Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

of 6 Sää ja ilmasto > Ilmastotilastot > Terminen kasvukausi, määritelmät Suomen sää Paikallissää Varoitukset ja turvallisuus Sade- ja pilvialueet Sää Euroopassa Havaintoasemat Ilmastotilastot Ilman lämpötila Lumitilastot Tuuli ja myrskyt Sateet Kosteus ja sumut Sääennätyksiä meillä ja muualla Auringonpaiste Juhlapyhät yms. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta Termisen kasvukauden alun määrittäminen Termisen kasvukauden päättyminen Termisen kasvukauden seuranta tehoisan lämpötilan summan avulla Termisen kasvukauden alku- ja loppupäivät keskimäärin kaudella 1961-1990 Tehoisan lämpötilan summa ja kasvukauden sademäärä 1961-90 Tehoisan lämpötilan keskimääräinen summa kasvukauden päättyessä Termisen kasvukauden varhaisin ja myöhäisin alku- ja loppu Terminen kasvukausi ja termiset vuodenajat Termisen kasvukauden alun määrittäminen Kun yksittäisenä vuotena päivittäisistä säähavainnoista määritetään termisen kasvukauden alku, tilannetta seurataan 10 vrk ajan huhti-toukokuussa ennen kuin voidaan varmistaa ajankohta kullekin havaintoasemalle. Yhden havaintoaseman alkupäivämäärän toteutumisehdot ovat: 1) Lumipeitteen tulee olla kadonnut aukeilta paikoilta (merkintä havaintokoodissa on enintään 0 cm ja maanpinnan laadun koodi enintään 5). 2) Kun lumipeite on hävinnyt, seurataan vuorokauden keskilämpötilan arvoja: Vuorokauden keskilämpötilan on pysyttävä vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella ja sitä seuraavan 5 vrk:n jakson keskilämpötilojen summan on oltava vähintään 20 vrk-astetta. Tästä 5 + 5 vrk:sta syntyy 10 vuorokauden viive ennen kuin voidaan luotettavasti kertoa alkamispäivämäärä. Ilmatieteen laitos Kuvassa esitetään yhden havaintoaseman tietojen avulla, miten terminen kasvukausi voitiin alkaa 19.4.2002, kun ehdot olivat täyttyneet. Termisen kasvukauden päättyminen Syksyllä taas seurataan kasvukauden lopetuskriteerien toteutumista. Vuorokauden keskilämpötilan tulee pysyä 5-10 vrk peräkkäin + 5 asteen alapuolella myös

of 6 kalenteriajankohta huomioon otettuna. Syksyllä myös kovat yöpakkaset, jolloin yön alin lämpötila kojussa on ollut alle -10 astetta useana yönä peräkkäin tai lumipeittee tulo voi katkaista termisen kasvukauden, vaikka vuorokauden keskilämpötila palaisikin + 5 asteen yläpuolelle. Näin tapahtuu toisinaan varsinkin maan keski- ja pohjoisosassa. Termisen kasvukauden seuranta tehoisan lämpötilan summan avulla Tehoisan lämpötilan summaa kertyy päiviltä, jolloin vuorokauden keskilämpötila on +5 asteen yläpuolella. Silloin lasketaan yhteen viiden asteen yläpuolella oleva osa. Summaa kertyy termisen kasvukauden aloituspäivästä. Jos vuorokauden keskilämpötila jää kasvukaudella + 5 asteen alapuolelle, summaa ei kerry,mutta se ei liioin vähene. Silloin kasvukausi katsotaan tilapäisesti pysähtyneeksi. Kuvassa esitetään käyrinä, miten tehoisan lämpötilan summaa kertyy termisen kasvukauden alkupäivämäärästä eteenpäin. Jokaisen päivän yli 5 asteen oleva lämpö lisätään edelliseen vuorokauteen mennessä kertyneeseen summaan. Termisen kasvukauden alku- ja loppupäivät keskimäärin kaudella 1961-1990

of 6 Keskimääräiset termisen kasvukauden alku- ja loppupäivämäärät vertailukaudella 1961-90. Termisen kasvukauden pituus voi vaihdella 4-6 viikkoa eri vuosina. Toisinaan se alkaa varhain ja päättyy myöhään kuten vuonna 2000. Tehoisan lämpötilan summa ja kasvukauden sademäärä 1961-90 Tehoisan lämpötilan summa karttuu vuorokauden keskilämpötilan +5 asteen ylittävällä osuudella. Tehoisan lämpötilan summan yksikkö on Cvrk = vuorokausiastetta (=degreedays). Jos vuorokauden keskilämpötila jää alle viiden asteen, katsotaan että lämpösumma ei sellaisena päivänä kerry, mutta summa ei myöskään pienene.

of 6 Termisen kasvukauden olot vertailukaudella 1961-90. Vasemmalla on tehoisan lämpötilan summan kartta ja oikealla kasvukauden sadesumma. Tehoisan lämpötilan keskimääräinen summa kasvukauden päättyessä Tutkimus tuottaa myös paikallisesti tarkkaa tietoa:

of 6 Tehoisan lämpötilan summan kartta kauden 1961-1990 keskiarvotiedoista. Kartta on laadittu hilapisteisiin (10 km x 10 km) ja laadinnassa on otettu huomioon maaston, järvien ja merien vaikutus ilmastoon. Lähde: R. Solantie, A. Drebs: Kaude 1961-1990 lämpöoloista kasvukautena alustan vaikutus huomioiden. IL, Raportteja 2000:1, Hki 2000. Termisen kasvukauden varhaisin ja myöhäisin alku- ja loppu Terminen kasvukausi ja termiset vuodenajat Kuvassa näkyy termisen kasvukauden pituusero maan eteläosien (Turku) ja Lapin (Sodankylä) välillä. Pitkän ajan tilastoissa terminen kasvukausi ja termiset vuodenajat määritellään lämpötilan keskimääräisen vuosikulun käyrän avulla. Maanlaajuinen tilanne saadaa

of 6 noin 110 havaintopaikan tiedoista. Kun havaintopaikkojen tiedot merkitään kartalle, voidaan piirtää vyöhykkeet, joilla tapahtumat esiintyvät suunnilleen samaan aikaan. Nykyisin tällaisia vyöhykekarttoja laaditaan tietokoneella myös ns. hilapistearvojen avulla. Nykyisin kasvukauden ilmastoseuranta toteutetaan havaintoasemakohtaisen seurannan lisäksi myös tietokonemallin mukaisesti hilaruuduissa (10 km x 10 km). Hilaruutupohjaisen tarkastelun ansiosta seurantatietoja voidaan tuottaa haluttuihin paikkoihin sekä laskea eri suureiden arvoja esimerkiksi kuntakeskipisteisiin. Seurannassa ovat mukana lämpöolot, kosteus ja sadanta sekä kokonaishaihdunta. Sekä kartta- että asemakohtainen ilmastoseuranta on tilattavissa.