmäistaso, eli junan ohituksen aikainen melu. Virallista ohjearvoa sisään kantautuvalle enimmäistasolle ei ole, mutta tuorein ohjeistus on Uudenmaan ELY-keskuksen luonnoksena julkaisema opas "Melun ja tärinän torjuntaopas kaavoittajille", jossa esitetään että " mitoitussuositukseksi voi ottaa, että maksimimelu ei ylitä sisällä öisin toistuvasti tasoa 45 db AFmax ". Suositus perustunee WHO:n ohjeeseen, ja sitä on käytetty mitoitusperusteena aiemminkin. Ylityksen toistuvuutta (vuorokautinen, viikottainen jne.) ei ole opasluonnoksessa määritelty tarkemmin. Rataosalla liikennöi saadun tiedon mukaan yöaikana viisi tavarajunaa, joista kolme pysähtyy Siilinjärven asemalla ja kaksi ajaa läpi pysähtymättä. Läpi ajavista yksi on venäläinen ja yksi suomalainen. Venäläisen junan melutaso on mallin lähtötietojen mukaan n. 5 db korkeampi kuin suomalaisten. Kaava-alueen kohdalla tavaraliikenteen nopeusrajoitus on 80 km/h. Aiemmin laaditussa asemanseudun meluselvityksessä todettiin, että aseman kohdalla kaikki kalusto ajaa enintään 35 km/h (nopeusrajoitus). Asemalle on kaava-alueelta matkaa noin 800 m. Ainakin asemalta lähtevien ja siellä pysähtyvien tavarajunien tapauksessa on todennäköistä että kaava-alueen kohdalla tavarajunat eivät aja sallittua 80 km/h, koska ne tällä kohdalla jarruttavat asemalle tullessaan tai kiihdyttävät sieltä poistuessaan. Tiedossa ei ole, voiko nopeusrajoitus aseman kohdalla muuttua tulevaisuudessa suuremmaksi. Junaliikenteen enimmäistason melulaskenta tehtiin suomalaisen tavarajunan (80 km/h) melun perusteella, koska niitä on yössä useampia eli tapahtumia on vuorokausitasolla "toistuvasti". Lisäksi tarkasteltiin tilannetta myös venäläisen junan tapauksessa. Erityinen tarkastelukohta oli korttelin YS-5 kohdalla. Korttelit 1410 ja 1414 ( ja YS-5) Kuvan 9 ja 9b perusteella suomalaisen tavarajunan aiheuttama enimmäistaso rataa lähimpien rakennusten julkisivuilla on noin 82 db. Tällä perusteella rakennusten radan puolen julkisivuille sekä rakennusten päätyihin on asetettava kaavamääräys 37 db (ulko- ja sisämelutason erotus). jotta tavoitetaso 45 db ei ylittyisi. Kaavamääräys on vaativa, mutta voidaan saavuttaa yleensä standardirakentein. Ääneneristyksestä on kuitenkin tehtävä laskelma, jolla perusteella rakenneosat valitaan.

6 Venäläisen tavarajunan (80 km/h) tapauksessa (kuva 9c) melutaso julkisivulla on noin 86 db, mikä edellyttää 41 db kaavamääräyksen asettamista. Tämä on erittäin kova vaatimus, ja edellyttää rakennusosakohtaista eristysarvojen laskentaa varhaisessa rakennussuunnitteluvaiheessa. Mikäli voidaan osoittaa (esim. nopeuden mittauksilla tms.) että venäläisen junan nopeus kohdalla on alhaisempi kuin 80 km/h, ääneneristysarvo muuttuu seuraavasti: - 70 km/h: 40 db - 60 km/h: 38 db - 50 km/h: 37 db Kortteli 1413 () Radan puoleiseen julkisivuun kohdistuu suomalaisesta 80 km/h ajavasta tavarajunasta enimmäistaso, mikä edellyttää 32 db eristävyyttä. Jos eristävyys määrätään venäläisen 80 km/h ajavan tavarajunan perusteella, on eristävyysvaatimus 37 db. Mikäli voidaan osoittaa (esim. nopeuden mittauksilla tms.) että venäläisen junan nopeus kohdalla on alhaisempi kuin 80 km/h, ääneneristysarvo muuttuu seuraavasti: - 70 km/h: 36 db - 60 km/h: 34 db - 50 km/h: 33 db Kortteli 1409 () Radan puoleiseen julkisivuun kohdistuu suomalaisesta 80 km/h ajavasta tavarajunasta enimmäistaso, mikä edellyttää alle 25 db eristävyyttä. Tätä ei tarvitse merkitä kaavaan. Jos eristävyys määrätään venäläisen 80 km/h ajavan tavarajunan perusteella, on eristävyysvaatimus alle 30 db, myöskään tätä ei tarvitse merkitä kaavaan. LIITTEET Melulaskentakuvat 1-9.

28483200 VU Äänitaso db(a) 70 < 65 < <= 70 60< <= 65 55 < <= 60 50 < <= 55 45< <= 50 <= 45 EN KTY-5 YS-5 Risuharjun asemakaava SIILINJÄRVI Melualueet LAeq 07-22 v. 2030 Tie- ja raideliikenne Laskentakorkeus mp +2 m Mittakaava 0 15 30 60 90 120 m 28.1.2013 A.Salmela Kuva 1 28483200

28483200 VU Äänitaso db(a) 95 < 90 < <= 95 85 < <= 90 80 < <= 85 75 < <= 80 <= 75 EN KTY-5 YS-5 Risuharjun asemakaava SIILINJÄRVI Melualueet Lmax 22-07 v. 2030 Tavarajuna 80 km/h, 800 m Laskentakorkeus mp +8 m Mittakaava 28.1.2013 A.Salmela 0 15 30 60 90 120 m Kuva 9 28483200