Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto 1 4.9.01 HOTLLI- JA RAVINTOLA-ALAN NÄKYMÄT 1 Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalouden kokonaistuotannon kasvuvauhti on selvästi vaimentunut kuluvan vuoden aikana. Kasvua on hidastanut erityisesti teollisuustuotannon supistuminen vientikysynnän käännyttyä laskuun. Muun muassa tuloveron alennusten siivittämä kotitalouksien kulutus on puolestaan vaikuttanut päinvastaiseen suuntaan. Bruttokansantuotteen kasvuksi 2001 ennakoidaan 1-2 %. Vuonna 2002 nousuvauhdin ennustetaan lievästi piristyvän kokonaistuotannon lisääntyessä 2-3 %. Yksityinen kulutus kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla runsaat 3 %. Koko vuoden nousuksi muodostunee vajaat 3 %. Kotitalouksien reaalisen ostovoiman lisääntyessä tänä vuonna noin 4 % säästämisaste nousee jonkin verran viime vuodesta. nsi vuonna ostovoiman kasvuvauhti hidastunee noin 2-3 %:iin, ja kun säästämisasteen arvioidaan säilyvän likimäärin kuluvan vuoden tasolla, yllettäneen myös kulutuksen nousussa lähes samaan vauhtiin. Kasvun vaimeneminen on heijastunut osin jo myös työpanoksen kysyntään, joka tuottavuuskehityksen hidastumisen vuoksi on kuitenkin ollut edelleen loivassa kasvussa. Työllisten määrällä mitattu työllisyyskehitys jatkunee lievästi noususuuntaisena myös kuluvan vuoden lopun aikana. Keskimääräinen työttömyysaste asettunee tänä vuonna runsaaseen 9 %:iin eli noin 0,5 %-yksikköä viimevuotista alemmalle tasolle. nsi vuonna laskun arvioidaan taittuvan työttömyysasteen säilyessä vähintään kuluvan vuoden tasolla. Inflaatio on jatkunut kuluvana vuonna mm. öljyn ja elintarvikkeiden kallistumisen vuoksi suhteellisen nopeana. Kuluttajahintaindeksin vuosikeskiarvon muutos asettunee tänä vuonna vajaaseen 3 %:iin. nsi vuonna vastaava muutos on noin 2 %. Palkansaajien ansiotasoindeksi kohoaa tänä vuonna noin 4 % edellisvuodesta. Vuonna 2002 nousuvauhti säilynee lähes ennallaan.
2 2 Hotelli- ja ravintola-alan kehitys 2.1 Myynti ja käyttöaste 2.1.1 Toteutunut kehitys tammi-kesäkuussa 2001 Hotelli- ja ravintola-alan myyntikehitys on jatkunut nousevana, mutta viime vuodesta hidastuneena kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Kasvua myynnin arvossa oli tammikesäkuussa runsaat 4 %. Alan palveluiden kysynnän kasvu jäi vajaaseen prosenttiin myyntihintojen kohottua noin 3,5 %. Kun alan tarjonta oli edelleenkin kasvussa, aleni kapasiteetin käyttöaste jonkin verran edellisvuodesta. Sektoreittain ja alueittain 1 kehityksessä oli tuntuvia eroja. 230 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 HOTLLI- JA RAVINTOLAMYYNNIN VOLYYMIN JA KANSANTALOUDN KOKONAISTUOTANNON KHITYS (1972=100) BKT HOT.& RAV. 72 74 76 78 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 2000 Kuvio 1: Hotelli- ja ravintolamyynnin määrän kehitys on yleisestä talouskasvusta huolimatta ollut vaisua parin viime vuoden aikana. A- ja B-luvin toimivien anniskeluravintoloiden myynnin arvo kasvoi STTV:n alkuvuoden tilastojen pohjalta arvioituna noin 5 %. Määrällisesti kysyntä lisääntyi 2 % myyntihintojen kohottua noin 3 %. Nousun taustalla oli pääosin ruokamyynnin suotuisa kehitys anniskelumyynnin volyymin supistuttua jonkin verran. 1 Alueelliset kehityserot anniskeluluvan omaavissa ravintoloissa käyvät ilmi Tuotevalvontakeskuksen nettiosoitteesta www.sttv.fi kohdasta Tilastot.
340 315 A- JA B-RAVINTOLOIDN MYYNTI-, KAPASITTTI- JA KÄYTTÖASTKHITYS (1980=100) 290 A SIAKASPAIKAT 265 240 215 190 165 MYYNNIN VOLYYMI 140 115 90 65 KÄYTTÖAST 40 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 2000 Lähteet: STTV, TK 3 Kuvio 2: Myynnin kasvusta huolimatta ravintolakapasiteetin käyttöaste ei ole viime vuosina noussut, sillä alan tarjonta on lisääntynyt vähintään kysynnän kasvun tahdissa. Kysynnän kasvusta huolimatta kiinteähintaisen myynnin ja asiakaspaikkojen suhteella mitattu ravintolakapasiteetin käyttöaste aleni noin 2 %, sillä tarjonta lisääntyi samaan aikaan 4 % (kuvio 2). Hotellien majoitusmyynti kasvoi Tilastokeskuksen (TK) tietojen pohjalta arvioituna arvoltaan noin 10 %. Kasvu sisälsi huonemyynnin volyymin lisäystä lähes 4 % huonehintojen noustua vajaat 6 %. Yöpymismäärinä mitaten kasvua oli 2,5 %. Suomalaisten hotelliyöpymiset lisääntyivät noin 0,5 % ja ulkomaalaisten 8,5 %. Majoitustarjonnan lisäännyttyä noin 3 % huonekäyttöaste kohosi edellisvuodesta lähes %-yksikön, ja sen tasoksi tammi-kesäkuussa muodostui runsaat 49 % (kuvio 3) 1. 80 75 HOTLLIN HUONKÄYTTÖASTN KHITYS HLSINKI 70 % 65 60 55 50 KOKO MAA 45 40 71 73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 2001 Lähteet: T K, S H R Kuvio 3: Huonekäyttöaste koko maassa on ollut kuluvana vuonna lievästi nouseva, sillä majoituskysyntä on kasvanut tarjontaa nopeammin. 1 Helsingin hotellien käyttöasteen koko maan hotellien käyttöastetta heikompaa kehitystä vuoden alkupuoliskolla selittää pääkaupungin vaimeamman kysyntäkehityksen ohella majoitustarjonnan voimakkaampi kasvu: tammi-kesäkuussa Helsingissä oli huonekapasiteettia keskimäärin noin 5,5 % edellisvuotista enemmän huonekysynnän kasvun jäätyä 2 %:iin.
2.1.2 Tuleva kehitys Ns. keskiolutpaikkojen (C-luvat) myyntikehitys on ollut sekä arvoltaan että volyymiltaan miinusmerkkistä. Koska kuitenkin tarjonta on tällä sektorilla supistunut kysyntääkin jyrkemmin, on kapasiteetin käyttöaste ollut keskimäärin jonkin verran nouseva. Pikaruokaravintoloiden ja kahviloiden myynti on arvoltaan keskimäärin lähes polkenut paikoillaan ja volyymiltaan supistunut. Toisaalta myös tarjonnan kasvu näyttää sektorilla taittuneen 3. Henkilöstöravintolatoiminnassa olemassa olevien toimipaikkojen myyntikehitys on vastannut likimäärin koko hotelli- ja ravintola-alan yleistä kasvuvauhtia. Yritysten ruokapalvelujen ulkoistamisen myötä sektorilla on kuitenkin päästy alan keskimääräisen kehityksen ylittäneeseen myynnin nousuun. Yleisten talousnäkymien taustaa vasten on arvioitavissa, että alan myynnin nousuvauhti tulee ainakin jossain määrin hidastumaan loppuvuoden aikana. 4 Vaimenevan yleisen talouskehityksen vastapainona mm. tuloveron alennusten siivittämä kotitalouksien ostovoiman nousu luo perustaa alan myynnin jonkinasteiselle kasvulle vuoden loppukuukausina. Mikäli kuluttajien luottamus tulevaan talouskehitykseen säilyy yleisten näkymien synkkenemisestä huolimatta kohtuullisella tasolla, on se omiaan edesauttamaan ostovoiman kasvun realisoitumista hotelli- ja ravintolapalveluiden kulutuksen kasvuna. Kuluttajien tuloista ja ajankäytöstä kilpailevat kuitenkin enenevässä määrin myös muut vapaa-ajan rahankäyttökohteet, joten hotelli- ja ravintolapalveluiden kysynnän kasvu saattaa jatkossakin jäädä kulutuksen yleistä kehitystä hitaammaksi. Nousevakaan kysyntäkehitys ei kuitenkaan edelleenkään yksin takaa sitä, että alan kapasiteetin keskimääräinen käyttöaste olisi jatkossakaan juuri kasvava. On nimittäin mahdollista, että tarjonnan lisääntyminen alan keskeisillä sektoreilla jatkuu lähes kysynnän nousun tahdissa. 2.2 Kustannukset ja kannattavuus Alan ainekäyttökustannusten hintakehitys on ollut alkuvuoden aikana keskimäärin melko vaimeaa, joskin ruoan raaka-ainehintojen nousuvauhti on viime kuukausina ollut kiihtymään päin. Alkoholijuomien ja ruoan raaka-aineiden tukkuhinnat kohosivat vuoden alkupuoliskolla keskimäärin vain noin 2 % edellisvuodesta. 3 Viiden suurimman pikaruokaravintolaketjun yhteenlaskettu myynti kasvoi tammi-kesäkuussa arvoltaan 0,4 %, mutta supistui volyymiltaan 3,6 %. Toimipaikkoja niillä oli vuoden puolivälissä 2,3 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. 4 Selvintä hidastuminen tullee olemaan vientikysynnästä eniten riippuvaisessa majoituskysynnässä, jonka ensimmäisen vuosineljänneksen voimakas kasvu on toisella vuosineljänneksellä tasaantunut. 4
Y ritykset 450 400 350 300 250 200 150 112 100 KONKURSSIIN HATTUJN YRITYSTN JA UHANALAISIKSI JOUTUNIDN TYÖPAIKKOJN MÄÄRÄ HOTLLI- JA RAVINTOLA- ALALLA 123 96 317 Henkilöstö (käyrä) 155 400 411 368 326 325 Y ritykset (pylväät) 267 228 192 198 Henkilöstö 5000 4500 4000 3500 3000 2500 155 2000 1500 1000 5 50 500 0 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 2000 2001 0 Lähteet: TK, Kuvio 4: Alan kannattavuuskehityksestä kertoo osaltaan konkurssiin haettujen yritysten määrän kehitys, jonka trendi on jo pitkään ollut laskeva.. Työn hinta nousi noin 3 %. Työvoimakustannusten kautta tulevia hintapaineita ei kuitenkaan viime vuodesta poiketen pienentänyt tuottavuuden kohoaminen, minkä seurauksena yksikkötyökustannusten kasvu lienee myös ollut noin 3 %. Liikehuoneistojen vuokrien nousuvauhti on ilmeisesti säilynyt lähellä viimevuotista 4 %:a. Myyntihintojen nousua jonkin verran vaimeampi kustannuskehitys merkitsi kapasiteetin käyttöasteen lievästä laskusta huolimatta alan keskimääräisen kannattavuuden säilymistä likimäärin viime vuoden tasolla, joskin sektoreiden ja alueiden väliset erot ovat myös tältä osin olleet huomattavat. Kannattavuuden kehityksestä kertoo osaltaan konkurssikehitys: tammi-kesäkuussa konkurssiin haettiin alan yrityksiä 21 % edellisvuotista vähemmän. Konkurssien vuoksi uhanalaisiksi joutuneiden työpaikkojen määrä supistui samaan aikaan lähes 30 % (kuvio 4). 2.3 Työllisyys ja tuottavuus Alan työtunteina mitattu työpanos kasvoi vuoden alkupuoliskolla arviolta vajaan prosentin edellisvuodesta. T H T Y J N T Y Ö T U N T I N M Ä Ä R Ä N K H IT Y S (1980=100) 120 115 110 105 HO TLLI- JA RAVINTO LA-ALA 100 K O K O K A N S A N T A L O U S 95 90 85 80 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 2000 2001 Lähteet: TK, Kuvio 5: Hotelli- ja ravintolapalveluiden kysynnän kasvun hidastuminen on heijastunut myös alan työpanokseen, jonka nousu näyttää viime vuodesta lähtien taittuneen.
Myynnin volyymin ja tehtyjen työtuntien suhteella mitattu työn tuottavuus polki näin ollen lähes paikoillaan. 6 8 1 TYÖN TUOTTAVUUDN VUOSIMUUTOKST HOTLLI- JA RAVINTOLA-ALALLA 6 4 2 0-2 -4-6 73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 2001 1 Kiinteähintainen myynti / tehdyt työtunnit Lähteet: STTV, TK, 3 Johtopäätöksiä Kuvio 6: Hotelli- ja ravintola-alan tuottavuus on tänä vuonna säilynyt lähes viimevuotisella tasolla. Hotelli- ja ravintolapalveluiden kysyntäkehitys jatkui lievästi nousevana, mutta viime vuodesta hidastuneena kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Ostovoiman kasvun vaikutukset olivat nähtävissä majoitustoiminnan lisäksi pääasiassa ruokamyynnissä, kun taas anniskelumyynnin arvossa ei tapahtunut muutosta edellisvuodesta. Myyntihintakehityksen alittanut kustannusten nousu heijastui positiivisesti alan kannattavuuteen, jonka paranemista kapasiteetin käyttöasteen lievä lasku kuitenkin osin jarrutti. Työn kysyntä säilyi likimäärin viime vuoden tasolla tuottavuuskehityksen poljettua lähes paikoillaan. Yleisten talousnäkymien pohjalta on arvioitavissa, että alan palveluiden kysyntäkehitys tulee edelleen hidastumaan vuoden loppukuukausina. Alan työpanos säilynee korkeintaan viime vuoden tasolla. Palveluiden kysynnän muutos 2002 riippuu ratkaisevalla tavalla tällä hetkellä varsin epävarmalla pohjalla olevien yleisten talousnäkymien toteutumisesta. Suuria muutoksia kuluvan vuoden kehitykseen ei liene kuitenkaan odotettavissa. Yhteyshenkilö: tutkimuspäällikkö Heikki Lankinen, puh. (09) 6220 2037 tai 050 544 8311
7