Suhdanne 2/2011 MATKAILU- JA RAVINTOLA-ALAN KEHITYSNÄKYMÄT. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

Transkriptio

1 Suhdanne 2/2011 MATKAILU- JA RAVINTOLA-ALAN KEHITYSNÄKYMÄT Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

2 2 Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Matkailu- ja ravintola-alan näkymät 1 Yleinen talouskehitys Suomen toipuminen vuoden 2009 syvästä taantumasta jatkuu. Kansantalouden kokonaistuotannon volyymi lisääntyi viime vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 3,1 prosenttia edellisvuodesta ja kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa 5,5 prosenttia vuotta aiemmasta.. Kasvua on edesauttanut erityisesti vientikysynnän elpyminen, mutta myös yksityinen kulutus ja investoinnit ovat olleet nousussa. Suotuisan kehityksen ennakoidaan jatkuvan tänä ja ensi vuonna. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan tänä vuonna noin 3,5 prosenttia ja 2012 lähes yhtä paljon. Yksityisen kulutuksen määrä kasvoi kotitalouksien ostovoiman nousun myötä 2,6 prosenttia viime vuonna. Tänä vuonna yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan noin 2,5 prosenttia, vaikka kotitalouksien reaalinen ostovoima tuskin lainkaan lisääntyy. Taustalla on säästämisasteen ennakoitu lasku luottamuksen suotuisaan talouskehitykseen lisääntyessä. Vuonna 2012 yksityisen kulutuksen kasvuvauhdin arvioidaan jatkuvan likimäärin kuluvan vuoden kaltaisena. Myös työn kysyntä kääntyi viime vuonna nousuun. Tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 2010 runsaan prosentin. Bkt:n ja tehtyjen työtuntien suhteella mitattu kansantalouden työn tuottavuus kohosi edellisvuoden lähes 4 prosentin sukelluksen jälkeen 2 prosenttia Työttömyysaste oli viime vuonna 8,4 prosenttia. Tänä vuonna sen ennakoidaan alenevan vajaaseen 8 prosenttiin, mistä se supistunee ensi vuonna noin 7 prosenttiin. Kuluttajahintaindeksillä mitattu inflaatio voimistui viime vuonna edellisvuoden nollakehityksestä runsaaseen prosenttiin. Tänä vuonna hintojen nousun ennakoidaan kiihtyvän mm. veromuutosten ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen kallistumisen myötä noin 3,5 prosenttiin. Vuonna 2012 hintojen arvioidaan kohoavan noin 2,5 prosenttia kuluvasta vuodesta. Palkansaajien ansiotasoindeksi kohosi viime vuonna 2,5 prosenttia edellisvuodesta. Tänä vuonna nousuvauhdin ennakoidaan jatkuvan likimäärin viime vuoden kaltaisena. Ensi vuonna ansiotason arvioidaan kohoavan noin 3 prosenttia kuluvasta vuodesta.

3 3 2 Matkailu- ja ravintola-alan kehitys Myynti ja käyttöaste Toteutunut kehitys Matkailu- ja ravintola-alan kokonaismyynnin arvo kasvoi 2010 noin 1,5 prosenttia vuotta aiemmasta 2. Alan palveluiden kysyntä (= myynnin määrä) kohosi vajaan prosentin myyntihintojen noustua hieman yli 0,5 prosenttia 3. Koska myös alan tarjonta lievästi kasvoi, säilyi kapasiteetin käyttöaste jokseenkin edellisvuoden tasolla. Sektoreittain ja etenkin alueittain 4 kehityksessä oli osin tuntuviakin eroja. Viime vuoden toisella puoliskolla muun muassa ravintolaruoan alvalennuksen myötä piristynyt kysyntäkehitys on edelleen vauhdittunut kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa, jolloin kasvua myynnin arvossa oli noin 4 prosenttia 5. Volyymissa nousua oli vieläkin enemmän eli noin 4,5 prosenttia ruokatarjoilun alv:n alentamisen painettua keskimääräisen myyntihintakehityksen negatiiviseksi Hotelli- ja ravintola-alan myynnin volyymin ja kansantalouden kokonaistuotannon kehitys (1972 = ) HR-ala BKT E Lähteet: TK, Valvira, MaRa Kuvio 1: Hotelli- ja ravintolapalveluiden kysyntä taittui vuosien nopean kasvun jälkeen 2008 laskuun, joka taantuman syvenemisen myötä selvästi jyrkentyi Yleisen talouskehityksen piristyminen sekä ravintolaruoan alv:n aleneminen käänsivät myynnin volyymin viime vuonna nousuun, jonka ennakoidaan jatkuvan tänä ja ensi vuonna. 1 Matkailu- ja ravintola-alaan ei ole tässä luettu mukaan liikennettä eikä matkatoimistoja. 2 Vastaava liikevaihdon muutos oli Tilastokeskuksen mukaan 3,4 %. Ero suhteessa myynnin arvon muutokseen selittyy alv:n muutoksilla Myyntihintojen muutos 2010 vuotta aiemmasta oli alan keskeisimpien myyntikomponenttien osalta Tilastokeskuksen majoitustilaston ja kuluttajahintaindeksin (KHI) mukaan seuraava: majoitus -1,1 %, ruoka- ja alkoholittomat juomat -0,4 % ja alkoholi 4,8 %. 4 Alueelliset kehityserot anniskeluluvin toimivissa ravintoloissa 2010 käyvät ilmi Valviran nettiosoitteesta kohdasta Alkoholi/Tilastot. 5 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon muutos tammi-helmikuussa 2011 oli Tilastokeskuksen mukaan 10,0 %, mikä vastaa 5,7 %:n muutosta myynnin arvossa. 6 Myyntihintojen muutos tammi-maaliskuussa 2011 vuotta aiemmasta oli Tilastokeskuksen mukaan seuraava: majoitus 2,3 %, ruoka- ja alkoholittomat juomat -1,7 % ja alkoholi 1,3 %.

4 4 Anniskeluravintoloiden myynnin arvo kasvoi Valviran seurannan mukaan viime vuonna 1,7 prosenttia edellisvuodesta. Määrällisesti myynti polki lähes paikallaan myyntihintojen kohottua noin 1,5 prosenttia. 7 Kiinteähintaisen myynnin ja asiakaspaikkojen suhteella mitattu ravintolakapasiteetin käyttöaste säilyi likimäärin edellisvuoden tasolla. Anniskeluravintoloiden viime vuoden loppupuoliskolla vauhdittunut kysyntäkehitys on jatkunut likimäärin samanlaisena kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin myynnin arvo kohosi runsaat 4 prosenttia 8 ja volyymi 5 prosenttia vuotta aiemmasta. Hotelli- ja ravintola-alan myynnin arvon ja volyymin muutokset ,0 4,5 Muutos (%) vuotta aiemmasta ,1 1,5 0,8 Arvo Volyymi , Lähteet: TK, Valvira, MaRa Kuvio 2: Vuoden 2009 sukelluksen jälkeen hotelli- ja ravintola-alan myynti kääntyi viime vuonna lievään nousuun, joka on voimistunut kuluvan vuoden alkukuukausina. Alkoholi- ja muun myynnin (lähinnä ruokamyynnin) kehityksessä oli selvää hajontaa etenkin volyymissa. Anniskelumyynnin arvo kasvoi 3 prosenttia ja volyymi runsaat 1,5 prosenttia hintojen noustua vajaat 1,5 prosenttia. Muussa myynnissä arvon muutos oli 5 prosenttia, ja kun hinnat olivat 2 prosenttia alemmat kuin vuotta aiemmin, kohosi volyymi noin 7 prosenttia. 7 Valviran mukaan alkoholitoimitukset ravintoloille absoluuttialkoholina vähenivät ,8 % edellisvuodesta. Myymälämyynnissä pudotusta oli 1,7 % ja koko tilastoidussa kulutuksessa 2,0 %. 8 Vastaava liikevaihdon muutos oli lähes 9 %. Kehityseron myynnin arvon ja liikevaihdon välillä selittävät vertailuajanjaksona tapahtuneet alv-muutokset.

5 5 Ruoka-, alkoholi- ja majoitusmyynnin volyymikehitys matkailu- ja ravintola-alalla (1989=) Majoitus Ruoka Alkoholi E 2012 E Lähteet: TK, Valvira, MaRa Kuvio 3: Matkailu- ja ravintola-alan kysynnän kolmesta pääkomponentista majoitus ja ruoka kääntyivät jo viime vuonna nousuun, joka jatkuu kuluvana ja ensi vuonna. Myös alkoholijuomien kysynnässä on tapahtunut vuosikausia jatkuneen laskun jälkeen vuoden 2011 alkukuukausina lievä käänne ylöspäin. Hotellien majoitusmyynnin arvo kasvoi viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan noin 3,5 prosenttia edellisvuodesta. Myydyillä huonevuorokausilla mitattu majoitusmyynnin määrä lisääntyi noin 4,5 prosenttia huonehintojen alennuttua runsaan prosentin. Huonekapasiteetin käyttöasteeksi muodostui runsaat 51 prosenttia, mikä on noin 2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Huonetuotto käytettävissä ollutta huonetta kohden (revpar) kasvoi runsaat 3 prosenttia. Huonetarjonnassa oli vajaan puolen prosentin nousu edellisvuodesta. 9 9 Ruotsin hotellien majoitusmyynnin arvo kasvoi 2010 noin 8,5 %. Huonemyynnin määrä lisääntyi lähes 6 % huonehintojen noustua noin 2,5 %. Huonekäyttöaste kohosi edellisvuoden 48 %:sta 50 %:iin. Revpar kasvoi noin 6 % huonetarjonnan lisäännyttyä runsaat 2 %.

6 6 Anniskeluravintoloiden myynnin arvon, hintojen ja volyymin muutokset tammi-maaliskuussa ,0 Muutos (%) viime vuodesta 7,0 5,0 3,0 1,0 3,0 1,3 Arvo Hinta Volyymi 1,7 5,0 7,1 4,2 5,0-1,0-3,0-2,0 Alkoholi Ruoka ja muu Yhteensä -0,8 Lähteet: Valvira, Tilastokeskus Kuvio 4: Anniskeluravintolapalveluiden kysyntäkehityksessä on ollut kuluvan vuoden alkukuukausina selvä ero tuoteryhmien välillä. Etenkin ruokamyynnin volyymi on kasvanut tuntuvasti viimekesäisen alv-laskun myötä alentuneiden hintojen vauhdittamana. Hotellien majoituskysynnän nousua jarrutti ulkomaalaisten yöpymisten runsaaseen 2 prosenttiin jäänyt lisääntyminen. Suomalaisten yöpymisissä oli nousua noin 5,5 prosenttia. Yhteensä hotelliyöpymiset kasvoivat viime vuonna noin 4,5 prosenttia. Hotellien yöpymismääräkehitys (1990=) Yhteensä Suomalaiset Ulkomaalaiset Lähde: Tilastokeskus, MaRa. Kuvio 5: Hotellien majoitusmyynnin kasvun veturina on ollut pitkällä aikavälillä etenkin vientikysyntä eli ulkomailta Suomeen suuntautuva matkailu. Vuonna 2009 se kuitenkin kääntyi kotimaista kysyntää selvästi tuntuvampaan laskuun. Lasku taittui 2010 nousuksi, joka on selvästi voimistunut tänä vuonna. Kaikkiaan yöpymiset lisääntynevät tänä vuonna likimäärin viimevuotista vauhtia.

7 7 Majoituskysynnän kasvua hidasti etenkin ulkomailta Suomeen suuntautuva liikematkailu, joka supistui lievästi. Kasvua kiihdyttävään suuntaan vaikutti puolestaan etenkin suomalaisten vapaa-ajan yöpymisten 5,5 prosentin kasvu. Kehitysero vapaa-aika- ja liikematkailuyöpymisten välillä kuitenkin supistui vuoden loppua kohden. 145 Hotellien huonehintojen, käyttöasteen ja revparin kehitys (1999=) Revpar Huonehinnat Käyttöaste Lähteet: TK, MaRa Kuvio 6: Vielä viime vuonna huonetuotto käytettävissä ollutta huonetta kohden (revpar) kasvoi yksinomaan kapasiteetin käyttöasteen nousun ansiosta, sillä huonehintakehitys oli tuolloin edellisvuoden tapaan laskeva. Kuluvan vuoden alkukuukausina nopeutuneen revpar-kehityksen taustalla on sekä käyttöasteen että huonehintojen kohoaminen. Majoitusmyynnin viime vuoden loppupuoliskolla vauhdittunut kehitys on jatkunut suotuisana kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin arvossa oli kasvua noin 7,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Huonehintojen käännyttyä runsaan 2 prosentin nousuun lisääntyi myynti määrällisesti noin 5 prosenttia. Huonekapasiteetin käyttöasteeksi muodostui noin 55 prosenttia, mikä on runsaat 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Huonetuotto käytettävissä ollutta huonetta kohden (revpar) kasvoi 6,5 prosenttia. Huonetarjonnassa oli prosentin nousu viime vuodesta 10. Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen alustavan arvion mukaan hissilippumyynti kasvoi päättyneellä talvikaudella 5 prosenttia vuotta aiemmasta. Runsasluminen talvi lisäsi myyntiä Etelä- ja Keski-Suomessa Pohjois-Suomen suurimpien hiihtokeskusten myynnin jonkin verran supistuttua. Huvipuistojen liikevaihto supistui viime vuonna noin 1,5 prosenttia edellisvuodesta. Kävijämäärissä oli 9,5 prosentin pudotus, joten kävijäkohtaisen liikevaihdon lisäänty- 10 Ruotsin hotellien majoitusmyynnin arvo kasvoi tammi-maaliskuussa 2011 noin 12,5 %. Huonemyynnin määrä lisääntyi 9 % huonehintojen noustua noin 2,5 %. Huonekäyttöaste kohosi edellisvuoden 42 %:sta 45 %:iin. Revpar kasvoi noin 10 % ja huonetarjonta 2,5 %.

8 8 minen kompensoi pääosin kävijämäärän vähenemisen negatiivisen vaikutuksen kokonaisliikevaihtoon.. Heikkoa kävijämääräkehitystä selittää osin viime kesän sesonkiin ajoittunut pitkä hellejakso. Hotellien huonekysynnän muutokset Pohjoismaissa 2010 ja tammi-maaliskuussa 2011 Muutos (%) ed. vuodesta 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0 11,0 Suomi 4,6 5, Ruotsi 5,9 9,0 Norja 4,1 10,3 Tanska 6,1 7,4 Lähteet: Ko. maiden tilastokeskukset, MaRa Kuvio 7: Myytyjen hotellihuoneiden määrän viime vuonna alkanut kasvu on voimistunut kaikissa Pohjoismaissa kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.. Suurimpien pikaruokaravintolaketjujen liikevaihto kasvoi 2010 noin 7 prosenttia. Myynnin arvon vastaava muutos oli noin 3,5 prosenttia määrän noustua noin 4 prosenttia. Toimipaikkoja oli runsaat 6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, joten myynnin ja toimipaikkojen määrän suhteella mitattu kapasiteetin käyttöastekehitys oli edellisvuoden tapaan laskeva. Kasvuvauhdin viime vuoden lopulla alkanut nopeutuminen jatkui kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihdon noustua runsaat 13 prosenttia vuotta aiemmasta. Vastaava myynnin arvon muutos oli 6,5 prosenttia myynnin volyymin lisäännyttyä noin 7 prosenttia. Toimipaikkojen määrä lisääntyi vajaat 4 prosenttia. Toimipaikkakohtainen volyymi kääntyi näin ollen nousuun.

9 9 260 Pikaruokaravintoloiden kysyntä-, tarjonta- ja käyttöastekehitys (1995=) Myynnin volyymi Toimipaikat Myynnin volyymi / toimipaikat Lähteet: A C Nielsen, TK, MaRa Kuvio 8: Pikaruokaravintoloiden kysyntä, jonka nousu tasaantui taantuman myötä 2009, kääntyi viime vuonna selvään nousuun, joka on voimistunut kuluvan vuoden alkukuukausina. Myös myynnin volyymin ja toimipaikkojen määrän suhteella mitattu kapasiteetin käyttöaste on ollut lievässä kasvussa tänä vuonna. Suurimpien catering-yritysten liikevaihto säilyi 2010 edellisvuoden tasolla. Liikevaihdon muutos oli henkilöstöravintoloissa -0,5 prosenttia, oppilaitoksissa 2,5 prosenttia ja muussa ateriapalvelussa noin -1,5 prosenttia. Kokonaismyynti supistui arvoltaan runsaat 3,5 prosenttia ja määrältään lähes 4 prosenttia. Catering-yritysten liikevaihdon kehitys (2004=) Henkilöstöravintolat Oppilaitokset Muu ateriapalvelu YHTEENSÄ Lähde: MaRan seuranta Kuvio 9: Catering-yritysten liikevaihdon selvä lasku 2009 tasaantui viime vuonna ja kääntyi kuluvan vuoden alkukuukausina nousuun. Sektorin sisällä kehityksessä oli kuitenkin selviä eroja.

10 Tuleva kehitys Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihto kasvoi 5 prosenttia. Liikevaihdon muutos oli tuolloin henkilöstöravintoloissa runsaat 5,5 prosenttia, oppilaitoksissa hieman yli 0,5 prosenttia ja muussa ateriapalvelussa vajaat 9,5 prosenttia. Kokonaismyynnin arvossa oli alv-alennuksen myötä kuitenkin laskua noin 2 prosenttia. Myyntihintojen muutoksen huomioon ottaen myynnin määrä lisääntyi runsaan prosentin. Yleisten talousnäkymien, veromuutosten sekä EK:n suhdannebarometrin 11 tulosten perusteella on arvioitavissa, että alan palveluiden kysyntä tulee kuluvana vuonna melko selvästi lisääntymään viime vuodesta. Ensi vuonna kysynnän kasvu jatkuu jonkin verran tämänvuotista hitaampana. Ravintoloiden ja kaupan ruokamyynnin volyymikehitys (1990=) Kaupparuoka Ravintolaruoka E Lähteet: TK, PTY, Valvira, MaRa Kuvio 10: Ruoan ravintolatarjoilun alv:n jääminen 22 %:iin kaupparuuan alv:n alennuttua 12 %:iin vauhditti entisestään ravintolaruokailun taantuman myötä alkanutta sukellusta syksystä 2009 viime vuoden puoliväliin asti, jolloin ruokatarjoilun alv laski 13 %:iin eli samalle tasolle kaupparuoan kanssa. Viime vuoden loppupuoliskolla lasku kääntyi selväksi nousuksi, joka jatkuu kuluvana vuonna. Alan kysyntänäkymien arviointia vaikeuttaa edelleen kuluttajien taloudelliseen käyttäytymiseen liittyvä epävarmuus. Vaikka ostovoiman ennakoidaan tänä vuonna polkevan paikallaan, saattaa kotitalouksien säästämisasteessa tapahtua nousua tai laskua, mikä tarkoittaisi yksityisen kulutuksen ostovoiman muutoksesta poikkeavaa kehitystä. Yleisten talousennusteiden mukaan säästämisasteen ennakoidaan tänä vuonna pikemminkin alenevan kuin nousevan, mikä mahdollistaisi kulutuksen kasvun jatkumisen. Ravintolaruokailua vauhdittaa ruokatarjoilun arvonlisäveron viime heinäkuun alussa tapahtunut alentaminen. Ravintola- ja kaupparuoan veroneutraliteetin toteutuminen loi ravintoloille selvän kasvuimpulssin, jonka vaikutukset ovat olleet nähtävissä jo viime 11 Toukokuussa julkaistun barometrin mukaan hotelli- ja ravintola-alan lähikuukausien suhdanneodotuksia mittaava saldoluku oli 45 sen oltua helmikuussa 23. Saldoluku saadaan vähentämällä suhdanteiden paranemista ennakoineiden vastausten prosenttiosuudesta suhdanteiden heikkenemistä ennakoineiden vastausten osuus.

11 11 vuoden loppupuoliskolla. Kun yleisen talouskasvun ennakoidaan säilyvän suhteellisen voimakkaana myös ensi vuonna, tulee ravintolaruoan kysynnän kasvu jatkumaan Mahdolliset alkoholiveron korotukset olisivat omiaan painamaan kuluvan vuoden alkukuukausina lievästi piristynyttä anniskelukulutusta alaspäin. 104 Ravintola- ja kaupparuoan hintakehitys kuukausittain (tammi 2009 = ) 102 Ravintola 98 Kauppa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo Lähteet: Tilastokeskus, MaRa syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti Kuvio 11: Ruoan ravintolatarjoilun veronlasku näkyi selvästi kuluttajahintaindeksissä viime heinäkuussa, jolloin ravintolaruoan hintataso aleni noin 5 prosenttia kesäkuusta. Välitön hintavaikutus muodosti lähes neljä viidesosaa tuolloin syntyneestä laskennallisesta hinnanalennusvarasta. Heinäkuun jälkeen raaka-aineiden kallistuminen on näkynyt etenkin kauppa- mutta myös ravintolaruoan myyntihintojen selvänä nousuna. Majoituskysynnässä kasvu jatkuu. Myös huonehintojen nousun on syytä olettaa jatkuvan tänä ja ensi vuonna. Viime vuonna vapaa-ajan matkailukysyntää hitaammin lisääntynyt liike- ja kokousmatkailukysyntä on vauhdittunut nousuun, joka ylittää tänä vuonna vapaa-aikana tapahtuvan majoituskysynnän kasvun. Cateringyritysten tulevaan myyntikehitykseen vaikuttaa yleisen talouskehityksen ohella se, millä vauhdilla julkisia ruokapalveluita jatkossa ulkoistetaan. Kuntien talousahdinko saattaa osin vauhdittaa palveluiden ostamista alan yrityksiltä, joka toistaiseksi on edennyt selvästi ennakko-odotuksia hitaammin. Toisaalta henkilöstöravintolat näyttävät olevan pääsemässä tänä ja ensi vuonna mukaan ruokaverotuksen harmonisoinnista seuraavaan ruokapalveluiden kysynnän kasvuun, jota paitsi ne muista ravitsemistoiminnan sektoreista poiketen vielä viime vuonna jäivät. Pikaruokaravintolatoiminnassa ruokatarjoilun veronalennuksella ei ollut yhtä merkittävää kysyntää lisäävää vaikutusta kuin muilla verollisilla ruokapalvelusektoreilla. Niiden myynnistä keskimääräistä suurempi osuus on noutoruoan myyntiä, jonka alv kohosi prosenttiyksikön viime heinäkuun alussa.

12 12 Verottomaan ateriapalvelutoimintaan kuten korkeakouluopiskelijoille tapahtuvaan ruokamyyntiin heinäkuun alv-muutos aiheutti lievän hinnankorotuspaineen. Kysyntänäkymät tällä sektorilla riippuvat mm. siitä, miten ateriatukea ja opintotukea yleisemminkin jatkossa kehitetään. Kuluvan vuoden alussa toteutunut ateriatuen nousu on kysyntävaikutukseltaan positiivinen, mutta se ei kompensoi näihin ateriahintoihin viime vuosina kertynyttä kustannuspainetta. 12 Hotelli- ja ravintolahintojen muutos vanhoissa EU-maissa ja Virossa huhtikuusta 2010 huhtikuuhun ,0-1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 % ISO-BRITANNIA VIRO ITÄVALTA BELGIA LUXEMBURG HOLLANTI RUOTSI TANSKA EU 27 ITALIA ESPANJA SAKSA RANSKA PORTUGALI KREIKKA SUOMI IRLANTI -0,7 0,5 0,7 1,0 1,4 2,2 2,0 1,8 1,7 2,6 2,5 2,5 2,5 3,0 2,9 4,1 4,3 Lähteet: Eurostat, MaRa Kuvio 12: Ruokatarjoilun veromuutoksen vaikutus on nähtävissä myös EU:n tilastokeskuksen Eurostatin kokoamista tilastoista, joiden mukaan Suomi oli huhtikuussa 2011 hotelli- ja ravintolahintojen vuosimuutoksella mitattuna vanhojen EU-maiden häntäpäässä. 2.2 Kustannukset ja kannattavuus Tilastokeskuksen kuluvan vuoden helmikuuhun kohdistuneen seurannan mukaan ruoan raaka-aineiden verolliset 13 tukkuhinnat nousivat 4,6 prosenttia vuotta aiemmasta. Tälle vuodelle ennakoidaan yleisesti raaka-ainehintojen nousun voimistumista. Alkoholin tukkuhinnat olivat viime vuoden lokakuussa Tilastokeskuksen seurannan mukaan keskimäärin 2,5 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Alan ansiotaso nousi Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan viime vuonna 2,7 prosenttia vuotta aiemmasta. Myös työn kokonaishinnan voi arvioida kohonneen likimäärin samassa suhteessa työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen säilyessä nettomääräisesti lähes ennallaan. Työn tuottavuuden käännyttyä samaan aikaan noin 3,5 prosentin kasvuun tapahtui yksikkötyökustannuksissa lievää alenemista edellisvuodesta. 12 Korkeakouluravintoloiden säännöstelyn alaisia opiskelijahintoja on voitu viimeksi korottaa elokuun alussa 2008, jolloin purettiin kyseisen vuoden helmikuuhun mennessä kertyneitä kustannuspaineita. Sen jälkeen tapahtunut, keskimäärin noin 8 %:n kustannusnousu on jäänyt kokonaisuudessaan kompensoimatta. 13 Vastaava verottomien tukkuhintojen muutos oli 3,7 %, sillä alv-kanta nousi tarkasteluperiodin aikana 12 %:sta 13 %:iin.

13 13 Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa alan ansiotaso oli TK:n ennakkotietojen mukaan 1,4 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Tänä vuonna työn hinnan nousuvauhti asettunee runsaaseen 2 prosenttiin, mikä ennakoidun työn tuottavuuden kasvun seurauksena johtaa yksikkötyökustannusten pysymiseen lähellä viime vuoden tasoa. Työn hinnan ja yksikkötyökustannusten vuosimuutokset hotelli- ja ravintola-alalla 8,0 7,0 6,0 Työn hinta Yksikkötyökustannukset 5,0 4,0 % 3,0 2,0 1,0 0,0-1, E Lähteet: TK, MaRa Kuvio 13: Työn tuottavuuden aleneminen yhdistyneenä työn hinnan kohoamisen voimistumiseen johtivat yksikkötyökustannusten nousun selvään kiihtymiseen Viime vuonna yksikkötyökustannukset alenivat, sillä työn tuottavuus kohosi työn hintaa nopeammin. Kuluvan vuoden alkukuukausina yksikkötyökustannusten lievä lasku on jatkunut. Liikehuoneistojen vuokrat kohosivat viime elokuussa MaRan vuokratutkimuksen mukaan prosentin vuotta aiemmasta. Myyntituotto- ja kustannuskehityksen vertailu viittaa alan keskimääräisen kannattavuuden kohentumiseen viime ja kuluvana vuonna. Sektoreiden, alueiden ja etenkin yritysten väliset erot ovat kuitenkin huomattavat. Raaka-aineiden verollisten tukkuhintojen muutokset helmikuusta 2010 helmikuuhun 2011 Muutos (%) -2,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 Leipomo- ja myllytuotteet 0,0 Leivät ja leivonnaiset 6,1 Lihat 4,4 Kalat 14,5 Maitotuotteet ja munat 1,1 Öljyt ja margariinit 5,1 Vihannekset, juurekset ym. -1,6 Pakastevihannekset 8,3 Kahvi,sokeri, mausteet 7,2 Virvoitusjuomat 8,6 YHTEENSÄ 4,6 Lähde: Tilastokeskus Kuvio 14: Raaka-ainehintaseuranta osoittaa hintakehityksen etenkin kalojen, virvoitusjuomien sekä pakastevihannesten selvän kallistumisen myötä voimistuneen. Tukkuhintojen nousukehityksen ennakoidaan kuluvan vuoden aikana edelleen kiihtyvän.

14 14 Konkurssiin haettujen hotelli- ja ravintolayritysten määrä oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 211 eli 15 prosenttia edellisvuotista korkeampi. Niiden vuoksi uhanalaisten työpaikkojen määrä kasvoi 22 prosenttia. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa alan konkurssien määrä kasvoi 37 prosenttia vuotta aiemmasta. Konkurssiyritysten työllistämien henkilöiden määrä aleni kuitenkin 8 prosenttia. 2.3 Työllisyys ja tuottavuus Alan palvelujen kysynnän lievästä kasvusta huolimatta työpanoskehitys jatkui vielä viime vuonna laskevana. Vähennystä tehdyissä työtunneissa joihin on arvioitu mukaan myös vuokratyöpanos - oli runsaat 2,5 prosenttia 14. Myynnin volyymin ja tehtyjen työtuntien suhteella mitattu työn tuottavuus kasvoi 2010 noin 3,5 prosenttia. 120 Tehtyjen työtuntien määrän kehitys hotelli- ja ravintola-alalla ja koko kansantaloudessa (1980=) Hotelli- ja ravintola-ala Koko kansantalous E E Lähteet: TK, Valvira, MaRa Kuvio 15: Alan palveluiden kysynnän suotuisa kehitys on alkanut heijastua myös työpanokseen, jonka kehitys on kääntynyt nousuun. Työn kysynnän kasvun ennakoidaan jatkuvan tänä ja ensi vuonna. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä työpanoksen supistuminen taittui kuitenkin jo lieväksi nousuksi, joka näyttää voimistuneen kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä alan palvelujen kysynnän kasvun kiihdyttyä tuottavuuden kasvua voimakkaammaksi. Koska työn tuottavuuden nousun voi ennakoida jatkuvan myös vuoden loppupuolella, tulee työn kysynnän kasvu jatkumaan alan palvelujen kysynnän lisääntymistä hitaampana. 14 Johtopäätös perustuu Tilastokeskuksen tuottamista hotelli- ja ravintola-alan palkkasumma- ja ansiotasoindekseistä johdettuun työpanoksen volyymimuutokseen. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus, jonka tuloksia ei voida pitää otoksen pienen koon vuoksi hotelli- ja ravintola-alan osalta tarkkoina, osoittaa pudotuksen olleen alan oman henkilökunnan osalta viime vuonna 1,6 % ja kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,7 %.

15 Työn tuottavuuden vuosimuutokset hotelli- ja ravintola-alalla Muutos (%) edellisestä vuodesta E 1 Kiinteähintainen myynti / tehdyt työtunnit Lähteet: TK, Valvira, MaRa Kuvio 16: Vuosina alan työn tuottavuus laski, sillä työpanos supistui alan palvelujen kysyntää vähemmän. Viime vuonna tuottavuus kääntyi jälleen selvään nousuun, joka on jatkunut kuluvana vuonna. 3 Johtopäätöksiä Matkailu- ja ravintolapalveluiden myynnin arvo kasvoi viime vuonna noin 1,5 prosenttia. Myyntihintojen kohottua runsaan 0,5 prosenttia lisääntyi myynnin määrä vajaan prosentin edellisvuodesta. Ravintolatoiminnan pääsektoreista parhaiten menestyivät pikaruokaravintolat, joissa sekä myynnin arvo että määrä kasvoivat osin tarjonnan selvän lisääntymisen takia - selvästi. Myös anniskeluravintoloiden ensimmäisen vuosipuoliskon negatiivinen myynnin arvon ja volyymin kehitys taittuivat toisen vuosipuoliskon selvän kasvun myötä lieväksi nousuksi Sen sijaan catering-yrityksissä oli viime vuonna pudotusta sekä myynnin arvossa että sen määrässä. Hotellien majoitusmyynti, jonka kehitys oli sekä arvoltaan että määrältään lievästi negatiivinen vielä tammi-kesäkuussa, kääntyi jyrkkään nousuun toisella vuosipuoliskolla. Alan palveluiden kysynnän selvä kasvu on jatkunut kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Myynnin arvo nousi 4 prosenttia volyymin kohottua hintojen lievästi laskiessa noin 4,5 prosenttia. Myyntikehitys oli alan sektoreista nopeinta edelleenkin pikaruokaravintoloissa, mutta myös anniskeluravintoloiden myynnin kasvu voimistui. Cateringyrityksissä jäätiin myynnin arvossa lievästi viime vuodesta, mutta volyymissa päästiin jo lievään kasvuun. Hotellien majoitusmyynnin selvä kasvu jatkui.

16 16 Vuoden 2010 alkupuoliskolle jatkunut kannattavuuden heikkeneminen taittui vuoden loppupuoliskolla nousuksi. Alan palveluiden kysynnän kääntyminen kasvuun ei kuitenkaan vielä vuositasolla 2010 johtanut työpanoksen kysynnän laskun päättymiseen, koska alentunut työn tuottavuus kääntyi viime vuonna jälleen selvään nousuun. Tammi-maaliskuussa työn kysyntä oli jo melko selvässä kasvussa. Alan palveluiden kysynnän on syytä olettaa kasvavan kuluvana vuonna viimevuotista enemmän, vaikka kotitalouksien ostovoiman ennakoidaan polkevan paikallaan. Tähän myötävaikuttaa ennakoidun säästämisasteen alenemisen lisäksi muun muassa viime vuodelta tuleva, poikkeuksellisen suuri kasvuperintö. Myös ensi vuosi näyttää alan kannalta ennakoidun yleisen talouskehityksen valossa kohtuulliselta. Kasvuvauhdin jonkinasteinen hidastuminen kuluvasta vuodesta on kuitenkin todennäköistä. Lisätietoja tutkimuspäällikkö Heikki Lankinen, puh

17 17 Abstract Development of the hotel and restaurant industry in Finland The value of sales in the hotel and restaurant industry in Finland increased by 4 per cent during the first quarter of 2011 from last year. The volume of sales or the demand of hotel and restaurant services rose by 4,5 per cent and the sales prices went down by about 0,5 per cent. The price development was negative because of lower VAT of restaurant food from the beginning of July The value of lodging sales of hotels increased by 7,5 per cent. Because the room prices rose by about 2,5 per cent the volume of room sales was about 5 per cent higher than last year. Room occupancy also rose because room supply did not increase considerably. Room occupancy was about 55 per cent over 1,5 per cent units higher than a year earlier. The sales value of licensed restaurants increased by about 4 per cent. The volume of sales rose by 5 percent because the sales prices went down by about one per cent. Occupancy of restaurant capacity increased, because the supply was only a little bigger than a year earlier. The sales value of catering firms dropped by about 2 per cent. The sales volume was, however, about one per cent higher than a year earlier, because sales prices dropped more than the value of sales. The value of fast food restaurant sales increased by 6,5 per cent. The sales volume was about 7 per cent higher than a year earlier. The profitability of the hotel and restaurant industry was a little better than a year earlier. The number of bankrupts, however, increased in the industry by 37 per cent from the previous year. During this and the next year the development of the demand in the industry is expected to be positive as a result of recovery of the Finnish economy. The occupancy rate will also go up. Labour productivity, which has gone down in , has begun to grow again. This means that the demand of labour input will not grow as fast as the demand of hotel and restaurant services.