Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Samankaltaiset tiedostot
Riittääkö pelkkä peruskoulu? Näkökulmia nuorten koulutukselliseen syrjäytymiseen

Bovallius Turku Jukka Ohtonen Sosiaalikehitys / Opit käyttöön jukka.ohtonen@sosiaalikehitys.com Aleksis Kiven katu 24 C Tampere

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan. Jukka Ohtonen, sosiologi Puh

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Työpaikat ja työlliset 2014

Kuopion työpaikat 2017

Selvitys lastensuojelun kysynnästä ja kustannuksista Jukka Ohtonen, tutkija p

Kuopion työpaikat 2016

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) ja ennuste vuosille

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

KUOPION TYÖPAIKAT

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Työpaikat ja työlliset 2015

Johdatus nuorten tilanteeseen Pirkanmaalla Jukka Ohtonen, projektipäällikkö Sosiaalikehitys Oy / Opit käyttöön p

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toimintaympäristön muutoksia

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Toimintaympäristön muutokset

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi Risto Pietilä Raahe

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Keski-Savon selvitysalue Heikki Miettinen

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari Ammatillisen erityisopetuksen vaikuttavuus tavoitteena työllistyminen

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesä-/heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

TILASTOKATSAUS 12:2015

Työpaikat Vaasassa

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Koulutus. Konsultit 2HPO HPO.FI

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo

TILASTOKATSAUS 7:2018

TILASTOKATSAUS 19:2016

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

Työllisyydestä koulutusaloittain vuonna 2018

Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus

Työpaikka- ja. Päivitetty

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

TILASTOKATSAUS 23:2016

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Kohti kestävää tulevaisuutta Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Ulla Nord, toimitusjohtaja Me-säätiö me. 2

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

Muuttajien taustatiedot 2005

Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella ja ennuste vuosille

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Varhainen havainnointi ja ennakointi

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Marraskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Toukokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Transkriptio:

SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere

30-34 -vuotiaiden koulutusasteet vuonna 2011 Alin korkea-aste: Opistotutkinto, teknikko Kosmetologi, kanttori-urkuri Perämies, luutnantti, agrologi Sosiaalihoitaja, merkonomi Lukujen lähde: Tilastokeskus

Pelkän peruskoulun suorittaneiden osuus 29-vuotiasta vuosina 1990-2010

29-vuotiaiden pääasiallinen toiminta koulutusasteen mukaan vuonna 2011

Koulutuksen vaikutus työssäoloon ja opiskeluun sekä työelämän ulkopuolisuuteen 1990-2010, koko maa Tutkinnon suorittaneet Vain yo tutkinto Vain peruskoulu 1990 2000 2010 1990 2000 2010 1990 2000 2010 Koko ikäluokka 74 74 74 8 9 10 18 17 16 Työlliset ja opiskelijat 89 84 87 89 86 86 74 63 61 Ei-työssä eikä opiskelemassa 11 16 13 11 14 14 26 37 39

Koulutuksen keskeyttäneet lukuvuonna 2009/-10 Keskeytti tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan % lkm Koulutussektorit yhteensä 5,5 27 624 Lukiokoulutus 2 2 046 Ammatillinen koulutus 8,1 10 359 Ammattikorkeakoulukoulutus 6,4 8 202 Yliopistokoulutus 4,9 7 052 Lukujen lähde: Tilastokeskus

Sataedussa 2005, 2007 ja 2009 opintonsa keskeyttäneiden Kokemäkeläisten nuorten elämäntilanne vuonna 2012 Toiminta nyt (%) Toimeentulo (%) Työssä Opiskelemassa Työtön Palkka Opintotuki Toimeentulotuki 31 31 38 47 23 29 Tyytyväisyys elämään (%) Siviilisääty (%) Kyllä Ei Eos Naimaton Naimisissa Eronnut 90 5 5 83 13 4 n= 39 Vastausten lukumäärä vaihteli

Alhaisen koulutuksen synnyttämät talousvaikutukset 2010 Vaikutukset on laskettu vain niiltä osin peruskoulun suorittaneista ja työn ja opiskelun ulkopuolisista nuorista, kun heidän suhteellinen osuutensa ylittää tutkintoja suorittaneiden työn ja opiskelun ulkopuolisten osuuden Koko Ikäluokka Vain peruskoulu Alhaisen koulutuksen aikaansaama lisäys Työn ja opiskelun ulkopuolisuus Ansaitsematta jääneet Maksamatta jääneet 17-29v % Lkm -1%yks. % Lkm Palkat/v Eläkemaksut 23% Kunnan vero % 2012 Tuloverot ALV KOKO MAA 878 998 16 127 491 26 33 556 875 320 273 201 323 663 19,25 168 469 391 116 271 260 Koulutuksen ja opiskelun ulkopuolisuudesta johtuvat minimitoimeentulon mahdollistamat tulonsiirrot Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä työmarkkinatukea, asumistukea ja 30%: osuutta keskimääräisestä toimeentulotuesta, yhteensä 12 599 /v Koko Vain peruskoulu Alhaisen koulutuksen aikaansaama lisäys ikäluokka Työn ja opiskelun ulkopuolisuus Tulonsiirrot 17-29v % Lkm -1%yks. % Lkm Perustoimeentulo KOKO MAA 878 998 16 127 491 26 33 556 422 777 846

Työllisten määrä vuosina 1990-2012 Työllisten määrä ylitti vuoden 1990 määrän ainoastaan vuonna 2008 (+14 000 /0,6%). Vuonna 2012 työllisten määrä oli 52 000 (2,1%) alhaisempi kuin vuonna 1990 (Lukujen lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto) M/S Monsun, moottorimies Ruostetsaari

Työpaikkojen määrän muutos koulutusvaatimuksen mukaan 1990-2010 Koulutusvaatimus Muutos Huom. Perusaste - 453 000 Kovimmin kilpaillut työpaikat Keskiaste + 145 000 Alempi korkeakouluaste + 167 000 Ylempi korkeakouluaste + 158 000 Työllisyysaste Lukujen lähde: Pekka Myrskylä (2012): Hukassa keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No 19. 1.2.1012. Koulutus Työllisyysaste Huom. Perusaste 60% Keskiaste 80% Äitiyslomien ja perhevapaiden vuoksi naiset saavuttavat huipputyöllisyytensä 10 vuotta miehiä myöhemmin. Korkeakouluaste 90% Lukujen lähde: Pekka Myrskylä (2012): Hukassa keinä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No 19. 1,.2.1012.

1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Suurimpien toimialojen työvoiman muutokset 1975-2010 osaselitys matalan koulutusvaatimuksen työpaikkojen vähäisyydelle 600 500 400 300 200 100 0 1 000 Henkilöä Tehdasteollisuus Maa-, metsä- ja kalatalous Kauppa Rakentaminen Terveys- ja sosiaalipalvelut Kuljetus ja varastointi Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Koulutus Majoitus- ja ravitsemistoiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminta Informaatio ja viestintä Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Muu palvelutoiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Lukujen lähde: Tilastokseskus

I5-29 vuotiaat työlliset ja työttömät 1989-2011 Nuorten työllisyys ja työttömyys reagoivat nopeasti taloustaantumiin (1991-1993 ja 2009), mutta elpyminen, työllisyyden nousu ja työttömyyden lasku, on hyvin hidasta.

Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot koulutuksen mukaan 1990-2011 Tilastossa kuvataan kotitalouksien bruttotuloja, palkka-, yrittäjä- ja omaisuustuloja sekä kotitalouksien saamia ja maksamia tulonsiirtoja. Näiden tulokomponenttien perusteella muodostuu käytettävissä oleva tulo.

Taloudellinen eriarvoisuus kasvaa Suhteellinen köyhyys on lähes kaksinkertaistunut vuoden 1990 jälkeen Pienituloisia (alle 60% mediaanitulosta) oli 13% väestöstä vuonna 2010

Miksi juuri 29-vuotiaat nuoret tarkastelujen lähtökohtana? Nuoret kouluttautuvat usean vuoden ajan. Tämän vuoksi vain peruskoulun suorittaneiden lukumäärä ja samalla osuus ikäluokasta tiedetään vasta, kun perusasteen jälkeinen kouluttautuminen on päättynyt, noin 29 vuoden iässä. Tämän vuoksi 29 vuotiaan muodostavat lähtökohdan, kun halutaan tietää, kuinka moni nuori jättää kouluttautumisensa pelkän peruskoulun varaan. Samalla selviää, kuinka suuri osuus ikäluokasta menettelee näin eikä hanki itselleen ammatillista koulutusta. Kun tarkasteluun otetaan 29 vuotiaiden kohortti, heillä on kulunut jo 13 vuotta peruskoulun päättämisestä ja ensimmäisestä jatkokoulutukseen hakeutumisen päätöstilanteesta. Peruskoulutuksen onnistumisen osalta puhutaan niin ikään 13 vuoden takaisesta ajasta, joka joidenkin mielestä on historiaa ja asiat ovat voineet muuttua kuluneen 13 vuoden aikana. Tämän vuoksi tarkasteluun on mahdollista ottaa myös esim. 25-vuotiaat ja katsoa, onko heidän koulutukseen hakeutumisessa tapahtunut rakenteellisia muutoksia. Tällä tavoin aikaero saadaan supistettua 9 vuoteen, vaikka esim. vain niiden osuus ikäluokasta, jotka jättävät kouluttautumisensa pelkkään peruskouluun, laskettaisiinkin 29-vuotiaista.