1657 Katsausartikkeli Rohdostuotteiden käyttöön liittyviä maksareaktioita ANNA-LIISA ENKOVAARA Lääkekasveista valmistettuja rohdoksia käytetään monenlaisten vaivojen hoitoon. Joidenkin lääkekasvien tiedetään tai epäillään voivan aiheuttaa maksavaurioita, ja siksi selittämätöntä maksavauriota selviteltäessä on syytä kysyä potilaalta myös rohdostuotteiden käytöstä. Maksahaitat lienevät varsin harvinaisia, mutta toisaalta rohdostuotteiden haittavaikutuksia ei seurata systemaattisesti. Rohdostuotteilla tarkoitetaan rohdos- eli lääkekasveista valmistettuja pillereitä ja puristeita, joita käytetään terveyden ylläpitämiseen ja erilaisten pikkuvaivojen hoitoon. Lainsäädännössä rohdostuotteet jaetaan elintarvikelain alaisiin erityisvalmisteisiin ja lääkelain alaisiin rohdosvalmisteisiin. Kumpiakin valmisteita voidaan yleensä myydä sekä apteekeissa että luontaistuotekaupoissa. Lääkkeellisesti vaikuttavia kasveja (esim. senna, neidonhiuspuu ja mäkikuisma) sisältävät rohdosvalmisteet ovat Euroopan unionin lainsäädännön mukaan lääkevalmisteita (herbal medicinal products). Näillä Suomessa rohdosvalmisteiksi kutsutuilla tuotteilla on oltava lääkevalvontaviranomaisen myöntämä myyntilupa kuten muillakin lääkkeillä. Kasviuutteita, joilla ei ole oireita lievittävää tai terveyttä edistävää vaikutusta, voidaan myydä erityisvalmisteina ilman viranomaisen lupaa tai ennakkotarkastusta. MAKSAREAKTIOIDEN ESIINTYMINEN JA LUONNE Rohdostuotteiden aiheuttamien maksareaktioiden yleisyydestä ei ole tietoa, sillä missään maassa ei toistaiseksi ole systemaattista rohdostuotteiden tai lääkekasvien aiheuttamien haittavaikutusten seurantaa. Myöskään seurantatutkimuksiin perustuvaa luotettavaa tietoa tuotteiden mahdollisista haitoista ei ole olemassa. Lääkekasvien satoja vuosia kestänyt perinnekäyttökään ei yleensä paljasta kasvien mahdollisesti aiheuttamia maksavaurioita. Maksareaktioita on saattanut esiintyä, mutta niitä on vaikeaa yhdistää yksittäisen tuotteen tai lääkekasvin käyttöön ilman systemaattista haittavaikutusten ilmoittamista tai seurantatutkimuksia. Tiedot rohdostuotteiden aiheuttamista maksahaitoista perustuvatkin pääasiassa kirjallisuudessa julkaistuihin yksittäisiin tapauksiin. Lääkelaitoksen pitämään, lähinnä lääkevalmisteille tarkoitettuun haittavaikutusrekisteriin tulee vuosittain vain pari ilmoitusta rohdostuotteiden epäillyistä haitoista. Yleensä ilmoitetut haitat ovat olleet lieviä, pääasiassa ihottumia. Lääkärien toivotaan kuitenkin ilmoittavan haittavaikutusrekisteriin myös rohdostuotteiden aiheuttamiksi epäillyt yllättävät tai vakavat haitat ja yhteisvaikutukset tavanomaisten lääkkeiden kanssa. Lääkelaitoksen tietoon on tullut ainoastaan yksi tapaus, jossa rohdostuotteen on Suomessa epäilty aiheuttaneen käyttäjälleen vakavan maksavaurion. Tämä tapahtui vuonna 1999 ja tuote sisälsi chaparral-nimistä amerikkalaista lääkekasvia. Tavanomaisten lääkkeiden käyttöön liittyvistä, Lääkelaitokselle ilmoitetuista epäillyistä haitoista noin 6 7 % on erilaisia maksareaktioita (1). Rohdostuotteiden käyttöön liittyvät maksareaktiot lienevät suhteellisen harvinaisia ja niitä esiintyy yleensä tuotteen pitkäaikaisen käytön yhteydessä. Vaurioiden laatu vaihtelee oireettomasta maksaentsyymitasojen noususta vaikeaan äkilliseen maksan toiminnan pettämiseen, eikä niiden syntymekanismia tunneta. Useimmiten kyseessä lienee rohdostuotteiden aiheuttamat idiosynkraattiset eli yllättävät reaktiot, jotka eivät ole farmakologisesti ennakoitavissa eivätkä valmisteen annoksesta riippuvaisia.
1658 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 15/2002 VSK 57 MAKSATOKSISIA LÄÄKEKASVEJA Seuraavassa on esitelty lääkekasveja, joita sisältävät rohdostuotteet saattavat kirjallisuuden mukaan aiheuttaa maksavaurioita (2,3,4,5). Taulukossa 1 on kuvattu lääkekasvien mahdollisesti aiheuttamien maksavaurioiden syy-seuraussuhteita ja yleisyyttä. Taulukossa 2 on selvitetty, sisältävätkö Suomessa kaupan olevat lääke- tai rohdosvalmisteet maksatoksisiksi epäiltyjä lääkekasveja. Pyrrolitsidiinialkaloidit Pyrrolitsidiinialkaloideja sisältävien lääkekasvien todettiin jo 1970-luvulla aiheuttavan ihmisillä vakavan ns. maksan laskimotukkeumataudin (veno-occlusive disease) (6). Villakko (Senecio sp.), heliotrooppi (Heliotropium sp.) ja Crotalaria (Crotalaria sp.), jotka ovat Suomessa harvinaisia lääkekasveja, sisältävät runsaasti näitä myrkyllisiä alkaloideja. Meillä tutummat lääkekasvit rohtoraunioyrtti (Symphytum officinale), purasruoho eli kurkkuyrtti (Borago officinalis), ruttojuuri (Petasites hybridus) ja leskenlehti (Tussilago farfara) sisältävät myös pieniä määriä pyrrolitsidiinialkaloideja. Aasiassa on todettu jopa maksasairausepidemioita, kun ihmiset ovat vahingossa keränneet ja syöneet näitä alkaloideja sisältäviä kasveja viljan mukana. Jos pyrrolitsidiinirohdoksia on käytetty pieniä määriä, maksavauriot ovat yleensä ilmaantuneet useiden kuukausien tai vuosien kuluttua. Mikäli nautittu alkaloidipitoisuus vuorokautta kohti on ollut suuri, oireet ovat saattaneet ilmetä jo parissa viikossa. Rohtoraunioyrtin sekä muiden myrkyllisiä pyrrolitsidiinialkaloideja sisältävien lääkekasvien sisäinen käyttö on nykyään kielletty Suomessa ja useissa muissa Euroopan maissa. Sen sijaan Yhdysvalloissa alkaloideja sisältäviä kasveja saa edelleen myydä vapaasti. Siellä todetaankin jatkuvasti kyseisten lääkekasvien aiheuttamia vakavia maksavaurioita. Vuonna 2000 Etelä-Afrikassa 20 lapsella todettiin ilmeisesti pyrrolitsidiinialkaloideja sisältävien, paikallisten lääkekasvien aiheuttama maksan laskimotukkeumatauti (7). Neljältä lapselta otetuissa virtsanäytteissä todettiin kyseisiä alkaloideja. Yhdeksän lasta kuoli äkilliseen maksan toiminnan pettämiseen. Taulukko 1. Arvio lääkekasvien mahdollisesti aiheuttamien maksavaurioiden syy-yhteydestä ja yleisyydestä. Lääkekasvi Syy-yhteys Vaurion yleisyys Viite Germander todennäköinen yleinen 10,11 (Teucrium chamaedrys) Hevoskastanja kyseenalainen harvinainen 21 (Aesculus hippocastanum) Kava todennäköinen harvinainen 12,13 (Piper methysticum) Keltamo todennäköinen harvinainen 14 (Chelidonium majus) Kreosiittipensas eli chaparral todennäköinen harvinainen 9 (Larrea tridentata) Lakritsikasvi kyseenalainen harvinainen 24 (Glycyrrhiza glabra) Misteli kyseenalainen harvinainen 17 (Viscum album) Perinteiset kiinalaiset rohdostuotteet todennäköinen harvinainen 25,26 Puolanminttu todennäköinen yleinen 18 (Mentha pulegium) Pyrrolitsidiinialkaloideja sisältävät lääkekasvit: todennäköinen yleinen 6 crotalaria (Crotalaria sp.) heliotrooppi (Heliotropium sp.) leskenlehti (Tussilago farfara) purasruoho (Borago officinalis) rohtoraunioyrtti (Symphytum officinale) ruttojuuri (Petasites hybridus) villakko (Senecio sp.) Rohtovirmajuuri eli valeriaana kyseenalainen harvinainen 15,16 (Valeriana officinalis) Sahapalmu eli kääpiöpalmu kyseenalainen harvinainen 3 (Serenoa repens, Sabal serrulata) Senna kyseenalainen harvinainen 19 (Cassia angustifolia) Taulukko 2. Taulukosta selviää, sisältävätkö Suomessa kaupan olevat lääke- tai rohdosvalmisteet tai homeopaattiset ja antroposofiset valmisteet maksatoksisiksi epäiltyjä lääkekasveja. Merkintä ei/on tarkoittaa, että lääkekasvia ei myydä rohdosvalmisteena, mutta sitä myydään antroposofisena valmisteena, joka sisältää lääkekasviuutetta enemmän kuin antroposofinen laimennus D4. Lääkekasvi Lääke- Rohdos- Homeopaatvalmiste valmiste tinen/antroposofinen valmiste Germander (Teucrium chamaedrys) ei ei ei Hevoskastanja (Aesculus hippocastanum) ei on on Kava (Piper methysticum) ei ei ei Keltamo (Chelidonium majus) ei ei/on on Kreosiittipensas eli chaparral (Larrea tridentata) ei ei ei Lakritsikasvi (Glycyrrhiza glabra) ei on ei Misteli (Viscum album) ei ei/on on Perinteiset kiinalaiset rohdostuotteet yleensä ei ei ei Efedra (Ephedra sinica) ei ei on Jin Bu Huan ei ei ei Sho-saiko-to ei ei ei Puolanminttu(Mentha pulegium) ei ei ei Pyrrolitsidiinialkaloideja sisältävät lääkekasvit ei ei on Rohtovirmajuuri eli valeriaana (Valeriana officinalis) on on on Sahapalmu eli kääpiöpalmu (Serenoa repens, Sabal serrulata) ei on on Senna (Cassia angustifolia) on ei on
1659 1980-luvun lopulla Sveitsissä vastasyntynyt menehtyi maksan vajaatoimintaan. Tapausta selvitettäessä todettiin, että lapsen äiti oli nauttinut koko raskauden ajan päivittäin yhden kupillisen kaupallista yrttiteetä, joka oli valmistettu 10:stä eri lääkekasvista. Teen koostumusta analysoitaessa teen havaittiin sisältävän myrkyllisiä määriä pyrrolitsidiinialkaloideja, joiden arveltiin olleen peräisin yrttiteen sisältämästä leskenlehdestä (8). Kreosiittipensas Kreosiittipensaan (Larrea tridentata) eli chaparralin lehdet ovat aiheuttaneet 1990-luvulla ainakin parikymmentä maksavauriota Pohjois- Amerikassa (9). Potilailla ilmeni keltaisuutta ja merkittävää maksaentsyymitason nousua 1 12 kuukauden käytön jälkeen. Useimmissa tapauksissa entsyymiarvot normalisoituivat parissa viikossa lääkekasvin käytön lopettamisen jälkeen, mutta joillekin potilaille jouduttiin maksan pettämisen takia tekemään maksansiirto. Kreosiittipensas on perinteinen amerikkalainen lääkekasvi, jonka lehdistä valmistettua teetä on käytetty mm. reumaattisten vaivojen ja vilustumisoireiden hoidossa. Chaparral-jauhetta sisältävä rohdostuote on ilmeisesti aiheuttanut myös Suomessa yhden vakavan maksavaurion. Nuori nainen käytti erityisvalmisteena luontaistuotekaupoissa myytyä valmistetta annostusohjeen mukaisesti rintamaidon erityksen lisäämiseen. Parin kuukauden käytön jälkeen hän sai vakavan maksatulehduksen. Uudelleenaltistuksessa naisen jo normalisoituneet maksa-arvot kohosivat uudelleen, joten maksavaurio johtui todennäköisesti potilaan käyttämästä chaparral-jauheesta. Nykyään chaparralia sisältävien rohdostuotteiden myynti on Suomessa kielletty. Germander Germander-nimistä lääkekasvia (Teucrium chamaedrys) sisältäneet laihdutusvalmisteet aiheuttivat 1990-luvun alussa Ranskassa 30 vakavaa maksavauriota (10). Kyseistä kasvia on Euroopassa käytetty satoja vuosia mm. sappivaivojen hoidossa. Sitä on pidetty turvallisena eikä sen käytön ollut havaittu aikaisemmin aiheuttaneen maksavaurioita. Selityksenä saattaa olla se, että kasvin aiheuttama akuutti maksatulehdus muistuttaa yleisempää viruksen aiheuttamaa hepatiittia. Vuosituhannen vaihteessa germanderia sisältävän yrttiteen epäiltiin aiheuttaneen akuutin maksatulehduksen kahdelle ihmiselle myös Espanjassa (11). Rohdosta ei ilmeisesti ole myyty Suomessa. Kava Kava (Piper methysticum) on peräisin Tyynenmeren saarilta, joilla sen juurakosta valmistettua juomaa on vuosisatoja käytetty rauhoittavana ja rentouttavana virvokkeena. Perinteisesti kavajuomaa tarjoiltiin pääasiassa erilaisissa juhlissa ja uskonnollisissa seremonioissa, mutta myöhemmin siitä tuli yleinen, kahviin tai viiniin rinnastettava seurustelujuoma. Keski-Euroopassa kavan juuresta valmistettuja rohdostuotteita käytetään runsaasti ahdistusoireiden hoidossa. Aikaisemmin uskottiin, että rohdos saattaa vaurioittaa maksaa vain erittäin suurilla eiterapeuttisilla annoksilla. 1990-luvulla Euroopan lääkevalvontaviranomaisille on kuitenkin tullut parikymmentä haittailmoitusta, joissa kavan on epäilty tavanomaisillakin annoksilla aiheuttaneen vakavia maksavaurioita 2 viikosta 2 kuukauteen jatkuneen käytön jälkeen (12,13). Tämän takia kavaa sisältävien rohdostuotteiden käyttöä on ryhdytty rajoittamaan useissa Euroopan maissa. Suomessa rohdosta sisältäviä tuotteita ei ole myynnissä. Keltamo Sappivaivoihin käytetyn keskieurooppalaisen lääkekasvin, keltamon (Chelidonium majus), epäillään Saksassa aiheuttaneen ainakin 10 naiselle akuutin maksatulehduksen (14). Kaikissa tapauksissa maksamuutokset normalisoituivat 2 6 kuukauden kuluessa rohdostuotteen käytön lopettamisen jälkeen. Suomessa on myynnissä keltamoa sisältäviä homeopaattisia ja antroposofisia valmisteita. Rohtovirmajuuri Kirjallisuudessa on raportoitu neljä tapausta, joissa mm. rohtovirmajuurta eli valeriaanaa (Valeriana officinalis) sisältävien yhdistelmärohdosvalmisteiden epäillään aiheuttaneen maksavaurioita (15). Tapausselostuksissa ei ole analysoitu valmisteiden tarkempia koostumuksia. Näiden raporttien perusteella on vaikea päätellä syy-seuraussuhdetta rohtovirmajuuren ja maksavaurioiden välillä. Näiden tapausten lisäksi Ranskassa 13-vuotiaalla lapsella todettiin vakava maksavaurio, jonka epäiltiin johtuvan viittä rohdosta sisältävästä yhdistelmävalmisteesta (16). Tapausselostuksen kirjoittajien mukaan rohtovirmajuuri on vaurion todennäköisin aiheuttaja. Rohtovirmajuurta sisältäviä tuotteita on Suomessa myynnissä lääke- ja rohdosvalmisteina. Misteli Yhden 1980-luvun alussa julkaistun tapausselostuksen mukaan mistelin (Viscum album) epäiltiin aiheuttaneen maksatulehduksen (17). Käytetty rohdostuote oli yhdistelmävalmiste, jonka väitettiin sisältävän mm. misteliä. Tapauksen puutteellisen raportoinnin vuoksi syy-seuraussuhde on epävarma ja myöhemmin on jopa epäilty, sisälsikö kyseinen valmiste misteliä lainkaan (4). Suomessa misteliä on ainoastaan laimeissa homeopaattisissa ja antroposofisissa valmisteissa. Puolanminttu Puolanmintun (Mentha pulegium), jota kansanlääkinnässä on käytetty raskauden keskeyttämiseen, on todettu aiheuttaneen useita vakavia maksavaurioita eikä sen käyttöä enää suositella (4,18). Rohdosta ei ole Suomessa myytävissä rohdostuotteissa. Senna Ulostuslääkkeenä käytetty senna (Cassia angustifolia) on mahdollisesti aiheuttanut nuorelle naiselle ohimenevän maksatulehduksen (19). Nainen käytti rohdosta vastoin nykyisiä suosituksia eli pitkiä aikoja 10 kertaa suositusannosta suurempina annoksina. Sennanlehteä sisältäviä tuotteita on Suomessa lääkevalmisteina, mutta ei rohdostuotteina. Sahapalmu Yhden tapausselostuksen mukaan sahapalmun (Serenoa repens, Sabal serrulata), jota aikaisemmin on virheellisesti nimitetty kääpiöpalmuksi, on epäilty vaurioittavan maksaa (3). Kyseessä ollut rohdostuote sisälsi sahapalmun lisäksi muitakin lääkekasveja eikä tapauksen syy-
1660 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 15/2002 VSK 57 seuraussuhdetta pystytty asianmukaisesti selvittämään. Systemaattisessa katsauksessa, jossa oli mukana parikymmentä kliinistä tutkimusta ja noin 3 000 potilasta, sahapalmun ei todettu aiheuttaneen haitallisia maksareaktioita (20). Sahapalmuuutteita sisältäviä rohdostuotteita käytetään runsaasti Suomessa ja muualla Euroopassa lievien eturauhasvaivojen hoitoon. Hevoskastanja Hevoskastanjauute (Aesculus hippocastanum) saattaa suurina annoksina parenteraalisesti annettuna olla yhden julkaisun mukaan maksatoksinen (21). Suun kautta käytettynä elintoksisuutta ei ole todettu. Lisäksi erään yhdistelmävalmisteen, joka sisälsi hevoskastanjan lisäksi ainakin viittä muuta rohdosta, on epäilty aiheuttaneen akuutin hepatiitin vanhalle miehelle, joka käytti lisäksi tavanomaisia lääkkeitä (22). Hevoskastanjaa sisältäviä rohdostuotteita myydään edelleen Suomessa alaraajojen lievien laskimoverenkiertohäiriöiden hoitoon. Lakritsikasvi Lakritsikasvia (Glycyrrhiza glabra) on perinteisesti käytetty hengitystieinfektioiden hoidossa ja nykyään myös maksasairauksissa (23). Kasvi sisältää glykyrritsiiniä, jonka on yhden tapausselostuksen mukaan epäilty aiheuttaneen vakavan maksavaurion 50-vuotiaalle naiselle (24). Suomessa lakritsikasvia on joissakin rohdostuotteissa. Perinteiset kiinalaiset rohdostuotteet Perinteiset kiinalaiset rohdostuotteet ovat yleensä yhdistelmävalmisteita, jotka sisältävät 10 30:tä eri lääkekasvia. On epäilty, että ne aiheuttavat länsimaisia rohdostuotteita useammin maksavaurioita, mutta niissä ei ole toistaiseksi todettu olevan mitään yksittäistä maksatoksista lääkekasvia. Saksassa toimivassa perinteisen kiinalaisen lääketieteen sairaalassa 1 %:lla potilaista havaittiin vähintään kaksinkertainen maksaentsyymitasojen nousu noin kuukauden lääkekasvihoitojakson aikana (25). Kiinalaisessa sairaalassa puolestaan todettiin merkittävä maksaentsyymiarvojen nousu lähes 10 %:lla kiinalaisia rohdosvalmisteita käyttäneistä potilaista (26). Näistä neljäsosalla oli maksan toimintahäiriöstä johtuvia kliinisiä oireita. Efedrayrttiä (Ephedra sinica) käytetään perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä Ma-Huang-nimisenä mm. hengitystieinfektioiden hoidossa. Länsimaissa efedraa sisältäviä rohdostuotteita pyritään myymään elintarvikelain alaisina laihdutusvalmisteina. Nämä valmisteet sisältävät efedran vaikuttavaa alkaloidia efedriiniä yleensä noin 5 10 %. Suomessa valmisteiden myynti on niiden sisältämän efedriinin takia kielletty, mutta Pohjois-Amerikassa tuotteita myydään edelleen vapaasti ravintolisinä. Kirjallisuuden mukaan efedrayrtin on kerran epäilty aiheuttaneen akuutin hepatiitin kolmen viikon käytön jälkeen, mutta tapauksen selvittelyssä oli runsaasti puutteita (27). Jin Bu Huan on kiinalainen rohdostuote, joka sisältää voimakkaasti väkevöityä kasviuutetta, jonka puolestaan on todettu sisältävän jopa 35 % erästä keskushermostoon vaikuttavaa alkaloidia (tetrahydropalmatiini). Valmistetta on käytetty Kiinassa parituhatta vuotta unettomuuden ja kivun hoitoon. Pohjois- Amerikassa tuotteen on todettu suurina annoksina aiheuttaneen vakavia neurologisia oireita ja pienten annosten pitkäaikaiseen käyttöön on liittynyt useita maksavaurioita (28). Sho-saiko-to on seitsemää lääkekasvia sisältävä tuote, jota käytetään runsaasti sekä Kiinassa että Japanissa erilaisten maksasairauksien hoidossa. Huolimatta sen satoja vuosia kestäneestä käytöstä vasta viime vuosina on herännyt epäily, että käytön yhteydessä joskus esiintyvät vakavat keuhko- ja maksamuutokset saattavatkin olla tuotteen aiheuttamia (29). KYSY POTILAALTA ROHDOSTUOTTEIDEN KÄYTÖSTÄ Selvitettäessä etiologialtaan tuntemattomia maksavaurioita on tärkeää lääkeanamneesin lisäksi myös tietää, mitä rohdostuotteita potilas käyttää tai on käyttänyt parin viime vuoden aikana. Asian selvittäminen saattaa olla vaikeaa, sillä potilas ei usein muista, uskalla tai halua kertoa lääkärille käyttämistään rohdostai luontaistuotteista. Saattaa olla, että potilas ei muista tuotteiden nimiä, koska hän on käyttänyt kymmeniä erilaisia tuotteita. Potilas saattaa myös pelätä, että lääkäri laiminlyö hänen hoitonsa, mikäli hän paljastaa käyttävänsä muitakin kuin koululääketieteen parannuskeinoja. Osa potilaista on vakuuttunut, että lääkäri ei ymmärrä tuotteista mitään, eikä tämän takia halua edes mainita niitä. Paras tapa olisi pyytää potilasta tuomaan vastaanotolle kaikki purkit, joiden sisältämiä pillereitä hän on käyttänyt viime aikoina ja tutkia yhdessä potilaan kanssa niiden pakkausselosteet. Mikäli jonkin rohdostuotteen epäillään olevan osallisena maksavaurion syntyyn, tuotteen koostumus tulee kemiallisesti analysoida. Maailmalla liikkuu paljon rohdostuotteita, joihin on joko tahallaan tai vahingossa lisätty muita kuin pakkauksessa mainittuja lääkekasveja tai synteettisiä lääkeaineita. Maksavaurion syy saattaakin olla näissä ylimääräisissä aineissa eikä pakkauksessa mainituilla lääkekasveilla ole mitään osuutta asiaan. LOPUKSI Vaihtoehtoterapeutit suosittavat usein erilaisia rohdostuotteita ja niiden sisältämiä lääkekasveja maksan toiminnan tukemiseen ja jopa maksasairauksien hoitoon. Vaikka maarianohdakkeen (Silybum marianum) ja joidenkin aasialaisten lääkekasvien mahdollisia positiivisia vaikutuksia tutkitaankin maksasairauksien hoidossa (30,31,32), maksan vajaatoimintaa sairastavan henkilön ei pidä ilman lääkärin ohjausta käyttää mitään lääkekasveja sisältäviä rohdostuotteita. Jotkin lääkekasvit voivat vaurioittaa maksaa ja heikentää entisestään huonosti toimivaa maksaa. Maksatoksisiksi tiedettyjä lääkekasveja sisältäviä rohdostuotteita ei pitäisi olla Suomessa laillisesti kaupan. Toisaalta rohdostuotteiden sisältämiä lääkekasveja ei ole systemaattisesti tutkittu eikä niiden mahdollista maksatoksisuutta selvitetty. Nykyään ihmiset voivat lisäksi tilata maailmalta postitse tai Internetin kautta tuhansia erilaisia rohdostuotteita, jotka saattavat sisältää myös tässä artikkelissa mainittuja maksatoksisia lääkekasveja.
1661 KIRJALLISUUTTA 1 Nurminen M-L. Tulehduskipulääkkeiden käyttöön liittyvät maksareaktiot. TABU - Lääkeinformaatiota Lääkelaitokselta 2000;6:15 16. 2 Larrey D. Hepatotoxicity of herbal remedies. J Hepatol 1997;26 suppl 1:47 51. 3 Chitturi S, Farrell G. Herbal hepatotoxicity: An expanding but poorly defined problem. J Gastroenterol Hepatol 2000;15:1093 1099. 4 Stickel F, Egerer G, Seitz HK. Hepatotoxicity of botanicals. Public Health Nutr 2000;3:113 124. 5 Stickel F, Seitz HK, Hahn EG, Schuppan D. Liver toxicity of drugs of plant origin. Z Gastroenterol 2001;39:225 232, 234 237. 6 DeSmet PAGM, Keller K, Hänsel R, Chandler RF, toim. Adverse Effects of Herbal Drugs. Vol. 1. Berliini: Springer-Verlag 1992. 7 Steenkamp V, Stewart MJ, Zuckerman M. Clinical and analytical aspects of pyrrolizidine poisoning caused by South African traditional medicines. Ther Drug Monit 2000;22:302 306. 8 Roulet M, Laurini R, Rivier L, Calame A. Hepatic veno-occlusive disease in newborn infant of a woman drinking herbal tea. J Pediatr 1988;112:433 436. 9 Sheikh NM, Philen RM, Love LA. Chaparral- Associated Hepatotoxicity. Arch Intern Med 1997;157:913 919. 10 Larrey D, Vial T, Pauwels A ym. Hepatitis after germander (Teucrium chamaedrys) administration: another instance of herbal medicine hepatotoxicity. Ann Intern Med 1992;117:129 132. 11 Perez Alvarez J, Saez-Royuela F, Gento Pena E, Lopez Morante A, Velasco Oses A, Martin Lorente J. Acute hepatitis due to ingestion of Teucrium chamaedrys infusions. Gastroenterol Hepatol 2001;24:240 243. 12 Escher M, Desmeules J, Giostra E, Mentha G. Hepatitis associated with Kava, a herbal remedy for anxiety. BMJ 2001;322:139. 13 Kraft M, Spahn TW, Menzel J ym. Fulminant liver failure after administration of herbal antidepressant Kava-Kava. Dtsch Med Wochenschr 2001;126:970 972. 14 Benninger J, Schneider HT, Schuppan D, Krichner T, Hahn EG. Acute hepatitis induced by greater celandine (Chelidonium majus). Gastroenterology 1999;117:1234 1237. 15 MacGregor FB, Abernethy VE, Danabra S, Cobden I, Hays PC. Hepatotoxicity of herbal remedies. BMJ 1989;299:1156 1157. 16 Bagheri H, Broue P, Lacroix I ym. Fulminant hepatic failure after herbal medicine ingestion in children. Therapie 1998;53:77 83. 17 Harvey J, Colin-Jones DG. Mistletoe hepatis. BMJ 1981;282:186 187. 18 Anderson IB, Mullen WH, Meeker JE ym. Pennyroyal toxicity: Measurement of toxic metabolite levels in two cases and review of the literature. Ann Intern Med 1996;124:726 734. 19 Beyer U, Spengler U, Page GR. Hepatitis after chronic abuse of senna. Lancet 1991;337:372 373. 20 Wilt TJ, Ishani A, Stark G, MacDonald R, Lau J, Mulrow C. Saw Palmetteo extracts for treatment of bening prostatic hyperplasia. A systematic review. JAMA 1998;280:1604 1609. 21 Takegoshi K. Tohyama T, Okuda K, Suzuki K, Ohta G. A case of Venoplant-induced hepatic injury. Gastroenterol Jpn 1986;21:62 65. 22 DeSmet PAGM, Van den Eertwegh AJM, Lesterhuis W ym. Hepatotoxicity associated with herbal tablets. BMJ 1996;313:92. 23 Seeff LB, Lindsay KL, Bacon BR, Kresina TF, Hoofnagle JH. Complementary and alternative medicine in chronic liver disease. Hepatol 2001;34:595 603. 24 Ishii M, Miyazaki Y, Yamamoto T ym. A case of druginduced ductopenia resulting in fatal biliary cirrhosis. Liver 1993;13:227 231. 25 Melchart D, Linde K, Weidenhammer W ym. Liver enzyme elevation in patients treated with traditional Chinese medicine. JAMA 1999;282:28 29. 26 Al-Khafaji M. Monitoring of liver enzymes in patients on Chinese medicine. J Chin Med 2000;62:6 10. 27 Nadir A, Agrawal S, King PD, Marshall JB. Acute hepatitis associated with the use of a Chinese herbal product, Ma-Huang. Am J Gastroenterol 1996;91:1436 1438. 28 Horowitz RS, Fedhaus K, Dart RC, Stermitz FR, Beck JJ. The clinical spectrum of Jin Bu Huan Toxicity. Arch Intern Med 1996;156:899 903. 29 Itoh S, Marutani K, Nishijima T ym. Liver injuries induced by herbal medicine, Syo-saiko-to (xiao-chaihu-tang) Dig Dis Sci 1995;40:1845 1848. 30 Scuppan D, Jia JD, Brinkhaus B, Hahn EG. Herbal products for liver diseases: A therapeutic challenge for the new millennium. Hepatol 1999;30:1099 1104. 31 Langmead L, Rampton DS. Review article: herbal treatment in gastrointestinal and liver disease benefits and dangers. Aliment Pharmacol Ther 2001;15:1239 1252. 32 Liu J, McIntosh H, Lin H. Chinese medicinal herbs for chronic hepatitis B: a systemic review. Liver 2001;21:280 286. Kirjoittaja ANNA-LIISA ENKOVAARA ylilääkäri Lääkelaitos