Desember 2006 Vähemmän rahaa Pohjoiskalotin neuvostolle Pohjoismaiden ministerineuvosto haluaa ohjata rajayhte istyöorganisaatioiden toimintaa tiukemmin. Niiden toiminnan tulee selkeämmin heijastaa ministerineuvoston valitsemia strategisia painopisteitä. - Pohjoismaiden ministerineuvoston tuki rajayhteistyöorganisaati oille tulee muuttumaan. Pahimmassa tapauksessa tuki voi vähetä 20 prosentilla ensi vuonna, kertoo Paula Mikkola, sihteeri. Ensi vuoden myönnön suuruudesta päätetään joulukuussa ja se perustuu ministerineuvostossa käyttöön otettavan uuteen raportointijärjestelmään. kokouksessa keskusteltiin myös Tavoite 3 Pohjoinen - ohjelmasta. Ohjelmaehdotus esiteltiin Pohjoiskalotin uutiskirjeen numerossa 4/2006. Pohjoiskalotin neuvosto hyväksyi julkilausuman, jonka mukaan Interreg-ohjelmissa vuosina 2000 2006 luotuja rakenteita tulisi hyödyntää myös uudessa Tavoite 3 Pohjoinen ohjelmassa. ja kokemus tulee ottaa huomioon ja hyödyntää mahdollisimman laajasti, kun uuden Tavoite 3 Pohjoinen -ohjelman toteutusrakenteita suunnitellaan, julkilausumassa sanotaan. Kent Lidman Hän kertoo, että tuki, joka tänä vuonna on reilut 3,5 miljoonaa Tanskan kruunua, voi ensi vuonna supistua vajaaseen 3 miljoonaan Tanskan kruunuun. Pohjoiskalotin neuvosto katsoo, että nykyrakenteet, joissa Luulaja, Kiiruna, Rovaniemi ja Tromssa toimivat ohjelman kansallisina yhteyspisteinä, ja niihin syntynyt erityisosaaminen
Hälsoläget gott på Nordkalotten Tilanne Pohjoiskalotilla on nyt myönteisempi kuin pitkään aikaan. Näin todettiin äskettäin Haaparannalla pidetyssä kokouksessa. - Norrbottenin osalta terveystilanne on erittäin hyvä, sanoi valmisteluvaliokunnan jäsen Brynolf Tjärner. Tjärner kertoi monen suuren Pohjoiskalotilla jo toteutuneen tai suunnitteilla olevan investoinnin kääntäneen aikaisemman vaikean työmarkkinatilanteen erittäin positiiviseen kehitykseen. - Boliden suunnittelee kaksinkertaistavansa Jällivaaran ulkopuolella olevan Aitik-kaivoksen louhinnan 18 miljoonasta tonnista 36 miljoonaan tonniin vuodessa, mikä on noin viiden miljardin kruunun investointi. Hän kertoo myös, että LKAB investoi Malmikentillä noin 10 miljoonalla kruunulla ja että Haaparannalla investoidaan kahdella ja puolella miljardilla kruunulla, mm. vasta avattuun IKEA tavarataloon. Brynolf Tjärner korosti investointien johtaneen asukasluvun nousuun Norrbottenissa. - Uudet asukasluvut osoittavat noin 250 henkilön lisäystä Norrbottenissa. Lisäys on suurinta Luulajassa, Piitimessä ja Malmikentillä, hän sanoi. Kehitys ei kuitenkaan ole tasaista koko Norrbottenissa. - Toisissa kunnissa, kuten Pajalassa, Jokkmokissa ja Ylikainuussa on suuria ongelmia. Kunnissa on vanheneva väestö ja alueelta muuttaa väkeä, kertoi Bo Johansson (sdp), Älvsbyn kunnan entinen kunnallisneuvos, Norrbottenin kuntaliiton puheenjohtaja ja Pohjoiskalotin neuvoston uusin jäsen. Hän kertoi myös Ruotsiin ja Norrbotteniin odotettavista hallintouudistuksista. - Ensi vuoden helmikuussa vastuukomitea jättää esityksensä. Se voi mm. merkitä eräiden kuntien ja alueiden liitoksia. Myös uutta alueellista, suorilla vaaleilla valittua parlamenttia ollaan ehdottamassa, mutta komitea ei ota kantaa, siihen missä aluerajat kulkevat. Siitä alueet ja kunnat saavat itse sopia. Uusia ehdotuksia ollaan myös antamassa siitä, miten suurempi vastuu kotisairaanhoidosta siirtyisi maakäräjiltä kunnille, hän sanoo. Myös Suomen Lapissa kehitys on myönteistä. - Suurinta väestönkasvu on Torniossa, Rovaniemellä, Utsjoella ja Kittilässä. Uusia ehdotuksia on tehty siitä, miten kunnat voisivat lisätä yhteistyötään palvelurakenteen varmistamiseksi joillakin alueilla, mutta mitään uusia kuntaliitoksia ei ole suunnitteilla, kertoo Esko Lotvonen, Lapin liiton edustaja ja Pohjoiskalotin valmisteluvaliokunnan jäsen. Monilla elinkeinoilla menee hyvin Lapissa. - Terästeollisuudella menee Norrbottenin tilanne näyttää erittäin hyvältä, kertoi Brynolf Tjärner, joka vuoden vaihteessa ottaa hoidettavakseen Pohjoiskalotin neuvoston valmisteluryhmän puheenjohtajuuden. hyvin. Matkailuun investoidaan vahvasti. Myös kaivosteollisuudella menee hyvin. Uuden kultakaivoksen rakentaminen Kittilään käynnistyi äskettäin. Kaivosteollisuudessa on odotettavissa pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Haaparannan kokouksessa olivat mukana vasemmalta (istumassa) Toril Moan, Geir-Ketil Hansen, Paula Mikkola ja Brynolf Tjärner sekä (seisomassa vasemmalta) Birgitta Lehtinen, Aulikki Heinonen, Jorma Winter, Esko Lotvonen ja Bo Johansson. (kuva: Kent Lidman) Monissa kunnissa työttömyys on laskenut alle 10 prosentin ja siitä on kauan kun meillä oli niin alhainen työttömyys Lapissa, Esko Lotvonen sanoo. Myös liikenneyhteyksien kehittäminen on Lapissa ajankohtaista. Esimerkiksi Kolarin radan sähköistäminen ja muut juna-, lento- ja linjaautoliikenteeseen liittyvät panostukset ovat esillä. Myös Pohjoiskalotin Norjan puoleisessa osassa kehitys on ollut
positiivista. - Nordlannissa kehitys on vahvassa nousussa, työllisyys on korkea ja inflaatio alhainen. Bodö, Tromssa ja Alta kasvavat. Narvikissa investoidaan 700 miljoonalla kruunulla. Siellä satsataan myös Tekniseen korkeakouluun, kertoo Geir-Ketil Hansen (vas.) Nordlannin maakuntahallinnon edustaja, joka toimi puheenjohtajana Haaparannan kokouksessa. Hän kertoi myös, että Pohjois-Norjassa alueellisesti eriytettyjen työnantajamaksujen käyttöönotto on jälleen ajankohtaista. Yksi erityinen huolenaihe on kuitenkin se, että rannikkopuolustusta ollaan supistamassa vahvasti koko Norjassa ja Pohjois- Norja voi kärsiä tästä erityisesti. - Nyt keskustellaan siitä kuinka paljon rannikkopuolustusta pitäisi pienentää. Leikkaukset voivat olla isoja pohjoisessa, Geir-Ketil Hansen sanoo. Pohjois-Norjassa uskotaan kuitenkin paljon itä-länsisuuntaisiin kuljetuskäytäviin tehtäviin panostuksiin. - Tavaraa kuljetettaisi Kiinasta Venäjän, Ruotsin ja Norjan läpi Yhdysvaltoihin, Geir-Ketil Hansen kertoo. Ruotsin tapaan myös Norjassa ollaan uuden aluereformin edessä. Nykyisestä 19 alueesta tehtäisi 6 tai 7 aluetta. - Monet haluavat uutta aluereformia, mutta kukaan ei halua alueiden yhdistymistä eikä kukaan ole yksimielinen uusista rajoista. Uudistusehdotusta odotetaan joulukuussa, Geir-Ketil Hansen sanoo. Bodön korkeakoulu on 19 muun korkeakoulun kanssa käydyssä kilpailussa nimetty taiteen ja kulttuurin kansalliseksi osaamiskeskukseksi. - Tämä on suuri edistysaskel Bodön korkeakoululle, joka myös saa oikeuden käyttää nimitystä yliopisto. Pohjois-Norja panostaa vahvasti myös kulttuuriin, koulutukseen, liikenneyhteyksiin ja matkailuun, Geir-Ketil Hansen kertoo. Kent Lidman Pohjoiskalotin neuvosto näkyvämmäks - Meidän täytyy tehdä työ näkyvämmäksi. Tästä ovat valmisteluvaliokunnan puheenjohtajuuskautensa päättävä Toril Moan ja uutena aloittava puheenjohtaja Brynolf Tjärner yksimielisiä. Norja on toiminut Pohjoiskalotin neuvoston puheenjohtajana kahden viime vuoden ajan. Vuodenvaihteessa puheenjohtajuus siirtyy Ruotsiin kahdeksi seuraavaksi vuodeksi. puheenjohtajana aloittaa silloin Norrbottenin läänin maaherra Per- Ola Eriksson. Toril Moania kiitettiin neuvoston Haaparannalla pidetyssä kokouksessa loppuun saatetusta työstä Pohjoiskalotin valmisteluvaliokunnan puheenjohtajana. Mihin puheenjohtajakautensa asiaan hän on tyytyväisin? - Pohjoiskalottialueiden toimistojen sijoittuminen lähelle toisiaan Brysselissä ja niiden välinen tiivis yhteistyö ovat tärkeitä asioita, joihin uskon paljon. Se antaa pohjoiskalottityölle äänen Euroopassa. Olemme myös panostaneet paljon kulttuuriin, esimerkiksi Narvikissa lokakuussa järjestettyyn isoon kulttuuritapahtumaan, hän sanoo. Toril Moanin mielestä monet muutkin satsaukset ovat olleet tärkeitä. - Esimerkkinä voi mainita Luulajan ja Tromssan välisen poikkilentoyhteyden kehittäminen, johon Pohjoiskalotin neuvosto osallistui. Bodön Ilmailumuseo on käynnistänyt yhteistyön Luulajan kanssa uuden interaktiivisen näyttelyn rakentamiseksi. Norjan ja Ruotsin välisen digitaalisen unionin rakentaminen on antanut meille yhteisen laajakaistaverkk orakenteen, joka monella tavoin tulee helpottamaan yhteyksiä Pohjoiskalotilla, hän sanoo. Tulevaisuutta ajatellen on Toril Moanin mielestä tärkeää myös Tavoite 3 Pohjoinen -ohjelmatyö. Toril Moan jättää vuodenvaihteessa tehtävänsä valmisteluvaliokunnan puheenjohtajana Brynolf Tjärnerille. Molempien mielestä on tärkeä tehdä työ näkyvämmäksi. (kuva: Kent Lidman) - Pohjoiskalotin neuvostolla on tässä työssä ollut tärkeä tehtävä laatia ohjelmaehdotus, joka nyt on menossa eteenpäin kunkin maan hallituksille ja EU-komissiolle, hän sanoo. työstä tiedottaminen on kysymys, jota Toril Moan ja tuleva puheenjohtaja Brynolf Tjärner pitävät keskeisenä.- Olemme pyrkineet ankkuroimaan tiedottamisen enemmän paikalliseksi, Toril Moan kertoo. - On tärkeä saada Pohjoiskalotin neuvoston työ näkyväksi. Per- Ola Eriksson tulee neuvoston puheenjohtajana toiminaan aktiivisesti niin, että paikalliset poliitikot kussakin osassa aluetta tulevat aktiivisimmiksi pohjoiskalottiy hteistyössä, Brynolf Tjärner sanoo. Hänen mielestään Pohjoiskalotin neuvostolla on myös tärkeä tehtävä tulevissa Tavoite 3 Pohjoinen - hankkeissa. - Olemme osallistuneet uuden ohjelman työstämiseen ja nyt voimme toimijoina osallistua ohjelman tavoitteiden toteuttamiseen. Se on erittäin tärkeää työtä, Brynolf Tjärner toteaa. Kent Lidman Esko Lotvonen, Lapin liitto, kiittää Toril Moania hyvin tehdystä työstä Pohjoiskalotin neuvoston valmisteluvaliokunnan puheenjohtajana. (kuva: Kent Lidman)
Pohjoiskalotin neuvosto pohjoisen sillanrakentaja Kulttuuri, ympäristö, tutkimus ja koulutus ovat omia painopistealueita tulevassa kolmen vuoden toimintaohjelmassa, jota käsiteltiin neuvoston äskettäisessä kokouksessa päätavoitteena on toiminnallaan tukea niin taloudellista, sosiaalista kuin ympäristön kanssa sopusoinnussa olevaa kehitystä Pohjoiskalotilla ja myötävaikuttaa identiteetiltään yhtenäisen ja toiminnallisesti vahvan eurooppalaisen yhteistyöalueen luomiseen. Pohjoiskalottiyhteistyön tulee myös nostaa esille yhteisiä ongelmia ja etsiä niihin ratkaisuja. Yhteistyön tulee lisäksi edistää olemassa olevan tiedon ja osaamisen kehittymistä sekä lisätä yhteistyötä valtakuntien rajojen yli. - Toimintaohjelma on rakenteeltaan toisenlainen kuin Kiirunassa kolme vuotta sitten hyväksytty ohjelma, Toril Moan sanoi. toimintaohjelma on samassa linjassa niiden teemojen kanssa, joita Pohjoismaiden ministerineuvosto on päättänyt priorisoida omassa toiminnassaan vuosina 2006 2008. Pohjoiskalotin neuvosto haluaa toimia sillanrakentajana ja muodostaa valtakuntien rajat ylittäviä liittoutumia Pohjoiskalotilla. Toiminnassaan se pyrkii poistamaan rajaesteitä, lisäämään yhteistyötä ja kokemustenvaihtoa toisten eurooppalaisten alueiden kanssa. Tulevan kolmen vuoden aikana toiminta keskittyy seuraaviin teemoihin. * Elinkeinoelämän kehittäminen innovaatioihin ja yhteistyöhön panostamalla. Tavoitteena on luoda kilpailukykyisempi, houkuttelevampi ja rajat ylittävä elinkeinoelämä Pohjoiskalotilla. - Haluamme toimia elinkeinojen kohtaamispaikkana Pohjoiskalotilla, Toril Moan sanoo. *Viestintä-, kuljetus- ja infrastruktuuriyhteistyö. Tavoitteena on parantaa alueen saavutettavuutta ja lyhentää etäisyyksiä uusille markkinoille. Kyseessä voi olla lentoliikenteen, junaliikenteen, merenkulun tai maanteihin tehtävä panostus mutta myös uuteen etäisyyksiä poistavaan tekniikkaan, esimerkiksi laajakaistaan satsaamisesta. - Norjan ja Ruotsin välinen digitaalinen unioni sekä poikkilentoliikenne ovat kaksi esimerkkiä tällaisista tärkeistä asioista, Toril Moan toteaa. Tällä alalla halutaan myös panostaa rajat ylittävään kuntien väliseen yhteistyöhön. *Energiayhteistyö. - Esimerkkejä ovat kaasun ja öljyn hyödyntäminen Barentsin merellä ja tuulivoimaan panostaminen, Toril Moan sanoo. Öljy- ja kaasuteollisuus tarvitsee suuria investointeja ja Pohjoiskalotin neuvosto haluaa luoda kohtaamispaikkoja, joissa toimijat voivat vaihtaa kokemuksiaan energiayhteistyöstä. *Kokemustenvaihto, tiedottaminen ja kielten ymmärtämisen lisääminen. Pyrkimyksenämme on, että Pohjoiskalotin neuvosto toimii kohtaamispaikkana ja verkostona Pohjoiskalotilla, Toril Moan sanoi toimintaohjelmaa esitellessään. (kuva: Kent Lidman) * Kulttuuriyhteistyö ja Pohjoiskalottiidentiteetin vahvistaminen. - Tässä on mm. kyse kokoontumisesta kulttuuritapaamisiin kuten teimme Narvikissa lokakuussa, Toril Moan sanoo. Kulttuuri on tärkeä Pohjoiskalotti-identiteetin luomisessa. Pohjoiskalotin kulttuuriverkostojen luominen ja niiden toiminnan mahdollistaminen kuuluu neuvoston tehtäviin. *Yhteistyö ympäristökysymyksissä ja luonnonvarojen hallinnassa. Tässä on kyse yhteistyön tehostamisesta luonnonsuojelu- ja ympäristöviranomaisten välillä sekä rajat ylittäviin yhteistyöhankkeisiin panostamisesta paremman elinympäristön puolesta. * Tutkimus- ja opetusyhteistyö. Tavoitteena on satsata siihen, että alueen elinkeinoelämä pystyy hyödyntämään uusimpia tutkimustuloksia kilpailukykynsä vahvistamiseksi. Pohjoiskalotin neuvosto haluaa luoda Pohjoiskalotin tutkimus- ja opetussektorille kohtaamispaikkoja, lisätä oppilaitosten ja yrityselämän välistä yhteistyötä sekä tukea rajat ylittäviä elinkeinoihin suuntautuvia koulutus- ja tutkimusohjelmia. Kent Lidman Ohjelma sisältää muutamia koko ohjelman läpileikkaavia teemoja. Hankkeiden ja toimintojen, joihin neuvosto panostaa, tulee olla aluetta kehittäviä ja niillä tulee olla rajat ylittävä ulottuvuus. Pohjoiskalotin neuvosto haluaa myös erityisesti satsata nuoriin ja siihen, että he voivat osallistua Pohjoiskalotilla toteutettaviin panostuksiin ja toimenpiteisiin. - Haluamme madaltaa kielimuureja satsaamalla esimerkiksi kielikursseihin ja uusiin kielten opetusvälineisiin, Toril Moan kertoo. Tämän teeman alla halutaan myös tehdä aktiivista tiedottamistyötä sekä alueen sisällä että oman alueen ulkopuolella.
20 miljoonaa kruunua Barentsin alueen kehittämiseen Kuvateksti:Maailman pohjoisin IKEA HaparandaTornio avattiin äskettäin. Avajaisten yhteydessä IKEA ja rakennusyritys Peab ja Akselius Fastigheter lupasivat panostaa jatkossa yhteensä 20 miljoonaa kruunua Barentsin alueen kehittämiseen. Huonekaluyritys IKEA ja sen omistaja Ingvar Kamprad panostavat Barentsin alueen kehittämiseen miljoona kruunua vuodessa kymmenen vuoden aikana, siis yhteensä 10 miljoonaa kruunua. Näin kertoi Kamprad IKEAn Haparanta- Tornion tavaratalon vihkiäisissä marraskuun puolessavälissä. Rahat käytetään mm. kesäkuussa järjestettävään konferenssiin, jonka teemana on yrittäjyys. - Silloin pidämme suuren kulttuurijuhlan, johon tulee osanottajia Ruotsista, Norjasta, Suomesta ja Venäjältä sekä saamelaisia. Sen lupasi Haaparannan kunnallisneuvos Sven-Eric Bucht (sdp) tavaratalon avajaisissa. Sen lisäksi, että IKEA satsaa 10 miljoonaa kruunua, lupasivat ruotsalainen rakennusyhtiö Peab ja Akselius Fastigheter molemmat lahjoittaa 500 000 kruunua vuosittain 10 vuoden ajan yrittäjyyden ja elinkeinoelämän kehittämiseen Barentsin alueella. Kymmenen vuoden aikana panostetaan siis 20 miljoonaa kruunua Barentsin alueen kehittämiseen. Myös Norrbottenin maaherra Per- Ola Eriksson lupasi Norrbottenin lääninhallituksen osallistuvan tulevien Barents-kokousten rahoittamiseen. Norrbottenin lääninhallitus ja Haaparannan kunta kertoivat myös pyrkivänsä viisumi- ja tullisääntöjen yksinkertaistamiseen rajat ylittävän kaupankäynnin helpottamiseksi koko Barentsin alueella. IKEA tavaratalon vihkiäisiin osallistui maaherroja ja yrittäjiä koko Pohjoiskalotin ja Venäjän alueelta. Per-Ola Eriksson sanoi puheessaan mm: - Raja-alue kasvaa. Täällä syntyy uusia työpaikkoja. Täällä syntyy taloudellista kasvua, joka hakee vertaistaan Norrbottenissa. Tänne syntyy koko Barentsin alueen kaupan keskus. Tänne syntyy kauppakeskus, joka yhdistää monesta maasta tulevia ihmisiä. IKEA HaparandaTornio on Ruotsin 16. ja maailman pohjoisin IKEA tavaratalo. Sen työntekijämäärä on nyt reilut 150 ja Haaparannalle arvioidaan tavaratalon vaikutuksista syntyvän vähintään 1500 uutta työpaikkaa ja lisää Tornioonkin, jossa panostetaan suuriin laajennuksiin kaupan alalla. Teksti ja kuva: Kent Lidman
SNÖHVITIN RAKENTAMINEN VAHVISTAA PAIKALLISYHTEISÖÄ Pohjois-Norjan toimitukset Snövhit-rakentamiseen ovat arvoltaan 3,1 miljardia kruunua elokuuhun 2006 mennessä, josta 2,2 miljoonaa kruunua on tullut Länsi-Ruijaan. Tämä on huomattavasti enemmän kuin vaikutustenarvioinnissa 2001 osattiin ennakoida. Melköyalla on tuhansia työntekijöitä koko maasta; suuri osa tulee Länsi-Ruijasta, Rogaland/ Hordalandin ja Oslo/Akershusin alueelta. Hammerfestin työllisyys on kohentunut ja asuntotuotanto lisääntynyt monen vuoden taantuman jälkeen. Kohoavat asuntojen hinnat ja asuntopula merkitsevät lisätyöllistämiselle haasteita; vuosien 2002-2005 aikana Hammerfestiin valmistui 230 uutta asuntoa. Hammerfest saa isäntäkuntana huomattavasti enemmän pääomaverotuloja. Hammerfestiin muuttaa enemmän nuoria kuin sieltä muuttaa pois, mikä on täysin päinvastainen suunta kuin muutama vuosi sitten. Laitoksen rakentajat, alueelliset toimijat ja markkinat ovat vaikuttaneet voimakkaimmin kehityksen suuntaan. Valtion rooli on ollut vähäisempi, aivan kuin aikaisemmissa Vestlandetin öljy- ja kaasuhankkeissakin. Tällaisia vaikutuksia on havaittu Snöhvit-rakentamisen yhteydessä toteutettavassa seurantatutkimuksessa, jota tekevät Norut NIBR Finnmark AS yhdessä Finnmarkin korkeakoulun tutkijoiden kanssa. Tutkimuksen rahoittavat ainakin vuoden 2006 loppuun saakka Statoil, Hammerfestin kunta ja Finnmarkin maakuntahallinto yhdessä, jokainen yhtä suurella osuudella. Illustrasjoner: Statoil
Tutkimushankkeessa tarkastellaan hankkeen suoria työllisyys-, elinkeino-, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia sekä Snöhvit-rakentamisen seurannaisvaikutuksia. Snöhvitin kaasukenttä ja Hammerfestin LNGkäsittelylaitos ovat ensimmäinen pohjoisille alueille rakennettu kaasun tuotantoyksikkö. Tämä on ensimmäinen seurantatutkimus, jonka Statoil toteuttaa omista rakennushankkeistaan. Seurantatutkimuksessa hyödynnetään monia eri tietolähteitä. Julkisista tilastoista saatavat tiedot, Statoilin toimittaja- ja toimitusrekisteritiedot, tutkijoiden omat haastattelut ja erityiskysymykset, kuten raportissa esitelty nuorisotutkimus, ovat tärkeitä lähteitä. Näiden lisäksi Norut NIBR Finnmark on perehtynyt moniin julkisiin asiakirjoihin tutkimuksen aikana. Tuorein tutkimusraportti julkaistiin 12. lokakuuta 2006 Hammerfestissa. Sen otsikkona on Barentsinmeren ensimmäisen kaasukentän rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset Snöhvit 2002-2006, vuosi ennen tuotannon käynnistymistä. Tämä on tutkimushankkeen toinen raportti ja se osoittaa, miten Snöhvitin rakentaminen on vahvistanut paika llisyhteisöä. Raporttien rinnalla on julkaistu seurantabarometrejä, jotka muutamalla keskeisellä mittarilla pyrkivät kuvaamaan kehitystä niillä yhteiskunnan aloilla, joihin rakentaminen on vaikuttanut. Snöhvit-kenttä ja Hammerfestin LNG laitos ovat pohjoisten alueiden ensimmäinen kaasunhyödyntämishanke. Raportti dokumentoi ja selostaa rakentamisesta saatuja kokemuksia kesäkuun 2006 puoliväliin saakka, josta on vielä vuosi aikaa laitoksen tuotannon käynnistämiseen syksyllä 2007. Snöhvit-hanke käsittää merelle tulevat kenttärakenteet, putkiston vetämisen kentältä maihin ja maalla olevan LNG-tuotantolaitoksen, jossa kaasu käsitellään ja jäähdytetään. Tammikuuhun 2006 mennessä tehtyjen rakennussopimusten arvo on 37,2 miljardia kruunua. Tämän lisäksi tulevat vielä sopimukset LNG-kuljetuksiin tarvittavien alusten rakentamisesta ja kaasun kuljettamisesta uusille markkinoille. Finnmarkin ruokamaakunta Trond Magne Henriksen/ Finnmark fylkeskommune Söröyan kapakalaa esillä Torinon Slow Food ruokamessuilla. Kuningasrapu raaka-aineena kokkien maailmanmestaruuskis oissa. Paikalliset ruoan tuottajat valmistautuvat vientiin. Finnmark on tänä syksynä päässyt vahvasti esiin kansainvälisillä ruokamarkkinoilla. Länsi-Finnmarkin Söröyasta tullut kapakaladelegaatio herätti suurta huomiota Torinon ruokamessuilla Italiassa. Perinteisiä ruijalaistuotteita kuten lohta, pallasta ja erityisesti kapakalaa esiteltiin 150.000 ruoasta kiinnostuneelle vierailijalle Italian suurkaupungissa pidetyillä messuilla. Finnmarkin maakuntahallinnon elinkeinojohtaja Marit Helene Pedersen oli myös mukana messuilla: - Osallistumme messuille yhdessä Hasvikin tuottajien kanssa, jotta näkisimme, miten osallistumista voitaisi laajentaa muihin tuotteisiin ja tuottajiin Ruokamaakunta Finnmark -käsitteen alla, koska elintarvikkeiden vienti on maakunnalle tärkeää. Tavoitteena on myös vahvistaa paikallisruoan arvostusta Finnmarkin matkailussa. Ruokamaakunta Finnmark on yksi alueellisen kehitysohjelman (RUP) keskeisistä teemoista. Tanan ruoanlaittokoulu Samaan aikaan kun finnmarkilaiset olivat Italiassa, saapuivat kokit ja muut ruoan asiantuntijat Vesisaareen Polar Spectacle tapahtumaan. Tanan lukiokoulu oli vahvasti mukana ruoanlaitto- ja viinikurssin toteuttamisessa, jossa esiteltiin myös Drappier Brut Nature samppanja. Norfran Viinitaloa edustava viinikauppias Nicolas Mahe de Berdouare kertoo, että tätä oljenkeltaista juomaa tullaan tarjoilemaan Finnmarkin kuningasravun kanssa tammikuussa Ranskan Lyonissa pidettävässä korkeasti arvostetussa Bocuse d Or kilpailussa. Anita Hammer on mukana Finnmarkin maakuntahallinnon omistaman Tanan lukiokoulun ruokaprojekteissa. Paikallinen tuotemerkki, Varangerlammas, lanseerattiin festivaaleilla ja koulun järjestämästä ruoka- ja viinikurssista tuli menestys. Paikallisia raaka-aineita Anita kertoo, että koulu on mukana Porsangerissa kasvatetun lampaanja naudanlihan tuotteistamisessa. Koulun on osallistunut hankkeeseen, jolla edistettiin Finnmarkin pienimuotoista ruokatuotantoa. Kunesin ulkona valmistettuun ruokaan keskittyneen festivaalin aikana koulu järjesti kurssin, jossa opetettiin helpon ja maukkaan ruoan valmistamista avotulella. Ruoka tarjoillaan sitten matkailijoille, koska pääpaino on raaka-aineissa, jotka on kasvatettu tai jotka elävät näillä seuduilla. Koulu on lisäksi toteuttanut yhdessä suomalaisen oppilaitoksen kanssa kolmivuotisen luonto-opaskoulutuksen. Rannikkokulttuuri ja saamelainen matkailu ovat teemoja, joissa koulu on mukana kehittämässä alueen osaamista yhdessä muiden toimijoiden kanssa (esim. Bioforsk). - Olemme kurssittaneet myös tarinankertojia, sillä tavoitteemme on, että matkailijoille tarjotaan ruoan kera hyviä Finnmarkin tarinoita, Hammer sanoo. Villisian kinkkua Paikalliset ruoan tuottajat löytävät omat markkinarakonsa. Altan ulkopuolella Kåfjordissa kasvatetaan villisikoja: - Tämä kuivasuolattu kinkku on nuijittu, jotta lihan paras maku saataisi esille, kertoo Seonaid Johansen, jonka gaeliläiset juuret ovat Skotlannissa. Seonaid on aina työskennellyt ruoan parissa ja vetää nyt yhdessä miehensä Tor Haraldin kanssa Johansenin Liha ja Marja (Johansens Kjött og Bär) yritystä. Aikaisemmasta harrastuksesta on kehittynyt liiketoimintaidea, jonka toivotaan vakituisesti työllistävän ainakin yhden henkilön ympärivuotisesti. Tunturissa ja rannoilla kasvanutta lammasta Altan kunnan Korsfjordenissa lampai-
ta kasvattavat Inger-Johanne Larsen ja Monika Thomassen tavoittelevat parempaa taloudellista tuottavuutta. Lihaa pitää jatkojalostaa. Lampaat laiduntavat suurilla Loppan ja Seilandin saarilla ja tätä tullaan hyödyntämään lihan markkinoinnissa. - Haluamme myydä itse kasvatettuja eläimiä, mutta emme halua asfalttilampaita. Korostamme kaikkia niitä mineraaleja ja vitamiineja, joita eläimet saavat tunturin tai laskuveden aikaan paljastuvan rannan kasveista. Ruokatrendin mukaisesti asiakkaat haluavat jatkojalostettuja, hyviä tuotteita, jotka on kotona valmistettu. Asiakkaat ovat valmiita maksamaan tuotteista enemmän. Meidän tuotteemme eivät päädy tavallisimpien ruokakauppojen ruokatiskeille, kertovat kolmissakymmenissä olevat naiset. Ingerin ja Monikan yritys Gårdsmat DA tavoittelee maataloudelle parempaa taloudellista tuottoa. Paikallisesti ja maailmalla Varanger-lammas merkkituotteet esiteltiin siis Itä-Ruijan messuilla. Varangin vuonon rannoilla laiduntaa tuhansia lampaita, joista saadaan maukasta lihaa. Vuonon perukassa sijaitsevassa Nessebyn kunnassa panostetaan myös pienimuotoisesti villilampaan tuotantoon. Villilampaan lihan rasvakoostumus on erilainen ja maku vivahtaa riistaan. Kun myös tiedetään, että Pykeijan kuningasrapu tulee menestymään ruoanlaiton maailmancupissa ja Vuoreijassa kasvatettu kuningasrapu pääsee Bocuse d Orin kokkikilpailussa pöytään, niin voi olla varma siitä, että Finnmarkin ruoka on laadultaan erinomaista. Trond Magne Henriksen Finnmarkin maakuntahallinto