VARSINAIS-SUOMEN AGENDA 21 SAATESANAT Sisällys SAATESANAT...2 1. JOHDANTO...4 2. VARSINAIS-SUOMEN AGENDA 21:N LÄHTÖKOHDAT...6 2.1. Kansainvälisiä kestävän kehityksen linjauksia...6 2.2. Kestävä kehitys kansallisella ja alueellisella tasolla...7 2.3. Kestävä kehitys ja paikallisagenda...8 3. VARSINAIS-SUOMEN AGENDA 21 TOIMINTAOHJELMA 2007-2010...10 3.1. Vesiensuojelu...11 3.2. Ympäristökasvatus...14 3.3. Ympäristötietoisuus...17 3.4. Ilmastonmuutoksen hillitseminen...20 4. OHJELMAN TOIMEENPANO JA SEURANTA...24 KESTÄVÄN KEHITYKSEN KÄSITTEITÄ...25 LÄHTEET...30 ORGANISAATIOKAAVIO...31 Toimitus Jaana Itälä-Laine Valokuvat Varsinais-Suomen Agendatoimiston arkisto, Laura Suhonen Taitto Laura Suhonen Paperi Cyclus Print 115 g ISBN 978-952-99698-2-1 Julkaisija Varsinais-Suomen Agendatoimisto Paino-Kaarina Oy, Kaarina 2007 Vuonna 1992 järjestettiin Rio de Janeirossa laaja ympäristö- ja kehityskonferenssi, jossa haastettiin kunnat eri puolilla maailmaa käynnistämään paikallisagendatyö. Varsinais-Suomessa haaste otettiin vastaan vuonna 1996, jolloin joukko kuntien ympäristöviranhaltijoita ja projektityöntekijöitä käynnisti alueellisen kestävän kehityksen yhteistyön. Ajatus voimavarojen yhdistämisestä tuntui luontevalta, olihan kuntien välisellä yhteistyöllä jo pitkät perinteet. Kuntarajat unohtamalla uskottiin saatavan kestävän kehityksen työ paremmin onnistumaan ja sen vaikutukset ulottumaan vähitellen koko maakunnan alueelle. Varsinainen lähtölaukaus yhteiselle paikallisagendatyölle tapahtui Liedossa järjestetyssä juhlavassa seminaarissa helmikuussa 1997. Tilaisuuden päätteeksi 18 kunnan johtajat allekirjoittivat Varsinais-Suomen kuntien yhteisen Agenda 21 julistuksen. Vuonna 2007 käynnistyy Varsinais- Suomen Agenda 21:n kolmas ohjelmakausi. Kymmenen toimintavuoden jälkeen on aika katsoa taaksepäin ja arvioida sitä kestävän kehityksen tietä, jonka Varsinais-Suomen kunnat ovat valinneet. Suomen oloissa kyseinen yhteistyö on ainutlaatuista. Missään muualla ei ole tehty näin laajaa ja tiivistä yhteistyötä näin pitkään. Uuden ohjelmakauden alkaessa mukana on jo 28 kuntaa. Varsinais-Suomen Agenda 21:n vahvuus on kuntayhteistyössä. Yhteisen toimiston perustaminen ja ylläpitäminen on osoittautunut toimivaksi tavaksi tehdä alueellista paikallisagendatyötä. Agendatoimiston 2
TOIMINTAOHJELMA 2007-2010 palveluiden avulla myös pienet kunnat ovat voineet pitää kestävän kehityksen työtään elinvoimaisena melko pienin resurssein. Tavoitteisiin kannattaakin edelleen pyrkiä kuntien yhteisellä ponnistuksella. Varsinais-Suomen Agenda 21:n seuraava ohjelmakausi käynnistää Agendatoimiston yhdennentoista toimintavuoden. Projektista ei siis enää voida puhua. Kuntien yhteinen Agendatoimisto on laajentunut kahden työntekijän toimistosta kahdeksan työntekijän kestävän kehityksen palvelukeskukseksi. Toimiston laajentuminen kertoo, paitsi työn onnistumisesta, myös kuntien halusta sitoutua alueelliseen kestävän kehityksen työhön. Tulevan kauden aikana Agendatoimistosta kehitetään pysyvä organisaatio, jolta kunnat saavat tarvitsemaansa kestävän kehityksen tukea ja palvelua. Varsinais-Suomen Agenda 21:n kolmas toimintaohjelma on laadittu vuosille 2007-2010. Tulevalla kaudella jatketaan samoilla linjoilla kuin aikaisemminkin. Uutena teemana ohjelmaan on valittu ilmastonmuutos. Toimintaohjelma ohjaa kuntien kestävän kehityksen työtä ja sen toteuttamisesta vastaa Varsinais- Suomen Agendatoimisto. Muita vastuutahoja ovat Varsinais-Suomen Agenda 21 -ohjelmassa mukana olevat kunnat, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Varsinais-Suomen liitto, Länsi-Suomen lääninhallitus ja Varsinais-Suomen Energiatoimisto, joka vastaa ilmastonmuutos-osion toteuttamisesta. Varsinais-Suomen Agenda 21 -toimintaohjelman tavoitteet ovat yhteneväiset maailmanlaajuisten kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Yhteisen näkemyksen myötä kestävän kehityksen muutokset ovat mahdollisia, vaikka me vielä olemmekin kaukana tavoitteista. Muutosta parempaan suuntaan on jo tapahtunut, ja se näkyy kuntien, yritysten, koulujen ja muiden toimijoiden toimintakulttuurissa. Osallistuminen kestävän kehityksen yhteistyöhön on aktiivisempaa sekä kunta- että yksilötasolla. Tärkeää onkin laaja osallistuminen ja yhdessä tekeminen. Pienet arjen teot, kun niitä tehdään riittävästi, saavat aikaan muutoksen, joka lopulta näkyy myös tilastoissa. Kunnissa tehtävällä paikallisagendatyöllä on suuri merkitys, sillä se ohjaa pienten tekojen suuntaa ja yhdistää ne kestävän kehityksen muutoksiksi. Raisiossa 1.2.2007 Kari Karjalainen Raision kaupunginjohtaja Varsinais-Suomen Agenda 21 johtoryhmän puheenjohtaja 3
VARSINAIS-SUOMEN AGENDA 21 1. JOHDANTO Maailmanlaajuinen paikallisagendaprosessi käynnistettiin vuonna 1992 Rio de Janeirossa. Kunnat eri puolilla maailmaa aloittivat omien toimintaohjelmien laatimisen. Toimintatavat ovat vaihdelleet maittain; jotkut maat panostivat laajamittaiseen paikallisagendatyön käynnistämiseen, toisissa taas lähdettiin liikkeelle pienimuotoisemmin. Suomen kuntaliitto on pitänyt kirjaa Suomen kuntien paikallisagendaprosesseista. Vuonna 2006 päivitettyjen tietojen mukaan noin 300 Suomen 448 kunnasta on laatinut tai laatimassa omaa paikallisagendaansa. Varsinais-Suomen paikallisagendaprosessi käynnistettiin vuonna 1997. Mukaan yhteistyöhön lähti tuolloin 18 kuntaa. Varsinais-Suomen Agenda 21 on kymmenen toimintavuotensa aikana kehittänyt uudenlaisen toimintakulttuurin kuntien kestävän kehityksen työssä. Useita toimintatapoja on kehitetty ja projekteja toteutettu. Kaikessa toiminnassa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteet ja pyritty lisäämään osallistumista. Kehitystyö on ollut mahdollista kuntien yhteistyön ja pitkällisen sitoutumisen ansiosta. Vuonna 2007 käynnistyy Varsinais- Suomen Agenda 21:n kolmas ohjelmakausi. Tulevalla kaudella toimintaa jatketaan kymmenen vuoden aikana kehitetyllä ja hyväksi havaitulla linjalla. Toimintaa myös uudistetaan ja painotuksia muutetaan. Paikallisagenda on jatkuvasti kehittyvä ja muuttuva prosessi. Uusia tuulia tuo ilmastonmuutosteeman valitseminen yhdeksi toimintaohjelman pääteemaksi. Kymmenen vuoden jälkeen on myös aika katsoa taaksepäin ja arvioida sitä kestävän kehityksen tietä, jonka Varsinais-Suomen kunnat ovat Tammikuussa 2007 Varsinais-Suomen Agenda 21:een kuului 28 kuntaa. 4
TOIMINTAOHJELMA 2007-2010 valinneet. Suomen oloissa kyseinen yhteistyö on ainutlaatuinen. Missään muualla ei ole tehty näin pitkään näin laajaa yhteistyötä kestävän kehityksen merkeissä, eikä missään muualla ole löytynyt tällaista sitoutumista kuntien taholta. Nyt uuden kauden alkaessa mukana on 28 kuntaa. Varsinais-Suomen Agenda 21 -toimintaohjelma on vahvasti sidoksissa sekä maailmanlaajuisiin että paikallisiin kestävän kehityksen strategioihin ja ohjelmiin. Näin pitää ollakin, sillä kestävän kehityksen toteutuminen maailmanlaajuisesti edellyttää laajaa, samaan suuntaan etenevää systemaattista yhteistyötä. Toistaiseksi ei kestävän kehityksen muutoksia maailmanlaajuisesti vielä näy ja Suomenkin suhteen on paljon parantamisen varaa. WWF:n vuonna 2006 julkaiseman kansainvälisen Living Planet -raportin mukaan ihmiskunnan ekologinen jalanjälki on yli kolminkertaistunut vuodesta 1961 lähtien ja ylittää tällä hetkellä maapallon kestokyvyn jo noin 25 prosentilla. Myös suomalaisten jalanjälki kuuluu edelleen suurimpien jalanjälkien joukkoon. Living Planet -raportin perusteella ihmiskunta on vielä kaukana kestävän kehityksen polusta. Nyt tarvitaankin entistä enemmän yhteistä tahtoa kääntää kehityksen suuntaa niin kansainvälisellä, kansallisella kuin alueellisellakin tasolla. Muutosta parempaan suuntaan on myös tapahtunut. Muutos ei vielä näy tilastoissa, mutta se näkyy muutoksena kuntien, yritysten, koulujen ja muiden toimijoiden toimintakulttuurissa. Yhteistyötä tehdään entistä enemmän ja halua sitoutua kestävän kehityksen periaatteisiin näkyy niin kunta- kuin yksilötasolla. Keskeistä kestävän kehityksen työssä onkin monella taholla ja tasolla tapahtuva osallistuminen ja toiminta. Pienet yksittäiset teot yhdistyvät puroina laajaksi toiminnan virraksi. Muutoksen jäljet näkyvät vasta useiden vuosikymmenien jälkeen. Niinpä se työ, mitä me nyt teemme tuottaa hedelmää vasta omille jälkeläisillemme. Mutta mikä onkaan antoisampaa työtä kuin oman jälkikasvun elinolosuhteiden turvaaminen. Pienet yksittäiset teot yhdistyvät puroina laajaksi toiminnan virraksi. Kuvassa eräs vaihtoehto autoilulle. 5
VARSINAIS-SUOMEN AGENDA 21 2. VARSINAIS-SUOMEN AGENDA 21:N LÄHTÖKOHDAT 2.1. Kansainvälisiä kestävän kehityksen linjauksia Maailmanlaajuinen Agenda 21 - toimintaohjelma YK:n vuosituhattavoitteet EU:n kestävän kehityksen strategia EU:n ympäristöohjelma Pohjolan kestävää kehitystä koskeva strategia EU:n kestävän kehityksen strategian neljä painopistettä ovat ilmastonmuutos, liikenne, kansanterveys ja luonnonvarat. Vuonna 1992 YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa tunnustettiin ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen vaatimus korkealla poliittisella tasolla. Maailman hallitukset sitoutuivat edistämään kestävää kehitystä kansallisessa toiminnassaan ja kansainvälisessä yhteistyössä hyväksymällä maailmanlaajuisen toimintaohjelman Agenda 21:n. Toimintaohjelma laadittiin kuntien tueksi ja työkaluksi kestävän kehityksen työssä, ja hallitukset kautta maailman velvoitettiin laatimaan omia kestävän kehityksen ohjelmiaan. Vuonna 2000 Suomi sitoutui kahdeksaan YK:n vuosituhattavoitteeseen ja kehitysavun lisäämiseen. Vuosituhattavoitteet tähtäävät köyhyyden puolittamiseen sekä parempaan terveyteen, koulutukseen, tasa-arvoon ja ympäristöön vuoteen 2015 mennessä. YK:n kestävän kehityksen huippukokous, Rio +10, pidettiin syksyllä 2002 Johannesburgissa, Etelä-Afrikassa. Kokouksessa hyväksyttiin Poliittinen julistus sekä toimintaohjelma, jossa on sitoumuksia keskeisiltä kestävän kehityksen sektoreilta. Ohjelman pääpainot ovat käytännön toimenpiteissä, jotka kannustavat yhteistyöhön ja kumppanuuteen. Yhteistyön kohteena on mm. köyhyyden poistaminen maailmasta, luonnonvarojen kestävän käytön saavuttaminen sekä tuotanto- ja kulutustapojen muutostarve. Suomi vastasi viimeksi mainittuun sopimalla kestävien kulutus- ja tuotantotapojen edistämisohjelman laatimisesta. Ohjelman laati laaja ns. KULTU-toimikunta ja se valmistui keväällä 2005. Euroopan unioni hyväksyi Göteborgin Eurooppa-neuvoston kokouksessa vuonna 2001 kestävän kehityksen strategian, jossa on neljä painopistettä: ilmastonmuutos, liikenne, kansanterveys ja luonnonvarat. Strategian tarkistus hyväksyttiin Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa 2006. Strategian toimeenpanovälineenä on EU:n kuudes ympäristöohjelma. Ohjelmassa nimetään seuraavalle kymmenvuotiskaudelle 2001-2010 neljä ensisijaista toiminta-aluetta: ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, luonto ja biologinen monimuotoisuus, ympäristö ja terveys sekä luonnonvarojen kestävä käyttö ja jätehuolto. Pohjoismaiden neuvosto ja pääministerit hyväksyivät Pohjolan kestävää kehitystä koskevan strategian vuonna 2000. Strategian tarkistus hyväksyttiin vuonna 2004. Uusina teema-alueina tarkistetussa strategiassa ovat kestävät kulutusja tuotantotavat sekä sosiaaliset kestävän kehityksen kysymykset. 6
TOIMINTAOHJELMA 2007-2010 2.2. Kestävä kehitys kansallisella ja alueellisella tasolla Suomi oli ensimmäisten maiden joukossa, jotka laativat oman kestävän kehityksen ohjelman Rion konferenssin kehoituksen mukaisesti. Vuonna 1998 valmistunut Kestävän kehityksen ohjelma eli valtioneuvoston periaatepäätös ekologisen kestävyyden edistämisestä toimii Suomen kansallisen kestävän kehityksen politiikan yleiskehyksenä. Ohjelmassa korostetaan ekologista kestävyyttä ja sitä edistävien taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen edellytysten luomista. Ohjelmaa ovat toimeenpanneet ministeriöt ja julkiset hallintoyksiköt. Keväällä 2006 Suomen kestävän kehityksen toimikunta hyväksyi pääministeri Matti Vanhasen johdolla strategian: Kohti kestäviä valintoja. Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi. Kansallinen kestävän kehityksen strategia. Strategian päämääränä on luoda kestävää hyvinvointia turvallisessa, osallisuutta edistävässä ja moniarvoisessa yhteiskunnassa, jossa kaikki kantavat vastuun ympäristöstään. Strategiassa yksi keskeisistä haasteista on ilmastonmuutokseen liittyvät asiat. Kestävän kehityksen strategia on voimassa toistaiseksi ja sen toimeenpanijoiksi on nimetty eri toiminnanaloja laajasti. Merkittävinä toimijoina strategian toteutumisen kannalta ovat kunnat, seudut, maakunnat ja erilaiset alueelliset yhteistyöorganisaatiot. Elokuussa 2006 laadittiin Lounais- Suomen ympäristöstrategia vuoteen 2020. Strategia on koottu alueen keskeisten toimijoiden kanssa ympäristöyhteistyön vahvistamisen ja ympäristöasioiden kehittämisen tueksi. Ympäristöstrategia sisältää vision, tavoitteet ja toiminnalliset painopisteet. Vuoden 2006 aikana laadittu Lounais-Suomen ympäristöohjelma 2007-2012 konkretisoi strategian. Toimintaohjelma sisältää strategian painopisteille konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet, toteuttajat ja aikataulun. Myös ympäristöohjelma on laadittu eri toimijoiden kanssa laajassa yhteistyössä. Kestävän kehityksen ohjelma Kohti kestäviä valintoja. Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi. Kansallinen kestävän kehityksen strategia Lounais-Suomen ympäristöstrategia vuoteen 2020 Lounais-Suomen ympäristöohjelma 2007-2012 Kansallinen kestävän kehityksen strategia, luonnos Lounais-Suomen ympäristöohjelmaksi 2007-2012 ja Lounais-Suomen ympäristöstrategia 2020. 7
VARSINAIS-SUOMEN AGENDA 21 2.3. Kestävä kehitys ja paikallisagenda Ekologinen kestävyys Yhteiskunnallinen kestävyys Taloudellinen kestävyys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. 2.3.1. Kestävän kehityksen tulkinnan muuttuvaisuus Kestävästä kehityksestä on laadittu useita eri määritelmiä ja tulkintoja. Eri toimijat ja eri asiayhteydet tuovat määritelmiin oman näkökulmansa ja antavat kestävälle kehitykselle oman tulkintansa. Kestävä kehitys on käsite, joka muuttuu ajan ja kehityksen saatossa. Se on luonteeltaan poliittinen ja sen sisällöstä on ja pitääkin olla erilaisia tulkintoja. Tunnetuin ja varmasti yleisin määritelmä pohjautuu Brundtlandin komission määritelmään vuodelta 1987. Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Kestävällä kehityksellä haetaan sellaista elämisen tasoa, joka jättää ympäristön jälkeläisillemme ainakin yhtä hyvään, mielellään parempaan kuntoon kuin se on meidän aikanamme. Tämä edellyttää omien elintapojemme sopeuttamista luonnon kantokykyyn. Kestävää kehitystä koskevassa keskustelussa ja määrittelyssä keskeistä on myös tuoda esille kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Puhutaan ekologisesta, taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta eli sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä. Jokaisella on omat painotuksensa ja näin myös kestävän kehityksen määrittelyssä painotetaan eri asioita. Seuraavat luonnehdinnat perustuvat yhteisesti hyväksyttyihin kansainvälisiin ja kansallisiin tulkintoihin. Ekologisesti kestävä kehitys painottaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä sekä ihmisten taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttamista maapallon luonnonvaroihin ja luonnon sietokykyyn. Yhteiskunnallisessa kestävyydessä keskeistä on ihmisten oikeudenmukainen kohtelu, joka takaa hyvinvoinnin edellytysten siirtymisen sukupolvelta toiselle. Yhteiskunnallinen kestävyys muodostuu kahdesta painotusalueesta: - Sosiaalisesti kestävä kehitys painottaa köyhyyden poistamista, koulutusta, kaikkien ihmisten tasa-arvoa sekä osallistumista yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentamiseen. - Kulttuurinen kestävä kehitys taas keskittyy erilaisten kulttuuristen ryhmien identiteetin ja elinvoimaisuuden tukemiseen, kansanperinteen vahvistamiseen, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten sekä elinympäristöjen hoitamiseen ja ylläpitämiseen. Taloudellinen kestävyys edellyttää mm., että tavarat ja palvelut voidaan maailmanlaajuisesti tarjota nykyistä vähemmän ympäristöä rasittaen sekä käyttämällä säästäen luonnonvaroja ja energiaa. Kestävässä taloudessa investoidaan inhimilliseen pääomaan: koulutukseen, tutkimukseen ja kehitystyöhön. Kestävää kehitystä voidaan siis määritellä useilla eri tavoilla aina sen mukaan, mikä kulloinkin on keskeistä. Määrittelyviidakossa saattaa helposti mennä sekaisin ja silloin itse kestävän kehityksen perustarkoitus voi jäädä ymmärtämättä. Brundtlandin määritelmä on edelleen käyttökelpoinen perusmääritel- 8
TOIMINTAOHJELMA 2007-2010 mä kestävän kehityksen taustaksi, koska siinä huomioidaan käsitteen kokonaisuus. Tavoitteena on, että pystymme yhdessä huolehtimaan ihmiskunnan fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta, kulttuurisesta ja taloudellisesta hyvinvoinnista vähentämättä luonnon monimuotoisuutta ja ylittämättä luonnonjärjestelmien kantokykyä. Kestävän kehityksen mukaisia päätöksiä ja valintoja tehtäessä otetaan samanaikaisesti huomioon niiden ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset seurausvaikutukset. Kestävä kehitys kiteyttää tasapainon ihanteen. Paikallisagenda on kehittänyt uudenlaisen toimintakulttuurin. Näkökulma on kestävän kehityksen periaatteiden mukainen ja toimintatapa osallistumiseen ja kumppanuuteen perustuva. Paikallisagendassa keskeistä on kunnan toiminnan kehittäminen kestävän kehityksen mukaisesti. Lähtökohta poikkeaa normaalista kunnan strategiatyöstä siinä, että työtä tehdään laajapohjaisena yhteistyönä ja kehitystyön painotus on aina kestävän kehityksen mukainen. Kehitystyötä ohjaa paikallisagendaohjelma ja kaikki osallistuvat sen toteuttamiseen. Paikallisagendalla ei ole eikä voikaan olla yhtä toimintamallia, sillä kunnat ja kuntayhteisöt sekä niiden sisällä olevat toimijat ovat erilaisia. Jokainen kunta tai kuntayhteisö määrittelee itselleen sopivat paikallisagendan tavoitteet ja työskentelytavat ja toimii niiden mukaisesti. Painotus voi olla ekologinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen, mutta kestävä kehitys huomioidaan aina kokonaisuutena. Varsinais-Suomen Agendatoimisto järjestää vuosittain lukuisia koulutustilaisuuksia ja seminaareja myös kuntien työntekijöille. Käytäntö antaa käsitteelle sisällön ja elinvoiman. Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa tekee käsitteestä konkreettisen ja helposti lähestyttävän. Eri painotukset kestävässä kehityksessä ovat tiiviisti toisiaan tukevia eikä niitä edes tarvitse aina yrittää erottaa toisistaan. Esimerkiksi jos onnistumme toiminnallamme vähentämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia, seuraukset ovat kestäviä niin ekologisesti, taloudellisesti kuin yhteiskunnallisesti. 2.3.2. Paikallisagenda kuntien kestävän kehityksen työn kehittäjänä Paikallisagendatyö edellyttää eri tahojen osallistumista, vuoropuhelua, sitoutumista ja yhdessä tekemistä. Se voi olla yhden tai useamman kunnan yhteinen pitkän tähtäimen strategia kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Paikallisagenda täyttää seuraavat kriteerit: Kestävän kehityksen käsitteen sisältö ymmärretään suunnilleen samalla tavalla. Useat eri tahot voivat osallistua paikallisagendan tekemiseen. Kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti ongelmia käsitellään taloudellisten, yhteiskunnallisten ja ekologisten kysymysten kokonaisuuksina. Paikallisagendassa syntyy toimintaohjelma, joka sisältää aikataulun, vastuutahot ja resurssit. Toimintaohjelman toteutumista ja vaikutuksia arvioidaan ja seurataan systemaattisesti. 9
VARSINAIS-SUOMEN AGENDA 21 3. VARSINAIS-SUOMEN AGENDA 21 TOIMINTAOHJELMA 2007-2010 Varsinais-Suomen Agenda 21 -toimintaohjelma 2007-2010 käynnistää kolmannen alueellisen ohjelmakauden. Uuden ohjelman pääteemat ovat: vesiensuojelu, ympäristökasvatus, ympäristötietoisuus ja ilmastonmuutos. Kullakin pääteemalla on pitkän tähtäimen päämäärä vuodelle 2020, yhteinen visio siitä, mitä kestävä kehitys Varsinais- Suomessa tarkoittaa. Päämäärää konkretisoivat lyhyemmän ajanjakson tavoitteet ja toimenpiteet. Toimintaohjelma tullaan päivittämään neljän vuoden välein. Ohjelman toimenpiteitä tarkennetaan vuosittaisilla toimintasuunnitelmilla. Varsinais-Suomen Agenda 21 -toimintaohjelma on kuntien kestävän kehityksen työkalu. Se on laadittu ottamalla huomioon sekä kansainväliset, kansalliset että alueelliset strategiat ja ohjelmat. Näin sen tavoitteet ja toimenpiteet ovat yhteneväiset muiden kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Varsinais- Suomen Agenda 21 -ohjelman tarkoituksena on ohjata kuntien kestävän kehityksen työtä. Se voi toimia kuntien omien kestävän kehityksen ohjelmien täydennyksenä ja tukena tai, pienten kuntien kohdalla, kunnan kestävän kehityksen ohjelmana. Varsinais-Suomen Agenda 21 -ohjelman avulla kunnat voivat sisällyttää kestävän kehityksen periaatteita kuntasuunnitteluunsa ja toimintaansa soveltuvin osin. Myös kuntalaiset voivat osallistua ohjelman toteuttamiseen. Uuden Varsinais- Suomen Agenda 21 -toimintaohjelman pääteemat ovat vesiensuojelu, ympäristökasvatus, ympäristötietoisuus ja ilmastonmuutos. Varsinais-Suomen Agendatoimiston tehtävänä on huolehtia siitä, että ohjelmaan sisältyvät toimenpiteet toteutuvat kunnissa. Keinoina ovat projektit, kouluttaminen ja neuvonta, kunnan oman ohjelmatyön tukeminen, tiedottaminen, osallistumisen ja yhteistyön edistäminen sekä tiedon ja tutkimuksen lisääminen. Muita vastuutahoja ovat kunnat, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Varsinais-Suomen liitto ja Länsi- Suomen lääninhallitus. Ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisessa Varsinais-Suomen Energiatoimistolla on päävastuu. 10
3.1. Vesiensuojelu Varsinais-Suomea ja koko Lounais- Suomea luonnehtii herkkä ja haavoittuvainen Itämeri. Itämeri on maailman suurimpia murtovesialtaita; se on matala ja sen suolapitoisuus on alhainen. Itämeren valuma-alueella elää 85 miljoonaa merta kuormittavaa asukasta yhdeksässä eri maassa. Itämereen valuu siis rehevöittäviä aineita varsin laajalti. Luonnollisen huuhtouman lisäksi kuormitusta aiheuttavat maanviljelys, jätevedet, teollisuus, kalatalous ja liikenne. Erityislaatuiset luonnon olosuhteet ja ihmisen mittava kuormitus ovat aiheuttaneet sen, että Itämeri on maailman saastunein meri. Meitä varsinaissuomalaisia lähinnä olevan Saaristomeren veden laatu on jatkuvasti heikentynyt viime vuosikymmenien aikana. Rehevöityminen näkyy mm. siinä, että vesi on muuttunut sameammaksi, rakkolevävyöhyke on kaventunut, leväkukinnot ovat lisääntyneet, rannat likaantuneet ja pohja-alueet monin paikoin muuttuneet liejuisiksi savipohjiksi. Heinä-elokuussa kukoistavat sinileväkukinnot ovat jokakesäinen näky. Levien kasvun kannalta merkittävimpiä ravinteita ovat typpi ja fosfori. Yhteisen Itämeren suojelemiseksi on laadittu useita kansallisia ja kansainvälisiä suojeluohjelmia. Keväällä 2002 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen pitkäjänteisestä Suomen Itämeren suojeluohjelmasta. Periaatepäätöksessä ja sen pohjana olevassa Itämeri-työryhmän ehdotuksessa esitetään useita toimenpiteitä mm. rehevöitymisen pysäyttämiseksi, öljyvahinkojen ennaltaehkäisemiseksi, myrkkypäästöjen vähentämiseksi sekä Itämeren luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Ohjelman tavoitteena on palauttaa Itämeren ekologinen tasapaino. Lisäksi ympäristöministeriö hyväksyi kesäkuussa 2005 Itämeren ja sisävesien suojelun toimenpideohjelman, jolla toteutetaan Suomen Itämeren suojeluohjelmaa. EU:n alueelle on asetettu yhteiset tavoitteet vesien tilan parantamiseksi vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteet edellyttävät myös Suomen tehostavan vesienhoidon suunnittelua. Vesien tilaa arvioitaessa otetaan aiempaa paremmin huomioon koko vesiekosysteemi ja vesieliöstön elinolot. Entistä enemmän huomiota kiinnitetään myös vesiympäristölle haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin. TOIMINTAOHJELMA 2007-2010 Suomen Itämeren suojeluohjelma Itämeren ja sisävesien suojelun toimenpideohjelma Vesiensuojelu Itämeren valuma-alueella asuu 85 miljoonaa asukasta. 11
VARSINAIS-SUOMEN AGENDA 21 Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Suomessa vesienhoidon perustana ovat valtioneuvoston hyväksymät asiakirjat. Vuonna 2002 hyväksytyn Suomen Itämeren suojeluohjelman tavoitteena on vähentää Itämeren rehevöitymistä ja parantaa Itämeren luonnon ja vesialueiden tilaa. Vuonna 2006 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen vesiensuojelun uusista valtakunnallisista tavoitteista: Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015. Päätöksessä esitetään toimia vesien tilan heikkenemisen estämiseksi ja hyvän tilan saavuttamiseksi. Tavoitteena on mm. vähentää rehevöitymistä aiheuttavaa kuormitusta, suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja kunnostaa vesiä. Kansalaisia, eritoten haja-asutusalueiden asukkaita sekä mökinomistajia, koskettaa konkreettisimmin vuoden 2004 alusta voimaan tullut Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetus määrittää aikataulun haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn tehostamiselle. Vesienhoito edellyttää laajaa yhteistyötä niin suunnittelun kuin toiminnankin tasolla. Jos halutaan saada kevennystä vesistökuormitukseen, on toimenpiteitä tehtävä kaikilla tahoilla ja tasoilla niin henkilökohtaisesti, paikallisesti, alueellisesti kuin kansainvälisesti. Sekä kansalliset että kansainväliset sopimukset kertovat siitä, että yhteisiin toimiin on ryhdytty ja tuloksia halutaan saada aikaan. Alueellisella ja paikallisella tasolla yhteistyötä edistävät alueelliset ohjelmat ja yhteistyömahdollisuudet. Hyvä vesienhoito eli vesiarki tarkoittaa sitä, että kaikessa jokapäiväisessä toiminnassa otetaan huomioon vesien tilaan liittyvät asiat. Vesien tilaan vaikuttavat, miten hoidamme jätevetemme haja-asutusalueilla, missä pesemme mattomme tai automme, ostammeko lähiruokaa, miten liikumme vesistöissä, kuinka paljon vettä kulutamme jne. Vesi on läsnä elämämme jokaisena päivänä. Sen tähden voimme vaikuttaa siihen, että vesistöt pysyvät puhtaina ja riittävät myös tuleville sukupolville. Varsinais-Suomen Agenda 21:n keskeisenä tavoitteena on tarjota kunnille niitä mahdollisuuksia ja keinoja, joiden avulla voidaan osallistua yhteisiin vesistötalkoisiin ja huomioida vesiensuojelu osana arjen käytäntöjä. Vesiarki tarkoittaa sitä, että kaikessa jokapäiväisessä toiminnassa huomioidaan vesien tilaan liittyvät asiat. Mynämäen Laurin markkinoilla oli teemana mm. haja-asutusalueiden jätevedet. 12
Vesiensuojelu Vesiensuojelu 1. 2. 3. PÄÄMÄÄRÄ VUODELLE 2020: Vesistöjä kuormittavat päästöt ovat vähentyneet ja vesistöjen tila on parantunut. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET: Haja- ja vapaa-ajan asutuksen aiheuttamat rehevöittävät jätevesipäästöt vähenevät. Järjestetään haja- ja vapaa-ajanasutuksen jätevesien käsittelyyn liittyvää koulutusta ja tuotetaan materiaalia kuntien asukkaille, viranhaltijoille ja alan yrittäjille, etenkin suunnittelijoille. Kannustetaan ja autetaan kiinteistönomistajia ottamaan käyttöönsä parempia jätevesien käsittelyjärjestelmiä. Järjestetään koulutusta viemäriverkostojen laajentamisesta ja paineviemäröinnistä sekä vesiosuuskuntien perustamisesta. Edistetään jätevesijärjestelmien huoltoa ja ylläpitoa. Maatalouden vesistökuormitus vähenee. Järjestetään koulutusta puhdistamolietteen, sakolietteen ja lannan asianmukaisesta käytöstä, esimerkiksi maanviljelyssä ja viherrakentamisessa. Lisätään tietoa ja vähennetään ennakkoluuloja lannan ja jätevesilietteen hyötykäytön vaikutuksista maanparannusaineena. Tehdään yhteistyötä erityisympäristötukien käytön lisäämiseksi. Tehdään yhteistyötä lannan asianmukaisen käsittelyn edistämiseksi. Kuntalaisten vastuullinen toiminta vesiensuojelun hyväksi lisääntyy. Järjestetään koulutusta ja neuvontaa vastuullisesta vesiarjesta: mm. vesistötietous, vedensäästö ja arkiset käytännöt, kuten mattojen ja autojen pesu sekä kuivakäymälät ja kaivojen huoltaminen. Lisätään paikallisten toimijoiden ja asukkaiden vuorovaikutusta ja verkostoitumista vesiensuojelussa esimerkiksi toteuttamalla yhteistyössä merenlahtien kunnostuksen mallihanke, joka tuottaa ohjeita ja opastaa vesistökunnostukseen. TOIMINTAOHJELMA 2007-2010 VASTUUTAHOT: Vesiensuojelu Varsinais-Suomen Agendatoimisto, Varsinais-Suomen Agenda 21 -kunnat, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Varsinais-Suomen liitto YHTEISTYÖKUMPPANIT: Kuivakäymäläseura Huussi ry., Lounais-Suomen kalastusalue, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry., MTT Jokioinen, Pidä Saaristo Siistinä ry., Pro Agria, Pro Saaristomeri -ohjelma, Saaristomeren luontokoulu, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti, Suomen omakotiliiton Varsinais-Suomen Piiri ry., Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Varsinais-Suomen Energiatoimisto, Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos, Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri, Varsinais-Suomen TE-Keskus. Lisäksi kouluja, asukkaita, maanviljelijöitä, paikallisia luonnonsuojeluyhdistyksiä, vesihuoltolaitoksia, vesiensuojelu- ja hoitoyhdistyksiä, yrityksiä 13
VARSINAIS-SUOMEN AGENDA 21 3.2. Ympäristökasvatus Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja toimeenpanosuunnitelma vuosille 2006-2014 Opetusministeriön strategia kestävän kehityksen edistämiseksi koulutuksessa Luontosuhde muotoutuu jo lapsuudessa. Ympäristökasvatus on kokonaisvaltaista kasvatusta, johon liittyy ympäristön huomioonottaminen ja luonnonsuojelu. Ympäristökasvatuksen kautta lapset, nuoret ja aikuiset oppivat näkemään oman luontoyhteytensä sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhteet. Ympäristökasvatuksen tavoitteena on ympäristövastuullisen ihmisen kasvattaminen. Ympäristökasvatuksen peruspilareita ovat ympäristöherkkyys ja osallistuminen. Ympäristöherkkyys luo pohjan ihmisen luontosuhteelle sekä kyvylle nähdä ihmisen ja luonnon väliset vuorovaikutussuhteet. Ympäristöherkkyyden muotoutumiselle keskeistä ovat lapsuudessa koetut luontoelämykset, sillä luontosuhde muotoutuu jo lapsuudessa. Elämykset ovat tärkeitä luontosuhteen syntymisessä. Tietoja ja taitoja tarvitaan hyvän ympäristösuhteen syntymiseen; on tärkeää oppia tuntemaan omien tekojensa ja ympäristövaikutusten väliset yhteydet. Osallistuvassa ympäristökasvatuksessa korostuvat osallistuminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja toimiminen ympäristön puolesta. Olennaista on kokemus siitä, että ihminen voi todella aikaansaada muutoksia omassa elämässään ja ympäristössään. Tällaiset vaikuttamis- tai osallisuuskokemukset lisäävät ihmisten kokemusta omasta kyvykkyydestään vaikuttaa yhteiskunnassa. Ympäristökasvatuksen tarve on lisääntynyt ja sen rooli ja asema ovat pikkuhiljaa vahvistuneet. Erilaisissa ohjelma- ja strategiateksteissä ympäristökasvatus on saanut vahvemman otteen sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Koulujen ja oppilaitosten opetussuunnitelmissa ympäristökasvatus on yhtenä keskeisenä arvoperustana. Vuonna 2005 käynnistyi mm. Unescon koordinoima YK:n kestävän kehityksen kasvatuksen vuosikymmen 2005-2014. Ratkaisevaa on kuitenkin ollut maaliskuussa 2006 hyväksytty Suomen kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaoston laatima Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja toimeenpanosuunnitelma vuosille 2006-2014 sekä Opetusministeriön strategia kestävän kehityksen edistämiseksi koulutuksessa, joka hyväksyttiin niin ikään keväällä 2006. Myös Nuorisolaki, joka astui voimaan maaliskuussa 2006, asettaa keskeiselle sijalle ympäristökasvatuksen edistämisen. Ympäristökasvatuksen roolin vahvistuminen tuo mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia. Uusien asiakirjojen tavoitteet edellyttävät myös kyseisten asioiden hallitsemista ja omaksumista. Kasvatuksella ja koulutuksella onkin tärkeä tehtävä kestävän kehityksen edistämisessä. Niiden avulla ihmiset saavat valmiuksia edistää muutosta kestävään elämäntapaan oman elinkaarensa eri vaiheissa ja rooleissa kansalaisena, työntekijänä, päättäjänä ja kasvattajana. Varsinais-Suomen Agenda 21:n tavoitteena on lisätä alueen ympäristökasvatuksen osaamista. Keskeistä on alueellisen yhteistyön vahvistaminen, kestävän kehityksen koulutuksen lisääminen sekä eri toimijoiden tukeminen. 14
Ympäristökasvatus Ympäristökasvatus 1. 2. PÄÄMÄÄRÄ VUODELLE 2020: Ympäristökasvatus on kiinteä osa lasten, nuorten ja aikuisten kasvatusta. Ympäristövastuullinen käyttäytyminen on lisääntynyt ja osallistuminen ympäristön hyvinvoinnin kehittämiseen on aktiivista. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET: Päivähoito, koulut ja oppilaitokset sisällyttävät kestävän kehityksen jokapäiväiseen elämään liittyvinä valintoina ja toimintatapoina, kasvatuksessa, opetuksessa ja toimintakulttuurissa. Päivähoidolle, kouluille ja oppilaitoksille järjestetään koulutusta kestävän kehityksen ohjelmatyössä sekä opastetaan olemassa olevien työkalujen, kuten Vihreä lippu -ympäristökasvatusohjelman ja Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerien, käyttämisessä. Valmistellaan kestävän kehityksen koulutuspaketteja esimerkiksi opettajien veso-koulutuksen osaksi. Tehdään yhteistyötä perusopetuksen ja toisen asteen opetuksen henkilökunnalle suunnatun kestävän kehityksen täydennyskoulutuksen lisäämiseksi. Ympäristökasvatus näkyy nuorisotoimen, urheiluseurojen, seurakunnan ja muiden vastaavien tahojen toiminnassa. Kehitetään eri toimijoiden käyttöön helposti sovellettavia ympäristökasvatuksen menetelmiä ja edistetään olemassa olevien menetelmien, kuten Kirkon ympäristödiplomin ja Liikunnan Ekomerkin, käyttöä. TOIMINTAOHJELMA 2007-2010 Ympäristökasvatus Järjestetään ympäristökasvatuksen koulutusta ja kursseja nuorisotoimelle, urheiluseuroille, partiolippukunnille ja muille vastaaville tahoille. 15
VARSINAIS-SUOMEN AGENDA 21 3. Varsinais-Suomessa toimii aktiivinen eri toimijoiden ympäristökasvatusverkosto, joka lisää mahdollisuuksia ympäristöyhteistyöhön. Edistetään ympäristökasvatusyhteistyötä lasten ja nuorten kanssa toimivien tahojen, kuten luokanopettajien ja nuoriso-ohjaajien, välillä. Ympäristökasvatusyhteistyötä tehdään mm. Haavi - Varsinais- Suomen ympäristökasvatusyhdistyksen avulla. Kehitetään eri kohderyhmille luonto- ja ympäristötoimintaa yhteistyössä paikallisten luonnonsuojeluyhdistysten ja muiden tahojen kanssa. Tuetaan alueellisten luontokerhojen ja perhekerhojen perustamista ja toimintaa järjestämällä mm. perhekerho-ohjaajakoulutusta. Lisätään kuntalaisten kotiseudun ja kansanperinteen tuntemusta järjestämällä kursseja ja tapahtumia eri yhteistyötahojen kanssa ja kannustetaan kuntalaisia ja kansalaisjärjestöjä esimerkiksi perinnemaisemien hoitotalkoisiin. 4. VASTUUTAHOT: Varsinais-Suomen Agendatoimisto, Varsinais-Suomen Energiatoimisto, Varsinais-Suomen Agenda 21 -kunnat, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Haavi Varsinais-Suomen ympäristökasvatusyhdistys ry. YHTEISTYÖTAHOT Aurajokisäätiö, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, Lounais-Suomen 4H-piiri, Länsi-Suomen lääninhallitus, Mannerheimin lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri, OKKA-Säätiö, Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö, Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura, Turun ammattikorkeakoulun Kestävän kehityksen koulutusohjelma, Turun Ekotori, Turun Seudun Jätehuolto Oy, Rouskis Oy, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen partiopiiri. Lisäksi koulut ja oppilaitokset, päivähoito, nuorisotoimi, luontokoulut, vapaa sivistystyö sekä luonto- ja ympäristöjärjestöjä, nuorisojärjestöjä, urheiluseuroja, lapsia ja nuoria, vanhempia, seurakuntia, yrityksiä ja alueellisia ympäristökasvatusverkostoja. Lasten ja nuorten osallistumismahdollisuudet lisääntyvät. Järjestetään yhteistyössä eri tahojen kanssa erilaisia tapahtumia ja teemapäiviä, joihin lapset ja nuoret voivat osallistua, esimerkiksi Lasten ja nuorten ympäristöviikko ja Energiansäästöviikko. Lisätään ympäristökasvatusyhteistyötä kuntien nuorisovaltuustojen ja nuortenfoorumien sekä lasten ja nuorten osallisuushankkeiden kanssa. Luonto- ja ympäristökouluverkostoa kehitetään niin, että mahdollisimman monilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus saada ympäristöopetusta. Yhtenä tavoitteena on lisätä kuntalaisten kotiseudun ja kansanperinteen tuntemusta järjestämällä kursseja ja tapahtumia. Kasvitunnistuskurssi järjestettiin Raisiossa kesällä 2006. 16
3.3. Ympäristötietoisuus Ympäristötietoisuuden lisääminen kaikilla tasoilla on keskeistä ihmisten asenteiden ja käyttäytymisen muutokselle ja ympäristövastuun kasvamiselle. Tieto lisää aktiivisuutta ja hälventää ennakkoluuloja. Oikea tieto ympäristöasioista lisää myös halua ryhtyä toimiin. Tiedon lisääminen ei kuitenkaan yksin riitä muuttamaan ihmisten jokapäiväisiä tapoja. Kynnys muuttaa tieto toiminnaksi on usein liian korkea. Yhtenä syynä on se, että ihmisten on vaikea nähdä yksittäisten tekojensa kollektiivisia seurauksia. Yhden ihmisen tekemisellä ei uskota olevan riittävästi vaikutusta. Usein ei myöskään ymmärretä, että meidän jokapäiväisillä valinnoillamme on ympäristövaikutuksia. Jotta näihin asioihin voidaan vaikuttaa, tarvitaan ympäristötietoisuuden lisäämisessä osallistavaa, vuorovaikutteista lähestymistapaa. Ympäristötietoisuus on vahvasti sidoksissa ympäristökasvatukseen. Ympäristökasvatus antaa ne keinot, joilla ympäristötietoisuutta voidaan edistää. Omaksuakseen vastuullisen elämäntavan ihmisen on oltava tietoinen tietyistä ekologisista lainalaisuuksista sekä ymmärrettävä olevansa osa luonnon kokonaisuutta ja siitä riippuvainen. Tätä kautta hän huomaa yhteyden oman toimintansa ja ympäristön tilan välillä ja voi tehdä sellaisia valintoja, jotka johtavat kestävään kehitykseen. Ympäristötietoisuus, joka johtaa ympäristövastuullisuuteen, edellyttää osallistumista ja omakohtaisia kokemuksia. Erilaiset vuorovaikutustilanteet, kuten avoimet keskustelufoorumit, koulutukset, kurssit, kerhot ja retket antavat mahdollisuu- den kokemustenvaihtoon, omien ajatusten arvioimiseen ja sitä kautta niiden kehittämiseen ja soveltamiseen esimerkiksi työelämässä. Myös ympäristötietoisuuden edistämistä ohjataan asiakirjoin. Tällöin siihen liittyy kiinteästi osallistumisen näkökulma, mikä ympäristövastuullisuuden näkökulmasta onkin keskeistä. Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission viidestä ympäristösopimuksesta tuorein, Århusin sopimus, koskee kansalaisten osallistumisoikeutta, ympäristötiedon saatavuutta sekä vireillepano- ja muutoksenhakuoikeutta ympäristöasioissa. Se on uudenlainen ympäristösopimus, jossa ympäristöön liittyvät oikeudet ja ihmisoikeudet liittyvät toisiinsa. Suomi on ratifioinut Århusin sopimuksen kesällä 2004. Vuonna 2005 laadittu kestävän kulutuksen raportti: Vähemmästä enemmän ja paremmin tähtää niin ikään ympäristötietoisuuden lisäämisen kautta kestäviin valintoihin ja elämäntapamuutoksiin. Keskeisenä tavoitteena on materiaalin ja energian käytön tehokkuuden lisääminen tuotteiden elinkaaren kaikissa vaiheissa. Toimenpide-ehdotukset koskettavat laajasti yhteiskunnan eri hallinnonaloja, sektoreita ja toimijoita. Varsinais-Suomen Agenda 21:n tavoitteena on lisätä ja kehittää useita erilaisia kanavia ja toimintatapoja ympäristötietoisuuden lisäämiseksi. Ympäristökasvatuksen menetelmiä hyödyntäen lisätään osallistumismahdollisuuksia. Tietoa ympäristöstä tarjotaan niin kunnan työntekijöille, kuntalaisille kuin yrityksillekin. TOIMINTAOHJELMA 2007-2010 Århusin sopimus Vähemmästä enemmän ja paremmin -raportti Ympäristötietoituus 17
VARSINAIS-SUOMEN AGENDA 21 Ympäristötietoisuus PÄÄMÄÄRÄ VUODELLE 2020: Kuntien, kuntalaisten ja yritysten ympäristövastuullisuus on lisääntynyt. Kuntalaisilla on hyvät osallistumismahdollisuudet ja kunnan eri tahot tekevät yhteistyötä keskenään. Ympäristötietoisuus TAVOITTEET JA TOIMENPITEET: 1. Laaja ja monipuolinen tiedottaminen kannustaa kestävän kehityksen mukaiseen ympäristövastuulliseen elämäntapaan. Tiedotuskanavia kehittämällä luodaan vuorovaikutteinen verkosto kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Järjestetään kuntalaisille koulutustilaisuuksia, kursseja ja avoimia keskustelutilaisuuksia kestävään kuluttamiseen, energiansäästöön ja muihin kestävän kehityksen teemoihin liittyvistä asioista. Lisätään ja kehitetään kestävän kehityksen neuvontapalveluja. Tuotetaan ja ylläpidetään kestävään kehitykseen liittyviä tietopankkeja, oppaita ja lainattavia materiaalipaketteja kaikenikäisille. Jaetaan kuntalaisille käytännön ohjeita ja vinkkejä kestävän kehityksen huomioimiseksi työssä ja kotona mm. Terho-pisteiden eli kestävän kehityksen infopisteiden ja ekovinkkien välityksellä. Lisätään kestävän kehityksen tietoutta yhteistyössä median kanssa. 2. Kunnat toteuttavat hankintaperiaatteita, joissa huomioidaan kestävän kehityksen näkökulma. Tiedotetaan kuntia mahdollisuuksista ottaa kestävän kehityksen periaatteet huomioon joko vaatimuksena tai yhtenä hankintojen kokonaistaloudellisuuden valintakriteerinä. Kehitetään kuntien hankkijoiden keskinäistä yhteistyötä hankintojen säännösten ja tulkintojen toteuttamiseksi käytännössä. Informoidaan kuntien hankkijoita uusista ympäristömääräyksistä ja EU-säädöksistä sekä mahdollisuuksista ottaa ympäristöasiat huomioon hankinnoissa. Järjestetään kuntien hankkijoille ja tavarantoimittajille vuosittain teemaseminaareja. 18
3. 4. Kuntien päätöksenteko on kestävän kehityksen mukaista. Ympäristötietoisuus kuntien työpaikoilla ja yrityksissä lisääntyy ja toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset vähentyvät. Järjestetään koulutuksia ja teemaseminaareja yritysten ja kuntien työntekijöille sekä luottamushenkilöille. Neuvotaan kuntien työntekijöitä kestävän kehityksen ohjelmatyössä ja annetaan opastusta jo olemassa olevien työkalujen käyttämisessä. Kannustetaan pk-yrityksiä kehittämään ympäristöasioidensa hoitoa lisäämällä neuvontaa ja järjestämällä erilaisia tapahtumia, esimerkiksi pk-yritysten ympäristötekokilpailu. Maailmanlaajuisten ongelmien ja paikallisen toiminnan yhteys ymmärretään ja paikalliset keinot ongelmien ratkaisemiseksi ovat käytössä. Informoidaan kansalaisia ilmastonmuutoksen alueellisista vaikutuksista ja neuvotaan, miten ilmastonmuutosta voi hillitä omilla toimilla. Järjestetään kunnille ja yrityksille kampanjoita ja teemapäiviä Reilun kaupan tuotteiden käytön edistämiseksi. Kannustetaan osallistumaan kehitysmaiden hyväksi järjestettyihin avustuskeräyksiin ja kummitoimintaan. Laaja ja monipuolinen tiedottaminen kannustaa kestävän kehityksen mukaiseen ympäristövastuulliseen elämäntapaan. Kosketa luontoasi -kurssi pidettiin syksyllä 2006 Tammenterhossa Ruissalossa. TOIMINTAOHJELMA 2007-2010 VASTUUTAHOT: Ympäristötietoisuus Varsinais-Suomen Agendatoimisto, Varsinais-Suomen Energiatoimisto, Varsinais-Suomen Agenda 21 -kunnat, Lounais-Suomen ympäristökeskus YHTEISTYÖTAHOT Itämeren kaupunkien liiton toimisto (UBC), Pidä Saaristo Siistinä ry., Salon Seudun Kehittämiskeskus, Suomen Kuntaliitto, Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais- Suomen piiri, Varsinais-Suomen TE-keskus, Turun Ekotori, Turun Seudun Jätehuolto Oy, Turun Seudun Kehittämiskeskus, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen Martat, Varsinais-Suomen Yrittäjät ry., WWF. Lisäksi kirjastoja, kirkko, korkeakouluja, kuntalaisia, kylätoimikuntia, luonto- ja ympäristöjärjestöjä sekä muita yhdistyksiä, tiedotusvälineitä, vapaa sivistystyö, kierrätyskeskuksia, yrityksiä 19
VARSINAIS-SUOMEN AGENDA 21 3.4. Ilmastonmuutoksen hillitseminen Kasvihuoneilmiö on välttämätön maapallon lämpötilan pitämiseksi elämälle suotuisana. Teollistumisen myötä kasvihuoneilmiötä vahvistavat päästöt ovat kuitenkin lisääntyneet liikaa ja muutokset ilmakehässä näkyvät maailmanlaajuisesti. Ihmisen toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasuista tärkein on hiilidioksidi, jota vapautuu mm. fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Muita kasvihuonekaasuja ovat metaani, typpioksiduuli, keinotekoiset CFC-aineet (freonit) ja otsoni. Maapallon keskilämpötilan arvioidaan nousevan 1,4-5,8 astetta seuraavan sadan vuoden aikana. Lämpötilan kohoaminen vaikuttaa keskeisesti veden kiertoon: sulattaa napa- ja vuoristojäätiköitä, jolloin merenpinta kohoaa enimmillään metrin. Useat kasvi- ja eläinlajistot eivät kykene sopeutumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin nopeisiin elinympäristöjen muutoksiin. Vaikutukset sekä luonnolle että yhteiskunnalliselle vakaudelle ovat arvaamattomia ja tuovat mukanaan kasvavia riskejä. Ilmastonmuutosta pidetään yleisesti syypäänä myös viimeaikaisiin nopeisiin ja poikkeuksellisiin luonnonkatastrofeihin. Ilmastonmuutos onkin luonnon ekosysteemien ja ihmiskunnan tulevaisuuden suurin uhka. Euroopan Unioni on asettanut tavoitteeksi, että maapallon keskilämpötila ei saisi kohota pitkällä aikavälillä yli kahta astetta verrattuna esiteolliseen aikaan. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n arvion mukaan tämä edellyttää, että maailman kasvihuonekaasut kääntyvät laskuun kahden vuosikymmenen kuluessa, minkä jälkeen vaaditaan merkittäviä, jopa 50 prosentin, vähennyksiä. Kyseessä on yksi ihmiskunnan historian haastavimmista kysymyksistä. Suomi on ottanut haasteen vakavasti ja osallistunut kansainvälisiin ilmastosopimuksiin sekä laatinut omia ilmastostrategioitaan ja päästötavoitteitaan. Maapallon lämpötilan kohoaminen sulattaa napa- ja vuoristojäätiköitä, jolloin merenpinta kohoaa enimmillään metrin. 20