Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Samankaltaiset tiedostot
Fossiilisesta öljystä vapaa maakunta

Biotalouden mahdollisuudet Itä-Suomelle Meneekö homma puihin

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Lämpöyrittäjyys auttaa Pohjois-Karjalaa öljystä vapaaksi Lämpöyrittäjäpäivät Savonlinnassa

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Kohti hiilineutraalia Pohjois-Karjalaa. Pasi Pitkänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Öljyvapaa ja vähähiilinen Pohjois-Karjala Lämpöyrittäjäpäivät Outokummussa

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

HEIPAT FOSSIILEILLE JOENSUU MATKALLA KOHTI HIILETÖNTÄ TULEVAISUUTTA

Biotalous alueidenkäytössä

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Powered by UPM BioVerno

Vipuvoimaa EU:sta Itä-Suomen metsäbiotalouteen

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Talousvaliokunta Maiju Westergren

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Pohjois-Karjalan energianeuvontahanke

Keski-Suomen metsäbiotalous

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara

Lapin metsäbiotalous

Fortumin Energiakatsaus

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Bioenergia ry

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2016

Keski-Suomen energiatase 2014

Pirkanmaan metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous

Green Fuel Nordic Yleisesitys Vuosi 2014

Energiatuki Kati Veijonen

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM

Satakunnan metsäbiotalous

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Metsä Groupin biotuotetehdas

Uudenmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Äänekosken biotuotetehdas

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous

Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Biotalouden alueidenkäytölliset haasteet

Jyväskylän energiatase 2014

Täyskäännös kotimaiseen

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari , Juuso Konttinen

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Millä Tampere lämpiää?

Jyväskylän energiatase 2014

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Case Stora Enso Varkaus

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Maakuntakaavoittajien biotalouspäivä Joensuu. Pasi Pitkänen

GreenHUB. Bioeconomy Open innovation platform Joensuu, Finland

Energian tuotanto ja käyttö

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Transkriptio:

Sitoumus 1 (5) "Heipat fossiiliselle öljylle Sitoumuksen antaja Sitoumuksen antajan yhteystiedot Sitoumuksen antajan tyyppi Sitoumuksen antajan toimiala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö Pielisjoen linna, Siltakatu 2, 80100 Joensuu 0400 818 352 jarno.turunen@pohjois-karjala.fi maakunta Julkinen hallinto ja maanpuolustus Sitoumus Sitoumuksen lyhyt kuvaus Pohjois-Karjalan maakunnan konkreettinen sitoumus on "Heipat fossiiliselle öljylle". Maakunnallisessa ilmasto- ja energiaohjelmassa sekä Pohjois-Karjalan biotalouden kasvupaketissa olemme asettaneet tavoitteeksi päästä kokonaan eroon fossiilisen öljyn käytöstä. Lämmitysenergian lähteenä fossiilista öljyä ei enää käytetä vuoden 2020 jälkeen, liikenteen polttoaineena fossiilinen öljy korvautuu vaihtoehtoisilla uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä öljyvapaa maakunta -tavoite merkitsee jo vuoteen 2020 mennessä pelkästään lämmityksessä noin 65 miljoonan fossiilisen öljylitran vuosittaisen käytön korvaamista uusiutuvilla energialähteillä. Samalla aluetalouteen saadaan noin 65 miljoonan euron vuotuinen rahavirta, joka nyt maksetaan lämmön hintana maakunnasta ulos vuosittain. Liikennepolttoaineissa muutos fossiilipolttoaineista kotoperäisiin on vieläkin merkittävämpi aluetalouden kannalta. Bensiiniä käytetään Pohjois-Karjalassa vuositasolla noin 62 miljoonaa litraa ja dieseliä noin 77 miljoonaa litraa. Päivän hinnoilla polttoainekuluja maksetaan noin 215 miljoonaa euroa vuodessa. Töitä tehdään määrätietoisesti fossiilisesta öljystä irtautumisesta ja sen korvaamiseksi uusiutuvalla energialla. Metsäbiotalous on kärkiteemana Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen strategiassa. Tänne syntyneen kansainvälisen tason biotalouskeskittymän taustalla ovat Pohjois-Karjalan mittavat luonnonvarat ja keskuskaupunki- Joensuussa oleva laaja-alainen metsäosaaminen. Alueella on metsäalan

Sitoumus 2 (5) tutkimusorganisaatioiden rypäs ja yli 600 biotalouteen liittyvää asiantuntijaa. Tulevaisuudessa Joensuun metsä- ja bioenergiaosaaminen sekä biotaloustutkimus palvelevat Suomen ja Euroopan harppausta eteenpäin kohti biotalouden aikaa. Metsien ja biotalouden parissa toimiville yrityksille Euroopan mittakaavassakin ainutlaatuinen Pohjois-Karjalan ja Joensuun osaamiskeskittymä voi toimia tärkeänä kumppanina kehitettäessä uudenlaisia ratkaisuja. Pohjois-Karjala on ainoa kaikki metsäalan koulutustasot kattava metsäopetuksen alue Suomessa. Maakunnassa on myös maailman johtava metsäkoneiden valmistuksen yritysklusteri. Nämä ovat merkittäviä vetovoimatekijöitä tänne sijoittuville alan yrityksille. Alueen ainutlaatuista profiloitumista tukevat muut alueen osaamiskärjet, kuten avainteknologiat, fotoniikka ja materiaaliosaaminen. Näistä yhdistelmistä syntyy sellaisia uusia tuotteita ja palveluita, joita emme vielä osaa edes kuvitella. Uusimmat energiatilastot vuodelta 2012 osoittavat, että Pohjois-Karjala on oikealla tiellä ja jopa aikataulua edellä kohti fossiilisesta öljystä vapaata maakuntaa. Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet Pohjois-Karjalassa vuosien 2007 2012 välisenä aikana 21 %. Toisin sanoen maakunnan päästöt ovat vähentyneet jo EU:n tavoitteita enemmän. Vuonna 2012 Pohjois-Karjalassa käytetystä kokonaisenergiasta peräti 67 % oli tuotettu uusiutuvilla. Vuodesta 2010 vuoteen 2012 uusiutuvan energian osuus oli kasvanut maakunnassa 4 prosenttiyksikköä. Puuenergian osuus kokonaisenergiankäytöstä maakunnassa oli jo 51 %. Samaan aikaan fossiilisen lämmitysöljyn käyttö on vähentynyt ja sen osuus on enää noin 5 % kokonaisenergiasta. Uusiutuvan energian käytön kannalta Pohjois-Karjala on jo lähtökohtaisesti erittäin hyvissä asemissa. Käytännössä kaikki maakunnan kuntakeskukset ja suurimmat taajamat lämpiävät jo nyt pääosin puuenergiaan perustuvalla kaukolämmöllä. Öljyä käytetään kuitenkin kaukolämmön tuotannossa kulutushuippujen tasaajana sekä erilaisten huoltoseisokkien aikana kesällä. Kiinteistökohtaisessa lämmityksessä Pohjois-Karjalassa lasketaan olevan vielä noin 7500 kohdetta, jotka käyttävät fossiilista öljyä päälämmitysmuotonaan.

Sitoumus 3 (5) Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on seurannut uusiutuvan energian toimialan kehitystä maakunnassa vuodesta 2004 alkaen. Tiedot on koottu suoraan alan yrityksiltä sekä koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioilta. Uusiutuvan energian alan työpaikkojen ja liikevaihdon kehitys on ollut ilahduttavaa. Alan liikevaihto on kasvanut kahden vuoden aikana 21,5 % ja työllisyys 14,3 %. Pohjois-Karjalassa on suoraan uusiutuvaan energiaan liittyvää liikevaihtoa noin 161 miljoonaa euroa ja työpaikkoja yhteensä 1 350 henkilötyövuoden edestä. Uusiutuvan energian koneiden ja laitteiden valmistus on ollut erityisen vahvassa kasvussa vuosien 2008 ja 2012 välisenä aikana maakunnan noin 45 keskeisimpään yritykseen on tullut yhteensä yli 400 työpaikkaa. Puuenergian käyttö kasvaa maakunnassa vahvasti lähivuosina. Vuonna 2013 käynnistyneestä Fortum Oyj:n Joensuun tuotantolaitoksesta tuleva bioöljy voi korvata sellaisenaan raskasta polttoöljyä. Toteutunut investointi kasvattaa metsähakkeen käyttöä yli 200 000 kiintokuutiometriä. Työpaikkoja on syntynyt arviolta 60 70 kappaletta logistiikkaan, hankintaan ja itse laitokselle. Kyseessä on maailman ensimmäinen teollisen mittakaavan laitos, jossa bioöljyn tuotanto on kytketty kiinteästi voimalaitoksen yhteyteen. Fortumin bioöljytuotanto on noin 50 miljoonaa litraa vuodessa. Mittakaavasta kertoo jotakin se, että sillä voitaisiin korvata kokonaan maakunnan raskaan polttoöljyn käyttö (noin 40 miljoonaa litraa vuodessa) ja lisäksi viedä valmista tuotetta noin 10 miljoonaa litraa maakunnan ulkopuolelle. Toinen merkittävä puuenergiakäytön edistäjä Pohjois-Karjalassa on Stora Enso, joka investoi vuoden 2014 aikana noin 30 miljoonaa euroa Uimaharjuun Enocellin tehtaalle. Investoinnista 13 miljoonaa euroa kohdennettiin suoraan fossiilisen polttoaineen korvaamiseen puuenergialla (sahanpuru). Yhteensä Fortumin ja Stora Enson investoinnit tarkoittavat puuenergian käytön vahvaa lisääntymistä maakunnassa ja samalla uusiutuvan energian osuuden vahvaa kasvua kokonaisenergiankäytöstä. Kesällä 2015 Pohjois-Karjalassa valmistui laajassa yhteistyössä maan mittakaavassa ainutlaatuinen Pohjois-Karjalan biotalouden kasvupaketti. Pohjois-Karjalassa tavoitellaan kunnianhimoisesti miljardin euron liikevaihdon kasvua alueen biotalouteen vuoteen 2025 mennessä. Kyseessä on suuren mittakaavan suunnitelma, sillä liikkeelle lähtiessään biotalouden yli 300 miljoonan euron investoinnit synnyttävät noin 1 000 1 250 uutta työpaikkaa

Sitoumus 4 (5) Pohjois-Karjalaan. Vireillä ovat esimerkiksi Lieksan Kevätniemen biojalostamon ja terminaalin (GFN Oy) sekä Nurmeksen bioteollisuusalueen (erityisesti biohiiltämö, FSO Oy) investoinnit, Kiteen Puhoksen teollisen keskittymän kehittäminen ja teollisen internetin edelläkävijä Joensuun Green Park - teollisuuspuisto. Aloitusvuosi 2014 Toimenpiteiden kesto Päätavoite Muut tavoitteet 15 vuotta Resurssiviisas talous Työtä kestävästi Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt Hiilineutraali yhteiskunta Sitoumuksen tavoitteet Fossiilisesta öljystä luopuminen lämmityksessä vuoteen 2020 mennessä 65.000.000 litraa 0 litraa Lämmityksessä käytettävä fossiilinen öljy korvataan uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä. Nykyinen fossiilisen lämmitysöljyn käyttö on 65 000 kuutiometriä eli 65 miljoonaa litraa vuodessa, tavoitteena on siis nollata se. Tavoite saavutetaan joko korvaamalla nykyisin öljylämmitysjärjestelmissä käytettävä fossiilinen öljy bioöljyllä tai investoimalla vaihtoehtoisiin lämmitysjärjestelmiin. Käytännössä kaikki maakunnan kuntakeskukset ja suurimmat taajamat lämpiävät jo nyt pääosin puuenergiaan perustuvalla kaukolämmöllä. Öljyä käytetään kuitenkin kaukolämmön tuotannossa kulutushuippujen tasaajana sekä erilaisten huoltoseisokkien aikana kesällä. Kiinteistökohtaisessa lämmityksessä Pohjois-Karjalassa lasketaan olevan vielä noin 7 500 kohdetta, jotka käyttävät fossiilista öljyä päälämmitysmuotonaan. Fossiilisesta öljystä luopuminen liikenteessä vuoteen 2030 mennessä 140.000.000 litraa 0 litraa

Sitoumus 5 (5) Liikennepolttoaineina fossiilisia polttoaineita käytetään Pohjois-Karjalassa nykytasolla yhteensä noin 140 miljoonaa litraa vuodessa. Siitä bensiiniä on noin 62 miljoonaa litraa ja dieseliä noin 77 miljoonaa litraa. Nämä määrät korvataan biopolttoaineilla ja sähköllä. Käytännössä biopolttoaineen osuus kasvaa sekoitteena. Puuenergian käytön lisääminen (prosenttia kokonaisenergiankäytöstä) 51 % 64 % Puuenergian osuus kokonaisenergiankäytöstä on tavoitteena nostaa 51 prosentista 64 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Samalla tavoitteena on puun vuotuisen käytön lisääminen kestävästi nykytasosta 1 milj. m3 (vuoteen 2025 mennessä). Uusiutuvan energian tuotannon omavaraisuus (%) 67 % 100 % Tavoitteena on olla uusiutuvan energian tuotannon osalta omavarainen maakunta (vuoteen 2025 mennessä). Biotalouden liikevaihdon kasvu ( ) 1,7 mrd. 2,7 mrd. Tavoitteena on kasvattaa biotalouden vuosittaista liikevaihtoa Pohjois-Karjalassa 1 mrd. eurolla vuoteen 2025 mennessä (verrattuna vuoden 2014 tilanteeseen, 1,7 mrd. ). Kasvihuonekaasupäästöjen nettovähennys (%) 80 % Tavoitteena on maakunnan kasvihuonekaasupäästöjen nettovähennys 80 % (vuodesta 2007 vuoteen 2030 mennessä, HINKU-tavoitteet).