Matti Meikäläinen 13.5.2015 Opetussuunnitelma Kone- ja metallialan perustutkinto 180 osp Levyseppähitsaaja Hyväksytty johtokunnassa 20.5.2015
KONE-JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2015 Sisällysluettelo Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 1 Johdanto 2 1.KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO JA SEN MUODOSTUMINEN 2 1.1 Oppimisympäristö ja opetusvälineet 4 1.2 Opetusmenetelmät 5 1.3Osaamisen tunnistaminen ja tunnistaminen 5 1.4 Erityisopetuksen tutkintokohtainen toteuttaminen 6 1.5 Koulutuksen toteutus 6 2. KONE-JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT,AMMATTIVAATIMUKSET JA OSAAMISEN ARVIOINTI 7 2.1.1 Pakollinen tutkinnon osat 8 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 8 2.1.2 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 10 2.1.3 Koneistuksen perustyöt 12 2.2.1 Levy ja hitsaustyöt 16 2.3 Valinnaiset tutkinnon osat 16 2.3.1 Ohutlevytyö 16 2.3.2 Levy ja teräsrakennetyöt 19 2.3.3 Asennushitsaus 21 2.3.4 Hitsaus 24 2.4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 27 2.5.Arviointikriteerit 28 3.KONEISTUS 77 3.1 CNC Sorvaus 85 3.2 Manuaalikoneistus 91 3.3 Koneistuksen toteutussuunnitelma 98 1
KONE-JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO Johdanto Opetussuunnitelma on rakennettu niin, että Bovallius-ammattiopiston kone-ja metallialan koulukohtaista opetussuunnitelmaa käytetään valtakunnallisen opetussuunnitelman rinnalla. Opetussuunnitelma on kokonaisuus, jossa on yhteinen sekä tutkintokohtainen osa. Koulukohtainen opetussuunnitelma on tehty jokapäiväiseksi työkaluksi, jonka tarkoituksena on parantaa opetuksen laatua, tasaisuutta ja helpottaa opetuksen vuosittaista suunnittelua. Opetussuunnitelma on lisäksi opiskelijan työkalu, jonka kautta opiskelija voi tehdä omia valintoja ja sen avulla hän saa tietoa siitä miten opintojen tulisi edetä. Hän pystyy myös asettamaan itselleen tavoitteita ja arvioida tavoitteiden saavuttamista. Opetussuunnitelma on pyritty rakentamaan mahdollisimman selkeäksi ja helppolukuiseksi. Tämä opetussuunnitelman avulla pyritään huomioimaan mahdollisimman kattavasti opiskelijoiden yksilöllisen tuen tarpeet. Opetussuunnitelma on rakennut niin, että opiskelijan yksilölliset vahvuudet voidaan huomioida. 1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Muodostumistaulukossa numerointi viittaa luvuissa 2, 3, 4 ja 5 käytettyyn tutkinnon osien numerointiin. 2
KONE-JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 180 OSP Valmistustekniikan osaamisala, levyseppähitsaaja Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa perustutkinnossa 2.1 Pakollinen tutkinnon osat 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 2.1.2 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 2.1.3 Koneistuksen perustyöt osp 45 15 15 15 2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakollinen tutkinnon osa 30 2.2.1 Koneistaja 30 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt 30 2.3 Valinnaiset tutkinnon osat (numerointi valtakunnallisen OPS :n mukaan) 2.5.14 Asennushitsaus (levy -hi) 2.3.15 Hitsaus (levy -hi) (koneistaja) 2.5.18 Levy ja teräsrakennetyöt (levy -hi) (koneistaja) 2.5.22 Ohutlevytyöt 2.5.27 CNC- sorvaus (koneistaja) 2.5.31 Manuaalikoneistus (koneistaja) 2.4 Vapaasti valittavat tutkinnot osat 90 15 15 15 15 15 15 10 2.4.1 Kts. ammatillisen perustutkinnon perusteet 4.1-4,5 10 2..4.2 Kts. ammatillisen perustutkinnon perusteet kohta 5 10 3 Yhteiset tutkinnon osat 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 35 11 3.1.1 Äidinkieli 3
3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 3.1.3 Vieraat kielet 3.2 Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen 9 3.2.1 Matematiikka 3.2.2 Fysiikka ja kemia 3.32.3 Tieto- ja viestintä tekniikka sekä sen hyödyntäminen 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 8 3.3.1 Yhteiskuntataidot 3.3.2 Työelämätaidot 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 7 3.4.2 Taide ja kulttuuri 3.4.4 Psykologia 3.4.5 Ympäristöosaaminen 3.4.6 Osa-alueita kohdista 3.1.1-3.3.4 1.1 Oppimisympäristöt ja opetusvälineet Pääsääntöisesti Levy- ja hitsaustöiden oppimis - ja osaamissuoritukset tapahtuvat Jyväskylän alueella ja Koneistajien vastaavasti Turun alueella. Jyväskylässä oppimisympäristönä toimii Bovallius ammattiopiston tilat. Turussa oppimisympäristönä toimivat Bovalliuksen työsali- ja teorialuokka tilat. Opetusvälineinä käytetään Bovalliuksen työsalitiloissa olevia koneita ja laitteita. Näitä ovat esimerkiksi sorvit, jyrsinkoneet, hiomakokeet, porakoneet, levytyökoneet, leikkaus ja hitsauslaitteiden lisäksi CNC - koneet ohjelmistolaitteineen. Työssäoppiminen tapahtuu aidoissa työympäristöissä. Työssäoppimispaikan valintaa vaikuttavat opiskelijan kiinnostuksen kohteet ja hänen yksilölliset vahvuutensa ja tuen tarpeensa. Työssäoppiminen pyritään opiskelun alussa järjestämään esim. Yhteistyöyrityksen sisällä jossa koko opiskeluryhmä opiskelee opettaja ja työelämäedustaja johtoisesti oikeassa työssä. Tavoitteena on työnteon säännöt ja osaamisen alkeiden perussäännöt. 4
Lisäksi tehdään tutustumiskäyntejä alan yrityksiin ja liikkeisiin. Tutustumiskäyntien tarkoitus on nähdä mahdollisimman laajasti kone ja metallialan erilaisia työympäristöjä ja tutustua erilaisiin alan työtehtäviin. 1.2 Opetusmenetelmät Bovallius-ammattiopiston kone- ja metallialan opinnoissa käytetään ammatillisissa opinnoissa työvaltaisia opetusmenetelmiä. Työvaltaisen oppimisen periaatteisiin kuuluu ammattiin liittyviä kokonaisuuksien tarkastelu mahdollisimman aidoissa työympäristöissä.. Osaaminen ja onnistumisen kokemukset vahvistavat itsetuntoa. Käsillä tekemisellä ja ajattelulla on yhteys: tekeminen auttaa keskittymään ja vaikuttaa ajatteluun. Bovallius-ammattiopiston kone-ja metallilan opiskelijoiden oppiminen tapahtuu ryhmässä, jossa samanaikaisesti työskentelevät eri aikoina opintonsa aloittaneet opiskelijat. Tämä mahdollistaa malli- ja vertaisoppimisen hyödyntämisen. Tällä tavalla pystytään painottaa erityisesti oppimisen sosiaalisia, vuorovaikutuksellisia ja yhteistoiminnallisia prosesseja. Opiskelijat oppivat vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Tämä tavoite saavutetaan myös hyödyntämällä yhteistoiminnallista oppimista. 1.3 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tapahtuu Bovallius-ammattiopiston yhteisten ohjeistusten mukaisesti. Ryhmän vastuuopettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja/tai tunnustamisen yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa. Osaamisen tunnistamisessa on kyse siitä, että selvitetään, mitä opiskelija osaa opintoja aloittaessaan. Selvitys tehdään aina ennen uuden tutkinnon osan aloittamista. Opintojen aloitusvaiheessa opiskelijoiden osaamisen tunnistaminen toteutetaan usein ns. opiskelijan lähtötason kartoituksena. Tässä kartoituksessa selvitetään matemaattista, kielellistä osaamista sekä visuaalista hahmotuskykyä. Lähtötason kartoittamisen pääasiallinen tarkoitus on selvittää opiskelijan valmiudet selviytyä suoritettavasta tutkinnosta. Jos opiskelija on ollut tutustumis- tai koulutuskokeilujaksolla, on hänen osaamistaan jo mitattu. Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista opettaja selvittää opiskelijoille tutkinnon osan tavoitteet ja ammattitaitovaatimukset tarkasti, jotta opiskelija saisi käsityksen siitä, onko tutkinnon osassa sellaista osaamista, jota hänellä jo on. Tämän perusteella opiskelija voi hakea osaamisen tunnustamista, jolloin hänellä on oltava riittävästi todisteita (dokumentteja) osaamisestaan. Opiskelijan aikaisemmin muualla suoritettuja opintoja tai työssä hankittua osaamista, jotka vastaavat kone- ja metallialan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja tavoitteita, tunnustetaan eli hyväksytään perus tutkintoon. Aiemmin hankittu osaaminen voi kattaa koko tutkinnon osan tai vain osia tutkinnon osasta. Näitä muualla suoritettuja opintoja tai muutoin hankittua osaamista voivat olla esimerkiksi ammatilliset opinnot, lukio-opinnot, muut erilliset peruskoulun jälkeiset koulutukset ja kurssit, ulkomailla suoritetut opinnot, opinnot avoimessa korkeakoulussa, kansanopistossa, kansalais- ja työväenopistossa sekä työssä ja ohjatussa harrastustoiminnassa hankittu osaaminen. Jos muualla suoritetuista opinnoista tai muutoin hankitusta koko tutkinnon osan kattavasta osaamisesta ei ole arvosanaa, järjestää ryhmän vastuuopettaja tai yhteisten aineiden opettaja arvioinnin ja arvioi osaaminen suoritettavan tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten ja arviointikriteerien pohjalta. Tarvittaessa ryhmän vastuuopettaja järjestää tutkinnon osasta ammattiosaamisen näytön, jonka avulla opiskelija voi todentaa osaamisensa. 5
1.4 Erityisopetuksen tutkintokohtainen toteuttaminen Kone- ja metallilan erityisopetus noudattaa Bovallius-ammattiopiston yhteisesti sovittuja ohjeistuksia. Opiskelijat huomioidaan yksilöinä. Heidän yksilölliset vahvuutensa tuen tarpeensa ovat perustana opetusta suunniteltaessa. Opetus perustuu monikanavaisten opetusmateriaalien ja menetelmien hyödyntämiseen. Opiskelijalle annetaan mahdollisuus edetä opinnoissaan hänen yksilöllisen ammatillisen kehittymisen edellyttämässä tahdissa. Opiskelijoille järjestetään säännöllisesti mahdollisuus keskustella ryhmän vastuuopettajan kanssa opintojen etenemisestä. Opiskelija saa ryhmän vastuuopettajalta kannustavaa ja kehittävää, opintoja edistävää palautetta. Yksilöllisesti opinnoille asetettuja tavoitteita tarkistetaan tarvittaessa. Opettajan työparina työskentelee ohjaaja, joka on mukana oppitunneilla joka päivä. Ohjaajan tehtävänä on toimia opettajan rinnalla ja tukea sekä ohjata opiskelijoita ammatillisessa kehittymisessä. Opiskelijoita tuetaan ja ohjataan myös arkielämän an liittyvissä asioissa. Erityisopetus perustuu siihen, että opiskelijoiden kaikki oppimisen esteet pyritään poistamaan. Siksi opiskelijoita tuetaan myös muilla elämän osaalueilla. 1.5 Koulutuksen toteutus Opiskelija suorittaa opintoja tutkinnon osa kerrallaan ja etenee tutkinnon osalta toiseen saavutettuaan riittävän osaamisen. Työssäoppimisjaksot ja ovat ennalta suunnitelluissa kohdissa lukuvuotta. Tämä siitä syystä, että erityisopiskelijan työssäoppimisjaksolle siirtyminen vaatii paljon valmistelua, suunnittelua ja järjestelyä. Työssäoppimista on 2 vuoden syksyllä 7 osp ja keväällä 8 osp ja 3 vuonna sama määrä. 6
2 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA OSAAMISEN ARVIOINTI. Levyseppä-hitsaaja valmistaa metallilevyistä työpiirustusten mukaisia tuotteita kuten putkia ja säiliöitä. Työssä käytetään erilaisia levyntyöstö- ja liitosmenetelmiä. Levyseppä-hitsaajia työskentelee esimerkiksi konepajoilla, verstailla ja telakoilla. Ammatissa tarvitaan metallin työstötekniikoiden hallinnan ja materiaalituntemuksen lisäksi mm. työpiirustusten lukutaitoa, laatutietoisuutta ja yhteistyötaitoja. Levyseppä-hitsaajat valmistavat metallilevyistä monenlaisia ohut- ja paksulevytuotteita. Tyypillisiä tuotteita ovat erilaiset putket ja säiliöt, mutta työ voi kohdistua yhtä hyvin myös sähkölaitteiden levyosiin, saunan kiukaisiin, jääkaappeihin sekä voimaloiden ja laivojen järeisiin teräsrakenteisiin. Työnkuva on monipuolinen, sillä tehtäviin kuuluu sekä metallilevyjen työstämistä että osien liittämistä. Levyseppä-hitsaajat leikkaavat, muovaavat, hiovat, särmäävät, pyöristävät, taivuttavat ja poraavat metallilevyjä erilaisten koneiden ja laitteiden avulla. Esimerkiksi levyntyöstössä voidaan käyttää numeerisesti ohjattavia NC-työstökoneita. Osat liitetään yhteen hitsaamalla, niittaamalla, juottamalla tai ruuvaamalla. Erilaisia hitsausmenetelmiä on useita. Sulahitsausmenetelmiä ovat kaarihitsaus (MIG, TIG, puikko), kaasuhitsaus, sädehitsaus ja termiittihitsaus. Puristushitsausmenetelmiä ovat vastushitsaus, ahjohitsaus, kitkahitsaus ja räjähdyshitsaus. Muita hitsausmenetelmiä ovat ultraääni- ja hybridihitsaus.levyseppä-hitsaajat tekevät usein käsihitsauksia, mutta hitsaus voidaan tehdä myös automatisoidusti, kuten CNC-hitsaus, jolloin työ tehdään hitsausrobotin avulla. Tällöin tehtävänä on ohjelmoida hitsausrobotti kutakin työtä varten ja valvoa sen työtä. Esimerkiksi autoteollisuudessa työ on pitkälti automatisoitua. Levyseppä-hitsaaja tekee yleensä itsenäisesti kaikki työvaiheet valiten kuhunkin työhön sopivan hitsausmenetelmän ja -laitteet sekä tarvittavat raaka-aineet. Uusia tuotteita valmistettaessa ne kootaan yhteen piirustusten mukaan. Korjaushitsauksessa puolestaan hitsataan tyypillisesti erilaisia repeämiä ja halkeamia sekä korjataan valuvikoja. Hitsaajat voivat myös päällystää kappaleita paksuilla ainekerroksilla. Työympäristö on tyypillisesti teollisuuden konepaja, verstas, levytuotteita valmistava pienyritys, rakennustyömaa tai telakka. Työolosuhteet riippuvat toimialasta, yrityskoosta ja automaatiotasosta. Työyhteisön koko vaihtelee muutamasta työntekijästä satoihintyöajat vaihtelevat päivätyöstä kolmivuorotyöhön työnantajayrityksestä riippuen. Työtahti voi olla tilauskannasta riippuen kiireinen. Asennustyöhön kuuluu olennaisena osana matkustaminen työmaakohteeseen.kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset, kuten konepajat, telakat, korjaamot, verstaat ja tehtaat. Levyseppä-hitsaaja voi työskennellä myös muilla aloilla kuten esimerkiksi rakennusteollisuudessa. Ammatti edellyttää levyntyöstö- ja liitosmenetelmien kuten hitsauksen a sekä materiaalien tuntemusta. Työtehtävät edellyttävät koneiden, laitteiden ja työvälineiden käyttötaitoja. Levyseppä-hitsaajan on osattava lukea työpiirustuksia sekä hallittava mittaustyöt. Ammatissa on tunnettava laatuvaatimukset sekä hitsausalan standardit. Työn jäljen on aina täytettävä asetetut laatuvaatimukset. Koneistaja valmistaa metallisia kappaleita ja koneen osia erilaisilla menetelmillä. Koulutuksessa opiskellaan koneistuksen, levy- ja hitsaustekniikan sekä työvälinevalmistuksen perusteet. Koneistaja voi työskennellä esimerkiksi metalliteollisuuden yrityksissä ja laiteasennus- ja kunnossapito yrityksissä. Koneistajat työskentelevät lastuavilla työstökoneilla konepajateollisuudessa, liikelaitoksissa tai pienyrityksissä. Nämä työstökoneet voivat olla sorveja, jyrsin-, hioma- ja porakoneita tai erityyppisiä CNC-koneita. Työssä on hallittava raaka-aineiden ja tarvikkeiden taloudellinen käyttö. Ammatissa on kyettävä hahmottamaan hyvin kappaleiden avaruudellisia muotoja. Työntekijältä vaaditaan kykyä itsenäiseen työskentelyyn, huolellisuutta, vastuullisuutta ja yhteistyötaitoja. Käsihitsaus edellyttää hyvää silmän ja käden yhteistoimintaa sekä pitkäjännitteisyyttä.kielitaitoa tarvitaan yhä useammin vieraskielisten teknisten selvitysten ja työohjeiden ymmärtämiseksi. 7
Työturvallisuustekijöiden noudattaminen on tärkeää. Työympäristö voi olla kylmä, kuuma tai meluisa ja hitsauskaasut voivat ärsyttää hengityselimiä, joten suojainten käyttö on tarpeen. Koulutus on tarkoitettu opiskelijalle, joka tarvitsee opinnoissa ja työllistymisessä yksilöllistä tukea ja ohjausta. Opiskelu tapahtuu käytännönläheisesti pienissä ryhmissä. Hyvä näkökyky ja fyysinen kunto ovat tarpeen. Usein työskennellään vaikeissa työasennoissa, kumartuneena tai polvillaan. 2.1 Pakollinen tutkinnon osat 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita lukea työohjeita sekä käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä pneumatiikan ja hydrauliikan peruskomponentit, niiden toiminnan, ohjaustavat ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet paineilman tuottamisen perusasiat, kuten suodattamisen, kuivaamisen ja paineen säädön valita komponentit ja rakentaa yksinkertaisen jotain toimintoa mallintavan pneumaattisen järjestelmän sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat tasa- ja vaihtovirrasta yleistä sähköturvallisuutta koskevien määräysten koneita ja laitteita ja niiden sähköasennuksia koskevat perusasiat tiedollisesti ja taidollisesti perusasiat sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 määrittämästä sähkötyöturvallisuuskoulutuksesta perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista 8
suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa Sisältö Tutkinnon osan suorittaja osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä. Opittavia asioita kykentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja pneumatiikka,hydrauliikka yleismittarimittaukset. Toteutus Harjoitukset Osaamisen arviointi Näytöt Itsearviointi Opiskelijan ja opettajan välinen palautetuokio Harjoitustyöt Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan vähintään työprosessin oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen työn kokonaisuuden taloudellinen ja laadukas toiminta terveellisen ja turvallisen työympäristön suunnittelu ja ylläpitäminen 9
työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin kokonaan työn perustana olevan tiedon työsuunnitelmien/työohjeiden tulkitseminen elinikäisen oppimisen avaintaidot 2.1.2 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt Ammattitaitovaatimukset lukea levykappaleiden työpiirustuksia, hahmottaa kappaleen kuvannoista ja ymmärtää mitoitusmerkinnät ja tavalliset hitsausmerkinnät piirtää kuvantoja yksinkertaisista levyosista, osaa projektioiden käännöt sekä osaa piirtää leikkauskuvantoja ja mitoittaa piirrottaa ja osaa keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan puolittaminen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin leikata levyjä kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levysaksilla, kuvioleikkureilla ja nakertajilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti leikata levyjä suuntausleikkurilla; tehdä perussäädöt sekä levyjen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan kulmata ja pyöristää levyaihioita käyttää erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-, katkaisu- ja poraustöissä tehdä työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla käyttää pylväs- tai säteisporakonetta ja porata levyihin reikiä 10
tehdä ruuvi- ja vetoniittiliitoksia polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan hitsata kaasuhitsausprosessilla hitsauksen perusteet puikkohitsausprosessilla hitsauksen perusteet MAG-hitsausprosessilla levyosien liittämisen yhdellä juotosmenetelmällä mitata pituus- ja kulmamittoja tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen. Sisältö Osaa tehdä työpiirustuksen mukaanohutlevykokonaisuuden ja peruslevytyöt.polttoleikkaus,kaasu,puikko, MAG hitsausprosessilla.laatii käsin työpiirustuksen ja CAD ohjelmalla.. Opittavia asioita Toteutus Levytyöt,polttoleikkaus,kaasu,puikko, ja MAG Harjoitukset ja työt hitsaus Osaamisen arviointi Näytöt Itsearviointi Opiskelijan ja opettajan välinen palautetuokio harjoitustöiden arviointi työprosessin oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen työn kokonaisuuden taloudellinen ja laadukas toiminta terveellisen ja turvallisen työympäristön suunnittelu ja ylläpitäminen työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin kokonaan 11
työn perustana olevan tiedon työsuunnitelmien/työohjeiden tulkitseminen elinikäisen oppimisen avaintaidot 2.1.3 Koneistuksen perustyöt ymmärtää koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja, mitoituksia sekä niihin liittyviä toleransseja ja pintamerkkejä koneenpiirustuksen CAD-ohjelmalla CNC-tekniikan perusteet materiaalitekniikan ja terästen lämpökäsittelyn perusteet valita piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarat sekä määrittää oikean työstöjärjestyksen käyttää erilaisia mittavälineitä sekä tarkastaa ja asettaa mittavälineen ennen käyttöä käyttää kärkisorvia, yleisjyrsinkonetta, tasohiomakonetta ja erilaisia porakoneita turvallisesti suojavarusteita käyttäen kiinnittää koneistettavan kappaleen niin, että kappaleen muoto- ja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina tehdä tarvittavat apukoneistukset kiinnitystä varten määrittää taloudelliset työstöarvot eri terille ja erilaisille raaka-aineille sorvata kappaleita, joissa on monimuotoisia ulko- ja sisäpuolisia koneistettavia pintoja: taso-, lieriö- ja kartiopintoja, viisteitä, pyöristyksiä ja sorvattavia kierteitä kartiopintoihin liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa kunnostaa terät ja tekee tarvittaessa pikateräsmuototeriä valmistaa jyrsimällä monimuotoisia kappaleita, joissa on tasopintoja, olakkeita, viisteitä, kiilauria ja reikiä 12
kellottaa kiinnittimiä käyttää jyrsinkoneessa jakopäätä tehdä porakoneella tarkkamittaisia reikiä ja upotuksia kunnostaa pikateräsporia poranteroituskoneen avulla käyttää konekalvinta sorvissa, jyrsinkoneessa ja porakoneessa sekä määrittää työvarat konekalvinta varten käyttää hiomakonetta ja tuntee yleisimmät laikkatyypit valmistaa hiomalla tasopintoja ja viisteitä sekä tuntee pyöröhionnan periaatteen kiinnittää hiomalaikan oikein ja valitsee laikalle oikean pyörimisnopeuden tarvittaessa kunnostaa hiomalaikan viimeistellä ja mitata valmistamansa kappaleen ja tehdä tarvittaessa korjauksia aikaansaadakseen konepajateollisuuden laatu- ja tarkkuusvaatimukset täyttävän kappaleen kustannustehokkaasti laskea työ-, koneaika- ja materiaalikustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet työturvallisuusmääräykset sekä noudattaa työturvallisuusohjeita ja -määräyksiä työstökoneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä selviytyy työtilanteista englannin kielellä. Sisältö Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia,jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten sorvausta,jyrsintää,porausta ja kierteitystä. Opittavia asioita Toteutus Sorvaus Harjoitus kappaleet Jyrsintä Asikastyöt Poraus Kierteitys Tarkastusmittaus 13
Osaamisen arviointi Näytöt itsearviointi opiskelijan ja opettajan välinen palautetuokio harjoitustöiden arviointi Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan vähintään työprosessin oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen työn kokonaisuuden taloudellinen ja laadukas toiminta terveellisen ja turvallisen työympäristön suunnittelu ja ylläpitäminen työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin kokonaan työn perustana olevan tiedon työsuunnitelmien/työohjeiden tulkitseminen elinikäisen oppimisen avaintaidot. 2.2.1 Levy ja hitsaustyöt lukea levyrakenteiden työpiirustuksia hitsausmerkintöineen laatia työkokonaisuudesta työvaihesuunnitelman leikata levyjä suuntaisleikkureilla ja tuntee niiden toimintaperiaatteet, käyttöalueet, säädöt, käyttöä koskevat rajoitukset ja leikkaustyön tapaturmavaarat suorittaa leikkaustehtäviä mitta-asteikkoa, piirrotusta, valoviirua ja takavastetta hyödyntäen tarkistaa leikkaustuloksen mittatarkkuuden ja laadun sekä suorittaa tarvittavat korjaustoimenpiteet levyn leikkaamisessa ja leikkaustulosten mittaamisessa tarvittavaa matematiikkaa tehdä levynkäyttösuunnitelman syöttää leikkaustyön parametrit CNC-koneelle ja tehdä niihin tarvittavat muutokset suorittaa piirrotuksen mukaan, kuljetusrissojen ja harppien avulla, käsivaraista termistä leikkausta arvioida termisen leikkauksen aikana syntyvää laatua perusasiat siitä, miten lika, ruoste, maali, valssihilse tai perusaineen seosaineet vaikuttavat leikkauksen suoritukseen 14
leikata mallineen avulla ja käyttää moottoroituja polttimia, polttimen kuljetusvaunuja ja putken pyörityslaitteita leikkauksessa suorittaa lieriö- ja kartiovaippojen pyöristyksiä sekä osapyöristyksiä levynpyöristyskoneiden tyypilliset rakenteet, toimintaperiaatteet ja ohjaustavat sekä käyttöalueet ja käytön rajoitukset matematiikan taitojaan soveltaen mitoittaa pyöristettäviä aihioita valmistaa muotomallineen pyöristysten muodon tarkistusta varten aihioiden päiden esitaivutuksen merkityksen niin, että osaa suorittaa esitaivutukset ottaa huomioon levyn aineesta, ainepaksuudesta ja aihion leveydestä johtuvan kerrallaan suoritettavan pyöristyssäteen muutoksen säätää pyöristyskoneen telat ja tuntee pyöristysvirheet käyttää kulmauskonetta ja hyödyntää sen ominaisuuksia ohutlevyjä kulmattaessa laskea oikaistut pituudet sekä laatia työ- ja taivutusjärjestyksen tuotteelle suorittaa yksinkertaisia särmäyksiä manuaalisella ja CNC-ohjatulla särmäyskoneella särmäyspuristimen ohjaustoiminnot, valita särmäystyökalut, asettaa ne paikoilleen ja suorittaa tarvittavat säätö- ja tarkistustoimenpiteet laatia särmäyksen työjärjestyksen ja laskea oikaistut pituudet laatia tuotteelle asetetut mittavaatimukset täyttävän taivutussuunnitelman tehdä CNC-ohjelmia piirustusten mukaisesti poltto- tai plasmaleikkauskoneelle tehdä tavallisten levyrakenteiden kokoonpano- ja hitsaustöitä lukea standardin SFS-EN ISO 15609-1 mukaisia hitsausohjeita (WPS) hitsien mitoitustavat ja mitoitusmerkinnät hitsien tarkistusmittaukset standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät, hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D suorittaa puikkohitsauksia MAG-hitsauksia, MAG-täytelankahitsauksia ja TIG-hitsauksia hitsata standardin SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl valitsemallaan prosessilla, hitsiluokka C laskea työ- ja materiaalikustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet työturvallisuusmääräykset sekä noudattaa työturvallisuusohjeita ja määräyksiä koneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä selviytyy työtilanteista englannin kielellä. 15
Sisältö. Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä eri levymateriaaleista (teräkset ja alumiini) levytyökokonaisuuksia, jotka ovat viimeisteltyjä pintakäsittelyä tai muuta jatkokäsittelyä varten Opittavia asioita Toteutus tekee levytyökokonaisuuksia Harjoitustyöt hitsaus Työssäoppiminen yrityksessä Osaamisen arviointi Näytöt itsearviointi opiskelijan ja opettajan välinen palautetuokio harjoitustyöt työprosessin oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen työn kokonaisuuden taloudellinen ja laadukas toiminta terveellisen ja turvallisen työympäristön suunnittelu ja ylläpitäminen työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin kokonaan työn perustana olevan tiedon työsuunnitelmien/työohjeiden tulkitseminen elinikäisen oppimisen avaintaidot Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai näyttötutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 16
2.3 Valinnaiset tutkinnon osat 2.3.1 Ohutlevytyö lukea työpiirustuksia, kuvantoja (erityisesti leikkauskuvannot) ja piirustusmerkintöjä (hitsaus- ja muut liitosmerkinnät sekä muoto- ja sijaintitoleranssimerkinnät) laatia työsuunnitelman ohutlevyosien levityksiä käsityömenetelmin käyttää levityksen CAD-ohjelmaa (3D-mallinnus) ohutlevytöissä käytettävät piirrotusmenetelmät ja merkintätavat sekä osaa käyttää piirrotusvälineitä tarkoituksenmukaisesti leikata monimuotoisia kappaleita kuvioleikkurilla ja nakertajilla piirrotuksen mukaan käyttää ohutlevyjen leikkaukseen tarkoitettuja suuntaisleikkureita käyttää kulmauskonetta ja tietää kulmauskoneen säädöt ja säätöperiaatteet valmistaa mittavaatimukset toteuttavan taivutussuunnitelman käyttää särmäyspuristinta ohutlevyjen taivutukseen valita soveltuvat kehrät, tehdä niiden tarvitsemat säädöt ja osaa vaottaa tuntee ohutlevyjen saumaustyypit ja saumausmenetelmät sekä osaa valmistaa työkohteeseen tiiviin ja ulkonäöltään laatuvaatimukset täyttävän sauman liimata ohutlevyjä liittää ohutlevyjä ruuviliitoksilla tehdä vetokaraniittiliitoksia eri materiaalilevyjen (kupari, alumiini, muovitettu ohutlevy, hiottu ruostumaton teräs, haponkestävä teräs jne.) käsittelyn standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset eri hitsiluokissa B, C ja D vastushitsauksen toimintaperiaatteen ja soveltuvuuden eri materiaaleille ja levynpaksuuksille sekä laitteiden soveltuvuuden eri hitsauskohteisiin hitsata vastushitsausprosessilla (pistehitsaus) hitsata ohutlevyjä MAG-hitsausprosessilla hitsata ohutlevyjä MIG-hitsausprosessilla hitsata ohutlevyjä TIG-hitsausprosessilla työn laatuvaatimukset tuntien arvioida työn viimeistelytarpeen ja suorittaa tarvittavat viimeistelytyöt, esimerkiksi hitsausroiskeiden ja terävien särmien poiston. 17
Sisältö.Tutkinnon osan suorittajan osaa valmistaa ohutlevykappaleita lähtien levyraaka-aineista ja päätyen viimeistellyksi levytuotteiksi. Hän osaa liittää ohutlevyjä hitsaamalla MIG-, MAG- ja TIGhitsausprosesseilla sekä vastushitsausprosessilla (pistehitsaus). Hän osaa liittää levyjä myös ruuviliitoksilla sekä niittaamalla, saumaamalla ja liimaamalla. Opittavia asioita Toteutus Valmistaa levytuotteen Harjoitustyöt Hitsaa MIG,MAG ja TIG prosesseilla Työssäoppiminen yrityksessä Osaamisen arviointi Näytöt itsearviointi opiskelijan ja opettajan välinen palautetuokio harjoitustyöt työprosessin oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen työn kokonaisuuden taloudellinen ja laadukas toiminta terveellisen ja turvallisen työympäristön suunnittelu ja ylläpitäminen työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin 18
kokonaan työn perustana olevan tiedon työsuunnitelmien/työohjeiden tulkitseminen elinikäisen oppimisen avaintaidot 2.3.2 Levy ja teräsrakennetyöt lukea työpiirustuksia ja ymmärtää leikkauskuvannot ja muoto- ja sijaintitoleranssit sekä hitsausmerkinnät laatia työsuunnitelman ja oikean kokoonpanojärjestyksen ja valita valmistusmenetelmät paksujen levyjen ja muototerästen sekä käsivaraisen että koneellisen polttoleikkauksen SFS-EN ISO 9013 vaatimusten mukaisesti paksujen levyjen leikkaamisen suuntaisleikkureilla, pyöristämisen ja särmäyksen muototerästen ja rakenneputkien katkaisutyöt sahaamalla, kulmahiomakoneella ja muototeräsleikkureilla tehdä CNC-ohjelmia piirustusten mukaan levy- ja teräsrakennetöissä tarvittaville koneille 19
teräsrakennetöissä tarvittavat hitsausprosessit (puikko-, MIG/MAG- ja TIG) sekä hitsien mitoitustavat ja - merkinnät lukea standardin ISO 15609-1 mukaisia hitsausohjeita (WPS) ja suorittaa hitsaukset niitä noudattaen tietää standardin SFS-EN-ISO 5817 määrittelemät hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D käyttää ohjaimia ja kiinnitysvälineitä oikein mitata esiasettelussa ja kiinnityksessä asento- ja rakennemitat silloittaa rakenneosat niin, että riittävä rakennelujuus saavutetaan tehdä tarkistusmittaukset selvittää työpiirustuksista hitsausliitosten railotyypit ja valmistaa railot hiomalla, polttoleikkaamalla ja railonvalmistuskoneilla tehdä teräsrakenteiden muotoilu-, taivutus- ja oikaisutöitä hydraulisilla puristimilla ja taivutusvalssaimilla kylmä- ja kuumaoikaisun suoritusperiaatteet ja vaikutukset työkappaleeseen suorittaa oikaisutyöt tarkoituksenmukaisia työmenetelmiä käyttäen käyttää turvallisesti teräsrakenteiden kokoonpanossa ja asennuksessa käytettäviä nosto-, kiinnitys- ja apulaitteita hitsata standardien SFS-EN 287-1 ja SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl valitsemallaan prosessilla, hitsiluokka C. Sisältö Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa työpiirustusten mukaan levy- ja teräsrakenteita lähtien levy raakaaineista, rakenneputkista ja muotoraudoista ja päätyen pintakäsittelyä varten viimeistellyksi tuotteeksi. Opittavia asioita Levy-ja teräsrakennetyöt pintakäsittely Toteutus Harjoitustyöt Työssäoppiminen 20
viimeistely hitsaus eri prosesseilla hitsausluokka C Osaamisen arviointi Näytöt itsearviointi Harjoitustyöt työprosessin oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen työn kokonaisuuden taloudellinen ja laadukas toiminta terveellisen ja turvallisen työympäristön suunnittelu ja ylläpitäminen työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin kokonaan työn perustana olevan tiedon työsuunnitelmien/työohjeiden tulkitseminen elinikäisen oppimisen avaintaidot 2.3.3 Asennushitsaus hitsausmerkinnät ja lukea työpiirustuksia hitsata puikko-, MIG-, MAG- ja TIG-hitsausprosesseilla ja tuntee niiden keskeiset ominaisuudet sekä käyttöä rajoittavat tekijät asennusolosuhteissa 21
kaasupoltinlaitteiston käytön kovajuottamisen kaasuhitsausprosessin teräksen, alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsattavuuteen vaikuttavat keskeiset ominaisuudet ottaa huomioon hitsauspaikalla vallitsevat olosuhteet valita sopivat lisäaineet ja suojakaasun perusaineen mukaan esivalmistella hitsattavat kappaleet ennen yhteen liittämistä: railon valmistus, puhdistus, kappaleiden asemointi ja silloitus ennen hitsausta havaita yleisimmät hitsausvirheet ja välttää ne työssään ottaa huomioon lämmöntuonnin merkityksen ja sen seuraukset hitsattavalle materiaalille ottaa huomioon hitsausjännitysten ja muodonmuutosten vaikutukset työkappaleeseen päälle- ja täyttöhitsauksen suoritustekniikan kuumilla oikaisun periaatteen ja osaa tehdä yksinkertaisia oikaisuja hitsien jälkikäsittelyn ja hitsaustyöhön kuuluvan välittömän korroosiosuojauksen eri metallien hitsaamisen yhteen ja oikean lisäaineen valinnan korroosion sähkökemialliset perusteet ja eri metallien sähkökemialliset jalousaste-erot korroosion estoon vaikuttavia rakenneratkaisuja ja tehdä hiontoja ja esimerkiksi kolojen ja rakojen Tutkinnon osan suorittaja osaa hitsata asennushitsauksia niissä tarvittavilla hitsausprosesseilla (puikko-, MIG/MAG- ja TIG-) sekä polttoleikata, juottaa kovajuotoksia ja hitsata kaasuhitsausprosessilla. Hän osaa korjaushitsauksen perusteet, kuten hitsaamalla täyttämisen, päällehitsauksen ja eri metallien hitsaamisen yhteen. 22
Opittavia asioita puikko,mig/mag ja TIG,kovajuotos,kaasuhitsaus korjaushitsaaminen,päällehitsaus Toteutus harjoitustyöt - Osaamisen arviointi Näytöt harjoitustyöt itsearviointi työprosessin oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen työn kokonaisuuden taloudellinen ja laadukas toiminta terveellisen ja turvallisen työympäristön suunnittelu ja ylläpitäminen työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin kokonaan työn perustana olevan tiedon työsuunnitelmien/työohjeiden tulkitseminen elinikäisen oppimisen avaintaidot 23
2.3.4 Hitsaus valita hitsausprosessin käyttökohteen mukaan hitsata puikkohitsausprosessilla (111) ja tietää sen tyypilliset käyttöalueet puikkohitsauksessa käytettävät hitsausvirtalähteet, niiden käyttöominaisuudet ja alueet asentaa hitsauslaitteiston käyttökuntoon ja suorittaa sen käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät ja valita virtalähteen napaisuuden puikkotyypin mukaan virtalähteiden - ja säätölaitteet niin, että suorittaa hitsausvirran säädöt yleisimmät käytössä olevat hitsauspuikkotyypit, niiden standardimerkinnät ja valintaperusteet eri käyttökohteisiin puikkoluetteloja ja vertailutaulukoita käyttäen valita hitsauspuikot työkohteeseen perusaineen ja hitsaustilanteen mukaan hitsauspuikkojen oikeat varastointi-, kuivaus- ja käsittelytavat sekä käsittelee niitä oikein ja taloudellisesti hitsata MIG- ja MAG-hitsausprosessilla (131, 135) ja tietää niiden käyttöalueet hitsata TIG-hitsausprosessilla eri perusmetalleja ja tietää TIG-hitsausprosessin edut ja käyttöalueet hitsauslaitteiston rakenteen ja varusteet sekä tehdä niihin liittyvät valinnat hitsaustilanteen vaatimusten mukaisesti asentaa hitsauslaitteiston käyttökuntoon ja suorittaa käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät valita terästen MIG/MAG-hitsauksessa käytettävät lisäainelangat valita MIG/MAG-hitsaukseen langan ohjausputken, syöttöpyörät ja virtasuuttimen valitun langan mukaan ja suorittaa niiden asennus- ja säätötyöt valita käytettävän suojakaasun ja tuntee niiden tunnukset asentaa suojakaasuvarustuksen hitsauslaitteistoon sekä tarkistaa ja säätää kaasun virtausmäärän hitsauskohteen mukaisesti virtalähteiden - ja säätölaitteet suorittaa hitsausparametrien, kuten langan syötön, jännitteen ja induktanssin säädöt, ja valita työkohteeseen soveltuvan kaarialueen suorittaa MIG/MAG-hitsaustehtäviä lyhytkaari-, sekakaari- ja kuumakaarialueilla sekä pulssikaarihitsauksen periaatteen ja sen tarjoamat edut hitsauksessa 24
ymmärtää ja osaa laatia hitsausohjeita (pwps) standardin SFS-EN-ISO 15609-1 mukaisesti hitsien mitoitustavat ja mitoitusmerkinnät suorittaa hitsien tarkistusmittaukset tehdä silloituksen railon ja hitsattavan kappaleen vaatimalla tavalla monipalkohitsauksen edut ja tyypilliset käyttötilanteet tunnistaa hitsausvirhetyypit ja niiden syntymiseen vaikuttavat yleisimmät tekijät standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset eri hitsiluokissa B, C ja D ja pystyy arvioimaan saavuttamiaan tuloksia silmämääräisesti ja mittaamalla hitsausliitoksissa käytettävät railot ja liitosmuodot ja osaa valmistaa niitä koneenrakennuksessa yleisesti käytettävien metallien hitsattavuuden hallita hitsauksen aikaisia ja jälkeisiä muodonmuutoksia ja ymmärtää jännitysten vaikutukset hitsata valitsemallaan prosessilla standardien SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PB ml, PF, PD, hitsiluokka C. Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää eri hitsausprosesseja ja -laitteita. Hän osaa hitsata ainakin kahdella eri hitsausprosessilla tavanomaista tuotevalmistusta vastaavalla tasolla. Opittavia asioita Hitsata puikko,mig/mag,tig, Hitsauslaitteiston periaate,huolto,käyttö,säätimet,suojakaasulaitteisto,menetelmät,säädöt,suoritus,työturval lisuus,virheet,wps,pwps hitsausluokat FW PB ml PF,PD,hitsausluokka C Toteutus harjoituk set Osaamisen arviointi Näytöt harjoitus työt itsearviointi työprosessin oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen työn kokonaisuuden 25
taloudellinen ja laadukas toiminta terveellisen ja turvallisen työympäristön suunnittelu ja ylläpitäminen työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin kokonaan työn perustana olevan tiedon työsuunnitelmien/työohjeiden tulkitseminen elinikäisen oppimisen avaintaidot ) 26
2.4Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp 2.41 Paikallisia ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaisia tutkinnon osia. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään osaamispisteet. Lisäksi määritellään kunkin tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat tai osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi Opetushallituksen määräyksen mukaisesti. Bovallius-ammattiopiston kone-ja metallialan perustutkinnossa tämän tutkinnon osan tavoitteet määritellään yksilöllisesti. Tavoitteiden pohjalta luodaan arviointikriteeristö. Kuten kohdassa 2.13.9 on mainittu, on tässä opetussuunnitelmassa määritelty yleinen arviointikriteeristö, jota muokataan tarvittaessa. Tai 2.4.2 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa voi olla oman tai muiden alojen työssä, itsenäisessä ammatin harjoittamisessa tai yrittämisessä hankittua osaamista. Tämä tutkinnon osa nimetään sekä tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat määritellään Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. Bovalliusammattiopiston kone-ja metallialan perustutkinnossa tämä tutkinnon osa nimetään työssäoppimispaikan mukaan ja sille määritellään yksilöllisesti kyseiselle työssäoppimispaikalle soveltuva arviointikriteeristö. Tässä opetussuunnitelmassa määritelty yleiset, joita muokataan tarvittaessa. 27
5 ARVIOINTIKRITEERIT 2.1.2 LEVYTÖIDEN JA HITSAUKSEN PERUSTYÖT ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin MUKAUTETUT ARVIOINTIKRITEERIT ARVIOINTIKRITEERIT * Tyydyttävä T1 * Hyvä H2 * Kiitettävä K3 Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Aloitekyky ja yrittäjyys ohjausta ja tukea työssään ja työn aikataulu poikkeaa annetusta ohjausta työssään ja työn aikataulu poikkeaa annetusta tarvitsee ohjausta työssään ja työ myöhästyy suunnitellusta tai annetusta aikataulusta kysyy tarvittaessa neuvoa. pyrkii työskentelemään itsenäisesti työskentelee omaaloitteellisesti. Työn kokonaisuuden noudattaa ohjattuna työaikoja ja saa jatkuvaa ohjausta ja tukea työohjeiden tulkitsemisessa noudattaa pääsääntöisesti työaikoja ja saa jatkuvaa ohjausta työohjeiden tulkitsemisessa noudattaa työaikoja ja saa ohjausta työohjeiden tulkitsemisessa noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti.tarvitsee ohjausta työn aloituksessa noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita.tarvitsee jonkin verran ohjausta työvaiheesta toiseen siirryttäessä noudattaa työaikoja ja suunnitelmia sekä neuvottelee mahdollisista muutoksista.työskentelee itsenäisesti. 28
ARVIOINNIN KOHDE 2. Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin MUKAUTETUT ARVIOINTIKRITEERIT ARVIOINTIKRITEERIT * Tyydyttävä T1 * Hyvä H2 * Kiitettävä K3 Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Levyjen piirrottaminen,leik kaus ja tankojen katkaisu piirrottaminen jatkuvasti ohjattuna ja tuettuna paljon harjoitelluissa työtehtävissä piirrottaminen jatkuvasti ohjattuna ja tutuissa työtehtävissä piirrottaminen jatkuvasti ohjattuna ja tutuissa työtehtävissä, tarkistaa käyttöohjeista tarvittaessa osaa piirrottamisen perusteet,mutta tarvitsee ohjausta. piirrottaa itsenäisesti tekee piirrotuksen kerralla mittojen mukaan Levyjen leikkaaminen levysaksilla osaajatkuvasti ohjattuna ja tuettuna käyttää työvälineitä osaa jatkuvasti ohjattuna käyttää työvälineitä osaa ohjattuna käyttää työvälineitä osaa käyttää työvälineitä leikkaa piirotuksen mukaan tekee siistin jäljen Suuntaisleikkurin käyttö käyttö jatkuvasti ohjattuna ja tuettuna paljon harjoitelluissa työtehtävissä käyttö jatkuvasti ohjattuna ja tutuissa työtehtävissä käyttö ohjattuna ja tutuissa työtehtävissä. tarvitsee apua käytössä perus käytttö ja säätö vähillä neuvoilla käyttö itsenäistä 29
Levyjen kulmaus ja pyöristys kulmaus jatkuvasti ohjattuna ja tuettuna paljon harjoitelluissa työtehtävissä kulmaus jatkuvasti ohjattuna ja tutuissa työtehtävissä kulmaus ohjattuna osaa peruskäytön ja säädöt kulmaus itsenäisesti vähillä neuvoilla kulmaus itsenäisesti ainepaksuuden mittojen mitoilleen Hionta hionta jatkuvasti ohjattuna ja tuettuna paljon harjoitelluissa työtehtävissä hionta jatkuvasti ohjattuna ja tutuissa työtehtävissä. Tarkistaa käyttöohjeista tarvittaessa hionta ohjattuna. osaa käyttää hiomakoneita turvallisesti osaa valita työhön sopivan laikan ed. lisäksi ottaa huomion raakaaineen ominaisuudet Poraus poraus jatkuvasti ohjattuna ja tuettuna paljon harjoitelluissa työtehtävissä poraus jatkuvasti ohjattuna ja tutuissa työtehtävissä poraus ohjattuna osaa käyttää porakoneita poraa reijät mitojen mukaan kohdalleen poraa tarkkamittaisia reikiä Polttoleikkaus polttoleikaus jatkuvasti ohjattuna ja tuettuna paljon harjoitelluissa työtehtävissä polttoleikkaus jatkuvasti ohjattuna ja tutuissa työtehtävissä polttoleikkaus ohjattuna leikkaa käsivaraisesti osaa asentaa leikkauslaitteet käyttökuntoon sekä huollon sekä säädöt leikkaa siistin jäljen 30
Hitsaus hitsaus jatkuvasti ohjattuna ja tuettuna paljon harjoitelluissa työtehtävissä hitsaus jatkuvasti ohjattuna ja tutuissa työtehtävissä hitsaus ohjattuna tutuissa työtehtävissä. osaa lukea standardin mukaisia merkintöjä tuntee perusteet teräksen käytäytymisestä hitsauksessa osaa tehdä lisäaine valintoja Juottaminen juottaminen jatkuvasti ohjattuna ja tuettuna paljon harjoitelluissa työtehtävissä juottaminen jatkuvasti ohjattuna ja tutuissa työtehtävissä juottaminen ohjattuna saa aikaan juotosliitoksen tekee vettä pitävän juotoksen tekee siistin juotoksen Mittaaminen mittaminen jatkuvasti ohjattuna ja tuettuna paljon harjoitelluissa työtehtävissä mittaaminen jatkuvasti ohjattuna ja tutuissa työtehtävissä mittaaminen ohjattuna osaa rullamitan,työntömitan ja harpin käytön mittaa itsenäisesti tekee mittaukset huolella ja tarkasti ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon MUKAUTETUT ARVIOINTIKRITEERIT ARVIOINTIKRITEERIT * Tyydyttävä T1 * Hyvä H2 * Kiitettävä K3 Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja piirustusten ymmärtäminen piirrustusohje annetaan vaihe vaiheelta työn edetessä ohjausta ja tukea piirustusohjeiden tulkinnassa tulkitsee jatkuvasti ohjattuna piirustusohjeita osaa lukea kuvantoja ja hamottaa kappaleen piirustuksia osaa luka projektioita ja hitsausmerkintöjä osaa itsenäisesti luka työpiirustuksia ja ymmärtää mitoitukset 31
Materiaalituntemus tunnistaa materiaalit jatkuvasti ohjattuna ja tuettuna paljon harjoitelluissa työtehtävissä tunnistaa materiaalit jatkuvasti ohjattuna tunnistaa materiaalit ohjattuna tunnistaa materiaali merkinnät tuntee teräksen käyttätymisen polttoleikkauksessa ja hitsauksessa ed.lisäksi tuntee materiaalin käyttäytymisen kulmauksessa ja pyörityksessä. Levytyökoneiden käyttö jatkuvasti ohjattuna ja tuettuna paljon harjoitelluissa työtehtävissä ohjausta ja tukea an tarvitsee jatkuvasti ohjausta an arviontikriteerit arviontikriteerit arviontikriteerit Polttoleikkaus ja kaasuhitsaus käyttö jatkuvasti ohjattuna ja tuettuna paljon harjoitelluissa työtehtävissä ohjausta ja tukea käyttöön tarvitsee jatkuvasti ohjausta käyttöön arviontikriteerit arviontikriteerit arviontikriteerit Hitsaus käyttö jatkuvasti ohjattuna ja tuettuna paljon harjoitelluissa työtehtävissä ohjausta ja tukea hitsaukseen tarvitsee jatkuvasti ohjausta käyttöön arviontikriteerit arviontikriteerit arviontikriteerit Matematiikan ja luonontieteiden taidot osaa laskea jatkuvasti ohjattuna ja tuettuna pyöristettävän aihion halkaisijan osaa laskea ohjattuna ja tuettuna pyöristettävän aihion halkaisijan osaa laskea ohjattuna pyöristettävän ja taivutettavan aihion halkaisijan arviontikriteerit arviontikriteerit arviontikriteerit 32
ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot MUKAUTETUT ARVIOINTIKRITEERIT ARVIOINTIKRITEERIT * Tyydyttävä T1 * Hyvä H2 * Kiitettävä K3 Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Oppiminen ja ongelmanratkaisu tukea arvioidessaan omien työsuoritustensa onnistumista ohjausta ja tukea arvioidessaan omien työsuoritustensa onnistumista ohjausta arvioidessaan omien työsuoritustensa onnistumista ja kykenee vastaanottamaan palautetta arviontikriteerit arviontikriteerit arviontikriteerit Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii ohjattuna yhteistyössä joidenkin työryhmän jäsenten kanssa toimii ohjattuna yhteistyössä tuttujen työryhmän jäsenten kanssa toimii ohjattuna yhteistyössä työryhmän jäsenten kanssa arviontikriteerit arviontikriteerit arviontikriteerit Ammattietiikka käyttäytyy pääasiassa asiallisesti käyttäytyy pääasiassa asiallisesti sekä noudattaa ohjattuna vaitiolovelvollisuusohjeita käyttäytyy asiallisesti sekä noudattaa ohjattuna vaitiolovelvollisuusohjeita arviontikriteerit arviontikriteerit arviontikriteerit Terveys, turvallisuus ja toimintakyky asennoituu työskentelyyn pääsääntöisesti myönteisesti asennoituu työskentelyyn myönteisesti asennoituu pääsääntöisesti myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää ohjattuna työsään riskejä arviontikriteerit arviontikriteerit arviontikriteerit osaa tuettuna noudattaa annettuja työturvallisuusohjeita osaa ohjattuna noudattaa annettuja työturvallisuusohjeita noudattaa ohjattuna työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä 33
käyttää ohjattuna suojaimia ja muutamia perustyövälineitä käyttää ohjattuna suojaimia ja tuttuja työvälineitä aiheuta vaaraa itselleen tai muille käyttää ohjattuna suojaimia ja perustyövälineitä 34
2.1.3Koneistuksen perustyöt ARVIOININ KOHDE 1. Työprosessin MUKAUTETUT ARVIOINTIKRITEERIT ARVIOINTIKRITEERIT * Tyydyttävä T1 * Hyvä H2 * Kiitettävä K3 Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Suunnitelmalline n työskentely suunnittelee yksinkertaisia kappaleita tai käyttää valmiita kuvia suunnittelee ohjattuna kappaleita. suunnittelee kappaleita, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta. Työn kokonaisuuden ohjausta ja tukea oman työn suunnittelussa tarvitsee ohjausta oman työn suunnittelussa suunnittelee työtään, mutta kokonaisuuden hallinnassa tarvitsee ajoittain ohjausta arviontikriteerit arviontikriteerit Aloitekyky ja yrittäjyys tukea työnsä onnistumisen arvioinnissa ohjausta työnsä onnistumisen arvioinnissa arvioi ohjattuna työnsä onnistumista arviontikriteerit arviontikriteerit arviontikriteerit 35
ARVIOININ KOHDE 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin MUKAUTETUT ARVIOINTIKRITEERIT ARVIOINTIKRITEERIT * Tyydyttävä T1 * Hyvä H2 * Kiitettävä K3 Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Sorvaus ohjausta ja tukea sorvatessaan lierö pintoja ja olakkeita tarvitsee ohjausta ja tukea sorvatessaan lierö pintoja ja olakkeita tarvitsee ajoittain ohjausta sorvatessaan lierö pintoja, olakkeita ja viisteitä arviontikriteerit arviontikriteerit arviontikriteerit Jyrsintä ohjausta ja tukea tasopintojen jyrsinnässä tarvitsee ohjusta ja tukea tasopintojen jyrsinnässä tarvitsee ajoittain ohjausta tasopintojen jyrsinnässä arviontikriteerit arviontikriteerit arviontikriteerit Hionta ohjausta ja tukea hionnassa tarvitsee ohjausta ja tukea hionnassa tarvitsee ajoittain ohjausta hionnassa arviontikriteerit arviontikriteerit arviontikriteerit Työvälineiden käyttö ohjausta ja tukea työvälineiden käytössä tarvitsee ohjausta ja tukea työvälineiden käytössä tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea työvälineiden käytössä arviontikriteerit arviontikriteerit arviontikriteerit Mittaaminen ohjausta ja tukea mittavälineiden käytössä tarvitsee ohjausta ja tukea mittavälineiden käytössä tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea mittavälineiden käytössä arviontikriteerit arviontikriteerit arviontikriteerit Työstöarvot ohjausta ja tukea työstöarvojen käytössä tarvitsee ohjausta ja tukea työstöarvojen käytössä tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea työstöarvojen käytössä arviontikriteerit arviontikriteerit arviontikriteerit 36