ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2007 JULI. Paikoin runsaita sateita Oikullisia säitä maapallolla alkuvuonna. Kuva:Kari Karlsson
|
|
- Matilda Heino
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuva:Kari Karlsson ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2007 JULI Paikoin runsaita sateita Oikullisia säitä maapallolla alkuvuonna
2 Ilmastokatsaus 07/2007 Klimatologisk översikt juli 2007 Sisältö Ilmastokatsaus 12. vuosikerta ALKUVUODEN OIKULLISET SÄÄT ERI PUOLILLA MAAPALLOA 3 VUODET EIVÄT OLE VELJEKSIÄ EIVÄT KESÄTKÄÄN 4 TERMISEN KASVUKAUDEN TILANNE 6 HEINÄKUUN SÄÄKATSAUS 7 Julkaisija: Päätoimittaja: Toimittajat: Ilmestyy: Ilmatieteen laitos Ari Venäläinen Anneli Nordlund Pirkko Karlsson noin kuukauden 20. päivänä LÄMPÖTILOJA 8 ISSN: SADEMÄÄRIÄ 9 PIKAKUUKAUSITIEDOT 10 PÄIVITTÄISIÄ TILASTOJA 11 TUULITIEDOT 12 SÄÄ 50 VUOTTA SITTEN 12 KESKI-SUOMEN ILMASTO 13 LÄMPÖTILA- JA SADEMÄÄRÄKARTAT 16 Ilmatieteen laitos Tilaukset: Ilmatieteen laitos, Ilmastopalvelu PL 503, Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@fmi.fi puhelin (09) Vuositilaushinta on 45 euroa Prenumerationspriset är 45 euro Irtonumero 5,05 euroa (sisältää ALV:n) Lösnummer 5,05 euro (ingår MOMS) Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lo pullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja tilattavissa ilmastopalvelusta, palvelupuhelin , hinta 3,01 euroa/min+pvm. Ilmastoasioita myös verkossa: 2 ILMASTOKATSAUS 7/07
3 Alkuvuoden oikulliset säät eri puolilla maapalloa Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan vuoden 2007 alkupuolen sääolot eri puolilla maapalloa ovat olleet hyvin poikkeuksellisia. Esimerkiksi maapallon keskilämpötilan arvioidaan olevan tammija huhtikuussa korkeampi kuin koskaan aiemmin siitä lähtien kuin luotettavia havaintoja on käytössä eli vuodesta 1880 alkaen. Tammikuun keskilämpötila on 1,89 C ja huhtikuun keskilämpötila 1,37 C lämpimämpi kuin keskimäärin. MYRSKYJÄ JA SATEITA Aasiassa Intian kesämonsuuneihin liittyen koettiin tavanomaista voimakkaampia sateita ja tulvia. Useilla säähavaintoasemilla vuorokauden sademäärät ylittivät jopa 350 mm. Näiden voimakkaiden sateiden seurauksena satoja ihmisiä kuoli, yli 10 miljoonaa ihmistä joutui muuttamaan asuinpaikkaansa ja suuria aloja viljelymaata, karjaa ja muuta omaisuutta tuhoutui. Ensimmäistä kertaa havaittiin trooppinen hirmumyrsky Arabian merellä. Myrsky kohtasi rannikon ensin Omanissa 6. kesäkuuta ja uudelleen Iranissa. Omanissa myrsky aiheutti ainakin 50 kuolonuhria. Englannissa ja Walesissa touko-heinäkuu oli sateisin siitä saakka kun havaintoja on käytössä eli vuodesta Jakson sademäärä tänä vuonna oli 406 mm. Edellinen ennätys 349 mm oli vuodelta Jakson suurimpia vuorokausisademääriä olivat 103,1 mm kesäkuuta Koillis-Englannissa ja 120,8 mm 20. heinäkuuta Keski-Englannissa. Sateiden aiheuttamien taloudellisten menetysten suuruudeksi arvioidaan yli 6 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Saksassa huhtikuu oli ennätyksellisen kuiva mutta toukokuu jo ennätyksellisen sateinen. Mosambikissa ja Sudanissa koettiin myös voimakkaita sateita, joiden seurauksena Sambesi ja Niili ovat tulvineet. Myös Malediiveilla ja Uruguayissa tulvat ovat aiheuttaneet alkuvuodesta suuria tuhoja. Pohjois-Eurooppaa koetteli tammikuun puolivälissä voimakas myrsky. Myrskyn seurauksena esiintyi laajoja sähkökatkoja ja kuolonuhrien määräksi arvioidaan 47 henkilöä. KUUMUUS Huhtikuu oli monissa Euroopan maissa hyvin lämmin, kuukauden keskilämpötilan kohotessa monin paikoin jopa neljä astetta keskimääräistä korkeammaksi. Toukokuussa Keski- ja Länsi-Venäjällä oli erittäin kuumaa ja esimerkiksi 28. toukokuuta Moskovassa mitattiin lämpötilaksi 32,9 C, joka on korkein toukokuussa mitattu lämpötila vuodesta Kaakkois-Euroopassa lämpötila kohosi kesä- ja heinäkuussa jopa yli 40 C. Heinäkuun 23. Bulgariassa mitattiin lämpötilaksi jopa 45 C, joka on uusi ennätys. Kuuman jakson seurauksena kymmeniä ihmisiä menetti henkensä ja metsäpalot aiheuttivat suuria tuhoja. Kuva 1. Heinäkuun sademäärän poikkeama keskimääräisestä (mm). Lähde Deutscher Wetterdienst TILANNE SUOMESSA Suomessa mielenkiintoisimmat alkuvuoden sään oikut lienevät tammikuun alun ja maaliskuun korkeat lämpötilat. Tammikuun 2007 alku oli koko maassa hyvin lauha. Kuukauden korkein lämpötila +9,6 C mitattiin Ahvenanmaalla 10. tammikuuta. Lunta tammikuussa oli vähän ja sateita saatiin runsaasti. Suuri osa sateista tuli vetenä. Maaliskuu oli lämmin ja suurimmassa osassa maata saavutettiin uusi maaliskuun keskilämpötilan ennätys. Helsinki-Vantaan lentoasemalla lämpötila kohosi maaliskuun ,5 asteeseen ja Suomen aiempi maaliskuun lämpöennätys ylittyi reilulla asteella. Ari Venäläinen ILMASTOKATSAUS 7/07 3
4 Vuodet eivät ole veljeksiä eivät kesätkään Sananlasku vuodet eivät ole veljeksiä pitää hyvin paikkansa, jos vertaa esimerkiksi tämän kesän ja viime kesän säitä. Viime vuonnahan kesä-heinäkuu ta hallitsi Pohjolassa korkeapainevoittoinen, aurinkoinen, tavanomaista lämpimämpi ja vähäsateinen säätyyppi (Ilmastokatsaus 2006/7). Tämän vuoden alkukesän aikana puolestaan säätyyppi oli matalapainevoittoinen ja tavanomaista sateisempi, jolloin hellepäivät olivat harvassa. Kuva 1 näyttää ilmanpaineen kulun Helsingissä kesä-heinäkuussa vuonna 2007 (punainen viiva) sekä keskimäärin vastaavana ajanjaksona kaudella (sininen viiva). Kuvasta käy ilmi, että ilmanpaine on kesäkuun alun korkeapainejaksoa lukuunottamatta pysytellyt enimmäkseen keskimääräisarvojen alapuolella. Kesä-heinäkuun ilmanpaineen maantieteellisen jakauman poikkeama pitkäaikaisesta, vastaavan ajankohdan keskiarvosta ( ) on esitetty kuvassa 2. Kuvasta voidaan havaita, että Pohjoisnavan/Grönlannin alueella ilmanpaine on usean hpa:n verran korkeampi kuin keskimäärin. Tätä positiivisen poikkeaman aluetta kiertää laaja negatiivisen poikkeaman vyöhyke, joka ulottuu Atlantilta Brittein saarten yli Keski-ja Pohjois-Eurooppaan ja edelleen Pohjois-Venäjälle ja Siperian pohjoisosiin. Jos poikkeamakartta olisi laskettu kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun, olisi negatiivinen poikkeama ollut vieläkin suurempi (ei kuvaa). Negatiiviseen poikkeamaan liittyvät matalapaineet toivat runsaita sateita varsinkin Brittein saarille (siellä kesä oli sateisin vuoden 1839 jälkeen) ja Etelä-Skandinaviaan. Niinpä noilla alueilla kärsittiin paikoin pahoista tulvista. Meillä Suomessakin heinäkuun sademäärät olivat monin paikoin tavanomaista suurempia, jopa yli kaksinkertaisia kauden keskimääräisiin arvoihin nähden. Kesä-heinäkuun virtausoloja korkeammalla ilmakehässä voidaan tarkastella 500 hpa:n korkeuskentän avulla. Kuvassa 3 on esitetty ko. korkeuskenttä kuluvalle kesälle, kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun (punainen viiva), sekä kauden keskimääräinen kaavio vastaavalle ajanjaksolle (musta viiva). Kuvasta ilmenee, että noilla korkeuksilla on tänä kesänä (punainen viiva) Länsi- ja Pohjois-Eurooppaan ulottunut pohjoisesta matalapaineen mutka, jonka alueella satoi siis reippaasti. Keski-Euroopan alueella on korkeuskentässä tiukempi gradientti, mikä ilmaisee suihkuvirtauksen sijainnin. Tämä suihkuvirtaus on tavanomaista pitkäaikaista keskiarvoa voimakkaampi ja sijaitsee tavallista etelämpänä. Suihkuvirtaus onkin jakanut Euroopan sään kahteen äärityyppiin: Länsi-ja Pohjois- Euroopassa oli sateista, kun taas esim. Balkanilla ja Turkissa suihkuvirtauksen eteläpuolella oli kuumaa ja kuivaa. Kesä-heinäkuun lämpöoloja voi tarkastella 500 ja 1000 hpa:n painepintojen välisen paksuuden avulla. Kuva 4 esittää tämän suureen poikkeamaa pitkäaikaisesta keskiarvosta ( ). Kuvasta käy ilmi, että positiiviset poikkemat ovat voimakkaampia ja laajaalaisempia kuin negatiiviset. Keskimääräistä lämpimämpää oli Pohjoisnavan ja Grönlannin alueella, Yhdysvaltojen länsiosissa, Pohjois- Venäjällä sekä Kaakkois-Euroopassa. Vaikka Pohjois-Eurooppaa vaivasikin matalapainevoittoinen säätyyppi sateineen, olivat lämpöolot kuitenkin lähellä keskimääräisarvoja. Sen sijaan Kaakkois-Euroopan helteet näkyvät myös 500 ja 1000 hpa:n painepintojen välisen paksuuden poikkeamassa. Vuosien 2006 ja 2007 alkukesät (kesä-heinäkuu) olivat siten säätyypeiltään aivan erilaisia: viime kesänä vallitsevana oli korkeapainevoittoinen säätyyppi vähäisine sateineen, kun taas tänä kesänä matalapaineita sateineen on riittänyt yllin kyllin. Yhteistä näille kesille oli kuitenkin se, että sama säätyyppi jatkui pitkään, viime vuonna koko kesän ja tänäkin vuonna lähes kaksi kuukautta. Simo Järvenoja 4 ILMASTOKATSAUS 7/07
5 Kuva 1. Ilmanpaineen päivittäinen vaihtelu Helsingissä kesäheinäkuussa vuonna 2007 (punainen viiva) sekä keskimäärin vastaavana ajankohtana vuosina (sininen viiva). Yksikkö : hpa. Kuva 2. Vuoden 2007 kesä-heinäkuun ilmanpaineen poikkeama kauden keskimääräisestä kesä-heinäkuun ilmanpaineesta. Viivaväli : 1 hpa. Negatiiviset poikkeamat on merkitty sinisin katkoviivoin, positiiviset poikkemat punaisin yhtenäisin viivoin, nollaviivaa ei piirretty. Kuva hpa:n painepinnan keskimääräinen korkeus 16. kesäkuuta 31. heinäkuuta 2007 (punainen viiva) sekä vastaavana aikana kaudella keskimäärin (musta viiva). Viivaväli : 80 m Kuva ja 1000 hpa:n painepintojen välisen paksuuden poikkeama vuoden 2007 kesä-heinäkuussa kauden vastaavasta keskimääräisestä arvosta lämpötilan poikkeamana ilmaistuna. Viivaväli : 1 C. Negatiiviset arvot on merkitty sinisin katkoviivoin, positiiviset arvot punaisin yhtenäisin viivoin, nollaviiva sinisellä yhtenäisellä viivalla. ILMASTOKATSAUS 7/07 5
6 Termisen kasvukauden tilanne yli alle 400 Tehoisan lämpötilan kertymä kasvukaudella 2007 on merkitty vihreällä viivalla. Ohuet viivat kuvaavat alhaalta lukien 5%, 50% ja 95% tilastollista esiintymisfrekvenssiä. Den effektiva temperatursumman under växtperioden 2007 anges av den gröna linjen. De tunna linjerna visar nerifrån räknat temperatursummans 5%, 50% och 95% statistiska förekomstfrekvenser. Tehoisan lämpötilan summa ( Cvrk) Den effektiva temperatursumman (daggrad) Taulukko 1. Heinäkuun 2007 suurimmat kuukausisademäärät Taulukko. Heinäkuun 2007 suurimmat vuorokausisademäärät HAVAINTOASEMA SADEMÄÄRÄ MM Puumala Sorjola 211 Ruovesi Kekkonen 185 Varpaisjärvi Kärsämäki 184 Jurva Pyörni 184 Juuka Niemelä 182 Isojoki Kärjenkoski 178 Sonkajärvi Aittokoski 178 Kangasniemi Lukkarinmäki 178 Nummi-Pusula Leppäkorpi 175 Kankaanpää Niinisalo 173 Ikaalinen Vehuvarpee 173 Kauhajoki Muurahainen 172 Rautavaara Ala-Luosta 171 Kajaani Paltaniemi 170 HAVAINTOASEMA PÄIVÄ SADE MM Puumala Sorjola 9 61 Kylmäkoski Jokihaavisto Valkeala Voikoski Uusikaupunki Keskusta 8 51 Jurva Pyörni 9 50 Kokkola Korplax 4 49 Kemiö Lövböle Lieksa Kolin Kylä 8 49 Rääkkylä Kk 7 45 Rymättylä Kk Piikkiö Yltöinen Ruovesi Kekkonen 9 44 Rymättylä Kk 8 43 Houtskari Hyppeis ILMASTOKATSAUS 7/07
7 Heinäkuun sääkatsaus Heinämiehen painajainen mm Kuva. Kasvukauden 2007 sadesumma on merkitty vihreillä pylväillä. Ohut ruskea viiva kuvaa kasvukauden keskimääräistä sadesumma. Heinäkuussa vallitsi matalapainevoittoinen, epävakainen säätyyppi. Itä- Suomessa Etelä-Savosta Kainuuseen ja Koillismaalle ulottuvalla vyöhykkeellä sekä lounais- ja länsirannikon tuntumassa sadekertymä oli paikoin yli kaksinkertainen tavanomaiseen heinäkuun sademäärään verrattuna. Heinäkuun suurin sademäärä mitattiin Puumalan Sorjolassa, missä sadetta kertyi yli 200 mm. Vähiten satoi Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikkoalueilla, missä sademäärät jäivät vähän keskiarvoja pienemmiksi. Lämpöoloiltaan heinäkuu oli tavanomainen, joskin hellepäiviä oli tavallista vähemmän. Kuukauden keskilämpötila vaihteli Pohjois-Lapin 12 asteesta eteläisimmän Suomen runsaaseen 17 asteeseen. Kuukauden ensimmäisen kolmanneksen ajan Suomi kuului Brittein saarilta Keski-Eurooppaan ja Fennoskandiaan ulottu neeseen laajaan matalapaineen alueeseen. Sää oli epävakaista ja kuurottaisia sateita saatiin ylei sesti. Sademäärissä oli suuria paikallisia eroja. Eniten sadetta kertyi Etelä-Savon itäosista Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä sekä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan alueella. Runsaimmat sateet ajoittuivat heinäkuun päivän välille. Ukkosia esiintyi heinäkuun en simmäisen kolmanneksen ai - ka na useana päivänä, joskin salamamäärät jäivät vähäisiksi. Ilmamassa oli kuitenkin lämmintä ja niinpä alueilla, joilla aurinko pääsi paistamaan, hätyyteltiin hellelukemia. Helleraja ylitettiin useilla paikkakunnilla maan etelä- ja keskiosassa heinäkuuta. Suurimmassa osassa maata mitattiin heinäkuun korkeimmat lukemat tuolloin. Lämpimintä oli Muhoksella, missä heinäkuun 4. päivä mitattiin 28,4 astetta. Heinä kuun ensimmäinen kolmannes päättyi kuitenkin koleana, Lapissa ja Kainuussa elohopea kohosi vain hiukan 10 asteen yläpuolelle. Suomi osui kuukauden puolivälin vaiheillakin matalapaineiden kulkureitille, ja suuria millimetrin vuorokausisateita saatiin mm. Kymenlaaksossa ja Päijät- Hämeessä sekä Kainuussa ja Itä- Lapissa. Naisten viikko alkoi tapojensa mukaan kosteissa merkeissä. Kuurottaisen sateen alue liikkui 18. ja 19. päivän välisenä yönä maamme yli itään. Sadealueeseen liittyi ukkosia ja voimakkaita tuulia. Valkealassa ukkospilveen liittynyt syöksyvirtaus kaatoi metsää parin hehtaarin alalta. Riikan päivän sateiden jälkeen levisi luoteesta hieman kuivempaa ilmaa maahamme. Sää oli muutaman päivän ajan Lappia lukuun ottamatta pääasiassa poutaista ja aurinkoista. Yöt olivat tässä yh teydessä koleita. Parina yönä lämpötila laski Lapissa, Suomenselällä ja Itä-Suomen eteläosissakin viiden asteen alapuolelle. Hallaa ei kuitenkaan havaittu. Heinäkuun viimeisen viikon aikana liikkui edelleen matalapaineita sateineen Suomen yli pohjoiseen. Tässä yhteydessä saatiin runsaita sateita ennen kaikkea maan länsiosissa ja Lapissa. Heinäkuun 28. päivä Kalajoen seudulla satoi vuorokauden aikana mm ja Jyväskylän seudulle osui niin voimakas ukkoskuuro, että kaupungin kadut lainehtivat vedestä. Sateen seassa oli myös puolisenttisiä rakeita. Heinäkuun viimeisinä päivinä Suomen yli kulkeneeseen matalapaineeseen liittyi runsaiden sateiden lisäksi voimakasta tuulta. Tuuli yltyi myrskyksi eteläisillä merialueilla ja maan etelä- ja keskiosan sisävesilläkin tuuli oli kovaa. Kari Heikkinen Niina Niinimäki ILMASTOKATSAUS 7/07 7
8 Heinäkuun lämpötiloja Heinäkuussa 2007 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta Keskimmäinen lila viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 % arvoa eli mediaania. Ylin ja alin harmaa viiva kuvaavat ylimmän ja alimman lämpötilan 3 % esiintymis todennäköisyyksiä eli ovat poikkeuksellisen arvon rajat. Juli 2007, dygnets högsta och lägsta temperatur C. De utjämna referensvärdena är från perioden Den mellersta lila linjen visar dygnets medeltemperaturs 50% värde, medianvärdet. De övre och nedre grå linjerna anger högsta och lägsta temperaturens 3% sannolikhetsvärde, exceptionellvärdet. 8 ILMASTOKATSAUS 7/07
9 Heinäkuun sademääriä Heinäkuussa 2007 mitatut vuorokauden sademäärät millimetreinä. Dagliga nederbördsmängder (mm) i juli 2007 på några orter. ILMASTOKATSAUS 7/07 9
10 Heinäkuun pikakuukausitiedot ILMAN LÄMPÖTILA ( C), SADEMÄÄRÄ (MM) JA LUMEN SYVYYS (CM) LUFTTEMPERATUR ( C), NEDERBÖRD (MM) OCH SNÖDJUP (CM) Havaintoasema Keskilämpötila Ylin lämpötila Alin lämpötila C C C Päivä 2007 Päivä Suurin Päivä UTÖ Pakkaspäiviä Sademäärä mm Lumen syvyys 15.pnä cm JOMALA HANKO TVÄRMINNE KIIKALA HKI-VANTAA HELSINKI KAISANIEMI HELSINKI ISOSAARI KOTKA KIRKONMAA PORI TURKU JOKIOINEN OBS TRE-PIRKKALA LAHTI UTTI NIINISALO JÄMSÄ HALLI JYVÄSKYLÄ MIKKELI PUNKAHARJU VAASA VALASSAARET KAUHAVA ÄHTÄRI VIITASAARI KUOPIO JOENSUU YLIVIESKA KAJAANI HAILUOTO RUUKKI PUDASJÄRVI SUOMUSSALMI KUUSAMO PELLO ROVANIEMI SODANKYLÄ MUONIO KILPISJÄRVI IVALO KEVO Kaikilta asemilta ei ole vertailuarvoja (lyhyt havaintosarja). Normalvärden finns inte för alla stationer (kort observationsserie). 10 ILMASTOKATSAUS 7/07
11 Heinäkuun päivittäiset tiedot LÄMPÖTILAN KESKIARVO, YLIN JA ALIN ARVO ( C) SEKÄ SADEMÄÄRÄ (MM) MEDEL- MAXIMI- OCH MINIMITEMPERATUR ( C), SAMT NEDERBÖRDSMÄN- GD (MM) HELSINKI-VANTAA TURKU TAMPERE-PIRKKALA MIKKELI Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade KUOPIO RUUKKI REVONLAHTI ROVANIEMI IVALO Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade ILMASTOKATSAUS 7/07 11
12 Heinäkuun tuulitiedot ERISUUNTAISTEN TUULIEN LUKUISUUDET (%) JA KESKINOPEUDET (M/S) FREKVENSER AV OLIKA VINDRIKTNINGAR (%) OCH VINDENS MEDELHASTIGHET N NE E SE S SW W NW Tyyntä Keskinopeus % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s UTÖ KIIKALA LA HKI-VANTAAN LA ISOSAARI RANKKI ISOKARI TRE-PIRKKALAN LA TAHKOLUOTO JYVÄSKYLÄ LA VALASSAARET KUOPIO LA ULKOKALLA KAJAANI LA OULU LA KEMI AJOS KUUSAMO LA ROVANIEMI LA SODANKYLÄ IVALO LA KEVO Kovatuuliset päivät, keskituulen nopeus >14m/s, taulukon asemilla: UTÖ 18.,23.,24.,28.,31. ISOSAARI 30.,31. RANKKI 31. ISOKARI 31. TAHKOLUOTO 18.,31. VALASSAARET 7.,8.,31. Myrskypäivät, keskituulen nopeus >21 m/s, taulukon asemilla määräaikaisilla kansainvälisillä havaintohetkillä tehtyjen havaintojen mukaan: -- Kuukausikatsaus Suomen sääoloihin 50 vuotta sitten heinäkuussa ILMASTOKATSAUS 7/07
13 Maakuntien ilmasto: Keski-Suomi Maakuntien ilmasto-sarjassa siirrymme Keski- Suomeen. Keski-Suomen maakunta ulottuu etelässä Kuhmoisista pohjoiseen Kinnulan Pihtiputaan seudulle saakka. Leveim millään maakunta on Jyväskylän kohdalla, kun se idässä ulottuu Hankasalmeen ja lännessä Keuruuseen. MAAKUNNAN MAASTO JA VESISTÖJEN PIIRTEET Jyväskylän eteläpuoleisen osan jakaa Päijänne, johon laskevat pohjoisesta Keiteleen reitin vedet ja sen latvajärviä ovat Alvajärvi ja Kolimajärvi Pihtiputaalla. Läntisemmät Saarijärven reitin suurimmat järvet ovat Pyhäjärvi ja Kivijärvi. Yleisesti ottaen maakunnan itäiset osat ovat matalampaa järviseutua ja läntiset osat korkeam paa metsien ja soitten aluetta. Maakunnan luoteiskulmalla tulee vastaan Suomenselän karu vedenjakaja-alue. Maakunta kuuluu jokseenkin kokonaan eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen; ainoastaan luoteinen Suomenselän alue on keskiboreaalista vyöhykettä. Valtakunnallinen kasvien menestymisvyöhykejako, (kartta selityksineen, Solantie) osoittaa, että Keski-Suomen maakunnassa III- vyöhyke ulottuu Päijänteen molemmilla puolilla Jyväskylään saakka ja IV-vyöhyke käsittää maakunnan keskiosat. Pohjoisosat ovat V-vyöhykettä ja Kinnulan- Pihtiputaan pohjoisosat jopa VIvyöhykettä, joka ulottuu kapeana kiilana pitkin Suomenselkää koillisesta lounaaseen. MAAKUNNAN LÄMPÖ- JA SADEOLOT Vuoden keskilämpötila on Päijänteen alueen noin 4 ja Suomenselän vajaan 3 asteen välillä. Helmikuu on keskimäärin hieman tammikuuta kylmempi, ja sen keskilämpötila vaihtelee Jämsän - Kuhmoisten seudun -8 ja Suomenselän -9 asteen välillä. Päijänteen suurin ja syvin selkä, Tehinselkä, jäätyy yleensä viimeisimpänä järvenä maassamme. Avoimet vedet lauhduttavat alkutalvea etenkin, jos jäätyminen viivästyy pitkälle tammikuuhun. Lämpimimmän kuukauden, heinäkuun keskilämpö on Suomenselkään rajoittuvalla seudulla 16 ja Päijänteen ympäristössä 17 asteen vaiheilla. Vuotuinen sademäärä on suuressa osassa maakuntaa mm. Runsassateisinta seutua ovat maakunnan keskiosat, erityisesti Multian ylämaa, ja vähäsateisinta Päijänteen järvilaakso. Helmikuussa sataa vähiten eli mm ja elokuussa eniten, mm. MAAKUNNAN ILMASTON TUNNUSLUKUJA HAVAINTOASEMILTA Maakunnan ilmaston esimerkkinä esitetään Jyväskylän lentoaseman tilastoja. Havaintopaikka on 60 m Päijänteen vedenpintaa korkeammalla ja vesistöjen välittömän vaikutuspiirin ulkopuolella. Taulukossa ovat vertailukauden ilmastollisia tunnuslukuja, joista ilmenee mm., että lämpimimmän ja kylmimmän kuukauden keskilämpötilan ero on 25 astetta. Lämpimimmän ja kylmimmän mittauksen ero on runsaat 70 astetta. Vuoden 1959 jälkeen maakunnan korkein lämpötila, 33,3 astetta mitattiinkin juuri Jyväskylän lentoasemalla Samana päivänä oli Jyväskylän Keljossa 32,1 ja Jämsässä Hallin lentokentällä 32,0 astetta. Kauempaa menneisyydestä löytyy vielä huimempia lämpötiloja, sillä Jyväskylässä oli lähes uskomaton 35,0 asteen helle. Tämä on vain vajaan asteen päässä Suomen lämpöennätyksestä samalta päivältä, 35,9 C, Turussa. Erikoismaininnan ansaitsee myös Jyväskylässä kirjattu Suomen ainoa huhtikuinen hellelukema. Maakunnan alin lämpötila, - 40,5 C on puolestaan mitattu Jämsän Hallissa ja samana päivänä oli -40,3 C Konneveden Hytölässä. Tammikuun 8. päivänä 1987 oli Leivonmäellä -39,5 C. Maininnan ansaitsee maakunnan talven 2007 alin lämpötila -37,4 C, joka saavutettiin Luhangan Judinsalossa Vesien lämmettyä heinäkuuhun mennessä hallaa ei esiinny järvien läheisyydessä, mutta muualla sitä mitataan lähes vuosittain, etenkin Suomenselällä. Jyväskylässä heinäkuussa on keskimäärin yksi ja elokuussa kaksi hallayötä. Hallaista oli mm. heinäkuussa 1975, jolloin Hallissa mitattiin -3,8 C ja Leivonmäellä -3,0 C 9.7. Hellepäiviä on tyypillisenä kesänä kpl, maakunnan luoteiskolkassa hellettä esiintyy harvemmin kuin lounaisosassa. SATEISUUS Keski-Suomessa sataa vuodessa keskimäärin mm. Suurin vuotuinen sademäärä, 975 mm, on mitattu Kuhmoisten Puukkoisilla vuonna Samana vuonna Tikkakoskella sadetta kertyi 954 mm ja vuonna 1974 Hankasalmen Säkinmäellä 943 mm. Pienimmät vuosisademäärät olivat vuonna 1978, jolloin Laukaan Äijälässä satoi ainoastaan 328 mm. Äijälänkylän toisella mittausasemalla sadekertymä oli 332 mm ja Äänekoskella 360 mm. Sateisin kuukausi viimeisten 50 vuoden aikana oli elokuu 1980, jolloin Kannonkoskella vettä satoi 240 mm. Seuraavaksi eniten vettä tuli heinäkuussa 2004 Hankasalmella, 223 mm. Keski- Suomen maakunta pitää hallussaan sateiden kuukausiennätystä maassamme, sillä heinäkuussa 1934 ILMASTOKATSAUS 7/07 13
14 Laukaalla satoi peräti 302 mm, mikä on noin puolet tavanomaisesta vuosisadannasta. Viitasaarella toukokuussa 2003 mitattu 137 mm on puolestaan toukokuun suurin sademäärä koko maassa. Suurin yhden vuorokauden aikana kertynyt sade 103 mm mitattiin Hankasalmen Säkinmäellä. Myös Joutsan Pärnämäellä satoi 101 mm TALVEN LUMISUUDESTA Vesistöt ja erityisesti syvä Päijänne vaikuttavat hidastavasti talven lumentuloon maakunnan eteläosassa, ja erot keski- ja luoteisosien ylänköseutuihin muodostuvat joinakin vuosina huomattavan suuriksi. Talven ensimmäinen lumipeite saadaan ylämailla jo lokakuuta ja Päijänteen rantamilla lokakuun lopussa. Pysyvä lumipeite on saatu vuosina esimerkiksi Multialla 22. marraskuuta, mutta Jämsässä vasta 3. päivä joulukuuta eli eroa on lähes kaksi viikkoa. Lauhoina alkutalvina Päijänteen pysytellessä sulana lumentulo saattaa venyä rantaseuduilla aina tammikuun loppupäiviin saak ka. Ke väällä lumipeite katoaa maakunnan eteläosasta huhtikuun 15. päivän tienoilla, Multian ylämailla vasta kuukauden loppupäivinä. Niinpä pysyvä lumipeite kestää ylämailla jopa noin 3 viikkoa kauemmin kuin vesistön äärellä. Lunta on maaliskuun alussa keskimäärin cm, vähiten Päijänteen rantamilla ja eniten Multian ylämailla. Suurin lumensyvyys, 117 cm on mitattu Laukaan Nurmijärvellä. Multian Sahrajärvellä lunta oli 115 cm Jyväskylän lentoasemalla lunta on ollut eniten eli 105 cm TERMISET VUODENAJAT Termisistä vuodenajoista voidaan todeta, että talvi on pisin ja kesä lyhin maakunnan Suomenselkään rajoittuvalla alueella. Vastaavasti maakunnan etelärajalla talvi on parisen viikkoa lyhyempi ja kesä saman verran pitempi kuin Suomenselän tienoilla. Kevät alkaa keskimäärin huhtikuuta ja kesä toukokuuta. Syksy puolestaan saapuu Suomenselälle syyskuun alkupäivinä ja Kuhmoisten - Jämsän seudulle tienoilla. Talvi alkaa korkeammilla seuduilla loka-marraskuun vaihteessa, Päijänteen rantamilla marraskuun 10. päivän tienoilla. Terminen kasvukausi on V VI -kasvuvyöhykkeellä selvästi lyhyempi kuin edullisilla III-vyöhykkeen alueella. Lämpöoloiltaan edullisella alueella kasvukausi alkaa jo huhtikuun loppupäivinä, mutta pohjoisempana taas toukokuun 5. päivään mennessä. Syksyllä kasvukausi päättyy Suomenselän korkeilla alueilla lokakuun 5. päivän tienoilla ja maakunnan eteläosassa 10. ja 15. päivän välillä. Kasvukausi on lyhin eli noin 150 vrk VI-vyöhykkeellä ja pisin, vrk, III-vyöhykkeellä. Tehoisan lämpötilan summa oli kautena keskimäärin Cvrk. Poikkeuksellisen lämpimänä kesänä 2006 tehoisan lämpötilan summaa kertyi Jyväskylässä 1447 Cvrk. Keski-Suomen ilmasto vaihtelee suuresti etelästä luoteeseen siirryttäessä. Paikallisilmasto asettaa rajoitteensa niin maanviljelyl le kuin puutarhakasveille. Vain suotuisimpina kesinä alueen pohjoisosan järvien läheisyydessä menestyvät myös eteläisemmät kasvilajit. Viite: Reijo Solantie:Täydennystä Juha Kersalo Suomen hedelmäpuiden ja puuvartisten koristekasvien menestymisvyöhykkeisiin, Sorbifolia 19(3) JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA TILASTOJA KAUDELLA Lämpötila C Lämpötilan ääriarvot Sade Kuukausisateen ääriarvot Sadep. Suurin Lumi Helle- Pakkas- Hallakk ka ylin alin ylin v alin v mm suurin v pienin v >1mm vrksade 15.p. päiviä päiviä päiviä 1-8,5-5,3-12,3 7, , , , ,7-5,0-12,9 11, , , , ,0 0,2-8,4 14, , , , ,4 6,0-3,2 22, , , , ,7 14,5 2,4 28,0 79-9, , , ,0 19,3 8,1 31,3 88-2, , , ,0 21,3 10,4 33,3 94 1, , , ,7 18,4 8,9 29,1 80-2, , , ,2 12,3 4,2 23,5 91-9, , , ,2 6,0 0,3 16,5 0-18, , , ,2 0,2-4,9 10, , , , ,4-3,5-10,0 7,3 0-34, , , ,9 7,0-1,4 33,3-38, , ILMASTOKATSAUS 7/07
15 KESKI-SUOMI: HEINÄKUUN KESKILÄMPÖTILA KASVUVYÖHYKEKARTTA KAUDELLA >17,0 16,6...17,0 16,1...16,5 15,6...16,0 <15,5 JYVÄSKYLÄ Kasvuvyöhykekartta, Reijo Solantie. 1a Suotuisan suven alue, Ahvenanmaa 1b Mantereen paras Lounais- ja etelärannikko, Porvoo - Rauma II Järvien ja peltojen vyöhyke Porista Savonlinnaan III Suomen perusmaisemaa Vaasasta Kiteelle IV Mäkiseutujen ja lakeuksien vyöhyke Kokkolasta Joensuuhun V Tasankojen, soiden ja vaarojen vyöhyke Oulusta Kolille VI Vedenjakajamailta Lapin porteille, Kemi-Ylitornio Kuhmo VII Etelä- ja Keski-Lappi VIII Tunturien paljakat Sääennätyksiä kesäkuussa 2007 tarkastettujen havaintojen mukaan Ylin lämpötila 29,0 C Suomusjärvi Taipale Alin lämpötila -1,8 C Salla Naruska Suurin kuukausisademäärä 95 mm Outokumpu Taipale Mustapuro Suurin vuorokausisademäärä 42 mm Houtskari Hyppeis Suomen ennätykset kesäkuussa Ylin lämpötila 33,8 C Ähtäri Alin lämpötila -7,0 C Inari Laanila Suurin kuukausisademäärä 248 mm Kuopio Inkilänmäki 1973 ILMASTOKATSAUS 7/07 15
16 Heinäkuun 2007 lämpötila- ja sadekartat Juli 2007 yli alle 10 0,5...1,0 0,0...0,5-0,5...0,0 alle -0,5 Keskilämpötila ( C) Medeltemperatur ( C) Keskilämpötilan poikkeama ( C) vertailukauden keskiarvosta Medeltemperaturens avvikelse från normalvärdet ( C) yli alle 80 yli alle 75 Sademäärä (mm) Nederbörd (mm) Sademäärä prosentteina vertailukauden keskiarvosta Nederbörden i procent av normalvärdet 16 ILMATIETEEN LAITOS 7/07
ILMASTOKATSAUS ELOKUU 2001 AUGUSTI. Kesä jatkui koko elokuun Ensimmäinen syysmyrsky etelässä Kesän 2001 sää
ILMASTOKATSAUS ELOKUU AUGUSTI Kesä jatkui koko elokuun Ensimmäinen syysmyrsky etelässä Kesän sää Säätila Euroopassa.. Elokuussa päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Ajankohdan vastaavat tasoitetut
LisätiedotILMASTOKATSAUS ELOKUU 2007 AUGUSTI. Kesän 2007 sää Ilmastonmuutos näkyy 2000-luvun kesissä
ILMASTOKATSAUS ELOKUU 2007 AUGUSTI Kesän 2007 sää Ilmastonmuutos näkyy 2000-luvun kesissä Ukkospilven valkoinen alasin Suomenlahdella 30.8.2007 klo 17:48. Tumma kuuropilvi liikkui merelle päin. Kuva: Anneli
LisätiedotMAALISKUU 2007 MARS. Terminen talvi oli lyhyt Lämpöennätykset rikki maaliskuussa. Talven keskilämpötila Sodankylässä C
ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2007 MARS Terminen talvi oli lyhyt Lämpöennätykset rikki maaliskuussa Talven keskilämpötila Sodankylässä C 0-5 -10-15 -20 1951 1961 1971 1981 1991 2001 Talven (joulu- helmikuu)
LisätiedotILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2001 JULI. Helteinen heinäkuu Ilmaston muutos voi vähentää lämmitysenergian tarvetta. Salamat 19.7.
ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 1 JULI Helteinen heinäkuu Ilmaston muutos voi vähentää lämmitysenergian tarvetta Salamat 19.7.1 tunneittain Heinäkuussa 1 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Ajankohdan
LisätiedotILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2006 OKTOBER. Terminen kasvukausi 2006 Syksystä talveen ennätyksellisen nopeasti. Kuva:Anneli Nordlund
ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2006 OKTOBER Terminen kasvukausi 2006 Syksystä talveen ennätyksellisen nopeasti Kuva:Anneli Nordlund Ilmastokatsaus 10/2006 Klimatologisk översikt oktober 2006 Sisältö Ilmastokatsaus
LisätiedotILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2008 JANUARI. Ukkosta voi esiintyö myös talviaikaan Lauha ja sateinen tammikuu
ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2008 JANUARI Ukkosta voi esiintyö myös talviaikaan Lauha ja sateinen tammikuu Pääkaupunkiseudun talvea tammikuussa 2008. Kuva Kari Karlsson Ilmastokatsaus 1/2008 Klimatologisk översikt
LisätiedotILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2004 FEBRUARI. Pyryjä mutta myös vesisadetta Tyypillistä talvisäätä koko maassa. mm 300
ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 24 FEBRUARI Pyryjä mutta myös vesisadetta Tyypillistä talvisäätä koko maassa mm Helsinki Sodankylä 2 1 1 1 2 Talven (joulu- helmikuu) sademäärät millimetreinä Helsingissä ja Sodankylässä.
LisätiedotHEINÄKUU 2006 JULI. Kesä- heinäkuun korkeapaine toi kuivuuden Heinäkuut lämpimiä
ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2006 JULI Kesä- heinäkuun korkeapaine toi kuivuuden Heinäkuut lämpimiä Vuoden 2006 kesä-heinäkuun ilmanpaineen poikkeama kauden 1951-2000 keskimääräisestä kesäheinäkuun ilmanpaineesta.
LisätiedotILMASTOKATSAUS HEINÄKUU Viileä ja epävakainen sää hallitsi heinäkuutakin Eurooppa helteiden kourissa
ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU Viileä ja epävakainen sää hallitsi heinäkuutakin Eurooppa helteiden kourissa ILMASTOKATSAUS heinäkuu / Ilmastokatsaus 7/ Ilmastokatsaus. vuosikerta Sisältö Viileä ja epävakainen
LisätiedotILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2004 JULI. Rankkasateita Pohjois-Lapissa helteistä Ukkoset, rintamat ja ilmamassat
ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 4 JULI Rankkasateita Pohjois-Lapissa helteistä Ukkoset, rintamat ja ilmamassat Kaakosta Pohjois-Suomeen saapunut ukkonen 6.7.4. Liittyy artikkeliin sivulla 6. Heinäkuussa 4 päivittäin
LisätiedotILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2005 NOVEMBER. Lämmin sää jatkui marraskuussa Myöhäissyksyn ukkosista Ennätyslämmin syksy. Sääkartta 6.11.
ILMASTOKATSAUS MARRASKUU NOVEMBER Lämmin sää jatkui marraskuussa Myöhäissyksyn ukkosista Ennätyslämmin syksy Sääkartta 611 klo 14 Marraskuussa päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C) Ajankohdan
LisätiedotILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2005 MAJ. Sateista idässä ja pohjoisessa Fenologinen havainnointi ja ilmastonmuutos
ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU MAJ Sateista idässä ja pohjoisessa Fenologinen havainnointi ja ilmastonmuutos Lehdet Lehdet Lehdet Lehdet Lehdet hiirenkorvalla puhjenneet täysikasvuiset kellastuneet varisseet
LisätiedotILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2007 JUNI. Lämpötilat vaihtelivat hellelukemista koleaan Kuivuudesta. Kuva:Eija Vallinheimo
ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2007 JUNI Lämpötilat vaihtelivat hellelukemista koleaan Kuivuudesta Kuva:Eija Vallinheimo Ilmastokatsaus 06/2007 Klimatologisk översikt juni 2007 Sisältö Ilmastokatsaus 12. vuosikerta
LisätiedotILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2004 NOVEMBER. Talvi alkoi kuukauden puolivälissä Liukastumistapaturmia enneltaehkäistään
ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 4 NOVEMBER Talvi alkoi kuukauden puolivälissä Liukastumistapaturmia enneltaehkäistään tiedottamisella Työterveyslaitoksen siirreltävä liukkausmittari. Liittyy artikkeliin sivulla
LisätiedotILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2004 SEPTEMBER. Runsaita sateita myös syyskuussa Terminen kasvukausi Jokioinen
ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 4 SEPTEMBER Runsaita sateita myös syyskuussa Terminen kasvukausi 4 9 6 3.... Jokioinen 14.6. 4.7. 24.7. 13.8. 2.9. 22.9. 12.. Tehoisan lämpötilan kertymä Jokioisilla kasvukaudella
LisätiedotILMASTOKATSAUS LOKAKUU Lumitalvien vertailua Lokakuun lämpötiloissa suurta vaihtelua
ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 14 Lumitalvien vertailua Lokakuun lämpötiloissa suurta vaihtelua ILMASTOKATSAUS lokakuu / 14 1 Ilmastokatsaus /14 Ilmastokatsaus 19. vuosikerta Sisältö Lokakuun lämpötiloissa suurta
LisätiedotILMASTOKATSAUS JOULUKUU Joulukuu oli lauha ja sateinen Vuoden 2013 sää
ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 13 Joulukuu oli lauha ja sateinen Vuoden 13 sää ILMASTOKATSAUS joulukuu / 13 1 Ilmastokatsaus 12/13 Sisältö Joulukuu oli lauha ja sateinen 3 Lumitilanne paikoin poikkeuksellinen
LisätiedotILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2001 SEPTEMBER. Runsaita sateita maan länsiosissa Sään vaikutus lintujen muuttoon. Säätila Euroopassa 17.8.
ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 1 SEPTEMBER Runsaita sateita maan länsiosissa Sään vaikutus lintujen muuttoon Säätila Euroopassa 17.8.1 Tutkakuva liittyy sivun 6 artikkeliin Syyskuussa 1 päivittäin mitattu ylin
LisätiedotILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2002 JULI. Helteitä ja pari rajuilmaa Ukkoset ja myrskypuuskat Säätutkakuva kello 19.30
ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2 JULI Helteitä ja pari rajuilmaa Ukkoset ja myrskypuuskat.7.2 Säätutkakuva.7.2 kello 19. Heinäkuussa 2 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Ajankohdan vastaavat tasoitetut
LisätiedotILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2002 MAJ. Hellettä ja hallaa Nälkävuoden 1867 kevään sääoloista Pohjois-Euroopassa
ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2 MAJ Hellettä ja hallaa Nälkävuoden 1867 kevään sääoloista Pohjois-Euroopassa Ukkostilanne tutkakuvassa 13..2 kello 16 Toukokuussa 2 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila (
LisätiedotILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2003 JUNI. Hallaa, sadetta ja jopa hellettä Kuuropilvien joukkuepeliä. Tutkakuva klo 16
ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 3 JUNI Hallaa, sadetta ja jopa hellettä Kuuropilvien joukkuepeliä Tutkakuva 9.6.3 klo 16 Kesäkuussa 3 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Ajankohdan vastaavat tasoitetut
LisätiedotILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2007 DECEMBER. Jälleen lämmin säävuosi Puun pienpoltto saastuttaa Helsingin ilmaa talvella
ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2007 DECEMBER Jälleen lämmin säävuosi Puun pienpoltto saastuttaa Helsingin ilmaa talvella C 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5 Vuosien 1961-2007 keskilämpötilojen ero kauden
LisätiedotILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2001 JUNI. Kesäkuussa säät vaihtelivat Trombit, vesipatsaat ja pyörretuulet
ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 1 JUNI Kesäkuussa säät vaihtelivat Trombit, vesipatsaat ja pyörretuulet Vyörypilvi Espoossa kesäkuussa 1992 Kesäkuussa 1 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Ajankohdan
LisätiedotILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2005 JULI. Kasvukausi Hämeessä tavanomainen Useita trombihavaintoja. Trombi Uudessakaupungissa 21.7.2005 Kuva:Seppo Urpunen
ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU JULI Kasvukausi Hämeessä tavanomainen Useita trombihavaintoja Trombi Uudessakaupungissa 2.7. Kuva:Seppo Urpunen Heinäkuussa päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Ajankohdan
LisätiedotILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2005 FEBRUARI. Sateisen ja lauhan sydäntalven sää Matalapaineet vaihtuivat korkeapaineeseen. cm 100
ILMASTOKATSAUS HELMIKUU FEBRUARI Sateisen ja lauhan sydäntalven sää Matalapaineet vaihtuivat korkeapaineeseen cm Turku Ilomantsi Muonio.11. 3.11..1. 31.1..1. 31.1..... Lumipeitteen muutokset talvella -
LisätiedotILMASTOKATSAUS JOULUKUU Ilmastokatsaus siirtyy verkkoon Vuoden 2015 sää
ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 1 Ilmastokatsaus siirtyy verkkoon Vuoden 1 sää ILMASTOKATSAUS joulukuu / 1 1 Ilmastokatsaus 12/1 Ilmastokatsaus. vuosikerta Sisältö Ilmastokatsaus siirtyy verkkoon Säävuosi 1 Suomessa
LisätiedotIlmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta
Page 1 of 6 Sää ja ilmasto > Ilmastotilastot > Terminen kasvukausi, määritelmät Suomen sää Paikallissää Varoitukset ja turvallisuus Sade- ja pilvialueet Sää Euroopassa Havaintoasemat Ilmastotilastot Ilman
LisätiedotILMASTOKATSAUS HELMIKUU Terminen kevät alkoi varhain Lauha sää jatkui helmikuussakin
ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2 Terminen kevät alkoi varhain Lauha sää jatkui helmikuussakin ILMASTOKATSAUS helmikuu / 2 Ilmastokatsaus 2/2 Ilmastokatsaus 2. vuosikerta Sisältö Lauha sää jatkui helmikuussakin
LisätiedotILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2002 JANUARI. Vesisateita runsaasti Kaisaniemessä säähavaintoja jo yli 174 vuodelta. päivien lukumäärä 15
ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2 JANUARI Vesisateita runsaasti Kaisaniemessä säähavaintoja jo yli 174 vuodelta päivien lukumäärä pilvisiä päiviä selkeitä päiviä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Pilviset
LisätiedotILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2002 JUNI. Aluksi lämmintä, loppukuussa sateita Virkistyskalastajan sää -10
ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2 JUNI Aluksi lämmintä, loppukuussa sateita Virkistyskalastajan sää - - tammi helmi maalis huhti touko kesä Vuoden 2 kuukausikeskilämpötilat pylväinä ja vertailukauden 97- keskiarvo
LisätiedotILMASTOKATSAUS TOUKOKUU Tulvakevät 2015 koetteli Pohjois- Pohjanmaata, Kainuuta ja Etelä-Lappia Tuulinen ja sateinen kevät
ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU Tulvakevät koetteli Pohjois- Pohjanmaata, Kainuuta ja Etelä-Lappia Tuulinen ja sateinen kevät ILMASTOKATSAUS toukokuu / 1 Ilmastokatsaus / Ilmastokatsaus. vuosikerta Sisältö Sateinen
LisätiedotILMASTOKATSAUS ELOKUU Kesän 2015 sää El Niño voimistumassa
ILMASTOKATSAUS ELOKUU Kesän sää El Niño voimistumassa ILMASTOKATSAUS elokuu / Ilmastokatsaus 8/ Ilmastokatsaus. vuosikerta Sisältö Kesä näytti kyntensä elokuussa 3 El Niño voimistumassa 4 Kesän sää 6 Meriveden
LisätiedotILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2005 JUNI. Kesäkuu alkoi ja päättyi koleassa säässä Säärintama Suomen yllä Puijolle pysyvää mittaustoimintaa
ILMASTOKATSAUS KESÄKUU JUNI Kesäkuu alkoi ja päättyi koleassa säässä Säärintama Suomen yllä 11.-.6 Puijolle pysyvää mittaustoimintaa Multia ~mm Säätutkan mittaama 24 tunnin sademäärä 14.6. Liittyy artikkeliin
LisätiedotILMASTOKATSAUS ELOKUU 2003 AUGUSTI. Rannikolla kuivuus jatkui Kesän 2003 sää
ILMASTOKATSAUS ELOKUU 3 AUGUSTI Rannikolla kuivuus jatkui Kesän 3 sää 8 kesä heinä elo 7 6 4 1994 199 1996 1997 1998 1999 1 2 3 Hellepäivien lukumäärä kuukausittain vuosina 1994-3. Katso artikkelimme sivulla
LisätiedotILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2008 NOVEMBER. Lumimyräkkä 23. marraskuuta. Lumiukko Lauttasaaren rannassa Kuva:Anneli Nordlund
ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2008 NOVEMBER Lumimyräkkä 23. marraskuuta Lumiukko Lauttasaaren rannassa 26.11.2008. Kuva:Anneli Nordlund Ilmastokatsaus 11/2008 Klimatologisk översikt november 2008 Sisältö Ilmastokatsaus
LisätiedotILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2001 DECEMBER. Loppukuussa kovia pakkasia Vuoden 2001 sää -10
ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 1 DECEMBER Loppukuussa kovia pakkasia Vuoden 1 sää 1-1 2 4 Vuoden 1 kuukausikeskilämpötilat pylväinä ja vertailukauden 11 keskiarvo käyränä Helsinki Kaisaniemessä. 7 8 1 11 Joulukuussa
LisätiedotILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2008 JULI. Tavanomaista koleampaa lähes koko maassa Ovatko myrskyt lisääntyneet? Kuva: Anneli Nordlund
ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2008 JULI Tavanomaista koleampaa lähes koko maassa Ovatko myrskyt lisääntyneet? Kuva: Anneli Nordlund Ilmastokatsaus 7/2008 Klimatologisk översikt juli 2008 Sisältö Ilmastokatsaus
LisätiedotILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2007 SEPTEMBER. Arktisen alueen merijää vähenee Kohtalainen kasvukausi 2007
ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2007 SEPTEMBER Arktisen alueen merijää vähenee Kohtalainen kasvukausi 2007 Sääkartta 25.9.2007 Ilmastokatsaus 09/2007 Klimatologisk översikt september 2007 Sisältö Ilmastokatsaus
LisätiedotILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2007 FEBRUARI. Kaksijakoinen talvi Auringonpaistetta ja kireää pakkasta
ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2007 FEBRUARI Kaksijakoinen talvi Auringonpaistetta ja kireää pakkasta Suomenlahti oli vielä avoinna 3.2.2007 Kuva:Anneli Nordlund Ilmastokatsaus 02/2007 Klimatologisk översikt
LisätiedotILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2005 APRIL. Alun lämpöä seurasi takatalvi Pääkaupunkiseudun lämpöolot tasaiset talvella
ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2 APRIL Alun lämpöä seurasi takatalvi Pääkaupunkiseudun lämpöolot tasaiset talvella 24 2 - - - -2 Jyväskylä 2 - - - -2 Sodankylä 2 Päivittäinen vuorokauden keskilämpötila huhtikuussa
LisätiedotILMASTOKATSAUS SYYSKUU Pohjoisessa poikkeuksellinen syyskuu Kummat kesäkuut
ILMASTOKATSAUS SYYSKUU Pohjoisessa poikkeuksellinen syyskuu Kummat kesäkuut ILMASTOKATSAUS syyskuu / Ilmastokatsaus 9/ Ilmastokatsaus. vuosikerta Sisältö Pohjoisessa poikkeuksellinen syyskuu 3 Kummat kesäkuut
LisätiedotHUHTIKUU 2007 APRIL. Kevätpölyt huipentuivat maaliskuun viimeiselle viikolle Lämmin ja takatalvi vuorottelivat
ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2007 APRIL Kevätpölyt huipentuivat maaliskuun viimeiselle viikolle Lämmin ja takatalvi vuorottelivat Harvinaisia lumirullia Kainuussa. Liittyy artikkeliin sivulla 6. Kuva Juha M.
LisätiedotILMASTOKATSAUS ELOKUU Elokuun alku oli poikkeuksellisen lämmin Kesän 2014 sää
ILMASTOKATSAUS ELOKUU 14 Elokuun alku oli poikkeuksellisen lämmin Kesän 14 sää ILMASTOKATSAUS elokuu / 14 1 Ilmastokatsaus 8/14 Ilmastokatsaus 19. vuosikerta Sisältö Elokuun alku oli poikkeuksellisen lämmin
LisätiedotILMASTOKATSAUS KESÄKUU Helleaallosta varoitetaan nyt myös Suomessa Kesäkuu alkoi ja päättyi helteisesti
ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 11 Helleaallosta varoitetaan nyt myös Suomessa Kesäkuu alkoi ja päättyi helteisesti 1 Ilmastokatsaus 6/11 Sisältö Kesäkuu alkoi ja päättyi helteisesti 3 Helleaallosta varoitetaan
LisätiedotILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2002 OKTOBER. Ennätyksellisen kylmää pitkään Vertailukausi C 6
ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 22 OKTOBER Ennätyksellisen kylmää pitkään Vertailukausi 171-2 C Helsinki Jyväskylä Sodankylä 4 2 1-1 -2 11-11-2 21-1-4 41-1- 1-7 71-8 81-1-2 Vuosikeskilämpötiloista lasketut peräkkäiset
LisätiedotILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2003 NOVEMBER. Sumuisen harmaata ja leutoa Jää ja sää sisaria keskenään. Kuva: Jouni Vainio, 2002.
ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 3 NOVEMBER Sumuisen harmaata ja leutoa Jää ja sää sisaria keskenään Kuva: Jouni Vainio,. Marraskuussa 3 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Ajankohdan vastaavat tasoitetut
LisätiedotILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2002 DECEMBER. Joulukuu päättyi hyvin kylmänä Sääennätysten vuosi
ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2 DECEMBER Joulukuu päättyi hyvin kylmänä Sääennätysten vuosi 2 C 9 2 ylin alin 6 3-3 -6-9 -2-2 3 4 6 7 8 9 2 Kuukausikeskilämpötilojen 2 ero kauden 97- keskiarvosta sekä ylimmistä
LisätiedotILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2009 JULI. Suomen huippuhelteistä Heinäkuussa hallaa ja hellettä. Kuva:Kari Karlsson
ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2009 JULI Suomen huippuhelteistä Heinäkuussa hallaa ja hellettä Kuva:Kari Karlsson Ilmastokatsaus 07/2009 Klimatologisk översikt juli 2009 Sisältö Ilmastokatsaus 14. vuosikerta
LisätiedotILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2003 JULI. Tukalia helteitä Revontulet palaavat syksyllä taivaalle Humppila Kuva Ari-Juhani Punkka
ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 3 JULI Tukalia helteitä Revontulet palaavat syksyllä taivaalle.7.3 Humppila Kuva Ari-Juhani Punkka Heinäkuussa 3 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Ajankohdan vastaavat
LisätiedotILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2004 JANUARI. Suojapäiviä vähän Etelän lumipyry Myrskyt myrskyinä
ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 4 JANUARI Suojapäiviä vähän Etelän lumipyry..-.. Myrskyt myrskyinä Havaintokojut Suomusjärvi Taipaleen ilmastoasemalla Säätutkakuvan 4 tunnin sadekertymä..4 klo 8. Kuvan selitys
LisätiedotILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2005 MARS. Hyvin kylmää ja kuivaa Metsäpalovaroituskausi alkaa keväisin
ILMASTOKATSAUS MAALISKUU MARS Hyvin kylmää ja kuivaa Metsäpalovaroituskausi alkaa keväisin Esimerkki metsäpaloindeksin alueellisesta vaihtelusta. Kartta kuvaa tilannetta.. ja liittyy artikkeliin sivulla
LisätiedotILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2003 SEPTEMBER. Muuttuva ilmasto ja ympäristömme 97,5 % 50 % 2,5 %
ILMASTOKATSAUS SYYSKUU SEPTEMBER Muuttuva ilmasto ja ympäristömme 7, % % - Vuorokauden keskilämpötila Kuusamossa ja tilastolliset lämpötilarajat Lisätietoja sivulla 11 2, % Syyskuussa päivittäin mitattu
LisätiedotILMASTOKATSAUS MARRASKUU Ilmaston lämmetessä kasvukaudet pidentyvät ja lämpösummat suurentuvat Ensilumi tuli rytinällä maan keskiaosaan
ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2 Ilmaston lämmetessä kasvukaudet pidentyvät ja lämpösummat suurentuvat Ensilumi tuli rytinällä maan keskiaosaan ILMASTOKATSAUS marraskuu / 2 Ilmastokatsaus /2 Ilmastokatsaus 2.
LisätiedotILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2001 APRIL. Lämmintä loppukuussa Runsaita sateita maan länsiosassa Miksi säätä voidaan ennustaa III
ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 1 APRIL Lämmintä loppukuussa Runsaita sateita maan länsiosassa Miksi säätä voidaan ennustaa III C - - - - loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko Termisen talven -1 kuukausikeskilämpötilat
LisätiedotILMASTOKATSAUS JOULUKUU Vuosi 2014 maapallon mittaushistorian lämpimin Stabiilisuusindeksit ukkosennusteiden tukena
ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 14 Vuosi 14 maapallon mittaushistorian lämpimin Stabiilisuusindeksit ukkosennusteiden tukena ILMASTOKATSAUS joulukuu / 14 1 Ilmastokatsaus 12/14 Ilmastokatsaus 19. vuosikerta Sisältö
LisätiedotILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2009 MARS. Ilmanlaadun maailmanlaajuinen seuranta välttämätöntä Maaliskuun sademäärät pieniä
ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2009 MARS Ilmanlaadun maailmanlaajuinen seuranta välttämätöntä Maaliskuun sademäärät pieniä Kuva:Anneli Nordlund 21.3.2009 Ilmastokatsaus 03/2009 Klimatologisk översikt mars 2009
LisätiedotILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2005 OKTOBER. Lämmin ja vähäsateinen lokakuu Lokakuun ilmanpaine- ja lämpöoloista Miten sää vaikuttaa ihmiseen
ILMASTOKATSAUS LOKAKUU OKTOBER Lämmin ja vähäsateinen lokakuu Lokakuun ilmanpaine- ja lämpöoloista Miten sää vaikuttaa ihmiseen Vuoden lokakuun pintapaineen poikkeama kauden 191- keskimääräisestä lokakuun
LisätiedotILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2006 SEPTEMBER. Sään ääriarvojen toistuvuus Kuiva kesä lisäsi maastopalojen riskiä. Kuva: Eija Vallinheimo
ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2006 SEPTEMBER Sään ääriarvojen toistuvuus Kuiva kesä lisäsi maastopalojen riskiä Kuva: Eija Vallinheimo Ilmastokatsaus 9/2006 Klimatologisk översikt september 2006 Sisältö Ilmastokatsaus
LisätiedotILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2002 NOVEMBER. Lämpötila vaihteli nopeasti Muuttuva ilmastomme
ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 22 NOVEMBER Lämpötila vaihteli nopeasti Muuttuva ilmastomme % Suomen keskimääräisen sadannan muutokset 19-2 prosenttipoikkeamina jakson 1961-199 keskiarvosta. Kansikuva liittyy
LisätiedotPoliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1
Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos
LisätiedotILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2003 OKTOBER. Ilmastoon ja sen vaihteluihin liittyvien riskien hallinta Lokakuun sateet korjasivat hieman vesitilannetta M M
ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 3 OKTOBER Ilmastoon ja sen vaihteluihin liittyvien riskien hallinta Lokakuun sateet korjasivat hieman vesitilannetta 99 M M K M Säätila..3, kun lunta satoi koko maahan. Lokakuussa
LisätiedotILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2012. Ilmaston lämpeneminen tuo pidemmät kesät Toukokuussa vaihtelevaa kevätsäätä
ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 12 Ilmaston lämpeneminen tuo pidemmät kesät Toukokuussa vaihtelevaa kevätsäätä 1 Ilmastokatsaus /12 Sisältö Ilmaston lämpeneminen tuo pidemmät kesät 3 Toukokuun sääkatsaus 6 Jäätalvi
LisätiedotP 1. (100 = ~ +80 ~ +0,27 ~ 245 ~ -0,25 ~ 140 ~ +0,07; = ~ 40 ~ -0,30 M = ~ 180 ~ +0,07 R= = L + P + M, ~ 345 ~ -0,29 K= ~ 180 ~ +0,34 Y = = R + K,
Kuva 1. Metsien puuntuottokyky Y spatiaalisena vektorina Suomessa napapiirin eteläpuolella ilmastollisten osavektoreidensa summana korkeuden pysyessä samana. Suuntanuolet osoittavat vektoreiden ja osavektoreiden
LisätiedotILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2006 JANUARI. Lauhaa, mutta myös paukkupakkasta. Tykkylumi koristaa maiseman. Kuva: Eija Vallinheimo
ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 6 JANUARI Lauhaa, mutta myös paukkupakkasta Tykkylumi koristaa maiseman Kuva: Eija Vallinheimo Ilmastokatsaus 1/6 Klimatologisk översikt januari 6 Sisältö Ilmastokatsaus 11. vuosikerta
LisätiedotILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2008 MAJ. Rankkasateet lisääntyvät ilmaston lämpenemisen myötä Yöpakkasia ja halloja toukokuussa. Kuva: Anneli Nordlund
ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2008 MAJ Rankkasateet lisääntyvät ilmaston lämpenemisen myötä Yöpakkasia ja halloja toukokuussa Kuva: Anneli Nordlund Ilmastokatsaus 5/2008 Klimatologisk översikt maj 2008 Sisältö
LisätiedotRadio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet
Radio 2020-toimilupakierros Taajuuskokonaisuudet Taajuuskokonaisuudet 2020 (M74) Seuraavilla kalvoilla on kuvattu määräysluonnoksen M74 taajuuskokonaisuudet (paikkakunta, taajuus) Kokonaisuuksiin tehdyt
LisätiedotILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2004 MAJ. Helteitä ja yöpakkasia Keväät ovat lämmenneet
ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU MAJ Helteitä ja yöpakkasia Keväät ovat lämmenneet C 3 - - -3 - MAALIS HUHTI TOUKO 3 - - -3 - - 9 9 9 9 9 - Vuosien 7 tasoitetut maalis-, huhti- ja toukokuun keskilämpötilan poikkeamat
LisätiedotILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2005 SEPTEMBER. Syyskuun loppu ennätyksellisen lämmin Hurrikaanikausi 2005:Katrina ja Rita
ILMASTOKATSAUS SYYSKUU SEPTEMBER Syyskuun loppu ennätyksellisen lämmin Hurrikaanikausi :Katrina ja Rita. asteen hurrikaani Rita 22.9.. Liittyy artikkeliin sivulla 6. Syyskuussa päivittäin mitattu ylin
LisätiedotILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2003 MARS. Nopeita lämpötilan vaihteluja Talvien lumipeitteet Itä-Suomessa
ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 3 MARS Nopeita lämpötilan vaihteluja Talvien lumipeitteet ItäSuomessa cm Anjala Utti Kuopio Sivakka 1 9 993 939 99 99 997 979 999 99 1 1 Suurin lumensyvyys talvina 1993 viidellä
LisätiedotILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2008 MARS. Ilmatieteen laitos 170 vuotta UV-säteily Suomessa
ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2008 MARS Ilmatieteen laitos 170 vuotta UV-säteily Suomessa Kuva Anneli Nordlund 29.3.2008 Ilmastokatsaus 3/2008 Klimatologisk översikt mars 2008 Sisältö Ilmastokatsaus 13. vuosikerta
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2001 MAJ. Aluksi lämmintä, loppukuussa koleaa Säätutka ja sateen epäpuhtaudet. Sadekuurotilanne tutkakuvassa 25.5.
ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 1 MAJ Aluksi lämmintä, loppukuussa koleaa Säätutka ja sateen epäpuhtaudet Sadekuurotilanne tutkakuvassa..1 klo Toukokuussa 1 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Ajankohdan
LisätiedotILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2011. Islannnissa purkautui tulivuori tänäkin keväänä. Hyönteiset paljastavat merituulirintaman
ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 11 Islannnissa purkautui tulivuori tänäkin keväänä Hyönteiset paljastavat merituulirintaman 1 Ilmastokatsaus /11 Sisältö Alussa kuivaa ja lämpenevää, lopussa epävakaista 3 Islannissa
LisätiedotILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2006 FEBRUARI. Talvista ja vähäsateista Jäätävät sateet Jäätalvi 2006. Kuva: Riku Lumiaro
ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2006 FEBRUARI Talvista ja vähäsateista Jäätävät sateet Jäätalvi 2006 Kuva: Riku Lumiaro Ilmastokatsaus 2/2006 Klimatologisk översikt februari 2006 Sisältö Ilmastokatsaus 11. vuosikerta
LisätiedotILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2001 NOVEMBER. Myrskyjä ja pyryjä Lämpöolot melko tasaiset
ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 1 NOVEMBER Myrskyjä ja pyryjä Lämpöolot melko tasaiset Säätutkakuvan 12 tunnin sadekertymä 22.11.1 klo. Kuvan selitys on sivulla 3. Marraskuussa 1 päivittäin mitattu ylin ja alin
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2001 JANUARI. Oslo. Kööpenhamina + 2 + 1. + 1 Amsterdam. Pariisi Zagreb + 3 + 1. Bordeaux. + 8 Madrid. de Mallorca +12.
ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 1 JANUARI Lauhaa myös tammikuussa Miksi säätä voidaan ennustaa Tromssa + Reykjavik M Lissabon +1 Las Palmas +3 Oslo Tallinna 1 Tukholma Moskova K Riika Kööpenhamina + Vilna Dublin
LisätiedotILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2001 OKTOBER. Lumen ja tuulen tuhoja Revontulten näkyvyydestä
ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 21 OKTOBER Lumen ja tuulen tuhoja 3..-1.11. Revontulten näkyvyydestä Säätila Euroopassa 3..21 Lokakuussa 21 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Ajankohdan vastaavat tasoitetut
LisätiedotILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2007 MAJ. Keskikesälle tyypillisiä säitä jo toukokuussa Kesäsateen piirteitä Helsingin Kaisaniemessä
ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2007 MAJ Keskikesälle tyypillisiä säitä jo toukokuussa Kesäsateen piirteitä Helsingin Kaisaniemessä Rankkasateen uurtamia uria tiessä Helsingin Lauttasaaressa 29.5.2007. Kuva: Reijo
LisätiedotILMASTOKATSAUS SYYSKUU Tulevaisuuden kesäilmasto suosii metsäpalojen syttymistä Syyskuussa tavanomaista lämpimämpää
ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 4 Tulevaisuuden kesäilmasto suosii metsäpalojen syttymistä Syyskuussa tavanomaista lämpimämpää ILMASTOKATSAUS syyskuu / 4 Ilmastokatsaus 9/4 Ilmastokatsaus 9. vuosikerta Sisältö
LisätiedotILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2007 OKTOBER. Odotettavissa hieman tavallista lauhempi talvi Millainen olikaan viime talvi
ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2007 OKTOBER Odotettavissa hieman tavallista lauhempi talvi Millainen olikaan viime talvi Helsinki Kaisaniemen joulukuun keskilämpötilan jakauma kaudelta 1829-2006. Vuoden 2006 joulukuun
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2015
ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU Routaan liittyvät maanpinnan prosessit ovat hyvin ilmastoherkkiä Tammikuussa esiintyi runsaita sateita ja lämpötilan vaihteluita ILMASTOKATSAUS tammikuu / Ilmastokatsaus / Ilmastokatsaus.
LisätiedotILMASTOKATSAUS MAALISKUU Maaliskuu sateinen ja poikkeuksellisen lauha Taivaalla taivasteltavaa
ILMASTOKATSAUS MAALISKUU Maaliskuu sateinen ja poikkeuksellisen lauha Taivaalla taivasteltavaa ILMASTOKATSAUS maaliskuu / 1 Ilmastokatsaus 3/ Ilmastokatsaus. vuosikerta Sisältö Maaliskuu sateinen ja paikoin
LisätiedotTurku Åbo. Kuopio. Sodankylä
Maaliskuussa 1 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila. Ajankohdan vastaavat tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 191-199. - - - Maximi- och minimitemperaturerna i mars 1 i jämförelse med utjämnade
LisätiedotILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2003 DECEMBER. Säähavainnoilla monta käyttötarkoitusta Vuoden 2003 sää. Havaintokojut Suomusjärvi Taipaleen ilmastoasemalla
ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 23 DECEMBER Säähavainnoilla monta käyttötarkoitusta Vuoden 23 sää Havaintokojut Suomusjärvi Taipaleen ilmastoasemalla Joulukuussa 23 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila (
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1072/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja
Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista
LisätiedotILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2008 APRIL. Huhtikuu oli lämmin ja sateinen Äärimmäisten ilmastonmuutosten mahdollisuuksista. Kuva Kari Karlsson
ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2008 APRIL Huhtikuu oli lämmin ja sateinen Äärimmäisten ilmastonmuutosten mahdollisuuksista Kuva Kari Karlsson Ilmastokatsaus 4/2008 Klimatologisk översikt april 2008 Sisältö Ilmastokatsaus
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0
LisätiedotILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2010. Tuuliatlas. Talvisodan sää 1939-1940
ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2010 Tuuliatlas Talvisodan sää 1939-1940 1 Ilmastokatsaus 3/2010 Sisältö Maaliskuun sääkatsaus 3 Tuuliatlas 4 Talvisodan sää 1939-1940 6 Lumirakeita 4. tammikuuta 2010 8 Jäät alkoivat
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2012. Helsingin lämpösaareke ajallisena ja paikallisena ilmiönä Heinäkuu oli paikoin runsassateinen
ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 12 Helsingin lämpösaareke ajallisena ja paikallisena ilmiönä Heinäkuu oli paikoin runsassateinen 1 Ilmastokatsaus 7/12 Sisältö Heinäkuun sääkatsaus 3 Helsingin lämpösaareke ajallisena
LisätiedotILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2003 MAJ. Matalapaineet toivat paljon sateita Merituuli eri tuuli
ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 3 MAJ Matalapaineet toivat paljon sateita Merituuli eri tuuli Sääsatelliitin yhdistelmäkuva 31..1 klo 16.4 UTC, artikkeli sivulla 6. Toukokuussa 3 päivittäin mitattu ylin ja alin
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotILMASTOKATSAUS ELOKUU 2004 AUGUSTI. Ilmastollisesti paras loma-aika Rankkasadetilastoa Pohjois-Karjalan trombi 20.8.2004
ILMASTOKATSAUS ELOKUU 4 AUGUSTI Ilmastollisesti paras loma-aika Rankkasadetilastoa Pohjois-Karjalan trombi.8.4 Trombi kaataa puut usein ristikkäin. Pyörteen etureunan kaatamat puut ovat jääneet alimmaisiksi
LisätiedotYhdistysluettelo 2018
Yhdistysluettelo 2018 Jäsen- ja äänimäärät Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset Jäsenmäärä 1.1.2018 liiton rekisterin mukaan Äänimäärä ALAJÄRVI-VIMPELIN KVT RY 38 1 ANJALANKOSKEN KVT RY 117
LisätiedotYhdistysluettelo 2017
Yhdistysluettelo 2017 Jäsen- ja äänimäärät Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset Jäsenmäärä 1.1.2017 liiton rekisterin mukaan Äänimäärä ALAJÄRVI-VIMPELIN KVT RY 41 1 ALAVIESKAN KVT RY 41 1
Lisätiedot