Mistä tunnistat mehiläisen? mehiläinen ampiainen kimalainen Mehiläiset kuuluvat mesipistiäisiin. Mehiläislajeja on maailmassa noin 20 000. Useimmat niistä ovat erakkomehiläisiä, niin myös kaikki Suomen luonnonvaraiset mehiläislajit. Tunnetuin mehiläislaji on tarhamehiläinen eli Apis mellifera. Moni muukin hyönteinen on raidallinen, mutta mehiläisen erottaa siitä, että sen keskiruumis on pörröinen, takaruumis on ruskea-musta-raidallinen, ja sen vyötärö on tanakampi kuin ampiaisella mutta selvästi kapeampi kuin kimalaisella. Ampiainen on kelta-musta-raidallinen, ja sillä on kapea ampiaisvyötärö. Myös kukkakärpäset ovat selkeästi keltamusta-raidallisia. Kimalainenkin on pörröinen, mutta pyöreämpi kuin mehiläinen. Jos mehiläinen pistää, sen pistin irtoaa, ja se kuolee. Siksi mehiläinen ei pistä kuin puolustaakseen pesää tai omaa henkeään.
Kaikki yhden, yksi kaikkien puolesta Mehiläispesässä on 20 000 75 000 yksilöä vuodenajasta riippuen Mehiläisyhteiskuntaan kuuluu kuningatar eli emo, kymmeniä tuhansia työläisiä sekä kesäaikaan muutama sata urosmehiläistä eli kuhnuria. Mehiläisemo munii kaikki pesän mehiläiset. Hedelmöittyneistä munista tulee naaraita, joko työmehiläisiä tai uusia emoja. Hedelmöittymättömistä munista tulee kuhnureita. Jos pesässä tulee ahdasta, mehiläisemo voi munia uuden kuningattaren, ottaa osan pesän asukkaista mukaansa ja lähteä parveilemaan. Parveilu pyritään estämään hoitotoimilla kuten antamalla mehiläisille lisää tilaa. Jos parvi silti lähtee, hunajasato jää pienemmäksi, ja parvi selviää harvoin talven yli. Jos näet puun oksalla mehiläisparven, ota yhteyttä parvien kiinniottajaan (yhteystietoja Suomen Mehiläishoitajain liiton kotisivulta osoitteesta www.mehilaishoitajat fi). Kuhnurien ainoa tehtävä on hedelmöittää uusi kuningatar. Syksyllä, kun uusia kuningattaria ei enää synny, kuhnurit heitetään ulos pesästä. Työmehiläiset työskentelevät eri tehtävissä elämänsä eri vaiheissa. Alussa ne siivoavat kennoja ja ruokkivat toukkia. Myöhemmin ne voivat työskennellä vartijamehiläisinä ja lopulta hunajaa, siitepölyä ja muuta tarpeellista keräävinä kenttämehiläisinä. Mehiläiset keräävät satoa 2 3 kilometrin säteellä pesästä. Eri kukkien medestä tulee eri makuista, väristä ja rakenteista hunajaa. Samoin siitepölyn väri vaihtelee kukan mukaan. Työmehiläinen viestii toisille tanssimalla, mistä se on löytänyt hyvän ruokalaitumen. Työmehiläiselle lentokilometrejä kertyy sen elämän aikana noin 600. Kesällä kiivaimpaan keruuaikaan syntynyt työläinen elää vain 4 5 viikkoa, ja pesässä talvehtiva työläinen 6 9 kuukautta. Mehiläisemo elää useita vuosia.
Mehiläiset, paljon muutakin kuin hunajaa Hunajan lisäksi on paljon muitakin mehiläistuotteita kuten siitepölyä, vahaa, propolista, pergaa, emomaitoa ja jopa mehiläismyrkkyä. Hunaja on puhdas luonnontuote. Ihminen aistii hunajan maun makeammaksi kuin valkoisen sokerin, ja lisäksi se sisältää vähemmän kaloreita kuin sokeri, joten kannattaa vaihtaa makueutus hunajaan. Ohjeita sokerin korvaamiseen hunajalla osoitteesta www.hunaja.net. Siitepöly on superruokaa. Se sisältää runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita sekä rasva- ja aminohappoja. 35 % siitepölyn painosta on proteiinia. Siitepölyä kerätään pesän suuaukolle asetettavalla keräimellä. Propolis on mehiläisten valmistamaa kittivahaa, jonka ne valmistavat puiden ja pensaiden lehtisilmuista keräämästään hartsimaisesta aineesta. Jopa 300 kemiallista ainetta sisältävällä propolis on mehiläisten omaa antibioottia, jonka avulla ne pitävät bakteerit kurissa pesässään. Me ihmiset voimme käyttää antibakteerista propolisuutetta ulkoisesti haavojen ja hyönteisten puremien hoitoon ja sisäisesti flunssaan karkotukseen ja kurkkukivun hoitoon. Perga eli mehiläisleipä on mehiläisten säilömää siitepölyä. Mehiläiset syöttävät pergaa toukille ja syövät sitä itse tuottaakseen emomaitoa. Ihmiset voivat syödä sitä lisäravinteena. Emomaito. Mehiläiset tuottavat erittäin ravinteikasta emomaitoa, kun ne alkavat kasvattaa uutta kuningatarta. Ihmiset käyttävät myös royal jellyksi kutsuttua emomaitoa ihonhoitotuotteissa ja lisäravinteena. Mehiläismyrkky on arvokas aine lääketieteessä, jota käytetään mm. reuman hoidossa. Sitä käytetään myös kauneudenhoitotuotteissa. Mehiläismyrkky otetaan talteen tarkoitukseen kehitetyn lasilevyn avulla, jonka ansiosta mehiläisen pistin ei irtoa, eikä mehiläinen siten kuole. Pölytys. Mehiläiset tekevät myös koko maapallolle elintärkeää pölytystyötä. Eri mehiläislajien on arvioitu pölyttävän 75 85 % maailman kasvilajeista.
Mehiläispesän input ja output Brigit Strawbridge: The most wonderful thing about providing for the needs and health of bees is that once you have incorporated their into your design, this provision will extend, in turn, to the needs and health of all life.
Kiinnostaako mehiläistarhaus? Mukaan Stadin tarhaajiin? Kiinnostaako mehiläistarhaus? Kiehtova, antoisa, luonnonläheinen harrastus, joka sopii sekä nuorille että vanhoille sukupuolesta riippumatta, ja josta on hyötyä sekä itselle että ympäristölle. Oppia kursseilta, joita löytyy esim. työväenopistoista Mukaan Stadin tarhaajiin? Vuonna 2011 perustettu Stadin tarhaajat ja hunajafrendit ry on pääkaupunkiseudulla toimiva, aktiivinen mehiläistarhaajien paikallisyhdistys, joka tarjoaa taustatukea, teemailtoja ja paljon muuta toimintaa. Stadin tarhaajiin kuuluu yli 200 jäsentä ympäri pääkaupunkiseutua. Osa harjoittaa kaupunkitarhausta, osa tarhaa mehiläisiä esimerkiksi kesämökillään. Stadin tarhaajat järjestää myös mielenkiintoisia retkiä ja opintomatkoja mehiläistarhaajia kiinnostaviin kohteisiin ympäri maata ja naapurimaissa. Teemailloissa opitaan lisää mehiläistarhauksesta ja mehiläistuotteiden käsittelystä, harjoitellaan esimerkiksi emonkasvatusta, tehdään voiteita ja kynttilöitä jne.