Puukerrostalo ARA-hankkeena Puupäivä 10.11.2016 Vesa Ijäs Kehittämisjohtaja johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009
Aluksi kohtuuhintaisuudesta Suomalaiset puukerrostalokohteet on rakennettu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ARA-kohteina Rakenteilla tai alkamassa on kohteita Helsingissä, Vantaalla, Tampereella, Jyväskylässä, Joensuussa Hankkeet ovat monella tapaa poikkeuksellisia, minkä vuoksi useissa niistä on merkittäviä kustannuspaineita ARA toivoo hakijoilta maa- ja muistomerkkirakennusten sijasta perustuotantoa asuntoja vähävaraisille
Esityksen sisältö Ajankohtaista ARAssa Mikä ARA on Organisaatio 1.1.2016 alkaen Asuntobudjetti 2017 Rakennuttajat ja tiedonvaihto Rakentamisen ohjaus Rakennushanke Rakentamisen ohjaus Kehittäminen Kestävä ARA-rakennus Yhdyskuntien uudistaminen
ARAsta
Mitä ARA on? Perustettu vuonna 1949 Ympäristöministeriön alainen virasto 55 työntekijää Lahdessa, vuodesta 2008 alkaen ARA toimeenpanee valtion asuntopolitiikkaa ARA myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia ja tukia sekä ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä On mukana asumisen kehittämiseen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijuuteen liittyvissä hankkeissa ja tuottaa alan tietopalvelua ARA noudattaa toiminnassaan lainsäädäntöä sekä hallitusohjelmaa, asuntopoliittista toimenpideohjelmaa ja muita valtioneuvoston hyväksymiä linjauksia.
Organisaatio1.1.2016 alkaen
Asuntobudjetti 2017 (TAE): ARAn lainavaltuudet noin 1,8 mrd Korkotukilainat (vuokra- ja asumisoikeus): 1410 M (2016: 1 170 M + LTA:10 vuoden kt 80 M ) Takauslainat vuokratalojen rakentamiseen 285 M As.Oy perusparannukset, takauslainat 100 M Valtuudet riittävät: Uudet korkotukiasunnot (vuokra ja aso) 9 000 Takauslainoitetut uudet vuokra-asunnot 2 000 Perusparannus (vuokra ja aso) 4 500 As.oy perusparannus 8 000 1,8 mrd 23 500 asuntoa
Rakennuttajat ja tiedonvaihto
ARA kutsui puukerrostalohankkeita valmistelevat rakennuttajat palaveriin 29.8.2016 tiedonvaihtoa varten. Tavoitteena oli välittää hankkeiden hakijoille tietoa ARAn näkökulmista ja saada tietoa ARAlle hankkeiden taustoista ja vaiheista. Tilaisuus fasilitoitiin ja dokumentoitiin Suomen Muotoilusäätiön toimesta.
Kutsutut tahot / esitykset ATT HOAS LAKEA Lahden Vanhusten Asuntosäätiö Opiskelija-asunnot Joensuun Elli Rakennus Mire Oy Rakennusliike Reponen Oy SATO Setelementtiasunnot Tampereen Vuokratalosäätiö TA-Rakennuttaja Yrjö ja Hanna-säätiö YM SWECO
Kysymykset 1. Esiteltyjen hankkeiden arviointi rakentamisen ja rakennuttamisen näkökulmasta? 2. Esiteltyjen hankkeiden arviointi taloudellisesta näkökulmasta? 3. Esiteltyjen hankkeiden arviointi kiinteistön pitkäaikaisen ylläpidon näkökulmasta? 4. Millä edellytyksillä ryhtyisit esiteltyjen hankkeiden toteuttamiseen? 5. Toivomuksia ARAlle?
Työryhmä 1 Nelikerroksinen puukerrostalo on jo rutiinia ja siitä on kokemusta, miksi niitä ei siis toteuteta enemmän? Hallitsemattomat riskit puukerrostalorakentamisessa ovat liian suuria ja siksi alan kehitys on hidasta. Ala kaipaisi maalaisjärkeä liian erikoisten ratkaisujen sijaan (esim. ei liian korkeita rakennuksia) Pelotellaanko puukerrostalojen mahdollisilla ongelmilla liikaa, sillä vaativathan betonitalotkin huoltoa ja korjausta? Puukerrostalorakentamista tulisi tukea enemmän Hyvien kokemusten, joustavan kilpailutuksen ja toimivien ratkaisujen jakamisella pelkoja on mahdollista pienentää
Työryhmä 2 Puu- ja betonikerrostalohankkeiden keskinäinen vertailu on hankalaa (hintaan vaikuttavat mm. tontti ja perustamiskustannukset). Puukerrostalorakentaminen tarvitsee lisää bulkkituotantoa, valmiita malleja ja kilpailua. Asukkaat tarvitsevat lisää tietoa rakennuksen kunnossapidosta ja avointa tiedonvaihtoa huoltotoimenpiteiden kustannuksista (julkisivu, sisätilat ja rakenteet) Toivomus Aralle: joustavuutta päätöksiin ja painotusta elinkaarikustannuksiin Kommentti: Tarvitaan rakennuttajilta ja rakentajilta riskinottamista eikä vain odottelua että joku toinen tekee!
Työryhmä 3 4/5 kerroksiset talot ovat ns. normaalikaavalla toteutettavia, mutta koska hankemuodot poikkeavat perinteisestä, niin puukerrostalon suunnittelu koetaan haastavaksi Asiakkaat ovat tyytyväisiä, mutta ovatko he valmiita maksamaan 10 % kalliimmasta puukerrostalosta vrt. betonikerrostalo Hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella voidaan alentaa huoltokustannuksia (mm. vesivahinkoihin on varauduttava) Koerakentamisesta tulisi pian siirtyä normaalituotantoon (aina ensimmäinen kerta on koehanke) Jos suosittaisiin hybridirakentamista, niin puun hyödyt saataisiin oikeaan paikkaan
Työryhmä 4 - ARA Suurissa kohteissa mietittävä miten kohde on realisoitavissa 20 vuoden päästä Otettava huomioon riskien hallinta (vrt. vuokrataso, korkojen nousu / lasku) Miten urakkamuoto vaikuttaa kustannusten minimointiin (KVRurakassa hinta säilyy) Jatkossa halutaan uusia ratkaisuja, jotka muuttavat omistus - /vuokramallia Jos kaavat ja luvat olisivat toisenlaisia, niin kustannuksia voitaisiin ehkä leikata Tulisiko tulevaisuudessa pyytää teknisen käyttöikätaulukoon mukaan huoltosuunnitelma?
Yleisiä huomioita Aran kokemuksen mukaan puukerrostalot kiinnostavat nyt aidosti rakentajia / rakennuttajia Puurakentamisessa tulisi puhua avoimesti myös ongelmista. Miksei ongelmia kirjoiteta huoltokirjaan ja kuluvia osia vaihdeta säännöllisesti (tilaajat eivät tiedä mitä mahdollisia murheita on edessäpäin)
Rakentamisen ohjaus
4 Korkotukilainaksi hyväksymisen yleiset edellytykset ( ) Uudisrakentamisen ja perusparantamisen on perustuttava kilpailumenettelyyn, jollei valtion asuntorahasto erityisestä syystä myönnä siitä poikkeusta. Julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) tarkoittaman hankintayksikön on lisäksi noudatettava mainittua lakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä.
Rakentamisen ohjausjärjestelmä ja ARA hyvä rakentamistapa Julkinen sektori MRL Maankäyttö ja rakentamislaki MRA Maankäyttö ja rakentamisasetus Rakentamismääräyskokoelma Kunnan rakennusjärjestys Kolmas sektori RT- ohjekortisto SAFA, ATL, Rakennusteollisuus, Yksityinen sektori Tuotesertifioinnit (CE/Eurokoodi) Asennus ja käyttöohjeet Viranomaiset Valtio Ministeriöt Kunnat ja kaupungit Rakennusvalvonta Sote ARA AVI Tutkimus
Rakennushanke ja kehittäminen
Rakennussuunnitelmat ja niiden hyväksyttävyyden arviointi 1. pitkäikäistä, toiminnallisesti, esteettisesti ja teknisesti kestävää 2. energiatehokasta ja uusiutuvaa energiaa 3. sisäilmastoltaan terveellistä ja hyvälaatuista 4. helposti huollettavaa kosteusvaurioiden ennaltaehkäisemiseksi 5. suojausten ja kuivaamisen avulla kuivaksi rakennettua 6. kestävän kehityksen periaatteiden mukaista 7. ylläpito- ja asumiskustannuksiltaan kohtuullista 8. tiloiltaan ja lähiympäristöltään turvallista ja esteetöntä 9. ryhmäkotien osalta kodikkaita laitosmaisuutta välttäen 10.muuntojoustavaa 11. esimerkillistä muulle asuntotuotannolle.
Kehittäminen
Kestävä ARA-rakennus
Kiitos ARA on asumisen asiantunteva kumppani, kehittäjä ja uudistaja, joka edistää ekologisesti kestävää, laadukasta ja kohtuuhintaista asumista. Periaatteena on: jokaisella on oikeus hyvään asumiseen.