Näin etenee voimajohtohanke

Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien suomalaisten arkipäivää. Yhteiskunta toimii sähköllä. Fingrid Oyj on yritys, joka vastaa sähkönsiirtojärjestelmän toimivuudesta Suomessa. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot. Fingridin hallitsemaan Suomen kantaverkkoon kuuluu 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohtoja noin 14 000 kilometriä, yli sata sähköasemaa sekä sähköjärjestelmän vakavissa häiriötilanteissa tarvittavia varavoimalaitoksia. Fingrid huolehtii siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä nyt ja tulevaisuudessa. Osallistumme EU:n yhteisiin ilmasto- ja energiatalkoisiin vahvistamalla kantaverkkoa uusien energiaratkaisujen mukaisesti. 3 Suunnitelmissamme on rakentaa vuoteen 2020 mennessä lähes 3 000 kilometriä uusia voimajohtoja ja kolmisenkymmentä sähköasemaa. Näin olemme mukana kehittämässä suomalaista yhteiskuntaa ja jokaisen suomalaisen hyvinvointia. Edistämme sähkömarkkinoiden toimivuutta. Tehokkaasti toimivat yhteiseurooppalaiset sähkömarkkinat, joihin sidosryhmät luottavat, ovat myös kuluttajan etu. Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko 1.1.2013 400 kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko Pohjakartta Karttakeskus Oy Lupa L9505/12

Fingridin vastuulla on Suomen sähköjärjestelmän toimivuus Fingridillä on vastuu sähköjärjestelmän toimivuudesta koko maan tasolla. Kantaverkon kehittäminen ja ylläpito kuuluvat perustehtäviimme. Verkon käyttövarmuuden on oltava hyvä, koska häiriöt siinä tuntuisivat pahimmillaan koko maassa. Pidämme kantaverkon kunnossa ja rakennamme uutta verkkoa yhteiskunnan tulevia tarpeita varten. Uuden voimajohdon suunnittelu ja rakentaminen on lailla säädelty monivaiheinen prosessi, jossa taloudellisten ja teknisten seikkojen lisäksi otetaan huomioon maankäyttö- ja ympäristönäkökohdat. Maanomistajilla ja muilla sidosryhmillä on monta mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa voimajohtohankkeeseen. Maanomistajien toiveita kuunnellaan Maanomistajat ovat Fingridille tärkeä sidosryhmä, jonka mielipiteitä toivomme kuulevamme johtohankkeen eri vaiheissa. Haluamme pitää naapuruussuhteet kunnossa ja teemme parhaamme, että asiat sujuisivat kaikkien osapuolten kannalta mahdollisimman hyvin. Jo voimajohtohankkeen esisuunnitteluvaiheessa etsitään teknisesti toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, joissa pyritään minimoimaan maanomistajien kannalta haitalliset vaikutukset. Voimajohtoreittien suunnittelussa hyödynnetään maankäyttö- ja rakennuslain valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti ensisijaisesti nykyisiä johtokäytäviä. Lähes kaikki kantaverkon uudet voimajohdot (85 90 prosenttia) rakennetaankin nykyiseen maastokäytävään tai sen rinnalle, jolloin johtoalue levenee vähemmän kuin täysin uuteen maastokäytävään rakennettaessa. Kun uusi voimajohto rakennetaan nykyisen maastokäytävän yhteyteen, asutuksen läheisyyttä ei kokonaan voida välttää. Toimiva vuoropuhelu maanomistajien kanssa on tällöin tärkeää. Voimajohtoalueen lunastamista ja voimajohdon rakentamista säätelevät mm. seuraavat lait: Laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä Sähkömarkkinalaki ja -asetus Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus Muinaismuistolaki Luonnonsuojelulaki ja -asetus Maanomistajilla ja muilla sidosryhmillä on monta mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa voimajohtohankkeeseen. 5

6 Fingrid esitteli uutta, ydinvoiman lisärakentamiseen liittyvää voimajohtohanketta ja sen ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa yleisötilaisuudessa Mynämäellä tammikuussa 2012.

YVA-menettely selvittää ympäristövaikutukset Kaikkiin 220 ja 400 kilovoltin voimajohtohankkeisiin, joissa voimajohdon pituus on yli 15 kilometriä, sovelletaan lakisääteistä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettely). Alle 220 kilovoltin hankkeissa päätöksen YVA-menettelyn tarpeellisuudesta tekee alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). YVA-menettelyllä selvitetään voimajohtohankkeen aiheuttamat välittömät ja välilliset ympäristövaikutukset. Tavoitteena on saada ympäristöasiat mahdollisimman varhain mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon taloudellisten ja teknisten näkökohtien rinnalle. YVA-menettelyn myötä maanomistajat ja muut sidosryhmät myös saavat tietoa sekä voivat osallistua ja vaikuttaa hankkeen suunnitteluun. YVA-menettely ei ole lupamenettely, vaan sen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksentekoa varten. Arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto otetaan huomioon voimajohtoreitin valinnassa. Ne liitetään mukaan voimajohdon rakentamis- ja lunastuslupahakemuksiin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään hankkeen eri vaihtoehdot ja vaikutukset seuraaviin asioihin: ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys maaperä, vedet, ilma, ilmasto, kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus yhdyskuntarakenne, rakennukset, maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö luonnonvarojen hyödyntäminen sekä näiden keskinäiset vuorovaikutussuhteet. YVA-MENETTELYN VAIHEET Arviointiohjelma YVA-menettelyn ensimmäisessä vaiheessa laaditaan arviointiohjelma, joka on selvitys hankealueen nykytilasta sekä suunnitelma (työohjelma) siitä, mitä voimajohtoreittejä tarkastellaan ja miten ympäristövaikutukset selvitetään. Yhteysviranomaisena toimiva ELY-keskus kuuluttaa arviointiohjelman nähtävilläolosta hankealueen kunnissa. Ohjelmasta voi nähtävilläoloaikana esittää mielipiteitä yhteysviranomaiselle. Maanomistajille ja kaikille hankkeesta kiinnostuneille järjestetään myös avoimia yleisötilaisuuksia, joissa esitellään hanketta ja arviointiohjelmaa. Nähtävilläolon päätyttyä yhteysviranomaisena toimiva ELY-keskus kokoaa ohjelmasta annetut viranomaislausunnot ja mielipiteet sekä antaa näiden perusteella oman lausuntonsa Fingridille arviointiselostuksen laatimiseksi. Arviointiselostus Arviointityön tulokset kootaan arviointiselostukseksi, jossa keskeistä on vaihtoehtojen vertailu ja niiden toteuttamiskelpoisuuden arviointi. Arviointiselostuksessa esitetään suunnitelma myös siitä, miten ympäristövaikutuksia tullaan myöhemmin seuraamaan. Arviointiselostuksesta tiedotetaan samalla tavoin kuin arviointiohjelmasta, ja sen esittelemiseksi järjestetään yleisötilaisuuksia. Myös arviointiselostuksesta voidaan esittää mielipiteitä sen nähtävilläolon aikana. Yhteysviranomaisena toimiva ELY-keskus kokoaa nämä mielipiteet ja viranomaisten lausunnot sekä antaa oman lausuntonsa arviointiselostuksesta. YVA-menettely päättyy tähän. YVA-menettelyyn kuluu yleensä aikaa vuodesta puoleentoista vuotta. Sen tuottama tieto ympäristövaikutuksista on mukana päätöksenteossa, kun valitaan jatkosuunnitteluun etenevä voimajohtoreitti. 7

Valittu voimajohtoreitti etenee tarkempaan suunnitteluun 8 YVA-menettelyn jälkeen Fingrid hakee Energiamarkkinavirastolta sähkömarkkinalain mukaista rakentamislupaa. Rakentamisluvalla vahvistetaan hankkeen tarpeellisuus sähkön siirron turvaamiseksi. Lupa ei anna oikeutta rakentaa voimajohtoa eikä ota kantaa voimajohdon reittiin. Valitun johtoreitin maastotutkimuksia varten paikalliselta maanmittaustoimistolta haetaan tutkimuslupaa, joka antaa Fingridille oikeuden tutkia johtoreittiä. Maastotutkimuksista ilmoitetaan kaikille maanomistajille seitsemän vuorokautta ennen niiden alkamista. Tarvittaessa tutkimuksia voidaan käynnistää jo YVA-menettelyn aikana. Mahdolliset tutkimusaikaiset vahingot korvataan. Maastotutkimusten perusteella suunnitellaan lopullinen johtoreitti ja pylväspaikkojen sijainnit, jotka merkitään maastoon. Tässä vaiheessa maanomistaja voi halutessaan vielä esittää harkittavaksi omia näkemyksiään voimajohtopylväiden sijoittamisesta.

Voimajohtohankkeen eteneminen SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN LUVITUSPROSESSI Alustava reittisuunnittelu Reittivaihtoehtojen alustava suunnittelu Ympäristövaikutusten tunnistaminen Vaihtoehtojen karsinta Toteutettavan reittivaihtoehdon valinta ja päätös tarkemman suunnittelun aloittamisesta Yleissuunnittelu Maastotutkimukset Pylväiden sijoitussuunnittelu Haittojen torjunta ja lieventäminen Rakennesuunnittelu Investointipäätös Rakentamisvaihe Puuston poisto Rakentaminen Rakentamisen aikaisten vahinkojen korjaaminen tai korvaaminen Luovutustarkastus Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) YVA-ohjelma - yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostus - yhteysviranomaisen lausunto Tutkimuslupa maanmittaustoimisto Hankelupa Johdon tarpeellisuuden käsittely Energiavirasto Lunastusmenettely Lunastuslupapäätös valtioneuvosto Ennakkohaltuunottopäätös lunastustoimikunta Loppukatselmus Korvausasiat lunastustoimikunta 9 Voimajohtohankkeen kesto kaikkine vaiheineen on noin 5 8 vuotta.

10 Maastokatselmus on lunastusmenettelyn tärkeä vaihe. Lunastustoimikunnan ja voimajohdon rakennuttajan lisäksi katselmukseen osallistuvat maanomistajat sekä tarvittaessa myös muut asianosaiset. Käyttöoikeus alueisiin lunastusmenettelyllä Lunastuslupahakemus Ennen lunastusluvan hakemista Fingrid pyrkii saamaan asianosaisilta etukäteen suostumuksen voimajohtoreitille. Johtoalueen lunastus- ja ennakkohaltuunottolupahakemuksen käsittelee työ- ja elinkeinoministeriö. Ministeriö pyytää tarvittavat lausunnot viranomaisilta, kunnilta sekä niiltä asianosaisilta, jotka eivät ole antaneet suostumustaan. Vaihtoehtoisesti asianosaisten kuuleminen voidaan toteuttaa myös lunastuslain mukaisesti järjestetyssä kuulemiskokouksessa. Saatuaan kaikki lausunnot ministeriö pyytää niistä vastineen Fingridiltä. Lunastuslupa Lunastus- ja ennakkohaltuunottoluvan myöntää valtioneuvosto, ja siitä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lunastusluvan käsittely kestää yleensä puolesta vuodesta vuoteen. Jos asianosaiset ovat sopineet voimajohdon paikasta tai kyseessä on lunastus, jolla on vain vähän merkitystä, voidaan käyttää kevennettyä lunastuslu-

pamenettelyä. Tällöin lunastuslupaa koskevan hakemuksen ratkaisee maanmittaustoimisto. Menettelyä sovelletaan esimerkiksi voimansiirtolinjojen muutosja uusimistöiden yhteydessä tarvittaviin käyttöoikeuden muutoksiin. Lunastustoimitus Valtioneuvoston päätös lunastus- ja ennakkohaltuunottoluvasta toimitetaan paikalliseen maanmittaustoimistoon, jossa lunastustoimitus saatetaan vireille. Lunastustoimituksessa tehdyt päätökset ovat perusta Fingridille myönnettävälle johtoalueen käyttöoikeudelle, joka mahdollistaa voimajohdon rakentamisen, käytön ja kunnossapidon. Voimajohtojen alle jäävät maa-alueet ja muu omaisuus pysyvät maanomistajan omistuksessa. Alkukokous Lunastustoimituksen ensimmäisestä kokouksesta tiedotetaan asianosaisille kutsukirjeellä. Alkukokouksessa selostetaan toimituksen tarkoitusta ja sen aikana tehtäviä toimenpiteitä sekä annetaan tietoja korvausmenettelystä ja korvausten maksamisesta. Voimajohdon rakentaja kertoo johdon rakentamisesta ja sen aikataulusta. Tämän perusteella voidaan sopia lunastustoimituksen jatkomenettelystä. Alkukokouksessa käsitellään myös ennakkokorvausasiat. Ennakkokorvaus Lunastustoimikunta voi määrätä maksettavaksi ennakkokorvauksia haltuunotetusta omaisuudesta. Ennakkokorvauksen suuruus on 75 prosenttia likimäärin arvioidusta lopullisesta korvauksesta. Ennakkokorvauksia käsitellään vain vaadittaessa. Vaatimus voidaan esittää alkukokouksessa. Lunastustoimikunnan ennakkokorvauksia koskevasta päätöksestä ei ole valitusoikeutta. Ennakkokorvaukset maksetaan kolmen kuukauden kuluessa niiden määräämisestä. Jatkokokous ja maastokatselmus Korvaukset voidaan määrittää vasta voimajohdon valmistuttua. Sitä ennen maanomistajalle varataan tilaisuus esittää korvausvaatimuksensa menetyksistä lunastustoimikunnalle joko kirjallisesti tai suullisesti. Jatkokokouksessa sovitaan korvausvaatimusten jättöajasta ja maastokatselmuksen ajankohdasta. Maastokatselmuksessa lunastustoimikunnalla on käytössään maanomistajien esittämät korvausvaatimukset, alueesta laaditut kartat ja muut toimitusasiakirjat. Katselmukseen osallistuvat lunastustoimikunnan lisäksi yleensä voimajohdon rakentajan edustaja sekä ne maanomistajat ja asianosaiset, jotka katsovat läsnäolonsa tarpeelliseksi. Korvausten saamiseksi ei ole välttämätöntä tehdä vaatimusta, sillä lunastustoimikunta määrää korvaukset viran puolesta. Sellaisista menetyksistä, joita lunastustoimikunnan ei voi olettaa muuten havaitsevan, on syytä esittää korvausvaatimus. Näin etenkin silloin, kun menetys koskee muuta kuin maapohjaa ja puustoa. Loppukokous ja korvausten maksaminen Loppukokouksessa lunastustoimikunta antaa korvauspäätöksen perusteluineen. Korvaukset on maksettava kolmen kuukauden kuluessa toimituksen lopettamisesta. Korvauksille maksetaan 6 prosentin vuotuinen korko haltuunotosta lukien. Korvausten saanti kestää yleensä noin vuoden voimajohdon valmistumisesta. 11

Lunastustoimitus ja korvauskäsittely LUNASTUSTOIMITUS (lunastustoimikunta) 12 Alkukokous Päätös ennakkokorvauksista ja ennakkohaltuunotosta Johtoalueen puuston raivaus JOHDON RAKENTAMINEN Jatkokokous (kun johto on valmis) -------- Rakentamisen aikaisten vahinkojen korjaaminen tai korvaaminen Korvausvaatimusten esittäminen Maastokatselmus Lunastajan vastine korvausvaatimuksista Loppukokous -------- Korvauspäätösten esittäminen Lunastuskorvausten maksaminen

Taloudelliset menetykset korvataan Maanomistajalla on oikeus saada täysi korvaus voimajohtohankkeen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Lunastuskorvauksista päättää lunastustoimikunta, jota johtaa Maanmittauslaitoksen palveluksessa oleva toimitusinsinööri. Muina jäseninä toimikunnassa on kaksi kunnanvaltuuston nimeämää uskottua miestä. Uuraisten koulukeskukseen 24.1.2012 kokoontunut yleisö sai tietoa Fingridin Keski- Suomen ja Oulujoen välille suunnittelemasta voimajohtohankkeesta. Fingridin edustaja ei kuulu lunastustoimikuntaan eikä ole päättämässä korvauksista. Korvausta määrätessään lunastustoimikunta pyrkii arvioimaan, kuinka paljon voimajohto häiritsee alueen nykyistä tai tiedossa olevaa suunniteltua maankäyttöä. 13 Maksettavat korvaukset Lunastuslain mukainen täysi korvaus muodostuu kohteen-, vahingon- ja haitankorvauksesta: Kohteesta Vahingosta Haitasta johtoaukean maapohja reunavyöhykkeen maapohja pylväsalat rakennukset rakennelmat muut puuston ennenaikainen hakkuu taimikon menetys sadon menetys tuulenkaadot muut pylväshaitta kulkuhaitta pirstoutumishaitta muut + + = täysi Lunastuslain mukainen korvaus Korvauksille maksetaan 6 prosentin vuotuinen korko haltuunotosta lukien. Välttämättömät lunastustoimituksessa oikeudenvalvonnasta aiheutuneet kulut korvataan vaatimuksen ja lunastustoimikunnan harkinnan perusteella. Hankkeissa, joissa tarvitaan maa-alueita uutta voimajohtoa varten, Fingrid pyrkii useimmiten saamaan maanomistajilta etukäteen suostumuksen voimajohtoreitille. Tästä suostumuksesta yhtiö maksaa erityiskorvauksen (10 15 prosenttia lunastuskorvauksesta) lopullisen lunastuskorvauksen lisäksi.

20 m 20 m 20 m 10 m 10 m 14 Reunavyöhyke Johtoaukea Johtoalue / Rakennuskieltoalue 110 kv johdon johtoaukean leveys on yleensä 26 30 metriä. 220 kv johdon johtoaukean leveys on yleensä 32 38 metriä. 400 kv johdon johtoaukean leveys on yleensä 36 42 metriä. Reunavyöhyke Reunavyöhykkeen leveys on johdon molemmin puolin 10 metriä, aina yhteensä 20 metriä. Johtoalueen muodostavat johtoaukea sekä johtoaukean molemmin puolin sijaitsevat reunavyöhykkeet, joissa puiden kasvukorkeus on rajoitettu, jotta puu mahdollisesti kaatuessaan ei yllä johtoon. Rakentamisvaiheen järjestelyistä sovitaan maanomistajien kanssa Voimajohdon rakentaminen alkaa perustuksen kaivamisesta ja päättyy johdon maadoitustöiden yhteydessä tehtävään pylväspaikkojen loppusiivoukseen ja ojien aukaisuun. Näiden väliin mahtuu lukuisia työvaiheita, jotka kaikki on tehtävä täsmällisesti, kestävästi ja turvallisesti. Rakentamisvaiheessa maanomistajien kanssa sovitaan johtoalueelta hakattavan puuston poisto- ja myyntitavasta, yksityisteiden käytöstä sekä rakennustöistä aiheutuvien vahinkojen korjaamisesta ja korvaamisesta. Puuston poisto ja käsittely Puuston omistajana maanomistaja päättää, miten puun korjuu ja myynti järjestetään. Yhteishakkuu on usein osoittautunut puun myynnin kannalta taloudelliseksi vaihtoehdoksi. Fingrid sopii maanomistajan kanssa menettelytavasta. Ennen puuston poistoa arvioidaan sen tunnusluvut: metsätyyppi, ikä, puulaji, kehitysluokka ja tiheys. Näiden tietojen perusteella lunastustoimituksessa arvioidaan ja korvataan puuston ennenaikaisesta hakkuusta ja taimikon menetyksestä aiheutuva vahinko. Yksityistiet Yksityisteiden käytöstä rakentamisen aikana sovitaan erikseen. Tarvittaessa järjestetään tiekatselmukset ulkopuolisen asiantuntijan läsnäollessa. Tilusjärjestelyt Voimajohdon rakentaminen voi pirstoa tiluksia haitallisesti. Viljelmästä tai metsästä voi jäädä voimajohdon toiselle puolelle kaistaleita, joiden käyttö on kiinteistön kannalta hankalaa. Haitan poistamiseksi lunastustoimituksessa voidaan tehdä tilusvaihtoja

Fingrid avasi keväällä 2011 verkkosivuillaan karttapalautepalvelun helpottamaan ja nopeuttamaan maanomistajien yhteydenottoja. Uusi palvelu herätti kiinnostusta muun muassa Farmari 2011 -näyttelyssä. 15 tai siirtää tiluksia kiinteistöstä toiseen korvausta vastaan. Työnaikaiset vahingot Rakennustöiden aikana pyritään välttämään vahinkojen aiheuttamista. Varovaisuudesta huolimatta vahinkoja voi kuitenkin aiheutua esimerkiksi ojille, teille, pelloille tai puustolle. Fingridin valtuuttama urakoitsija korjaa tai korvaa havaitsemansa tai maanomistajan ilmoittamat johdon rakentamistöistä aiheutuvat vahingot suoraan maanomistajalle. Jos sopimukseen ei päästä, erimielisyydet käsitellään lunastustoimituksessa. Anna palautetta vaivattomasti verkkosivujemme kautta! Meneillään olevista voimajohtohankkeista voi antaa palautetta verkossa karttapalautepalvelun kautta osoitteessa www.fingrid.fi. Palvelussa on esitetty karttapohjalla kantaverkon kaikki sähköasemat, voimajohdot ja pylväspaikat. Kartalle saa näkyviin myös lähitulevaisuuden johtoalueraivaukset. Palvelun avulla voi jättää kartalle kohdistettuja palautteita ja toimenpidepyyntöjä Fingridille sekä pyytää lausuntoja luvanvaraisiin hankkeisiin. Käsittelemme yhteydenotot luottamuksellisesti. LISÄTIETOJA www.fingrid.fi www.ymparisto.fi (YVA-menettely) www.maanmittauslaitos.fi (lunastusmenettely) Fingridin esitteet: Naapurina voimajohto Pidetään huolta linjoista Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät (Tampereen teknillinen yliopisto)

Fingrid välittää. Varmasti. FINGRID OYJ Läkkisepäntie 21, PL 530, 00101 Helsinki Puhelin 030 395 5000 Faksi 030 395 5196 www.fingrid.fi