Metsänomistajat KARHU Metsänhoitoyhdistys Karhun jäsenlehti 1/2016 9.5.2016 Kristiina Silvoniemi sivu 4 Puun katkonnalla merkitystä sivu 5 Vaalivuosi sivu 6 Metsänomistajan mietteitä sivu 10 Jälleen uusi kemera sivu 11 Yhteismetsään haetaan osakkaita Metsänhoitoyhdistys Karhu ry p. 02-572 3540 karhu@mhy.fi www.mhy.fi/karhu Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen PEFC/02-21-15
Suomi elää edelleen metsästä Takana on ensimmäinen vuosi toimintaa nykyisellä vapaaehtoisella jäsenyyteen perustuvalla metsänhoitoyhdistyksellä. Jäsenmäärä säilyi hyvin, jäsenmaksu kertymä putosi kuitenkin lähes puoleen johtuen erilaisesta kertymä perusteesta. Taloudellisesti selvittiin plussalle, joka jatkuvuuden kannalta on tärkeää. Varsinaiseen toimintaa ei ole tullut mitään suuria muutoksia, oikeastaan alueellamme on toiminta ollut vakaampaakin kun yleensä muualla. Pirkanmaan puolella yksi energiapuutoimija ottaa aktiivisesti yhteyttä metsänomistajiin ja tarjoaa kilpailukykyistä hintaa energiapuusta ja tukista. Omalla kohdalla taitaa olla 25 vuotta aikaa kun viimeksi joku puunostaja on ottanut yhteyttä. Suomessa joillakin alueilla energiapuun käytön vähentyminen on aiheuttanut suuriakin vaikutuksia yhdistystenkin toimintaan. Metsäteollisuuden vientiluvut osoittavat verrattuna muihin aloihin, että Suomi seisoo edelleen puujaloilla (ainakin toinen jalka). Metsätaloudesta tuntuu kiinnostuneen uusia toimijoita. Tämän on mahdollistanut uudet metsälait ja niiden myötä vapaa toiminta alalla. Erityisen mielenkiinnolla olen tutustunut ns. jatkuvan- ja arvokasvatuksen markkinointiin. Myös itselläni on tullut näistä ilman omaa suurempaa vaikutusta kokemusta kun metsäni muodostuvat aikaisemmin useamman omistajan omistuksessa olleista maista ja niiden kasvatus on ollut erilaista monestakin syystä johtuen. Johtopäätöksenä on näissä omissa kohteissa tehtävä se, etten kovin radikaalisti menisi muutamaan pääsuuntana olevia metsänkäsittely tapoja. Tarkkojen laskelmien perusteella on jatkuvan kasvatuksen tulos alle puolet siitä mitä perinteisesti hoidetussa metsässä. Tilanteeseen vaikuttaa tietysti aina puun kysyntä ja markkinatilanne esimerkiksi isomman laatutyven hinnoittelu, mutta tämän hetkinen teknologia suosii keskimääräistä kokoa ja laatua, ylisuuri tyvi menee helposti jopa kuitupuun hintaan. Näitä uusia metsänkäsittelyn oppeja en luontoarvojenkaan säilyttämisellä pysty itselleni perustelemaan, koska nyt tehometsätaloudessakin niitä pyritään huomioimaan. Monesti kokonaan luonnontilainen alue on eri lajien kannalta välttämätön, mutta niissä ei ole ihmisen kovinkaan helppo liikkua ja ehkä ei tiettyihin vuodenaikoihin viisastakaan. Vastaavasti hyvät metsätiet ja hoidetut talousmetsät antavat mahdollisuuden hyödyntää metsiä myös ihmisen henkiseen hyvinvointiin ja miksei aineelliseenkin luonnonantimien marjojen ja sienien muodossa. Suomessa tämä kaikki on jokaisen käytettävissä ilman maanomistusta tai omistajan suostumusta ns. jokamiehenoikeutena. Myös omistukseen liittyviä hyödyntämismahdollisuuksia kuten metsästys, ovat lähes kaikkien saavutettavissa metsästysseurojen kautta. Tuottajat markkinoivat nyt kovasti kotimaisen ruuan puolesta, metsänomistajien kannattaisi myös vielä näkyvämmin tuoda rooliaan esille kaikkien Suomalaisten henkisen ja aineellisenkin hyvinvoinnin lisääjänä. Esimerkiksi luontomatkailun lisääminen edistäisi kotimaan matkailuyrittäjien liiketoimintaa tavalla, joka varmaan kohdistuisi alueille, joissa on työstä pulaa. Samalla metsän työllistävä vaikutus laajentuisi nykyisestä kasvatuksesta ja jalostuksesta. Metsätalous on metsänomistajan näkökulmasta kaikissa suhteissa hyvin pitkäjänteistä ja kärsivällisyyttä vaativaa toimintaa. Puun kasvu näillä alueilla taimesta päätehakkuuseen vaatii noin 70-100 vuotta. Tehdyt saavutukset ja uhraukset pystyy kyllä tuhoamaan hyvinkin helpoksi, siksi edelleenkin luotan esisijaisesti omaan kokemukseen ja ammattilaisten neuvoihin metsän kasvatuksessa. Taloudellinen tavoite on perusta johon perustuvat myös luontoarvojen ym. säilyminen, mutta joskus niiden eteen tietysti on tehtävä uhrauksiakin. Hyvään järkevään lopputulokseen pääsemiseksi toiminnan pitää olla suunniteltua ja johdonmukaista tukeutuen ainakin saman verran tietoon kun tunteeseen, joka ei suojelunkaan kannalta toteudu parhaiten ns. yltiösuojelun kautta. Omistaja päättää itse mitä tekee omalla omaisuudellaan, mutta hänen kannattaa kyllä tukeutua myös luotettaviin ammattilaisiin ja edelleen näen, että metsänomistajan näkökulma huomioidaan parhaiten metsänhoitoyhdistyksissä. Matti Peurala Hallituksen puheenjohtaja Mhy karhu 2
Puukaupassa riittää haasteita Viime kuukausien aikana kuusitukki on ollut puukaupan suosikkiartikkeli numero yksi. Lähes kaikki muut puutavaralajit ovat olleet enemmän tai vähemmän väkisintuupattavia. Oman lukunsa muodostaa teollisuuden yhä koveneva halu nostaa tukin minimilatvaläpimittaa usealla senttimetrillä ja vielä kuoren alta mitattavaksi. Kaikki tukkipuiden ostajat puhuvat tällä hetkellä Kiinasta. Kuusisahatavaran vienti Kiinaan on lisääntynyt oleellisesti viimeisen vuoden aikana ja se on ollut koko puukaupan pelastus. Mäntytukin kysyntä on ollut erittäin heikkoa kun muun muassa ns. hiekkamaiden sahatavaran ostot ovat olleet minimissään. Pitkään jatkuneessa kuitupuun heikossa kysynnässä ei vielä ole tapahtunut sitä odotettua nytkäystä ylöspäin mutta maltetaan vielä jokunen aika. Teollisuuden investoinnit tulevat väkisellä vaikuttamaan tähän asiaan. Energiapuun myyntiä yhdistyksen toimituskauppojen kautta tehtiin kiitettävästi viime syksystä tähän kevääseen. Uudet sopimukset kesästä eteenpäin on vielä tekemättä. Myös energiapuukaupassa on odotettavissa kysynnän kasvua kun lähiseudun kaikki voimalaitosinvestoinnit ovat valmistuneet. Teollisuus on yhä äänekkäämmin ruvennut vaatimaan havutukin minimilatvaläpimitan nostamista männyn 15 cm:stä ja kuusen 16 cm:stä 18 cm:iin ja vielä siten, että mittaus tehtäisiin kuoren alta. Tämä on erittäin merkityksellinen asia metsänomistajan koko metsätalouden kannattavuuden kannalta. Vastalääkkeenä tähän tarjoamme teollisuudelle runkohinnoittelun käyttöön ottoa, jolloin ostaja saisi katkoa puut kuten haluaa. Kolme neljästä jäsenestä jatkoi jäsenenä Viime vuonna elettiin historiallisia aikoja kun ensi kertaa vuosikymmeniin metsänomistajat saivat itse päättää aidosti kuuluvatko he jäseninä metsänhoitoyhdistykseen. Mhy Karhun jäsenistä 73 prosenttia päätti, että kuulutaan. Pinta-alasta mukana on 80 prosenttia eli eniten jäi pois pienempiä metsätiloja. Mhy Karhun luvut ovat melko tarkkaan samoja, mitä koko maassa on keskimäärin yhdistyksillä. Yhdistyksen talous on jatkuvan silmäterän kohteena. Viime vuonna tilinpäätös oli positiivinen ja se antaa uskoa tulevaisuuteen. Toimintapuolella laadittujen puunmyyntisuunnitelmien määrä oli jo kolmatta vuotta pienenevä. Muutoin metsänhoitopuolella ja mm. metsäsuunnittelussa määrät ovat entisiä tai jopa pienessä nousussa. Luottamuksesta kiittäen, Leena Viinikainen Metsänhoitoyhdistys Karhun palvelut ja jäsenedut Käytettävissä oma henkilökohtainen metsäneuvoja sekä yhdistyksen eri alojen erikoisosaajat PEFC-sertifiointi eli jäsenten metsät kuuluvat sertifioinnin piiriin Puukaupallinen edunvalvonta ja hintatiedot Maakunnallinen ja valtakunnallinen edunvalvonta maankäyttö-, metsä- ja veropolitiikka-asioissa Oma Mhy Karhun lehti kaksi kertaa vuodessa Maaseudun Tulevaisuuden Metsänomistaja numero neljä kertaa vuodessa Ilmainen puunmyyntisuunnitelman laadinta Ilmainen metsäkäynti uudelle metsänomistajalle Jäsenhintapalvelut - puukaupan hoito - puunkorjuupalvelu - metsänhoitotyöt (maanmuokkaukset, istutukset, taimet, taimikonhoidot, raivaukset jne...) - metsäsuunnitelman laadinta - kännykkämetsäsuunnitelma - arviot - rajojen ja pyykkien paikannus - puutavaran lujuusluokittelu - veroilmoituksen laadinta - perunkirjoitukset - metsäomaisuuden hoitosopimus - koulutustilaisuudet - retkeilyt 3
Puukaupassa katkonnan merkitystä aliarvioidaan Metsänomistajalla ja puun ostajalla on erilaisia intressejä puukaupassa. Puun hinta ei ole ainoa, eikä aina edes merkityksellisinkään tekijä ostajaa valittaessa. Monesti suurin merkitys myyjän kannalta on sillä, minkä verran ostaja saa tukkipuuta hyödynnettyä. Parhaan yksikköhinnan tarjoaja ei siis välttämättä olekaan myyjän kannalta paras vaihtoehto. Metsänhoitoyhdistykset auttavat metsänomistajia monella tavalla mm. kilpailuttamalla metsäyhtiöitä ja valvovat puun korjuuta sekä mittausta. Yhdistykset seuraavat jatkuvasti myös siitä, kuinka paljon tukin katkonta vaihtelee eri ostajien välillä. - Ostajakohtainen seuranta aloitettiin noin 10 vuotta sitten. Siitä lähtien metsänhoitoyhdistykset ovat syöttäneet järjestelmiinsä tietoja toteutuneista puukaupoista ja siitä, kuinka paljon eri ostajat ovat saaneet erilaisista leimikoista tukkia talteen. Tavoitteena on auttaa metsänomistajia löytämään paras ostaja juuri hänen puukaupassaan hinta ja katkonta huomioiden, kertoo MTK Metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala. Katkonnan merkitys yleensä tuhansia euroja jokaisessa puukaupassa Kun seurannan mukaan joku metsäyhtiö saa puusta hyödynnettyä noin 70 prosenttia tukiksi, niin toinen ostaja tekee samanlaisesta leimikosta tukkia vain 60 prosenttia. Kun tukin hinta on tällä hetkellä noin 57 euroa ja kuitupuun 18 euroa kuutiolta, niin oheinen ero keskimääräisessä 700 kiintokuutiometrin päätehakkuuleimikossa tarkoittaa 2730 enemmän tai vähemmän rahaa myyjän tilille. Katkonnan merkitys tässä tapauksessa on siis 3,9 jokaista myytyä kiintokuutiometriä kohden. - Katkonnassa on monia eri seikkoja, mitkä tulisi ottaa huomioon. Yleensä lyhyemmillä tukkimitoilla saadaan tukkiosuus tarkemmin talteen. Myös se vaikuttaa, kuinka ohut puu kelpaa tukiksi. Sentin ero minimilatvaläpimitassa vaikuttaa tukkisaantoon 2-4 prosenttia. Ostajan käyttämät mitat määräytyvät yleensä eri sahojen tarpeiden mukaan. - Tukin laatuvaatimukset vaikuttavat tukkisaantoon erittäin paljon. Ratkaisevan tärkeää on rungon tyvipölkyn hyväksyminen tukiksi, koska rungon tyviosassa on eniten puun tilavuudesta ja arvosta. Metsänomistajan kannalta haasteellista on se, että ostajien laatuvaatimukset saattavat olla paperilla yhtenevät, mutta seurannan mukaan ostajat soveltavat käytännössä laatuvaatimuksia ja tukkien pituus-läpimittajakaumaa aivan eri tavalla, Rintala toteaa. Ostajien katkonta vaihtelee puulajeittain ja leimikkotyypeittäin sekä kokoluokittain - Harvennushakkuussa erot ovat suuremmat kuin avohakkuussa. Harvennuksilla katkonnan merkitys voi olla jopa yli 5 /m 3. Männyllä erot ovat kuusta suurempia ja huonompilaatuisessa puustossa syntyy enemmän eroja katkonnassa kuin hyvälaatuisessa puustossa. Avohakkuulla erot ovat hieman pienempiä, mutta puukaupan koko on taas isompi. Keskimäärin jokaisessa puukaupassa hyvä katkonta tuo myyjälle 1500-2000 euroa lisää puukauppatuloa. Vastaavasti huono katkonta vie saman verran, mutta sitä metsänomistaja ei välttämättä edes tiedosta suoraan puunostajan kanssa kaupan tehtyään. - Erilaisissa leimikoissa eri ostajien katkonta on erilaista. Puulaji, leimikkotyyppi ja puuston koko vaikuttavat ostajan katkontaan ja hyvään tukkisaantoon, joten sama ostaja ei ole aina ja kaikenlaisissa leimikoissa paras valinta. Toteutuneista aiemmista puukaupoista kerättyjen tietojen avulla saadaan paras mahdollinen ennuste tulevasta puukaupasta. Näin autetaan myyjää valitsemaan paras ostaja juuri hänen tapauksessaan vertailemalla ja laskemalla ostajien välisiä tarjouksia katkonta huomioiden. Kun metsänhoitoyhdistys hoitaa puukaupan metsänomistajan toimeksiannosta valtakirjalla, niin pelkästään jo tämän katkonta asian arvo ja taloudellinen merkitys metsänomistajalle on yleensä huomattavasti isompi kuin koko valtakirjakauppapalvelun hinta, Rintala painottaa. Runkohinnoittelussa puulajilla vain yksi hinta Puukauppaa tehdessä puun katkontaan ja hyödyntämiseen liittyvät asiat kirjataan hakkuusopimukseen ja sen toteutumista seurataan. Viime vuosina puukaupassa on kokeiltu lisääntyvästi myös runkohinnoittelua, jossa tukille ja kuidulle on sovittu sama hinta ja ostaja voi katkoa rungot mielensä ja tarpeidensa mukaan. Tämä voisi olla tulevaisuudessa yksi vaihtoehto kehittää puukauppaa. - Runkohinnoittelussa ostaja ostaa metsänomistajalta käytännössä mäntyä ja kuusta tiettyyn hintaan ja saa hyödyntää sekä katkoa puut miten haluaa. Mutta jos yksikin puutavaralaji hinnoitellaan erikseen, esim. laho, niin silloin katkontaa ja korjuuta joudutaan jo valvomaan. - Runkohinnoittelua on kokeiltu jo useampia vuosia hyvällä menestyksellä. Metsänhoitoyhdistyksen tietojärjestelmissä on hyvin tietoa myös runkohinnoitteluun ja ostajien tarjousvertailuun. Tästä huolimatta hinnan ja hintatason arviointi kussakin myytävässä leimikossa tuo omat haasteensa. Kaikesta huolimatta runkohinnoittelu saattaa olla myyjälle turvallisempi ja ostajalle joustavampi vaihtoehto puukaupan tekemiseen, arvelee Rintala. Pauli Rintala kenttäpäällikkö MTK Metsälinja 4
Mhy valtuustovaalien ehdokashankinta alkanut Joka 4. vuosi toteutetaan metsänhoitoyhdistyksissä valtuustovaalit postiäänestyksellä. Itse vaalitapahtuma ajoittuu tämän vuoden marraskuulle. Nyt on ehdokkaiden nimeämisaika. Metsänhoitoyhdistys Karhun uusissa säännöissä todetaan valtuutettujen määräksi 24 kpl. Varavaltuutettuja on 10 kpl. Hallitukseen valitaan 4 9 valtuuston valitsemaa jäsentä. Tällä hetkellä hallitus koostuu 5 jäsenestä. Haemme nyt ehdokkaita valtuustovaaleihin. Vaalikelpoisia ovat 18 vuotta täyttäneet metsää omistavat yhdistyksen jäsenet, jotka eivät kuitenkaan ole yhdistyksen palveluksessa. Yhdistyksestä on saatavissa ehdokashakemuskaavakkeita (jouni.peltoniemi@ mhy.fi) ja neuvoja asiaan. Seuraavasta laskuharjoituksesta toivottavasti voisi olla jotakin apua hahmottamaan tilannetta pitäjätasolla: Ehdokkaita olisi hyvä olla vähintään 40 kappaletta, mielellään enemmänkin. Jos ehdokkaita olisi tuo 40 kpl ja jos sitä halutaan suhteuttaa pitäjäkohtaiseen jäsenmäärään, niin Honkajoelta pitää olla vähintään 4, Jämijärveltä 3, Kankaanpäästä 9, Karviasta 5, Laviasta 6, Nakkilasta 3, Pomarkusta 5 ja Metsänomistajat KARHU 1/2016 Alpo Uusiniemi Laviasta on valitun vaalitoimikunnan puheenjohtaja ja on myös tämän hetkisen valtuuston pysyvä puheenjohtaja. Uusiniemi toteaa, että metsänhoitoyhdistys on ainut instanssi, joka pitää metsänomistajan puolta. Nyt on vaikuttamisen aika niin ehdokkaana kuin äänestäjänäkin. Siikaisista 5 ehdokasta. Lisäksi meillä on jäseniä muistakin pitäjistä eli kaikki kiinnostuneet nyt asettumaan ehdolle. Edellinen laskuharjoitus oli siis hyvinkin epävirallinen mutta toivottavasti jotenkin tilannetta kuvaava. WESTAS GROUP puukaupat mielessä? Puunhankinnassa korostuvat kokemus, ammattitaito ja korjuujälki. Haluathan parhaan kokonaisratkaisun metsällesi ja itsellesi? Ota yhteyttä alueesi asiantuntevaan puunhankintaesimieheen. Pasi Kaitala // +358 50 060 4863 Rauma (Rauma, Lappi), Nakkila, Harjavalta, Kokemäki, Luvia Eurajoki, Kodisjoki Sami Tuomola // +358 44 744 0127 Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Lavia, Pomarkku Parkano, Kihniö Westas GROup Oy // www.westas.fi näkemyksiä puusta. 5
Saako puukaupan kilpailuttamisella etua? Luin viime kesänä mökillä iltalukemisena Metsäkustannus Oy:n julkaiseman, Matti Kiviniemen kirjoittaman kirjan Puukauppa. Teos avarsi näkemystäni, kuinka monenlaisia näkökulmia aiheeseen liittyy. Osa kirjasta oli hiukan tylsääkin lakitekstiä. Kirja käsittelee puukaupan valmistelua, sopimuskäytäntöä ja sopimustekstien heikkouksia ja mittausmenetelmiä. Kirjassa kerrotaan valaisevia riitajuttuja ja oikeuden päätöksiä erimielisyyksistä. Uskomattomia asioita voi puukaupassakin tapahtua. Samalla oivalsin, että kaltaiseni metsänomistaja ei oman koulutuksensa ja metsätietonsa varassa kykene ottamaan huomioon kaikkia tärkeitä näkökulmia. Puukauppa muuttuu Olen pohtinut puukaupan pelisääntöjä nykyisessä markkinaympäristössä. Puukauppa on muuttunut aika nopeasti. Metsänomistajan saattaa olla vaikea tehdä päätöksiä, jos toimii pelkän julkisen informaation varassa. Parasta olisi tehdä puukauppaa ajankohtana, jolloin rahantarve ei olisi aivan välitön. Oma metsäomaisuuteni on vaatimaton. Hallitsen vaimoni kanssa kahta metsätilaa ja vielä yhtä sisareni kanssa yhdessä. Kuulumme niihin metsänomistajiin, joilla metsästä on saatavissa aika ajoin tuloa, mutta metsätalous ei anna pääasiallista elantoa. Suuri osa suomalaisista metsänomistajista kuuluu tähän ryhmään. Osa asuu toisella paikkakunnalla, työskentelee muualla ja pystyy tekemään vain 5-10 vuoden välein 500 kuutiota ylittävän päätehakkuun. Tämä tarkoittaa kerralla noin 2-3 ha aukkoa, joka istutusta ja taimikonhoitoa ajatellen on sopivan kokoinen harrastelijan ja sivutoimisen metsänomistajan askareeksi. Suomalaisessa puukaupassa on vuosikymmenten aikana ollut monenlaisia vaiheita. Kauppa syntyi aikaisemmin usein siten, että kun oli rahan tarvetta, otettiin yhteys tuttuun ostomieheen. Emäntä keitti kahvit ja siitä kauppa lähti syntymään. Kaupankäynti perustui keskinäiseen luottamukseen. Lapsuudesta muistan, kuinka isoisää joskus laulatti tavanomaista enemmän, kun hän palasi puukaupoilta. Kristiina Silvoniemi Nyt elämme tiukan uusliberalistisen talouselämän aikaa, jolloin kaikenpuolinen taloudellinen tehokkuus hallitsee myös puukauppaa. Puun hintaa säätelevät sellaiset maailman markkinoiden tapahtumat ja suhdanteet, joihin emme voi vaikuttaa. Parasta olisi tehdä puukauppaa ajankohtana, jolloin rahantarve ei olisi aivan välitön. Voisi arvioida markkinatilannetta ja olisi aikaa toimia. Jos ei tule sopivaa tarjousta, voisi odottaa. Puukaupassa on aina viivettä, ennen kuin rahat ovat tilillä. Tukea ammattilaisilta Olen oivaltanut, että yhteistyö pelkästään yhden ostajatahon kanssa ei ole viisasta. Se ei tuo enää niitä etuja puukaupassa, joihin aikaisemmin luotimme. Meneillään oleva tukin latvamitan suurentamisen vaatimus 18 cm:iin leikkaa MTK:n laskelmien mukaan myyjän tilistä 15-20%. Vaikuttaa siltä, että puuntuottaja on tässäkin asiassa täysin alakynnessä. Kuitupuun hintataso on surkea. Nyt suunnitellaan suuria laitoksia ja kuidun tarve kaksinkertaistuu nykyisestä. Suomessa on paljon rästissä olevia harvennuksia, mutta mikä motivoisi metsänomistajat yhtäkkiä myymään tarvittavan lisäraaka-aineen? Euro olisi aika hyvä konsultti! Suunnittele huolella Onnistunut puukauppa alkaa leimikon tarkasta analysoinnista. Arvioinnissa tarvitaan puolueettoman metsäasiantuntijan apua. Silti lopputuloksessa voi olla yllätyksiä. Laadukasta puuta ei aina tule niin paljon kuin kuvittelemme. Ymmärrän ostajankin näkökulman esim. korkean laadun ja tukin järeydenkin osalta. Toisaalta en ymmärrä, miksi esim. mittaan 37 dm katkottu tukki ei juurikaan kelpaa suurille ostajille. Tämänkin pituisella sahatavaralla luulisi olevan markkinoita kotimaisessa uudis- ja korjausrakentamisessa. Kun arvioidaan esimerkiksi harvennushakkuita, tukkikertymässä on suuri ero katkonnasta riippuen. Puukauppa kannattaa perustaa eri ostajien tarjouksiin. Niissä näyttää olevan yllättäviäkin eroja ja tarjousten analysointi puolueettoman metsäasiantuntijan kanssa on rahanarvoista toimintaa. Sahayritys saattaa maksaa parhaan hinnan tavarasta, jota se juuri tarvitsee. Käytös- Pekka Silvoniemi kannustaa metsänomistajia, jotka myyvät puuta harvoin, käyttämään metsänhoitoyhdistyksen palveluja puukaupassa. sä oleva puukauppapörssi tuo leimikot kaikkien ostajien ulottuville. Tarjousten analysoinnissa metsänhoitoyhdistys käyttää aiemmista puukaupoista keräämäänsä ostajakohtaista tukin katkontaaineistoa, joka tekee mahdolliseksi parhaan tarjouksen valitsemisen. Jäsenyydestä etuja Metsänhoitoyhdistyksellä on pitkät perinteet suomalaisten metsänomistajien apuna suunnittelussa, neuvonnassa ja välttämättömien hoitotoimenpiteiden järjestelyissä. Vaikka jäsenyys on nykyisin vapaaehtoista, on ilahduttavaa havaita, että suurin osa metsänomistajista on halunnut säilyttää jäsenyytensä. Pidän yhdistyksen perimää palkkiota puukaupan avustamisesta vaatimattomana saavutettuun hyötyyn nähden. Kannustan ainakin keskivertometsänomistajia, jotka myyvät puuta harvoin, käyttämään näitä palveluja puukaupassa. Käytännön toimenpiteet sujuvat rutiinilla ja aikaa ja vaivaa säästyy. Vaikka käyttää apuna puukaupan ammattilaista, kannattaa käydä palstalla, kun hakkuu on käynnissä. Kauppa saa kasvot tekijöiden silmissä ja jälkikin saattaa vielä vähän parantua. Samalla kysymällä oppii, esimerkiksi miksi tuokin järeä pölli on kuitupinossa! Toivotan yhdistyksen jäsenille onnistuneita puukauppoja! Pekka Silvoniemi Metsänomistaja Karhun alueelta 6
Hyödy ammattitaitoisesti tehdystä sukupolvenvaihdoksesta Olet varmaan miettinyt metsäsi tulevaa kohtaloa. Suunnittelu kannattaa aloittaa perheenjäsentesi kiinnostuksen kartoituksella. Metsätilan siirtämiselle uudelle omistajalle on useita vaihtoehtoja, kun se suunnitellaan ja toteutetaan omistajan vielä eläessä. Tällöin mahdollisuuksinasi ovat lahjan, lahjanluoteisen kaupan ja kaupan lisäksi vaihtokauppa ja testamentti. Kuoleman jälkeen metsä siirtyy aina perintönä normaalin perimysjärjestyksen mukaisesti tai testamentilla. Se miten sinun omistamasi metsä siirtyy uudelle omistajalle, vaikuttaa sekä sinun että saajan verojen määrään merkittävästi. Ensisijaisena tavoitteena tulisi pitää metsän säilyttämistä toimivana kokonaisuutena verosuunnittelua unohtamatta. Aina ei ole tarkoituksenmukaista säilyttää metsää perhepiirissä. Hyviä vaihtoehtoja ovat myös metsän myynti kokonaan pois tai liittäminen yhteismetsään. Rahaa on helppo jakaa. Metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyy paljon mietittäviä asioita. Laskemalla eri vaihtoehtoja sinun on helpompi valita itsellesi ja saajalle sopivin vaihtoehto. Laskelman ja muiden asiapapereiden tekemiseen kannatta käyttää metsänhoitoyhdistyksen ammattiapua. Marita Säämäki Jorma Anttoora Mietittäviä asioita Omistajan ja perheenjäsenten: Kiinnostus ja toiveet Elämäntilanteet Sopu sisaruksilla Verotus Metsän: Hakkuu- ja hoitotarpeet Metsävähennys Metsänhoitoyhdistyksen palvelut metsän sukupolvenvaihdokseen Sukupolvenvaihdoslaskelma ja -neuvonta Kauppakirja, Lahjakirja Testamentti Tila-arvio Yhtymäsopimus Tilakauppa Perukirja Ositus ja perinnönjakokirja Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. www.taimitapio.fi 7
Metsänomistajien edunvalvontaa ison pihakuusen varjosta Lavian Riuttalan kylässä Karhijärven tuntumassa pitävät tilaa Matti ja Ritva Peltola. Yhteiskunnallinen aktiivisuus on ollut luonteenomaista pariskunnalle mm. siten, että molemmat ovat kuuluneet metsänhoitoyhdistyksen hallintoon vuoron perään. Emäntä Ritva Peltola on kuulunut Metsänhoitoyhdistys Karhun valtuustoon nyt kohta kaksi 4-vuotiskautta. Tätä ennen isäntä Matti Peltola kuului Karhun valtuuston Karhun syntymän aikoihin ja sitä ennen pitkään Lavian Metsänhoitoyhdistyksen hallitukseen. Nyt kun metsänhoitoyhdistyksissä on vaalivuosi, toivovat Peltolat, että metsänomistajat asettuisivat rohkeasti ehdokkaiksi ja myöskin käyttäisivät äänioikeuden loppuvuoden postiäänestyksessä. Ehdokkaiksi tarvitaan eri-ikäisiä miehiä ja naisia. Olemme olleet itse metsänhoitoyhdistyksen palvelujen aktiivikäyttäjiä ja koemme, että metsänomistajat tarvitsevat heidän asioitaan ajavan tahon tuekseen sanovat Peltolat. Matti ja Ritva Peltolan pihapiirissä kasvaa rinnankorkeudeltaan metrin läpimittainen ja 32 metriä pitkä kuusijättiläinen. Epävirallisen laskennan mukaan kiintokuutioita puussa on 9,0 m 3. Ikää puulla oletetaan olevan reilusti yli 100 vuotta. Kutsu kesäteatteriin Veneskosken kesäteatteri torstaina 30.6.2016 klo 19.00 Kutsumme jäsenet (avec) katsomaan Veneskosken kesäteatterin (ensiesitys) näytelmää Tankki täyteen. Näytelmä varattu kokonaan Mhy Karhun jäsenille ja yhdistys kustantaa liput. Kahvi + munkki Grillimakkaraa Mhy:n asiantuntijat tavattavissa näytelmäalueella klo 17.30 lähtien. Tervetuloa! Metsänomistajat KARHU 8
Karhu kylässä Kankaanpään Veneskoskella Tällä kertaa suunnistamme kyläkierroksellamme Veneskoskelle, mikä sijaitsee n. 10 km Kankaanpäästä Porin suuntaan Jyväskyläntien tuntumassa lähellä Pomarkun rajaa. Ison tien varressa on peräti kaksi risteystä, mistä pääsee Soikanraittia pitkin varsinaiseen kyläkeskustaan. Kuvat Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Taipalus on monessa mukana Veneskosken kylä toiminnoissa. Vastassa vanhalla kyläkoululla on Veneskosken kyläyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Taipalus. Kyläkoulu suljettiin vuonna 2009 ja sen jälkeen se tuli kyläyhdistyksen käyttöön kertoo Taipalus. Enimmillään koulussa on ollut 176 oppilasta vuonna 1932. Sähköt kylään saatiin vuonna 1939. Nykyinen koulu käsittää kaksi koulurakennusta, joista toisessa on mm. juhlatila ja toisessa Rauha Paavolan pitämä kahvilakirppis. Kyläyhdistys on remontoinut monella lailla rakennuksia, joista yksi merkittävimpiä asioita on öljylämmityksen muuttaminen maalämmöksi. Veneskoskelaisista puhuttaessa pitäisi oikeastaan puhua Soikkalaisista, sanoo Taipalus. Se on vanha kutsumanimi tälle seudulle. Aiempina aikoina Veneskoski tunnettiin varsinkin pärekorien valmistajista ja myyjistä. Pärepuita ei kuulemma Vuonna 1918 vankien rakentama kolmiaukkoinen kivisilta on yksi komeimpia kylän yksityiskohtia. tahdo enää saada muualta kuin rajan takaa Karjalasta muutaman vielä asiaa harrastavan henkilön käytettäväksi. Yksi nykyisen toiminnan vetonauloista on kesäteatteri. Myös kalastuksen harrastajat ja melojat suuntaavat mielellään Veneskoskelle. Kyläyhdistyksen toiminta osoittautuukin erittäin monipuoliseksi ja aktiiviseksi. Valitettavasti aktiivihenkilöiden määrä on pieni ja ikääntyvä, kertoo Taipalus. Kesäteatteri toteutetaan vuorovuosina Kankaanpään Nuorisoseuran kanssa. Kylässä on myös Maamiesseura ja Kalastusyhdistys, mikä mm. istuttaa jokeen kirjolohia. Kyläkioskissa työllistetään kesällä kylän nuoria. Edelleen pidetään yllä kuntorataa, kuutamohiihtoa, kuntokellaritoimintaa, karaoketansseja eli pöytätansseja, jääkaukaloa, yhteisiä teatterireissuja ja vuosittaisia juhlia, sekä yhteisaterioita. Kylässä on jopa oma tiedotuslehtinen, Soikankieliset Tietosanomat. Uusi savusauna on juuri valmistunut missä ensi löylyt on vielä ottamatta kertoo Taipalus. Veneskoskea kuvattuna rautatiesillalta. Jokisillan jatkeena on kylän toinen kivisilta maantien ylittävä rautatiesilta. Pori Haapamäki rata rakennettiin vuosina 1929 1938 ja tuolloin kylän väkimäärä kasvoi huimasti. Kuvan taustalla näkyy Veneskosken kesäteatterialue. 9
Kemera -ehdot muuttuvat jälleen Kuten jo edellisessä viime syksyn lehdessä ennakoitiin, kemera -ehdot muuttuvat jälleen. Uusi muutos tuli voimaan 18.4.2016. Oheiseen taulukkoon on merkitty punaisella kohdat, joissa on tapahtunut muutosta. Käytännössä tukitaso alenee ja muutamat ehdot kiristyvät. Lisäksi juurikäävän torjunta poistuu kokonaan tuettavien työmuotojen listalta. Ainut positiivinen asia on, että hakemusten ja toteutusten käsittely on luvattu saatavan toimimaan yhdistyksen ja metsäkeskuksen välillä sähköisesti hakemusten osalta tänä keväänä ja toteutusten osalta ensi syksynä. Myös uutena asiana nyt on ruvettu puhumaan ns. myöntövaltuudesta, mikä käytännössä tarkoittaa KEMERA-TAULUKKO 2016-2020, KEVÄÄN 2016 TIEDON PERUSTEELLA MHY KARHUN ALUEELLA (muuttuneet kohdat punaisella) Työlaji Tuki Kuviokoko Hankkeen Poistuma Max. jäävä Taim. pituus Puuston lpm Pienpuun kertymä /ha ha, minimi ha, minimi min. kpl/ha runkoa/ha min. m max. cm min. m3/ha Taimikon varhaishoito 160 0,5 1,0 3000 5000 0,7 Nuoren metsän hoito 230 0,5 2,0 1500 3000 3,0 16 Nuoren metsän hoito + pienpuun korjuu 430 0,5 2,0 1500 3000 3,0 16 35 Pinta-ala max. hakemuksen ala. Tuki % Tien pituus Metsätalouden kokonaiskustannuksista min. m. kulj. % min. Metsätien teko 20 500 50 Metsätien perusparannus 35 500 30 Tuki % Kuviokoko Hanke kokonaiskustannuksista ha, minimi ha, minimi Suometsien hoito alle 5 ha 30 0,5 2,0 Väh. 2,0 ha yhtenäinen alue Suometsien hoito 5 ha ja isommat 60 0,5 2,0 Väh. 5,0 ha yhtenäinen alue Tuki % Kuviokoko Hanke kokonaiskustannuksista ha, minimi ha, minimi Metsän terveyslannoitus 30 0,5 2,0 Boori ja tuhka Tuki Juurikäävän torjunta Ei enää tukea sitä, että kun kemerahakemuksia tulee myöntövaltuuden verran, peli puhalletaan poikki. Tänä vuonna on ennakoitu, että myöntövaltuus eli rahojen riittävyys täyttyy jo kesällä. Aikaisemmin esimerkiksi taimikonhoidossa kemera-tukia saatiin vuodenvaihteen jälkeen, jos rahat loppuivat kesken vuoden. Juurikääpä On metsien sienitauti, joka aiheuttaa havupuustolle vuosittain noin 50 miljoonan euron tappiot. Ilmastomuutos ja lyhenevä talvikausi lisää juurikääpäriskiä entisestään. Juurikäävän torjuntaa tulee tehdä kesäaikaisissa hakkuissa silloin kun ilman lämpötila on yli 5 celsiusastetta (yli viitenä vuorokautena) a) kivennäismailla, kun kuusen ja männyn osuus on yli 50 % puustosta ja b) turvemailla kun kuusen osuus on yli 50 %. Kaikki yli 10 cm:n kannot on käsiteltävä. Uuden lain mukaan velvoite juurikäävän torjunnasta on metsänhakkaajalla eli pystykaupoissa puun ostajalla. Sama velvoite koskee myös hankintahakkuita eli niissä tapauksissa velvoite on metsänomistajalla. Pystykaupoissa metsänomistajan on oltava tarkkana, että metsän hakkaajalle osoitettu velvoite ei ole kulueränä loppusummassa. Se, että vaikuttaako asia välillisesti puun hintaan, on jo vaikeammin seurattava asia. Tässäkin puukauppojen kilpailutus on avainsana oikean ajankohtaisen puunhinnan muodostumiselle. Nuoren metsän hoidon vähimmäispoistuma nousi uudessa kemerassa 1000 rungosta 1500 runkoon hehtaarilla. Tämä vähentää pienpuunkeräystyömaita oleellisesti. 10
Yhteismetsän perustaminen etenee Helmikuun alussa yhdistys järjesti yhteismetsätilaisuuden Kankaanpäässä. Tilaisuudessa oli kaksi asiantuntijaa kertomassa yhteismetsäajatuksesta ja kiinnostuneita kuulijoita oli saapunut paikalle ihan mukava määrä. Metsuri Hannu Hallia eläkkeelle Vuodesta 1999 yhdistyksen palveluksessa ollut metsuri Hannu Hallia jäi eläkkeelle kuluvan vuoden maaliskuussa. Hallia on työskennellyt pääasiassa Honkajoella. Metsurityöt Hallia on aloittanut metsurikurssin jälkeen vuonna 1989. Tämän jälkeen Hallia on suorittanut hakkuutekniikkakurssin ja metsuriyrittäjäkurssin. Eläkkeelle jäännin yhteydessä Hallialle luovutettiin Tapion Metsätyömerkki kunniakirjoineen. Yhteismetsän ajatuksena on se, että siirtämällä metsät tai osa niistä yhteismetsään, metsätuottoja tulee vuosittain tasaisesti ja itsellä ei tarvitse tehdä asian suhteen mitään. Sukupolvenvaihdoksessa yhteismetsäosuuksia on helppo siirtää seuraavalle sukupolvelle. Tällä hetkellä yhteismetsästä kiinnostuneiden määrä on jo sitä luokkaa, että perustamista aletaan viedään nyt vauhdilla eteenpäin. Kiinnostuneiden yhteispinta-ala on n. 900 ha ja tiloja on kaikista Mhy Karhun alueen kunnista. Samanaikaisesti myös Siikaisten ja Merikarvian kunnilla on yhteismetsähanke, jossa palkattu projektityöntekijä selvittää siellä mahdollista yhteismetsän perustamista. Yksi vaihtoehto on, että nämä kaksi nyt erillistä yhteismetsähanketta yhdistetään yhteen. Asia selvinnee kesän aikana. Helmikuun tilaisuudessa perustettiin työryhmä ja se toivoo, että uudet asiasta kiinnostuneet metsänomistajat ilmoittautuisivat mukaan nyt tässä vaiheessa, niin perustaminen saadaan sitten vietyä läpi kerralla ilman koko ajan tapahtuvia muutoksia. Arja-Leena Korpunen Yhteismetsän suunnittelupalaverissa Teija Siltakorpi, Markku Aalto, ja Erkki Ylikoski miettivät asian eteenpäin viemistä yhdistyksen toimistolla Kankaanpäässä. Ilmoittautumiset ja lisätietoa jouni.peltoniemi@ mhy.fi tai 040 702 8845. Metsäsuunnitelmien laadinta Nakkilan alueella on vanhenemassa kerralla koko pitäjän alueelle n. 10 vuotta sitten laaditut metsäsuunnitelmat. Yhdistyksessä on varauduttu seuraavan 2 3 vuoden aikana ne uusimaan. Muissa pitäjissä metsäsuunnitelmia laaditaan sitä tahtia kuin niitä tilataan. Lisätietoja kannattaa kysellä omalta metsäasiantuntijalta. Raivaussaha-/taimikonhoitokurssi la 21.5.2016 Kokoontuminen Mhy:n toimistolle klo 10.00 os. Torikatu 5, 38700 KANKAANPÄÄ. Teoriaa sisällä Omien sahojen huoltoa Maastossa sahaustekniikkaa ym. Maastovarustus ja omat sahat mukaan. Tervetuloa! Valtuutettu Hanna-Leena Puosi kiinnittää Metsätyömerkkimitalia Hannu Hallian rintaan. Taustalla hallituksen puheenjohtaja Matti Peurala ja valtuuston puheenjohtaja Alpo Uusiniemi. Metsäpäivä Nakkilassa ke 15.6.2016 klo 11.00 15.00 Paikka Pyssykankaantieltä lähtevällä Kiimasuon metsäautotiellä Ohjelmassa mm: Koneistutusnäytös Puukauppa-asiaa Uusi kemera Mobiili metsäsuunnitelma kännykässä Mahdollinen Nakkilan kunnan puheenvuoro Nokipannukahvia, makkaranpaistoa Tervetuloa! Tulossa syksyllä mm.: Sukupolvenvaihdoskoulutustilaisuus 11
Mhy Karhun yhteystiedot www.mhy.fi/karhu Tuula Urvikko Arviot ja metsäsuunnitelmat Honkajoen toimisto Porhontie 3 38950 HONKAJOKI Puh. 040 527 8025 TOIMINNANJOHTAJA Puh. 040 702 8845 Kankaanpään toimisto Torikatu 5, PL 77, 38701 KANKAANPÄÄ Puh. (02) 572 3540 33 Arto Uusihonko Honkajoki, Karvia ja Ala-Honkajoki Honkajoen toimisto Porhontie 3 38950 HONKAJOKI Puh. 044 572 3548 Matti Lahti Siikainen Siikaisten toimisto Kankaanpääntie 1 29810 SIIKAINEN Puh. 0500 763 861 Timo Väisänen Pomarkku, Leppäruhka, Venesjärvi ja Veneskoski Tieasiantuntija Pomarkun toimisto Vanhatie 19 29630 POMARKKU Puh. 044 572 3547 Marita Säämäki, LKV Nakkila ja Laviassa Karhijärven eteläpuoli Nakkilan toimisto Porintie 6 29250 NAKKILA Ti myös Lavian toimisto Puh. 040 522 4322 Arja-Leena Korpunen Jämijärvi, Hapua ja Kankaanpää Kankaanpään toimisto Torikatu 5 PL 77, 38701 KANKAANPÄÄ Puh. 0400 702 831 Jorma Anttoora Lavian Karhijärven pohjoispuoli ja Vihteljärvi Lavian toimisto Viittatie 6 38600 LAVIA To myös Kankaanpään toimisto Puh. 040 582 9725 Toimistomme ovat auki seuraavina ajankohtina ja sopimuksen mukaan. Soita ja sovi tulostasi etukäteen, niin olemme varmuudella paikalla myös muulloin. Kankaanpää to 9 12, Karvia ma 8 11, Lavia ma 8 12, ti 8 10, Nakkila ma 8 12, ke 8 10, Pomarkku ke 8 11, Siikainen ma 8 11 Metsänhoitoyhdistys Karhu etunimi.sukunimi@mhy.fi PL 77, Torikatu 5, 38701 KANKAANPÄÄ Puh. (02) 572 3540 Ota yhteyttä niin katsotaan, mitä voimme metsällesi tehdä!