Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT S e l v i t y s o s a : Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan noin 6 % vuonna, eli noin 2,2 mrd. eurolla vuodelle budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarviot) verrattuna. Verokertymien kasvu perustuu sekä veropohjien kasvuun että hallituksen valtiontalouden tasapainon vahvistamiseksi päättämiin veropoliittisiin toimenpiteisiin. Valtion verotuloja kasvattaa myös Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi vuonna käyttöön otettava yleisradiovero, jonka tuotto kertyy ansio- ja pääomatulovero- sekä yhteisöveromomenteille. Keskeisimpien veropohjaerien kasvuet on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Hallituksen veropolitikka ja keskeiset veroperustemuutokset Hallituksen veropolitiikan perustavoitteena on hyvinvointipalveluiden rahoitus samalla kun hallitus tavoittelee valtiontalouden tasapainoa. Hallituksen tavoitteena on valtion velkasuhteen kääntäminen laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Julkisen talouden heikko lähtötilanne - hidas talouskasvu, euroalueen talousongelmat sekä väestön ikääntyminen - asettavat haasteita talouspolitiikalle. Vuonna toteutetaan mittavia veropoliittisia sopeutustoimia, jotka ovat välttämättömiä julkisen talouden tasapainottamiseksi ja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Samanaikaisesti toteutetaan myös veroratkaisuja, joilla edistetään verotuksen oikeudenmukaisuutta sekä tuetaan talouskasvua ja innovatiivisuutta. Vuonna toteutettavien veroperustemuutosten arvioidaan lisäävän valtion verotuloja nettomääräisesti noin 1,5 mrd. eurolla. Merkittävimmät veropoliittiset sopeutustoimenpiteet ovat hallitusohjelman mukaisista ansiotuloverotuksen inflaatio- ja ansiotasotarkistuksista luopuminen vuosina ja 2014, sekä kaikkien arvonlisäverokantojen korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä. Ansiotuloverotuksen tarkistuksista luopumisen arvioidaan lisäävän kaikkien veronsaajien verotuloja suhteessa syksyn kehyspäätökseen noin 340 milj. euroa ja arvonlisäverokantojen korottamisen arvioidaan lisäävän verotuloja noin 830 milj. euroa verovuonna. Verotuloja kasvattaa myös varainsiirtoverotuksen kiristäminen, vakuutusmaksuveron korottaminen sekä kilometrikorvausten verotuksen kiristäminen. Verotuksen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi verotuksen kiristämistoimenpiteitä painotetaan veronmaksukyvyn mukaan. Valtion tuloveroasteikkoon lisätään väliaikaisesti uusi ylin tuloluokka ja suurten perintöjen verotusta kiristetään. Suurten eläketulojen verorasitusta kiristetään vastaamaan palkkatulon verorasitusta. Näiden ns. solidaarisuusverojen arvioidaan lisäävän verotuottoja vuositasolla yhteensä noin 100 milj. eurolla. Samanaikaisesti pienituloisten verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä. Talouskasvun tukemiseksi otetaan määräajaksi käyttöön useita verokannustimia. Kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi otetaan käyttöön verokannustin T&K-toiminnalle ja investointien lisäämiseksi teollisuuden poistooikeus kaksinkertaistetaan. Pääomatuloverotuksessa otetaan käyttöön sijoittajan verokannustin, jossa sijoittaja saa vähennyksen kasvuyritykseen tekemästään sijoituksesta. Lisäksi listaamattomiin kasvuyrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno-olettama nostetaan 50 prosenttiin. Veroperustemuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Ansiotuloverotuksen kuntien verotuloihin vaikuttavat muutokset kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntien ja seurakuntien yhteisöverotuloihin vaikuttavat muutokset kompensoidaan yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla. Lisäksi kuntien yhteisövero-osuus maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna ja seurakuntien yhteisövero-osuus 0,4 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina 2015. Valtion jako-osuutta alennetaan vastaavasti. Hallitusohjelman mukaisesti ajoneuvoveroa korotetaan ja pankkivero otetaan käyttöön vuoden alusta lukien. Aiemmin päätetyn mukaisesti asuntolainojen korkovähennysoikeutta rajataan sekä jäteveroa ja energiaverotusta kiristetään. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

Veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuositasolla (milj. euroa) vaikutus vuositasolla Ansio- ja pääomatuloverot 1) uuden tuloluokan lisääminen valtion tuloveroasteikkoon 30 suurten eläketulojen verotuksen kiristäminen 50 kilometrikorvausten verotuksen kiristäminen 7 asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 2) 17 työtulovähennyksen kasvattaminen -33 sijoittajan verokannustimen käyttöönotto -10 listaamattomiin kasvuyrityksiin tehtyjen sijoitusten hankintameno-olettaman korottaminen -8 lisäeläketurvan maksujen vähennyskelpoisuuden ikärajan korottaminen 2 henkilöiden yleisradiovero 475 Pankkivero pankkiveron käyttöönotto 170 Yhteisövero tutkimus- ja kehitystoiminnan kannustimen käyttöönotto -184 teollisuuden tuotannollisten investointien poisto-oikeuksien kaksinkertaistaminen -20 kilometrikorvausten verotuksen kiristäminen 6 koulutuskulujen verovähennys -48 korkomenojen vähennysoikeuden rajoituksen käyttöönotto 111 lisäeläketurvan maksujen vähennyskelpoisuuden ikärajan korottaminen 3 kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuuden korottaminen -252 yhteisön yleisradiovero 22 Perintö- ja lahjavero uuden veroluokan käyttöönotto 20 vakuutuslahjojen verovapauden poistaminen 5 Arvonlisävero verokantojen korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä 832 pienimmän kannettavan arvonlisäveron määrän alentaminen 15 Vakuutusmaksuveron verokannan korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä 30 Varainsiirtovero asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen varainsiirtoveron korottaminen 40 asunto- ja kiinteistöyhtiöiden velkaosuuden lisääminen varainsiirtoveron veropohjaan 40 Ajoneuvovero ajoneuvoveron perusverotaulukon tarkistus 2) 140 Energiaverot turpeen verotuen pienentäminen 3) 30 maakaasun verotuen pienentäminen 4) 35 Yhteensä 1 525 josta verotuottoa lisäävät 2 080 josta verotuottoa vähentävät -555 1) Hallitusohjelman mukaan ansiotuloveroperusteita tarkistetaan vuosittain siten, että työn verotus ei kiristy inflaation ja ansiotason nousun seurauksena. Tarkistuksesta luopuminen vuosina ja 2014 lisää verotuloja suhteessa aikaisemmin arvioituun mutta koska kyseessä ei ole varsinainen vuodelle kohdistuva veroperustemuutos, vaikutusta ei esitetä tässä taulukossa. 2) Muutoksista päätetty vuonna Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3) Muutoksista päätetty vuosina 2010 ja 4) Muutoksista päätetty vuonna 2010 Ehdotetut ja aikaisemmin päätetyt veroperustemuutokset lisäävät valtion verotuottoa vuositasolla yhteensä noin 1 525 milj. eurolla. Voimaantulovuonna monien perustemuutosten vaikutus jää pienemmäksi muun muassa verojen maksamiseen liittyvästä viiveestä johtuen. Verotulojen kehitys Verotuksen painopistettä on viime vuosina siirretty työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen. Välillisten verojen osuus valtion verotuloista kasvoi selvästi vuonna 2009 ja on sen jälkeen pysynyt suunnilleen ennallaan. Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2009 (milj. euroa) 2009 2010 tilinpäätös tilinpäätös tilinpäätös TA + I II LTA esitys Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 10 328 10 061 11 614 11 746 12 749 Liikevaihtoon perustuvat verot 14 001 14 415 15 935 16 653 17 756 Valmisteverot 5 092 5 284 6 049 6 717 6 738 Muut verot ja veronluonteiset tulot 2 113 2 446 2 718 2 954 3 055 Yhteensä 31 534 32 206 36 316 38 070 40 298 Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kunnallisverotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Seuraavassa taulukossa on esitetty suhteessa bruttokansantuotteeseen kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä (kokonaisveroaste) sekä sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna. Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta 2009 2010 Sektoreittain: Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,7 42,2 42,8 42,6 43,4 Valtio 19,6 19,2 20,4 20,2 20,8 Kunnat 10,2 10,3 10,0 9,8 9,9 Soturahastot 12,9 12,7 12,4 12,6 12,6 Verolajeittain: Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,7 42,2 42,8 42,6 43,4 Välittömät verot 16,4 16,1 16,3 15,8 16,2 Tuotannon ja tuonnin verot 13,4 13,3 14,0 14,2 14,5 Sosiaalivakuutusmaksut 12,9 12,7 12,4 12,6 12,6 Verotuet Verotuet ovat verolainsäädännössä tukemistarkoituksessa määriteltyjä poikkeuksia verotuksen normaalista perusrakenteesta 1). Verotukia on noin 200 kappaletta, joista kaikkien euromääräistä arvoa ei pystytä laskemaan. Aineistopuutteista johtuen myös monet alla olevassa taulukossa esitetyt verotuet ovat suuruusluokka-arvioita. Verotukien kokonaismäärää arvioitaessa on otettava huomioon, että osa tuista on päällekkäisiä, eikä verotuen poistaminen välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä, koska tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa on esitetty merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet. Verotukien määräksi arvioidaan noin 23,4 mrd. euroa vuonna. Valtion verotuottoihin tästä kohdistuu runsaat 16 mrd. euroa. 1) Verotukien määrittelyä ja laskentaa on kuvattu VATT:n julkaisussa Verotuet Suomessa 2009 (Valmisteluraportit 5 lokakuu 2010). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

Verotuet (milj. euroa) Yleinen hallinto 15 15 15 Opetus, tiede ja kulttuuri 151 155 159 Sosiaaliturva 4 706 5 056 5 356 Terveydenhuolto 416 434 451 Asuminen ja ympäristö 4 817 5 134 5 154 Maa- ja metsätalous 348 364 144 Liikenne 1 396 1 173 1 120 Teollisuus ja elinkeinot 6 009 6 120 6 368 Ei eriteltävissä 4 238 4 603 4 619 Yhteensä 22 095 23 053 23 385 Osaston tuloarviot vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 11 613 654 11 976 000 12 749 000 773 000 6 01. Ansio- ja pääomatuloverot 7 646 047 7 706 000 8 642 000 936 000 12 02. Yhteisövero 3 374 982 3 555 000 3 251 000-304 000-9 03. Korkotulojen lähdevero 197 778 270 000 191 000-79 000-29 04. Perintö- ja lahjavero 394 847 445 000 495 000 50 000 11 05. Pankkivero 170 000 170 000 0 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 15 935 144 16 527 000 17 756 000 1 229 000 7 01. Arvonlisävero 15 165 975 15 712 000 16 903 000 1 191 000 8 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero 626 230 665 000 707 000 42 000 6 03. Apteekkimaksut 142 939 150 000 146 000-4 000-3 08. Valmisteverot 6 049 261 6 702 000 6 738 000 36 000 1 01. Tupakkavero 739 016 753 000 774 000 21 000 3 04. Alkoholijuomavero 1 281 089 1 399 000 1 406 000 7 000 1 05. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero 133 650 181 000 202 000 21 000 12 07. Energiaverot 3 880 478 4 356 000 4 341 000-15 000 0 08. Eräiden juomapakkausten valmistevero 15 029 13 000 15 000 2 000 15 10. Muut verot 2 603 715 2 809 000 2 903 000 94 000 3 03. Autovero 1 067 937 1 209 000 1 148 000-61 000-5 05. Varainsiirtovero 544 013 540 000 602 000 62 000 11 06. Arpajaisvero 168 727 200 000 201 000 1 000 1 07. Ajoneuvovero 758 955 770 000 882 000 112 000 15 08. Jätevero 64 083 90 000 70 000-20 000-22 19. Muut veronluonteiset tulot 114 096 123 048 151 702 28 654 23 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 02. Lästimaksut 939 800 800 0 03. Ratavero 17 600 18 600 18 000-600 -3 04. Eräät viestinnän maksut 5 693 5 898 26 946 21 048 357 05. Lentoliikenteen valvontamaksu 7 883 10 450 11 545 1 095 10 06. Väylämaksut 75 740 80 300 84 680 4 380 5 (07.) Katsastustoiminnan valvontamaksu 0 08. Öljyjätemaksu 3 736 4 000 4 000 0 09. Muut verotulot 2 504 3 000 2 700-300 -10 10. Energiamarkkinaviraston valvontamaksu 3 031 3 031 0 Yhteensä 36 315 869 38 137 048 40 297 702 2 160 654 6 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyy luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja eläketulon lisävero, pääomatulovero, rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero. Ennusteen pohjana on viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2010 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden veroista perustuu eseen veronalaisten tulojen kehityksestä, vuosien ja kertymätietoihin sekä veroperustemuutoksiin verovuosina. Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys Veronalaiset tulot, taso ja muutos milj. % milj. % milj. % Ansiotulot, mistä 113 100 4½ 117 200 4 121 700 3½ palkkatulot 77 600 5 80 000 3 82 100 2½ eläketulot 24 800 6 26 400 6½ 28 000 6 Pääomatulot 1), mistä 9 800 8 9 600-2 10 000 4 luovutusvoitot 3 500-4½ 3 200-8½ 3 300 3 osinkotulot 3 800 19 3 800 0 3 900 2½ 1) Pääomatulojen osalta myös vuoden luvut ovat ita. Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Merkittävin pääomatuloerä on luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi yleisradioverosta sekä laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

muuttamisesta. Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on tarkoitus kerätä Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta alkaen. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta. Valtion tuloveroasteikkoon ehdotetaan lisättäväksi väliaikaisesti uusi tuloluokka yli 100 000 euroa ylittäville tuloille. Vero alarajan kohdalla olisi 18 719 euroa ja vero alarajan ylittävästä osasta olisi 31,75 prosenttia. Suurten eläketulojen verotusta ehdotetaan kiristettäväksi palkkatulon verotuksen tasolle ottamalla käyttöön uusi eläketulon lisävero. Pienituloisten verotusta ehdotetaan kevennettäväksi kasvattamalla työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä. Ansiotuloverotukseen ei tehdä inflaatio- ja ansiotasotarkistusta vuosina ja 2014. Vuonna tämän arvioidaan lisäävän valtion verotuottoa noin 260 milj. eurolla. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta, jossa kilometrikorvausten verotusta ehdotetaan kiristettäväksi. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi riskipääomasijoitusten vähentämisestä verotuksessa ja tuloverolain muuttamisesta. Listaamattomiin kasvuyrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno-olettamaa ehdotetaan väliaikaisesti korotettavaksi 50 prosenttiin. Lisäksi ehdotetaan otettavaksi käyttöön määräaikainen kasvukannustin, jonka kautta yksityinen sijoittaja saa verovähennyksen sijoittaessaan listaamattomaan kasvuyritykseen. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi tuloverolain muuttamisesta, jonka mukaisesti vapaaehtoisten yksilöllisten eläkevakuutusten ja pitkäaikaissäästämissopimusten samoin kuin kollektiivisen lisäeläketurvan maksujen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä oleva ikäraja korotettaisiin työntekijän eläkelain mukaiseen lykättyyn vanhuuseläkkeeseen oikeuttavaan ikään (nykyisin 68 vuotta). Aikaisemmin päätetyn mukaisesti asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaamista jatketaan. Vuonna asuntolainan koroista on vähennyskelpoista 80 %. Muutosten vaikutus valtion tuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa. Perusvähennyksen korotuksella ei ole vaikutusta valtion verotuottoon. Väliaikaisten veroperustemuutosten on määrä olla voimassa vuosina 2015. Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna vuoden talousarvioon verrattuna ja vuositasolla (milj. euroa) vaikutus vuonna vuositaso Uuden tuloluokan lisääminen valtion tuloveroasteikkoon 28 30 Suurten eläketulojen verotuksen kiristäminen 46 50 Työtulovähennyksen kasvattaminen -32-33 Kilometrikorvausten verotuksen kiristäminen 6 7 Sijoittajan verokannustimen käyttöönotto -9-10 Hankintameno-olettaman korottaminen -7-8 Lisäeläketurvan maksujen vähennyskelpoisuus 2 2 Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 16 17 Yleisradioveron käyttöönotto 435 475 Yhteensä 485 530 josta verotuottoa lisäävät 533 581 josta verotuottoa vähentävät -48-51 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

Verovuosina 2009 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa) 2009 toteutuma 2010 toteutuma ennakkotieto Progressiivinen tulovero 5 339 5 093 5 116 5 094 5 552 Pääomatulovero 1 336 1 768 1 873 2 060 2 168 Yleisradiovero 475 Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana. Näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetyistä veroista. Suurin osa verovuoden veroista kertyy saman kalenterivuoden aikana ennakonpidätyksinä ja ennakoina. Seuraavana vuonna kertyvät ennakon täydennysmaksut ja osa jäännösverosta. Kertymää puolestaan pienentävät verotuksen valmistumisen jälkeen maksettavat ennakonpalautukset. Kertyneet verot tilitetään veronsaajille kuukausittain. Tilitys on verovuosikohtaista, ja veronsaajien osuudet ansio- ja pääomatuloveroista (jako-osuudet) vahvistetaan kullekin verovuodelle erikseen. Momentin kertymään vaikuttavat myös kalenterivuoden sekä sitä edeltävän verovuoden jako-osuuksien mahdolliset oikaisut. Valtion jako-osuus on valtion verojen osuus ansio- ja pääomatuloverojen tilityskokonaisuuden veroista (valtion progressiivinen ansiotulovero, pääomatulovero, henkilön yleisradiovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu). Verovuoden lopulliset verojen määrät selviävät vasta verotuksen valmistuttua verovuotta seuraavan vuoden lokakuussa. Verovuoden aikana tilityksissä sovelletaan verotuloisiin perustuvia arvioituja jako-osuuksia. Jako-osuuksia oikaistaan tarvittaessa iden muuttuessa verovuoden kuluessa. Lopullinen oikaisu veronsaajille tilitettyjen verojen määriin (ns. maksuunpanotilitys) tehdään verotuksen valmistuttua. Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna (milj. euroa) Ansio- ja pääomatuloverojen kertymät samalta verovuodelta 7 330 aikaisemmilta verovuosilta 528 Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 349 Yleisradiovero 435 Yhteensä 8 642 Tuloarvion merkittävimmät riskit liittyvät pääomatuloeseen sekä mahdollisiin jako-osuuksien oikaisuihin, jotka johtuvat verotuloiden muutoksista ja lopullisen verotuksen mukaisista verojen maksuunpanotiedoista. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden talousarvioesitystä laadittaessa on käytössä tiedot vuoden 2010 pääomatuloista. Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä, jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida. Ansio- ja pääomatuloveroihin kohdistuu 49 verotukea, joista 37:lle pystytään esittämään arvio tuen verotuottoa vähentävästä vaikutuksesta. Alla olevassa taulukossa on esitetty ansio- ja pääomaverotuksen verotukien valtion tuloverojen tuottoa alentava vaikutus. Monet taulukossa esitetyistä tuista vähentävät lisäksi kunnallisveron, kirkollisveron sekä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun tuottoa. Vuonna verotukien perusteisiin tehdään muutoksia, joiden arvioidaan kasvattavan ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien määrää yhteensä noin 80 milj. eurolla, mistä valtion tuloverojen tuottoon kohdistuu noin 70 milj. euroa. Työtulovähennystä kasvatetaan pienituloisten verotuksen keventämiseksi. Pääomatuloverotuksessa otetaan määräajaksi käyttöön kaksi uutta verotukea: listaamattomiin kasvuyrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno-olettama nostetaan 50 prosenttiin, ja yksityisille sijoittajille myönnetään verovähennys listaamattomiin kasvuyrityksiin tehdyistä sijoituksista. Näiden uusien verotukien arvioidaan vähentävän pääomatuloveron tuottoa yhteensä 55 milj. eurolla. Lisäksi aikaisemmin päätetyn mukaisesti asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaamista jatketaan. Muutoksen arvioidaan pienentävän verotukea 32 milj. eurolla, josta valtion verotuloihin kohdistuu 17 milj. euroa. Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 14,0 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, noin 2,4 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

mrd. euroa) v., josta valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 7,4 mrd. euroa. Valtion ansio- ja pääomatuloveron tuottoon kohdistuvat verotuet (milj. euroa) Sosiaaliturva, josta 1 335 1 420 1 575 eläketulovähennys 165 190 250 lakisääteisten eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksujen vähentäminen 845 895 975 vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen vähentäminen 120 125 130 lapsilisien verovapaus 125 125 135 Asuminen ja ympäristö, josta 3 755 4 055 4 105 laskennallisen asuntotulon verovapaus 2 450 2 750 2 800 oman asunnon myyntivoiton verovapaus 1 300 1 300 1 300 asuntolainan korkovähennys 305 270 300 Teollisuus ja elinkeinot (mukana myös valtion pääomatuloveron tuottoa lisääviä yritystulon jakoon liittyviä verotukia), josta 240 170 190 listaamattomien yritysten osinkohuojennus 270 220 235 Yleinen hallinto, liikenne, opetus, tiede ja kulttuuri, maa- ja metsätalous 35 35 35 Ei eriteltävissä 1 357 1 557 1 619 Yhteensä 6 722 7 237 7 524 talousarvio 8 642 000 000 talousarvio 7 706 000 000 tilinpäätös 7 646 046 576 02. Yhteisövero Momentille arvioidaan kertyvän 3 251 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron muita veronsaajia ovat kunnat ja seurakunnat. Yhteisöveroen perusteena on tieto tai arvio kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden yhteisöveron määrä taan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta vuoteen. Arvio verovuoden lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin poikkeuksellisen voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvueseen. Yhteisöverotta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouskasvussa ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon. Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys 2010 Toimintaylijäämän muutos, % 14,5 11,9 2,0 4,5 Yritysten tuloskehitys, % 8,6 6,6 2,0 4,5 Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa 4 711 4 761 4 562 4 658 valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 65,46 65,46 69,36 68,63 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

Yhteisöveroprosenttia alennettiin vuoden alusta 1½ prosenttiyksiköllä 26 prosentista 24,5 prosenttiin. Muutoksen arvioitiin alentavan koko yhteisöverotuottoa noin 300 milj. eurolla vuositasolla. Koko verotuottomenetys kohdistui valtion osuuteen, koska verokannan alentamisesta aiheutuva verotuottojen menetys kompensoitiin kunnille ja seurakunnille niiden yhteisöveron jakoosuusprosenttia korottamalla ja alentamalla valtion osuutta vastaavasti. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin väliaikaisesti 10 prosenttiyksiköllä ja seurakuntien 0,8 prosenttiyksiköllä verovuosille 2009. Valtion jakoosuutta alennettiin vastaavasti. Verovuosille 2015 kunnille sovelletaan väliaikaisesti 5 prosenttiyksiköllä korotettua osuutta ja seurakuntille 0,4 prosenttiyksiköllä korotettua osuutta. Valtion osuutta alennetaan vastaavasti. Valtion osuus yhteisöveron tuotosta vuonna alenee tämän johdosta verovuositasolla noin 252 milj. euroa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi tutkimus- ja kehitystoiminnan menoihin perustuvasta huojennuksesta elinkeinotulon verotuksessa, jonka mukaisesti vuoden alusta lukien otetaan määräajaksi käyttöön verokannustin T&K-toiminnalle kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi. Huojennuksen arvioidaan alentavan yhteisöveron tuottoa 184 milj. euroa vuositasolla. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista, jonka mukaisesti teollisuuden tuotannollisten investointien poisto-oikeus kaksinkertaistetaan määräaikaisesti investointien lisäämiseksi. Tämän arvioidaan alentavan yhteisöveron tuottoa 20 milj. euroa vuositasolla. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvät esitykset laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta, jossa ehdotetaan koulutuskulujen verovähennystä ja laiksi tuloverolain muuttamisesta koskien lisäeläketurvan maksujen vähennyskelpoisuuden ikärajan korottamista. Lisäksi hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain, tuloverolain ja verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta, jossa ehdotetaan korkomenojen vähennysoikeuden rajoittamista. Kilometrikorvausten verotuksen kiristämiseksi hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta. Koulutuskulujen verovähennyksen arvioidaan alentavan yhteisönveron tuottoa 48 milj. euroa. Lisäeläketurvan maksujen muutoksen arvioidaan korottavan yhteisöveron tuottoa 3 milj. euroa, korkomenojen vähennysoikeuden rajoittamisen 111 milj. euroa ja kilometrikorvausten verotuksen kiristämisen 6 milj. euroa. Nämä veroperustemuutokset alentavat valtion yhteisöveron tuottoa yhteensä 122 milj. euroa. Toimenpiteistä aiheutuvat verotuottomuutokset kompensoidaan muille veronsaajille yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, jossa ehdotetaan tehtäväksi edellä mainituista veroperustemuutoksista johtuvat yhteisöveron jako-osuusmuutokset. Väliaikaisten veroperustemuutosten on määrä olla voimassa vuosina 2015. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi yleisradioverosta sekä laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on tarkoitus kerätä Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta alkaen. Yhteisön yleisradioverolla on tarkoitus kerätä 22 milj. euroa vuositasolla yhteisöverotuksen yhteydessä. Yhteisöveroon ehdotettavien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna ja vuositasolla (milj. euroa) vaikutus vuonna vuositaso Kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuuden väliaikainen korotus vuosina -220-252 Teollisuuden korotetut poistot -4-20 T&K-verokannustin -37-184 Koulutuskulujen verovähennys -10-48 Kilometrikorvausten verotuksen kiristäminen 2 6 Korkomenojen vähennysoikeuden rajoittaminen 22 111 Lisäeläketurvan maksujen muutos 1 3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

vaikutus vuonna vuositaso Yhteisöjen yleisradiovero 5 22 Yhteensä -241-362 Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta yleensä runsas 80 % kertyy saman vuoden aikana ennakoina. Vuoden alusta voimaan tulevien veroperustemuutosten arvioidaan heijastuvan verotuottoihin siten, että verovuoden osalta 20 % kertyy vuoden ennakoina noin 80 % kohdistuu vuoden 2014 verokertymään. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien ennakon täydennysmaksujen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja, ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna kertyy vielä veroja verovuosilta ja. Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa verovuodelta 2014 371 verovuodelta 4 081 verovuodelta 248 aikaisemmilta verovuosilta 35 Yhteensä 4 735 josta valtion osuus 3 251 Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia. Näistä merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, noin 500 milj. euroa, varauksista aiheutuvat verotuet, noin 240 milj. euroa, sekä käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, vajaat 200 milj. euroa. Edellä esitetyt verotukien määrät ovat suuruusluokka-arvioita. Lisäksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaudesta aiheutuvan verotuen määrä voi vaihdella suurestikin vuosittain riippuen osakekauppojen määrästä. talousarvio 3 251 000 000 II lisätalousarvio -170 000 000 talousarvio 3 555 000 000 tilinpäätös 3 374 982 271 03. Korkotulojen lähdevero Momentille arvioidaan kertyvän 191 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt. Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli noin 79 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli noin 1 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän seuraavasti: toteutuma Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % 5,6 5,0 4,0 Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 1,0 0,8 0,7 talousarvio 191 000 000 I lisätalousarvio -60 000 000 talousarvio 270 000 000 tilinpäätös 197 778 122 04. Perintö- ja lahjavero Momentille arvioidaan kertyvän 495 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan 50 60 milj. euroa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta. Perintö- ja lahjaverotuksessa otetaan käyttöön väliaikaisesti uusi veroluokka yli 1 000 000 euron perinnöille ja lahjoille. Tämän muutoksen arvioidaan lisäävän ve- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

ron tuottoa vuonna noin 10 milj. euroa ja seuraavina vuosina täysipainoisena noin 20 milj. euroa. Lisäksi vakuutuslahjojen 8 500 euron verohuojennus poistetaan, minkä arvioidaan lisäävän veron tuottoa noin 5 milj. euroa vuositasolla. Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen verotuen määräksi arvioidaan noin 100 milj. euroa. Muille perintö- ja lahjaverotuksen verotuille ei pystytä laskemaan euromääräistä arvoa. talousarvio 495 000 000 talousarvio 445 000 000 tilinpäätös 394 846 607 05. Pankkivero Momentille arvioidaan kertyvän 170 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen pankkiverolaiksi. Pankkivero otetaan käyttöön vuoden alusta lukien, ja sen tuotoksi arvioidaan 170 milj. euroa. talousarvio 170 000 000 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 16 903 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi arvonlisäverolain muuttamiseksi siten, että kaikkia arvonlisäverokantoja korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Esitys tulisi voimaan vuoden alusta lukien, jolloin veron määrä on esityksen mukaisesti pääsääntöisesti 24 % veron perusteesta. Elintarvikkeiden, rehujen ja ravintoloiden ruokamyynnin vero on 14 %. Henkilökuljetusten, majoitus- ja liikuntapalveluiden, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien pääsymaksujen, lääkkeiden, kirjojen, tekijän myymien taide-esineiden, taide-esineiden maahantuonnin, Yleisradion valtion televisio- ja radiorahastosta saaman rahoituksen, tekijänoikeusjärjestöjen saamien tekijänkorvauksien sekä sanoma- ja aikakauslehtitilausten vero on 10 %. Verokantojen korottamisen arvioidaan lisäävän verotuottoa vuositasolla 832 milj. eurolla, mutta voimaantulovuonna vaikutus arvioidaan pienemmäksi, 693 milj. euroksi. Matalampi tuotto johtuu veron maksamiseen liittyvästä kahden kuukauden viiveestä. Vuoden alusta voimaan tulee myös aiemmin päätetty laki maahantuonnin pienimmän kannettavan arvonlisäveron muuttamisesta. Pienimmän kannettavan arvonlisäveron määrän alentamisen 10 eurosta 5 euroon arvioidaan lisäävän valtion verotuottoa noin 15 20 milj. euroa. Merkittävimmän osan arvonlisäverotuksen veropohjasta muodostaa yksityinen kulutus, josta kertyy yli 60 % arvonlisäveron tuotosta. Yksityisen kulutuksen arvon arvioidaan kasvavan vuonna lähes 4 %. Arvonlisäveroa kertyy myös valtiosektorin ja julkisen sektoriin luettavien sosiaaliturvarahastojen välituotekäytöstä, jonka arvioidaan kasvavan vuonna noin 4,5 %. Kuntien ja kuntayhtymien välituotekäytöstä kerätään myös arvonlisäveroa, mutta koska kerätyt verot palautetaan paikallishallinnolle, ne eivät lisää valtion arvonlisäverotuottoja. Merkittävä verokertymän erä on myös ns. muun verovapaan toiminnan välituotekäytöstä kerättävä arvonlisävero. Tähän sisältyy mm. rahoitus- ja vakuutustoiminnan, asuntojen omistuksen ja vuokrauksen sekä yksityisen terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen välituotekäytön arvonlisävero. Yksityisestä kulutuksesta, valtion ja sosiaaliturvarahastojen välituotekäytöstä sekä muun verovapaan toiminnan välituotekäytöstä kertyy yhteensä yli 80 % valtion arvonlisäverokertymästä. Arvonlisäveroa kertyy lisäksi mm. kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen välituotekäytöstä ja investoinneista. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

Arvonlisäveron veropohjan keskeisten erien muutos, % Yksityisten kulutusmenojen arvo 5,8 4,8 3,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 4,8 4,3 4,5 Muun verovapaan toiminnan välituotekäyttö 6,3 3,7 3,6 Arvonlisäveron kertymä koostuu verohallinnon ja tullilaitoksen kantamista arvonlisäveroista sekä muiden valtion tilivirastojen suoraan arvonlisäveromomentille kirjaamista määristä. Tullilaitos kantaa arvonlisäveroa Euroopan unionin ulkopuolisesta tuonnista. Kertymästä vähennettävät arvonlisäveronpalautukset koostuvat arvonlisäverovelvollisille ilmoitusten, hakemusten ja muutosten johdosta palautetuista veroista. Varsinaisen veron lisäksi palautuksiin sisältyy kunnille palautettu arvonlisävero. Arvonlisäveron kertymät (milj. euroa) tilinpäätös talousarvio esitys Verohallinnon bruttokertymä 23 225 24 070 25 909 Tullilaitoksen nettokertymä 3 012 3 121 3 360 Arvonlisäverokertymä muista valtion tilivirastoista 66 68 74 Verohallinnon maksamat palautukset -11 137-11 547-12 440 Arvonlisäverokertymä yhteensä 15 166 15 712 16 903 Arvonlisäveroen osuvuus riippuu keskeisesti siitä, miten kulutuksen kokonaisarvon kehitys ja kohdentuminen kyetään ennakoimaan. Yksityisen kulutuksen kohdalla merkittävin riski liittyy kotitalouksien kulutushalukkuuteen. Muutokset siinä vaikuttavat nykyisen kulutuksen lisäksi ttuun tulevaan kulutukseen ja sitä kautta ttuun arvonlisäveropohjaan. Arvonlisäveroon kohdistuvat verotuet (milj. euroa) Tuottoessa on otettu huomioon arvonlisäveron verotuet, jotka muodostuvat alennetuista verokannoista. Ennuste sisältää myös eräät verosanktiot, jotka johtuvat normijärjestelmästä poikkeavista positiivisista verokannoista. Arvonlisäverotukseen kohdistuu 16 verotukea vuonna. Niiden kokonaissummaksi arvioidaan runsas 3 mrd. euroa. Elintarvikkeiden ja rehujen alennettu alv-kanta (13 %, 1.1.: 14 %) 1 120 1 170 1 181 Lääkkeiden alennettu alv-kanta (9 %, 1.1.: 10 %) 416 433 440 Henkilökuljetusten alennettu alv-kanta (9 %, 1.1.: 10 %) 253 264 271 Tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien sekä yhdistysten jäsenlehtien painoksen myynnin nollaverokanta, alennettu 9 % verokanta ja alennettu 10 % verokanta 1.1. alkaen 207 103 126 Ravintola- ja ateriapalvelujen alennettu alv-kanta (13 %, 1.1.: 14 %) 452 482 495 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

Muut verotuet 563 525 537 Verotuet yhteensä 3 011 2 977 3 050 talousarvio 16 903 000 000 I lisätalousarvio 126 000 000 talousarvio 15 712 000 000 tilinpäätös 15 165 975 003 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero Momentille arvioidaan kertyvän 707 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta eli vakuutusmaksuverolakiin (664/1966). Vero on tarkoitettu ensi vaiheessa vakuutuslaitosten kannettavaksi ja siirrettäväksi vakuutuksenottajien rasitukseksi. Vakuutusmaksuvero täydentää arvonlisäveroa, koska arvonlisäverotuksessa vakuutuspalvelut on jätetty verotuksen ulkopuolelle. Vakuutusmaksuveron verokanta on seurannut yleisen arvonlisäverokannan kehitystä. Vuonna vero on 23 % vakuutusmaksuista, joihin vero ei sisälly. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vakuutusmaksuverolain muuttamisesta siten, että vakuutusmaksuverokantaa korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin vuoden alusta alkaen. Tämän arvioidaan lisäävän valtion verotuloja vuositasolla noin 30 milj. euroa. Voimaantulovuonna verotuottovaikutus arvioidaan kuitenkin pienemmäksi, 28 milj. euroksi. Matalampi verotuotto johtuu vakuutusmaksuveron maksamiseen liittyvästä kuukauden viiveestä. talousarvio 707 000 000 talousarvio 665 000 000 tilinpäätös 626 229 921 03. Apteekkimaksut Momentille arvioidaan kertyvän 146 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Tulot ovat apteekkimaksusta annetun lain (148/1946) mukaisia maksuja. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen apteekkimaksusta annetun lain 2 :n muuttamisesta siten, että taulukon tarkistus perustuu toteutuneeseen kokonaisliikevaihdon muutokseen vuodesta 2010 vuoteen. Tarkistettua apteekkimaksutaulukkoa sovelletaan ensimmäisen kerran apteekkimaksuun, joka määrätään vuoden liikevaihdon perusteella. talousarvio 146 000 000 talousarvio 150 000 000 tilinpäätös 142 939 265 08. Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän 774 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan yksikköperusteista veroa 22,50 euroa 1 000 kappaletta kohti ja arvoon perustuvaa veroa 52 % vähittäismyyntihinnasta laskettuna, kuitenkin vähintään 146,00 euroa 1 000 kappaletta kohti. Sikareista ja pikkusikareista vero on 27 % vähittäismyyntihinnasta. Piippu- ja savuketupakasta veroa kannetaan 13,50 euroa kilolta ja lisäksi 48 % vähittäismyyntihinnasta. Savukkeiksi käärittävästä hienoksi leikatusta tupakasta kannetaan veroa 16,50 euroa kilolta ja lisäksi 52 % vähittäismyyntihinnasta, kuitenkin vähintään 87,50 euroa kilolta. Savukepaperista ja muista tupakkaa sisältävistä tuotteista kannetaan lisäksi valmisteveroa, joka on 60 % vähittäismyyntihinnasta. Tupakkaveroa kiristettiin vuoden alusta, kun savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa korotettiin 25 % ja muiden tupakkatuotteiden veroa 10 %. Veronkorotusten arvioidaan lisänneen verotuloja vuositasolla noin 53 milj. euroa. Tupakkatuotteiden verollisen kulutuksen arvioidaan alenevan hieman vuonna. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

Tupakkaveron kertymän arvioitu kehitys (milj. euroa) tilinpäätös talousarvio esitys Savukkeet 657 675 700 Muut tupakkatuotteet 82 78 74 Yhteensä 739 753 774 Tupakkaveroon ei kohdistu verotukia. talousarvio 774 000 000 talousarvio 753 000 000 tilinpäätös 739 016 278 04. Alkoholijuomavero Momentille arvioidaan kertyvän 1 406 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin alkoholi- ja alkoholijuomaverosta (1471/1994). Veron määrä on väkevien alkoholijuomien osalta 43,40 euroa litralta laskettuna sataprosenttisena alkoholina. Välituotteiden vero on Alkoholin verollisen kulutuksen arvioitu kehitys vastaavasti 29,76 euroa ja viinien vero 28,36 euroa litralta laskettuna sataprosenttisena alkoholina. Oluen vero litrassa sataprosenttista alkoholia on 29,90 euroa. Alkoholijuomaverotusta kiristettiin vuonna, kun oluen ja mietojen käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien veroa korotettiin 15 % ja muiden alkoholijuomien veroa 10 %. Verokorotuksen arvioidaan lisänneen verotuottoa noin 115 milj. eurolla, josta noin 15 milj. euroa selittyy Alkon hinnoittelukertoimien tarkistamisella. Alkoholijuomien kulutusarviot perustuvat valtiovarainministeriön yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laatimiin isiin alkoholin kulutuksesta. Alkoholin verollisen kulutuksen muutos, % 0-1½ 0 Alkoholijuomaveron verokertymän kehitys (milj. euroa) tilinpäätös talousarvio esitys Etyylialkoholi 440 465 455 Olut 530 590 600 Viinit ja muut käymisteitse valmistetut tuotteet sekä välituotteet 311 344 351 Yhteensä 1 281 1 399 1 406 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

Alkoholijuomaveron verotuottoa pienentää pienpanimoiden verohuojennus. Verotuen määrä on noin 4 milj. euroa. talousarvio 1 406 000 000 talousarvio 1 399 000 000 tilinpäätös 1 281 088 512 05. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero Momentille arvioidaan kertyvän 202 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta (1127/2010). Veron määrä on makeisilla 95 senttiä kilogrammaa kohti ja virvoitusjuomilla 11 senttiä litralta valmista juomaa. Veroa kannetaan makeisista, makeisten kaltaisista valmisteista, suklaasta, kaakaota sisältävistä tuotteista, jäätelöstä, mehujäästä ja alkoholittomista tai vain vähän alkoholia sisältävistä juomista. Makeisten ja jäätelön osalta vero tuli voimaan vuoden alusta alkaen. Samassa yhteydessä virvoitusjuomien veroa korotettiin. Vuoden alussa makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveroa korotettin noin 50 milj. eurolla. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron verokertymän kehitys (milj. euroa) tilinpäätös talousarvio esitys Makeiset 47 64 74 Jäätelö 24 29 35 Virvoitusjuomat 63 88 93 Yhteensä 134 181 202 Verotukena momentin kertymää pienentää eräiden kliinisten ravintovalmisteiden, äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden, lastenruokien ja laihdutusvalmisteiden vapautus verosta. Verotuen määrän arvioidaan olevan verotuottojen kannalta vähäinen. talousarvio 202 000 000 II lisätalousarvio 15 000 000 talousarvio 181 000 000 tilinpäätös 133 649 597 07. Energiaverot Momentille arvioidaan kertyvän 4 341 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin (1472/1994) sekä lakiin sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta (1260/1996). Energiaverojen tuottoessa hyödynnetään laajasti työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolla laadittavaa energiatasetta. Sen laadinnassa käytetään valtiovarainministeriön ja eri tutkimuslaitosten suhdanne-ita sekä koko kansantalouden tasolla että toimialatasolla. Energiaverojen veropohjan keskeisten erien arvioitu kehitys (%) Moottoribensiinin kulutus -2,4-3 -2 Dieselöljyn kulutus 3,8 ½ 1½ Sähkön kulutus -0,8-2 1 Lämmityspolttoaineiden ja sähkön veroja korotettiin vuoden alusta alkaen nettomääräisesti noin 730 milj. eurolla työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuneiden verotuottomenetysten kompensoimiseksi. Samanaikaisesti energiaverotuksessa siirryttiin ympäristöohjausta korostavaan energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin perustuvaan veroon kaikkien energiatuotteiden osalta lukuun ottamatta sähköä ja turvetta, joka aikaisemmin oli ollut verotonta. Edellisen hallituksen päätösten mukaisesti turpeen ja maakaasun veroa korotetaan kahdessa vaiheessa, vuosina ja 2015. Polttoaineverotuksen rakennemuutoksen yhteydessä säädettiin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

dieselöljyn vero korotettavaksi noin 8 sentillä litralta vuoden alusta lukien. Vuoden alusta liikenteen polttoaineiden veroja korotettiin noin 5 prosentilla painottaen hiilidioksidiveroa. Lisäksi turpeen verotasoa päätettiin korottaa nykyisen hallituksen toimesta jo aikaisemmin päätettyjen korotusten lisäksi vuonna. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta. Lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveroa korotetaan ja energiasisältöveroa alennetaan ympäristöohjaavuuden lisäämiseksi. Painopisteen muutos toteutetaan momentin verokertymän kannalta tuottoneutraalisti. Verotaso vuonna (sis. huoltovarmuusmaksun) Verotaso 1.1. alkaen Moottoribensiini, snt/l 65,04 Dieselöljy, snt/l 46,95 Kevyt polttoöljy, snt/l 16,05 Raskas polttoöljy, snt/kg 18,79 Sähkö I (kotitaloudet, palveluala jne.), snt/kwh 1,703 Sähkö II (teollisuus), snt/kwh 0,703 Kivihiili, /t 128,10 Maakaasu, snt/nm3 9,024 Polttoturve, /MWh 1,90 Verokertymän arvioitu kehitys energiatuotteittain (milj. euroa) tilinpäätös talousarvio esitys Moottoribensiini 1) 1 334 1 350 1 330 Diesel 1) 1 038 1 325 1 345 Sähkö 899 1 000 960 Muut 609 681 706 Yhteensä 3 880 4 356 4 341 1) Sisältää korvaavat biopolttoaineet. Merkittävimmät verotuet (milj. euroa) Energiaveromomentille kohdistuu 12 verotukea, joiden kokonaismääräksi arvioidaan n. 1,8 mrd. euroa vuonna. Alla olevassa taulukossa esitettyjen merkittävimpien energiaverotukien lisäksi muita momentille kohdistuvia verotukia ovat liikenteessä käytetyn sähkön ja maakaasun normia alemmat verokannat sekä puupohjaisten polttoaineiden, nestekaasun, biokaasun ja raideliikenteen sähkön verottomuudet. Dieselpolttoaineen alempi verokanta 1) 969 797 787 Työkoneissa käytetyn kevyen polttoöljyn dieseliä alempi verokanta 450 470 470 Turpeen alempi verokanta 2) 126 121 92 Maakaasun alempi verokanta 75 72 37 Teollisuuden ja kasvihuoneiden sähkön alempi verokanta 377 372 382 CHP-laitosten puolitettu CO2-vero 57 68 68 Muut 24 24 24 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

1) Tämän verotuen osalta on otettava huomioon verosanktioksi luettava henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoveron käyttövoimavero, joka on n. 240 milj. euroa vuonna. 2) Turpeen vero ei noudata nykyistä energiaveromallia. Lisäksi energiaverotuiksi luetaan kasvihuoneviljelijöiden tuki sekä maa- ja puutarhatalouden energiaverotuki, joiden yhteismäärä on noin 50 milj. euroa, sekä energiaintensiivisten yritysten veronpalautus, jonka suuruus on noin 200 milj. euroa vuonna. Edellä mainitut verotuet kuuluvat menomomentille 28.91.41 (energiaverotuki) eivätkä siten vähennä energiaverojen tulomomentin verokertymää. talousarvio 4 341 000 000 talousarvio 4 356 000 000 tilinpäätös 3 880 477 633 08. Eräiden juomapakkausten valmistevero Momentille arvioidaan kertyvän 15 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin eräiden juomapakkausten valmisteverosta (1037/2004). Alkoholijuomien, virvoitusjuomien, vesien ja eräiden muiden sellaisenaan juotavien juomien eri materiaalista valmistetut juomapakkaukset, lukuun ottamatta nestepakkauskartongista valmistettuja pakkauksia, ovat veronalaisia. Verosta vapaita puolestaan ovat juomapakkaukset, jotka ovat uudelleenkäytettäviä ja kuuluvat panttiin perustuvaan palautusjärjestelmään. Kertakäyttöisten, hyväksyttyyn palautusjärjestelmään kuulumattomien juomapakkausten vero on 51 senttiä litralta. Veronalaisten pakkausten määrän oletetaan säilyvän vuonna likimain vuoden tasolla. talousarvio 15 000 000 talousarvio 13 000 000 tilinpäätös 15 028 748 10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 1 148 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen autovero on määräytynyt hiilidioksidipäästön perusteella. Vero määräytyy yleisestä kuluttajahinnasta ja sen osuus vaihtelee 5 % 50 % välillä hiilidioksidipäästöstä riippuen. Pakettiautojen verotus vastaa henkilöautojen verotusta, mutta kookkaiden pakettiautojen veroa alennetaan kokonaismassan perusteella. Autoveron tasoa on tarkistettu vuoden huhtikuussa keskimääräisen CO2-tason alenemisen tuottovaikutuksen korvaamiseksi ja ympäristöohjauksen tehostamiseksi. Autoveron tuoton kehitys riippuu sekä verotettavien ajoneuvojen määrän että keskimääräisen veron kehityksestä. Autoveron tuoton kannalta uusien henkilöautojen myynnin kehityksellä on suurin merkitys. Uusia henkilöautoja ennakoidaan verotettavan noin 120 000 kpl v.. Vuonna uusien autojen hankinnan oletetaan olevan suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna. Käytettyjen autojen tuonnin odotetaan laskevan noin 10 prosentin vuosivauhtia. Autoveron veropohjan keskeisten erien arvioitu kehitys kpl keskim.vero, euroa kpl keskim.vero, euroa kpl keskim.vero, euroa Uudet henkilöautot 121 810 6 900 120 000 7 600 120 000 7 600 Käytetyt henkilöautot 27 178 4 650 25 000 5 500 23 000 5 500 Uudet pakettiautot 13 846 5 700 13 000 6 000 12 000 6 000 Uusien henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö oli vuonna 143,9 g/km. Uusien henkilöauto- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17