Ympäristölautakunta 85 12.05.2015 Ympäristölupa Pargas Jaktvårdsförening -nimisen riistanhoitoyhdistyksen ampumarataa varten Skråbbossa Paraisilla 1964/11.01.00/2015 Ympäristölautakunta 12.05.2015 85 Valmistelija Vt. ympäristönsuojelutarkastaja Tomas Kull, puh. 046 556 1506 Esittelijä Ympäristönsuojelupäällikkö Carl-Sture Österman, puh. 044 458 5927 etunimi.sukunimi@parainen.fi Asia Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n mukainen ympäristölupa ulkona sijaitsevaa ampumarataa varten. Hakija Pargas Jaktvårdsförening Yhteyshenkilö: Knut-Olof Lerche Osoite: Jupiterinkatu 12, 21600 Parainen Y-tunnus: 1520173-7 Toiminta ja sijoituspaikka Toiminta käsittää luodikko- ja haulikkoradat (skeet, sporting). Luodikkorata sijaitsee kiinteistöllä Skråbbo 445-493-1-30, jonka omistaa Kurt Kyrklund. Haulikkoradan ampumapaikat sijaitsevat kiinteistöllä 445-493-1-30, kun taas maalitaulut sijaitsevat hakijan omistamalla kiinteistöllä Katten 445-471-8-82. Haulikko- ja luodikkoratojen välinen etäisyys on noin 130 metriä. Luodikkorata on ollut olemassa vuodesta 1959 lähtien. Haulikkorata perustettiin 1970-luvun alussa. Luvan hakemisen peruste Ulkona olevat ampumaradat ovat ympäristöluvanvaraista toimintaa ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 2 kohdan 14 a mukaan. Lupaviranomaisen toimivalta Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen valtioneuvoston ympäristönsuojelusta antaman asetuksen (713/2014) 2 :n 13 a) kohdan mukaan. Asian vireilletulo Täydellinen hakemus on jätetty 20.2.2015. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Ampumaradalla on Turun ja Porin lääninhallituksen 20.10.1959 myöntämä lupa. Ampumarata on 12.2.2003 rekisteröity Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Sen sijaan ampumaradalla ei ole ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa.
Pargas Jaktvårdsförening ja Kurt Kyrklund ovat 15.12.2014 solmineet vuokrasopimuksen noin 1,5 hehtaarin suuruisesta alueesta kiinteistöllä Skråbbo 445-493-1-30 ampumarataa varten. Vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi. Ampumarata sijaitsee Kirjalansaaren osayleiskaavan mukaisella maa- ja metsätalousalueella (kaavamerkinnät M-3 ja MT-6), kaava on vahvistettu 31.5.1999. Toiminnan sijaintipaikka ja ympäristö Kiinteistö 445-493-1-30 on pinta-alaltaan 95,78 hehtaaria, ja se muodostuu metsä- ja peltomaasta. Kiinteistöllä on kolme asuinrakennusta sekä useita talousrakennuksia. Ampumarataa varten on tuulisuoja, koneiston suojakatos sekä äänieristetty rakennus, josta ammutaan luodikolla. Kiinteistö 445-471-8-82 on pinta-alaltaan 1,94 hehtaaria, ja se muodostuu peltomaasta. Lähialueella yhden kilometrin säteellä ei ole muuta ympäristöä kuormittavaa toimintaa. Etäisyys Saaristotielle on 1,6 kilometriä. Kirjalansaaren vakinainen asutus ja loma-asutus sijaitsevat pääosin saaren rantavyöhykkeellä yli 500 metrin etäisyydellä ampumaradasta. Neljä asuinrakennusta ja yksi loma-asunto on 500 metrin säteellä ampumaradasta. Lähin koulu (kalatalous- ja ympäristöopisto Livia) ja lähin päiväkoti (Kirjalan päiväkoti) ovat 2,3 kilometrin etäisyydellä. Lähimmät vesistöt ovat Hessund etelässä ja Skråbboviken lännessä, etäisyys molempiin on yli 500 metriä. Lähin Natura-alue (Harsholm FI0200154) on pohjoisessa 3 kilometrin etäisyydellä. Lähin luonnonsuojelualue (Finby) on 3,7 kilometriä lounaaseen. Lähin pohjavesialue on (Bläsnäs 0257302) 2,7 kilometriä etäisyydellä lounaassa. Lähin talousvesikaivo (porakaivo) on kiinteistöllä 445-493-1-30, joka on 200 metrin päässä luodikkoradan taustavallista. Pellolla 210 metrin päässä taustavallista on rengaskaivo. Luodikkoradan valuma kulkee lounaaseen pelto-ojien kautta mereen. Haulikkoradan valuma kulkeutuu pellolta pelto-ojien ja laskuojan kautta koilliseen. Laskuoja päättyy puronuomaan noin 1,2 kilometrin päähän haulikkoradasta. Uoma puolestaan laskee 1,2 kilometrin jälkeen Båthusvikeniin luoteeseen. Toiminnan tiedot Ampumaradalla harjoitetaan pienimuotoista toimintaa kesäaikaan (1.5. 31.10.). Ampumarata on avoinna jäsenille keskiviikkoisin klo 16-20 sekä syksyllä myös lauantaisin päiväaikaan hirvenammuntakokeiden suorittamista varten. Radalla on käynyt yleensä 5-15 ampujaa illassa. Niinä iltoina, jolloin ampumarata on auki, ammutaan luodikolla arviolta 100 laukausta ja haulikolla 250 laukausta. Vuoden aikana luodikkoradalla ammutaan noin 1 000 laukausta ja haulikkoradalla noin 5 000 laukausta. Kerran vuodessa pidetään kilpailuja. Ampumaradan liikenne kulkee Skråbböntien ja Skråbbovikintien kautta, noin 20 kevyttä ajoneuvoa viikossa. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Melupäästöt. Toiminnasta aiheutuu melupäästöjä. Maasto muodostaa hyvän suojan melun leviämistä vastaan, koillista ja lounasta lukuun ottamatta. Toiminnanharjoittaja on pyrkinyt vähentämään melun leviämistä luodikkoradalta
rakentamalla äänieristyksen ampumapaikalle. Valtioneuvoston ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista antaman päätöksen (52/1997) 2 :ssä annetaan ohjearvot ampumaratojen aiheuttamalle melutasolle. Ohjearvo on 65 db (L AImax ) asumiseen käytettävillä alueilla ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla. Virkistysalueilla taajamissa, hoitolaitoksia palvelevilla alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla ja luonnonsuojelualueilla ohjearvo on 60 db (LAImax). Ohjearvoja sovellettaessa on otettava huomioon ampumaratatoiminnan luonne, kuten ampuma-ajat, laukausmäärät ja ampumalajit. Ohjearvot eivät ole ehdottomia raja-arvoja. Ympäristönsuojelutoimisto on 9.7.2014 mitannut ampumaradan aiheuttamaa melua kolmelta paikalta. Luodikkoradan ammunnan osalta mitattiin 76,2 db (LAmax) vuokranantaja Kurt Kyrklundin asuintalon kohdalla kiinteistöllä 445-493-1-30. Kiinteistön 445-493-1-55 luoteiskulmassa 470 metrin päässä ampumapaikalta mitattiin 64,3 db ja Skråbbontiellä 600 metrin päässä etelässä mitattiin 39,5 db. Haulikkoradan ammunnan osalta mitattiin 55,4 db ja 51,0 db kahdella ensin mainitulla paikalla, laukauksia ei sen sijaan kuulunut Skråbbontien mittauspisteeseen. Päästöt ilmaan. Toiminnasta ei aiheudu mainittavia päästöjä ilmaan. Päästöt maaperään. Luodikkoradan taustavalliin ja vallin edustalla olevaan maaperään on joutunut ampumaratatoiminnan seurauksena arviolta 400 kg lyijyä (Pb), 40 kg kuparia (Cu), 4 kg sinkkiä (Zn) ja 4 kg antimonia (Sb) vuoden 1959 jälkeen. Vuotuinen lisäys on arviolta 8 kg lyijyä, 0,8 kg kuparia, 0,08 kg sinkkiä ja 0,08 kg antimonia. Haulikkoradan luona olevaan peltoon on 1970-luvun alusta lähtien joutunut arviolta 5 350 kg lyijyä, 50 kg antimonia ja 5 kg arseenia (As). Vuotuinen lisäys on arviolta 119 kg lyijyä, 1,2 kg antimonia ja 0,12 kg arseenia. Savikiekot koostuvat pääosin kalsiitista (CaCO3; 60-80 %) ja kiivihiilitervasta. Kivihiilitervassa on PAH-yhdisteitä (noin 0,2 %). Haulikkoradalla käytetään vuosittain noin 200 kg savikiekkoja. Hakija on tutkituttanut maaperän pintakerroksen (0-20 cm) lyijypitoisuuden ja ph:n kiinteistöllä 445-471-8-82. Kolmen yhteisnäytteen lyijypitoisuus tutkitulta alueelta (0-75 metrin päässä pellon kauimmaisesta reunasta) oli 72-620 mg/kg (ka) 2 mm seulotussa näytteessä. Nykyisin tyypilliset pilaantumattoman maaperän taustapitoisuudet ovat 1-5 mg/kg Pb (ka). Maaperän ph oli 6,0-6,2. Päästöt pohjaveteen. Lyijyä ja muita metalleja odotetaan jossain määrin huuhtoutuvan pohjaveteen. Hakija on tutkituttanut pohjaveden lyijy-, antimoni-, kupari-, sinkki- ja arseenipitoisuudet kiinteistöllä 445-493-1-30 sijaitsevasta rengaskaivosta. Pohjavedestä mitatut metallipitoisuudet olivat seuraavat: Pb < 8 µg/l, Sb < 9 µg/l, Cu 13 µg/l, Zn 21 µg/l ja As < 10 µg/l. Sosiaali- ja terveysministeriön pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista antaman asetuksen (401/2001) liitteen 1 mukaiset laatuvaatimukset (enimmäispitoisuus) ovat talousveden osalta seuraavat: Pb 10 µg/l, Sb 5 µg/l, Cu 2000 µg/l ja As 10 µg/l. Päästöt vesistöihin. Lyijyä ja muita metalleja odotetaan jossain määrin
huuhtoutuvan pintaveteen. Hakija on tutkituttanut lyijypitoisuuden kiinteistöllä 445-471-8-82 sijaitsevasta pelto-ojasta otetusta pintavedestä. Ojan pintaveden lyijypitoisuus oli 23 µg/l. Ruotsin luonnonsuojeluviraston (Naturvårdsverket) ympäristön laatua koskevien arviointiperusteiden (Rapport 4913) mukaan pintaveden lyijypitoisuus on korkea, jos pitoisuus on yli 15 µg/l. Pitoisuus on sen verran korkea, että se vaikuttaa vedessä elävien eliöiden säilymiseen hengissä jo lyhyen altistuksen jälkeen. Pintaveden luonnolliset lyijypitoisuudet ovat 0,1-0,5 µg/l. Vesi valuu pellolta koilliseen pelto-ojia ja laskuojaa pitkin 1,2 kilometriä. Laskuoja laskee puronuomaan noin 1,2 kilometrin päässä Båthusvikenistä. Kiinteistön 445-471-8-82 pellolta valuva pintavesi on puronuoman saavuttaessaan todennäköisesti jo niin laimentunut, ettei se enää vahingoita purossa eläviä eliöitä. Riistanhoitoyhdistys kalkitsee peltoa säännöllisesti, jotta ph olisi yli 6 ja lyijyn huuhtoutuminen tätä kautta vähenisi. Pintavesien lyijypitoisuuden ympäristönlaatunormi (poikkeuksena norot ja ojat) on 7,2 µg/l. Jäteveden muodostuminen. Toiminnasta ei muodostu jätevettä. Jätteiden muodostuminen. Toiminnasta muodostuu jätteitä seuraavasti: maalitauluja 20 kg/a, patruunapakkauksia 1 kg/a, hylsyjä 50 kg/a, savikiekkoja 200 kg/a, luoteja ja hauleja 130 kg/a, puujätettä 50 kg/a. Maalitaulut, patruunapakkaukset ja puujätteet toimitetaan kierrätykseen ja tyhjät hylsyt viedään metallinkeräykseen. Luodit, haulit ja savikiekkojen sirpaleet jäävät maahan. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnanharjoittaja pitää jatkossa kirjaa laukausmääristä. Haulikkoradan maaperän ph tutkitaan säännöllisesti ja maa kalkitaan tarvittaessa. Lupahakemuksen käsittely Lupahakemuksesta tiedottaminen. Hakemuksesta on kuulutettu kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja kaupungin verkkosivuilla 25.2.-27.3.2015. Kuulutus on annettu erikseen tiedoksi kiinteistönomistajille, joiden kiinteistöt sijaitsevat 500 metrin säteellä ampumaradasta. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kaupungintalolla Paraisilla 25.2.-27.3.2015. Tarkastukset. Ympäristönsuojelutoimisto on 9.7.2014 käynyt ampumaradalla melumittausten yhteydessä. Lausunnot. Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain (527/2014) 42 :n mukaisesti lausuntoa kunnan terveydensuojeluviranomaiselta, joka antoi lausuntonsa 20.3.2015 (liitteenä). Muistutukset ja mielipiteet. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan vastine. Hakija on 10.4.2015 toimittanut vastineen (liitteenä) terveydensuojeluviranomaisen lausuntoon.
Oheismateriaali Ehdotus Kartta Ilmakuva Asemapiirros Terveydensuojeluviranomaisen lausunto Hakijan vastine Ympäristölautakunta päättää myöntää Pargas Jaktvårdsförening -nimiselle riistanhoitoyhdistykselle ympäristöluvan Skråbbossa sijaitsevaa ampumarataa varten. Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksessa esitetyllä tavalla alla olevat lupamääräykset huomioiden. Toiminnan saa aloittaa ennen kuin ympäristölupa on saanut lainvoiman. Terveydensuojeluviranomaisen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä 3, 5-7, 12-14. Lupamääräykset Yleiset velvollisuudet 1. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). 2. Toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Jos pilaantumista ei voida kokonaan ehkäistä, se on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintansa päästöt ympäristöön mahdollisimman vähäisiksi. Toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminta-ajat 3. Ampumaradalla saa ampua haulikolla ja luodikolla 1.5. ja 15.8. välisenä aikana keskiviikkoisin klo 16-20 sekä 16.8. ja 31.10. välisenä aikana keskiviikkoisin klo 16-20 ja lauantaisin klo 12-16. Riistanhoitoyhdistyksen jäsenille on tiedotettava toiminta-ajoista ampumaradan ilmoitustaululla tai muulla tavoin. 4. Riistanhoitoyhdistyksen pyynnöstä ja lupaviranomaisen suostumuksen jälkeen ampumapäiväksi voidaan keskiviikon sijaan vaihtaa jokin toinen arkipäivä (maanantai, tiistai tai torstai), mutta ei kuitenkaan perjantai. Ympäristönsuojelutoimisto voi yksittäisissä tapauksissa antaa suostumuksensa vähäiseen poikkeamiseen lupamääräyksen 3 määräyksistä. Melu ja meluntorjunta 5. Toiminnanharjoittajan on pyrittävä vähentämään melun leviämistä ympäristöön kannustamalla jäseniään käyttämään äänenvaimenninta luodikoissa, äänieristämällä ampumapaikat, ampumatarvikkeiden valinnalla tai muulla tavoin niin, että valtioneuvoston ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista antaman päätöksen (53/1997) mukaisia ohjearvoja voidaan mahdollisuuksien mukaan noudattaa lähimmän asutuksen luona. Maaperän, pohjaveden ja pintaveden suojelu
6. Kiinteistön 445-471-8-82 pelto on pidettävä viherkesannolla. Maaperän ph on tutkittava säännöllisesti, vähintään joka viides vuosi. Pelto on kalkittava lyijyn huuhtoutumisen vähentämiseksi pohjaveteen ja pintaveteen, jos maaperän ph on alle 6. 7. Kiinteistön 445-471-8-82 peltoa ei saa käyttää elintarvikkeiksi tai eläinrehuksi käytettävien kasvien viljelyyn lukuun ottamatta noin 0,5 hehtaarin suuruista aluetta, joka on metsikön ja mainitun kiinteistön koordinaattipisteiden 76, 86, 18 ja 66 rajaama. Jätehuolto 8. Jätehuolto on järjestettävä jätelainsäädännön mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän, pohjaveden tai pintaveden pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnasta syntyvät jätteet on toimitettava käsiteltäviksi kunkin jätelajin hyväksyttyihin vastaanottopaikkoihin. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on lajiteltava ja toimitettava kierrätykseen. Tyhjät hylsyt on mahdollisuuksien mukaan kierrätettävä. Ampumaradalla on oltava sopivat keräysastiat toiminnasta syntyvää jätettä varten. 9. Toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä: ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, esimerkiksi energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. 10. Jos toiminnasta syntyy vaarallista jätettä (ongelmajätettä), jätteet on varastoitava lukitussa tilassa tiiviillä pohjalla erillään muista jätteistä. Vaarallinen jäte on vietävä vähintään kerran vuodessa vaarallisen jätteen hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan. Tarvittaessa on laadittava siirtoasiakirja. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnassa syntyvän vaarallisen jätteen määrästä ja lajista sekä jätteen toimituspaikoista ja toimituspäivämääristä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Vakuus 11. Toiminnasta ei saa aiheutua vaaraa ympäristölle. Metsään luodikkoradan taustavallin takapuolelle on sijoitettava varoitustauluja ja/tai lippusiimaa varoittamaan yleisöä ampumaratatoiminnasta. Toiminnan tarkkailu ja raportointi 12. Toiminnan vaikutuksia pohjaveteen on seurattava. Toiminnanharjoittajan on viimeistään 31.8.2015 tutkitutettava kiinteistöllä 445-493-1-30 sijaitsevan rengaskaivon pohjaveden ph sekä lyijy- (Pb) ja antimonipitoisuus (Sb) ja tämän
jälkeen joka viides vuosi niin kauan kuin toimintaa jatketaan. Tulokset on analysoitava akkreditoidussa laboratoriossa. Tulokset on annettava tiedoksi valvontaviranomaiselle, kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ja kiinteistönomistajalle. Toiminnanharjoittajan on valvontaviranomaisen, ympäristönsuojelutoimiston tai kunnan terveydensuojeluviranomaisen pyynnöstä tutkitutettava myös muiden lähellä sijaitsevan talousvesikaivojen lyijy- ja antimonipitoisuus. 13. Toiminnanharjoittajan on joka viides vuosi tutkitutettava lokakuun lopussa kiinteistön 445-471-8-82 pelto-ojan pintaveden ph ja lyijypitoisuus. Seuraava tutkimus on tehtävä lokakuussa 2019. Toiminnanharjoittajan on valvontaviranomaisen tai ympäristönsuojelutoimiston pyynnöstä tutkitutettava myös Båthusvikeniin laskevan puron lyijypitoisuus. Pellon pintavedet huuhtoutuvat tähän puroon. Tulokset annetaan tiedoksi valvontaviranomaiselle. 14. Toiminnanharjoittajan on valvontaviranomaisen tai ympäristönsuojelutoimiston pyynnöstä suoritettava melumittauksia lähialueella. Melumittausten tulokset on toimitettava valvontaviranomaiselle. 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Kirjanpidosta on käytävä ilmi päivämäärät, jolloin rataa on käytetty, kävijämäärä sekä ammutut laukaukset rataa kohti. 16. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava valvontaviranomaiselle raportti edellisen vuoden toiminnasta. Raportista on käytävä ilmi seuraavat seikat: - niiden päivien lukumäärä, jolloin vuoden aikana on ollut ampumistoimintaa - vuoden aikana järjestettyjen kilpailupäivien ja muiden tapahtumapäivien lukumäärä - luodikkoradalla ja haulikkoradalla vuoden aikana ammuttujen laukausten määrä - tiedot vuoden aikana tehdyistä melumittauksista sekä pohja- ja pintavesianalyyseista - toiminnassa sattuneiden ennakoimattomien tapahtumien merkitys ympäristönsuojelulle. Ilmoitus toiminnan muutoksista 17. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan muutoksista ja toimintaa koskevista tapahtumista, joilla voi olla vaikutusta ympäristön pilaantumiseen tai luvan noudattamiseen. Toiminnan lopettaminen 18. Toiminnanharjoittajan on vähintään yhtä kuukautta etukäteen ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan lopettamissuunnitelmista. Toiminnan lopettamisen jälkeen Pargas Jaktvårdsförening vastaa edelleen lupamääräysten tai valtioneuvoston asetuksen määräyksistä aiheutuvan yksilöidyn velvollisuuden mukaisesti toimenpiteistä, joita tarvitaan pilaantumisen estämiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi ja tarkkailemiseksi.
19. Yhdistyksen on selvitettävä ampumaradan maaperän saastuneisuus ja puhdistamistarve toiminnan lopettamisen jälkeen. Selvitys on jätettävä valtion valvontaviranomaiselle (Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle). Yhdistyksen tulee varmistua siitä, että sillä on riittävästi käytettävissä olevia varoja selvityksen tekemiseen toiminnan päättyessä. Perustelut Lupaharkinnan perusteet Ympäristönsuojelulain (527/2014) ja jätelain (646/2011) sekä näiden lakien nojalla annettujen asetusten asettamat vaatimukset täyttyvät, jos toimintaa harjoitetaan hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti. Myös luonnonsuojelulaki (1096/1996) ja sen nojalla annetut määräykset on otettu huomioon päätöksessä. Luvan myöntämisedellytykset Toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920)17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Edellytykset luvan myöntämiselle ympäristönsuojelulain (527/2014) 49 :n mukaisesti täyttyvät täten. Toiminnan aloittaminen Ympäristölautakunta katsoo, että on perusteltu syy myöntää hakijalle lupa toiminnan aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa, koska hakemus koskee olemassa olevaa toimintaa eikä ole esitetty vaatimuksia siitä, että lupaa ei myönnettäisi. Toiminnan aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa ei tee mahdollista muutoksenhakua hyödyttömäksi. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 1-2: Yleisistä velvoitteista säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 6-8 :ssä. Lupamääräykset 3-4: Toiminta-ajat vastaavat hakemuksessa mainittuja aikoja. Jotta toiminnasta ei aiheutuisi eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta kiinteistöjen 445-493-1-29, 445-493-1-30 ja 445-493-1-55 omistajille, on perusteltua rajata ampumaradan toiminta lupamääräyksessä 3 annettuihin aikoihin. Lupamääräys 5: Melutason ohjearvo ylittyy ainakin kiinteistön 445-493-1-30 asuinrakennuksen ja loma-asunnon kohdalla ammuttaessa luodikkoradalla. Riskinä on myös, että ohjearvo ylittyy kiinteistöjen 445-493-1-29 ja 445-493-1-55 asuinrakennuksen kohdalla. Tästä syystä on perusteltua, että toiminnanharjoittaja pyrkii vähentämään melun leviämistä ympäristöön. Lupamääräykset 6-7: Haulikkoradan luona olevaan peltoon on 1970-luvun alusta
lähtien joutunut arviolta 5 350 kg lyijyä, 50 kg antimonia ja 5 kg arseenia. On perusteltavaa kalkita pelto lyijyn huuhtoutumisen vähentämiseksi pohjaveteen ja pintaveteen, jos maaperän ph on alle 6. On perusteltua kieltää elintarvikkeiksi tai eläinrehuksi käytettävien kasvien viljely sen estämiseksi, ettei lyijyä leviä ravintoketjuihin. Pellon aktiivinen viljely johtaa lisäksi siihen, että lyijyhaulit leviävät syvemmälle maaperään, mikä vaikeuttaa maaperän puhdistamista tulevaisuudessa ja nostaa puhdistuksen hintaa. Lupamääräykset 8-10 on annettu jätelain toiminnalle asettamien vaatimusten täyttämiseksi. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 58 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain (646/2011) ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. Vaarallisen jätteen kirjanpitovelvollisuudesta säädetään jätelain (646/2011) 118 :ssä. Lupamääräys 11: Jotta metsässä ja luonnossa liikkuville ihmisille ei aiheutuisi vaaraa, on perusteltua sijoittaa varoitustauluja ja/tai lippusiimaa luodikkoradan taustavallin takana olevaan metsikköön. Lupamääräykset 12-16: Ympäristölupaan on liitettävä tarvittavat ehdot päästöjen ja toiminnan tarkkailusta. Velvollisuudesta tarkkailla toiminnan vaikutuksia pohjaveteen ja pintaveteen säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 66 :ssä ja valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista antaman asetuksen (1022/2006) 4 a :ssä ja 7 :ssä. Toiminnan valvonnan helpottamiseksi on perusteltua, että toiminnanharjoittaja toimittaa valvontaviranomaiselle raportin edellisen vuoden toiminnasta. Lupamääräys 17: Ilmoitusmenettelyvelvollisuudesta toiminnan muuttuessa säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 170 :ssä. Lupamääräys 18: Toiminnan lopettamisen jälkeisistä velvoitteista säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 94 :ssä. Lupamääräys 19: Selvitysvelvollisuudesta ja puhdistamistarpeen arvioinnista säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 :ssä. Päätös Jäsen Hanna Järvinen ehdotti, että asia palautetaan sen selvittämiseksi, onko uuden ampumaratoja koskevan lain määräyksillä vaikutusta päätökseen. Esittelijä ja lautakunta yhtyivät palautusehdotukseen. Lautakunta päätti palauttaa asian. Luvan voimassaolo ja lupaehtojen tarkistaminen Lupa on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään niin pitkään kuin kiinteistön 445-493-1-30 omistajan ja Pargas Jaktvårdsförening -nimisen riistanhoitoyhdistyksen välillä on voimassa oleva vuokrasopimus ampumaradasta. Hakemus lupamääräyksien tarkistamiseksi on tehtävä valvontaviranomaisen kehotuksesta. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun
olennaiseen toiminnan muuttamiseen vaaditaan uusi lupa. Päätöksen täytäntöönpano Toiminnan saa aloittaa välittömästi, jollei muutoksenhakuelin toisin päätä. Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8, 11-12, 15-17, 20, 22-23, 27, 29, 34, 39, 42-44, 48-49, 51-53, 58, 62, 66, 71, 83-85, 87, 94, 135, 170, 172, 190-191, 199, 205, 209 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 11-15 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) 2, 4a, 7 Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (53/1997) 2-3 Jätelaki (646/2011) 8, 13, 15, 29, 72, 118-119, 121-122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 10 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Käsittelymaksu Hakijalta laskutetaan hakemuksen käsittelystä 1 400 euroa kaupunginvaltuuston 9.12.2014 hyväksymän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti. Maksusta päätettäessä maksuun on huomioitu taksan :n 5.1 mukainen 30 prosentin alennus. Lupahakemuksesta tiedottaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Ympäristölautakunta tiedottaa yleisölle lupapäätöksestä kuuluttamalla päätöksestä 30 päivän ajan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja kaupungin verkkosivuilla. Päätös Pargas Jaktvårdsförening Kopio päätöksestä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Ympäristön ja luonnonvarojen vastuualue Liedon kunnan ympäristöterveydenhuolto Kurt Kyrklund Ilmoitus päätöksestä Osalliset, joille on annettu tiedoksi hakemusta koskeva kuulutus Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava hallinto-oikeuteen viimeistään 30 päivän kuluessa päätöksen antamispäivästä lukien. Valitusoikeus on: - osallisella - rekisteröidyillä yhdistyksillä tai säätiöillä, jonka tarkoituksena on ympäristönsuojelun, terveydensuojelun tai luonnonsuojelun taikka
asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnalla tai muilla kunnilla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - valtion valvontaviranomaisella sekä toiminnan sijaintikunnan ja toiminnan vaikutusalueella sijaitsevan kunnan kunnallisella ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.