Ensimmäisen osion nettisivut www.helsinki.fi/people/ilkka.leskela/ ilkka.leskela@helsinki.fi Suorittamista koskevat kysymykset: johanna.harju@helsinki.fi Käsite talous historiassa Taloustiede ja historia Historiantutkimukselle on tyypillistä hyödyntää eri tieteenalojen metodeja Esimerkiksi: Kirjallisuustiede (tekstikritiikki) Filosofia (looginen pohdinta) Psykologia (ihmisyksilön toiminta) Sosiologia (yhteiskunnan toiminta) Taloustiede Onko taloushistoria erilaista? Taloushistorian ominta aluetta on sen käyttämät teoriat, eli erilaisten talousteorioiden tuottamat tarkastelumallit, joissa laskennallisuus usein on suuremmassa roolissa kuin muilla historian osa-alueilla. Koska moderni käsite (kansan)talous (economics) on syntynyt? Koska moderni käsite (kansan)talous (economics) on syntynyt? Renessanssi (1400-luku): Tieteellinen maailmankuva, todellisuuden analyyttinen havainnointi Reformaatio (1500-luku): Maallinen, paikallinen valta Kansallisvaltiot (1500 1600-luku): Kuninkailla (väki)valtamonopoli selkeästi rajatuilla alueilla Merkantilismi (1600-luku): yksinvaltiaan/valtion pyrkimys kontrolloida taloutta 1700- ja 1800-luvun anglosaksinen ja ranskalainen tieteellinen keskustelu loivat sellaiset käsitteet ja saavuttivat sellaisen analyyttisen tason, jonka me nykyään tunnistamme selvästi (kansan)taloustieteeksi. Klassinen poliittinen taloushistoria ja - teoria
economics Kreikka: oikos = kotitalo(us) Esim. oikumene = asuttu maailma ekumenia Kreikka: nomos = lainalainen Esim. kaikki -nomia -päätteiset tieteenalat; gastronomia jne. economics Siis alunperin: kotitalouden säännöt TALOUDENHOITO vrt. saksan Wirtschaft = isännyys, taloudenhoito economics Talous: historia, politiikka ja teoria Käyttöön 1500- ja 1600-luvuilla kotitalouden, perhe- tai talokohtaisen säästäväisyyden ja suunnitelmallisuuden käsitteenä. HISTORIA Vasta 1700- ja 1800-luvulla anglosaksinen ja ranskalainen tieteellinen keskustelu rupesi käyttämään termiä laajemmassa, kansallisvaltion taloutta koskevassa merkityksessä. POLITIIKKA TEORIA Talous: historia, politiikka ja teoria Talouspolitiikka Historia Käsitys talouden toimintamekanismeista (teoria) Historiantutkimuksen vastauksia I Tieteellis-objektiivinen historiankirjoitus: Pitäytymien lähteiden välittämissä tiedoissa Lähdekritiikki: luotettavin lähde kertoo totuuden Tutkija sammuttaa itsensä ja antaa lähteiden puhua puolestaan Puhtaan objektiivisuuden tavoite Historia kuin luonnontiede, lähteet kuin laboratoriotulokset Renvallin Nykyajan historiantutkimus (1967) oli suomalaisen tutkimuksen menetelmien raamattu
Historiantutkimuksen vastauksia II Uudet historiat Objektiivisuuden tavoite mahdoton: tutkija arvottaa tutkimuskohdettaan heti ensiajatuksesta lähtien Tutkimus jatkuvaa lähteiden ymmärtämistä, tulkitsemista ja arvottamista Lähteet jälkiä toiminnasta, eivät todistuskappaleita Aiemmat käsitykset kulkevat tutkijan mukana - aina Mikrohistoria, mentaliteettien historia, sukupuolihistoria jne. Klassinen taloustiede ja taloushistoria Taloustieteellisen ajattelun perusta Suhde poliittiseen ajatteluun Klassisen taloustieteen historian merkkipaalut Klassisen taloustiede ja historia? Klassinen taloushistoria Ilmiöiden välisten yhteyksien etsiminen Mallit ja niiden testaaminen Teoriat ja taloustiede apuna Tilastot ja mittaaminen osa lähdeaineistoa Tutkimuskohteena mikä tahansa talouteen liittyvä ilmiö Mikä on taloustieteilijän kuva alastaan? Political Economy or Economics is the study of mankind in the ordinary business of life. It examines that part of individual and social action which is most closely connected with the attainment and with the use of the material requisites of wellbeing. Alfred Marshall, Principles of Economics, 1890 Taloustieteen lähtökohdat Kotitalous & mikä tahansa suurempi taloudellinen yksikkö päättävät: - Työntekijät ja työllisyys - Tuotanto ja sen määrä - Resurssien käyttö - Tuotteiden myyntihinta kuka, mitä, kuinka paljon, koska?
Taloustieteen lähtökohdat Yhteiskunta ja rajalliset resurssit Kaikkea haluttua ei voida tuottaa Taloustiede tutkii: Miten yhteiskunta käyttää rajallisia resurssejaan? (makrotalous) Miten yksilöt tekevät taloudellisia päätöksiä? (mikrotalous) Mankiw, N.G. & Taylor, M.P., Economics, 2006 http://www.swlearning.com/economics/mankiw/mankiw3e/mankiw3e.html #1: Ihmiset ja taloudet joutuvat tekemään kompromisseja Jotakin saadakseen jostakin muusta on yleensä luovuttava #2: Hinta määräytyy sen perusteella, mistä on luovuttava #3: Rajahyöty ja rationaalinen päätöksenteko Rajapinnan muutokset (marginal change) vaikuttavat olemassa oleviin suunnitelmiin Ihmiset tekevät päätöksiä vertaamalla hintaa ja hyötyä rajapinnalla (margin) Rajahyöty = rajapinnan päätöksenteolla saavutettu hyöty #4: Ihmiset reagoivat kannustimiin Ihmiset huomaavat rajahyödyn valitsevat sen perusteella tuottavamman/halvemman vaihtoehdon #5: Vaihto (kaupankäynti) voi parantaa kaikkien tilannetta Ihmiset hyötyvät vaihdon mahdollisuudesta Vaihto mahdollistaa erikoistumisen Kilpailu lisää vaihdosta saatavia hyötyjä Onko tämä selitystapa tuttu esim. lukion historiankursseilta?
Uusklassinen taloustiede 1870-luvulta alkaen Keskittyy vaihdon tutkimiseen tuotannon ja jakelun sijaan Kysyntä ja tarjonta hinnan muodostajina Rajahinta taloudellisen päätöksenteon keskipisteessä William Stanley Jevons, Carl Menger, Léon Walras Alfred Marshall, Principles of Economics, 1890 #6: Markkinat ovat yleensä hyvä tapa organisoida taloudellista toimintaa Markkinatalous on talouden muoto, joka jakaa resursseja useiden toimijoiden hajautetun päätöksenteon kautta Taloudet päättävät mitä hankitaan ja kenelle työskennellään Yritykset päättävät kenet työllistävät ja mitä tuottavat http://cepa.newschool.edu/het/essays/margrev/ncintro.htm#basic Näkymätön käsi Adam Smith, An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations, 1776 #6: Markkinat ovat yleensä hyvä tapa organisoida taloudellista toimintaa Markkinat ohjaavat sosiaaliseen vastuunottoon Hinnat ohjaavat koko yhteiskuntaa hyödyttävään päätöksentekoon #7: Keskusvalta voi joskus parantaa markkinoiden toimivuutta Markkinat eivät toimi, jos resursseja ei jaeta tehokkaasti Keskusvalta voi lisätä tehokkuutta ja tasapuolisuutta Ekonometria Ekonometrinen eli matemaattinen taloustiede John Maynard Keynes, The General Theory of Employment, Interest and Money, 1936 1930-luvulta alkaen; nykyinen taloustiede laskennalliset mallit hyvin heterogeeninen Tietokoneet ovat lisänneet matemaattisen mallinnuksen merkitystä suunnattomasti! http://cepa.newschool.edu/het/essays/keynes/islmcont.htm #8: Elintaso riippuu tuotannosta Elintasoa voidaan mitata: Henkilökohtainen tulotaso Valtion bruttokansantuote (BKT) Tuottavuus = työläisen tunnissa tuottamien tuotteiden ja palveluiden määrä/arvo
Klassinen taloustiede valtiokeskeistä, poliittista taloustiedettä historiallista, pehmeämpää kysymykset tuottavuudesta, jakelusta, työvoimasta, veroista ja rahan määrästä (bullion) Adam Smith, Robert Malthus, John Stuart Mill, Karl Marx David Ricardo, Principles of Political Economy and Taxation, 1817 juuret 1700-luvun Ranskalaisessa ajattelussa http://cepa.newschool.edu/het/essays/classic/classicintro.htm Kenen hyvinvointi? Elintaso = hyvinvointi, onnellisuus? Juha Siltala, Työelämän huonontumisen lyhyt historia: muutokset hyvinvointivaltioiden ajasta globaaliin hyperkilpailuun, 2004 #9: Hinnat nousevat, kun keskusvalta painaa liikaa rahaa Inflaatio = hintatason yleinen nousu taloudessa Yksi (tärkein) inflaation syy on rahan määrän kasvu taloudessa #10: Yhteiskunnassa on tehtävä lyhyen tähtäimen kompromisseja inflaation ja työttömyyden välillä Teoria ja käytäntö Esimerkkejä: rahateoria (rahan arvo, kansallinen varallisuus, inflaatio) rajahyötyteoria (vaihto, kysyntä ja tarjonta) valtion intervention teoria (korkosääntely) yrityksen teoria (tuotanto ja kustannukset) talouskasvun teoria globaalien rahamarkkinoiden mallinnus Teoria ja käytäntö Teorian pohjalta luotuja malleja (metodeja) sovelletaan: todellisten ilmiöiden havaitsemiseen ja tutkimiseen kehityksen ennustamiseen Valtiontalouden hallinta Yritysten hallinta Talouden korjausliikkeet Käsitteet ja kronologia Esiteollinen (pre-industrial) ennen teollista vallankumousta ennen 1700- ja 1800-luvun vaihdetta Ranskan vallankumous painottaa talouden merkitystä historian periodisoinnissa sosioekonominen käsite maatalousyhteiskunta = complex society
Käsitteet ja kronologia Esimoderni (pre-modern) ennen modernia Moderni nykyaikainen, uudenaikainen 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku voimakas kaupungistuminen painottaa kulttuuria (taide, kirjallisuus, musiikki, teologia) moderni = kaupunkikulttuuria Käsitteet ja kronologia Varhaismoderni (early modern) modernin ja ei-modernin välillä myöhäiskeskiajan ja teollistumisen välillä karkeasti: 1600- ja 1700-luku ideahistoria, valtion ja sen instituutioiden historia Esiteollinen: kirjallisuutta Patricia Crone, Pre-Industrial Societies: Anatomy of the Pre-Modern World, 1989 J. R. McNeill & William H. McNeill, Verkottunut ihmiskunta. Yleiskatsaus maailmanhistoriaan, 2005 (2003)