KANNANOTTO 30.9.2013 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Viite: kuulemistilaisuus 3.10.2013 Asia: hallituksen esitys HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö. SOSTE on sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaja ja asiantuntijajärjestö, joka rakentaa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n varsinaisina jäseninä on 193 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteistyöjäseninä 64 muuta sosiaali- ja terveysalan toimijaa. Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto Lisätietoja: eristyisasiantuntija Laura Simik, puh. 040 741 6299, laura.simik@soste.fi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Vertti Kiukas pääsihteeri
Yleistä SOSTE on huolissaan heikon taloustilanteen, kestävyysvajeen sekä velkaantumiskehityksen vaikutuksista hyvinvointiin. SOSTE pitää tärkeänä, että valtiontalous on kestävällä pohjalla. Kestävä talous ja hyvinvointi ovat toistensa edellytyksiä. Erityisesti taloudellisesti tiukkoina aikoina valtiontalouden kestävyys edellyttää hyvinvointi-investointeja inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kasvattamiseksi. SOSTE huomauttaa että kansalaisten toimintaedellytyksistä, terveydestä ja hyvinvoinnista on huolehdittava erityisesti vaikeina aikoina. Hyvinvointiin ja terveyteen tulee panostaa myös uusia toimintamuotoja ja palveluja kehittämällä. Jäykästä rakenteisiin keskittyvästä ajattelusta on siirryttävä kustannustehokkaaseen ennaltaehkäisevään työhön, hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen ajatteluun ja johtamiseen sekä asiakkaan valinnanmahdollisuuksien lisäämiseen tyytyväisyyden ja laadun varmistamiseksi. Ennaltaehkäisevien toimien pitäisi olla ihmisten tukena jo ennen kuin kun oirehdinta ja tuen tarve alkaa. On laskettu, että vaikeahoitoisen alaikäisen laitoshoidon kulut voivat nousta jopa 1,7 miljoonaan euroon 18 ikävuoteen mennessä. Kun lasten ja nuorten syrjäytyminen kyetään ehkäisemään ajoissa, maksaa se itsensä takaisin moninkertaisesti väestötasolla pidentyvien työurien, korkeamman työllisyysasteen sekä edullisemman huoltosuhteen muodossa. Myös vapaaehtoistoiminnan ja kolmannen sektorin rooli ennaltaehkäisevässä hyvinvointityössä on merkittävä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen yli 0,5 miljoonan vapaaehtoisen panos vastaa 21 000 henkilötyövuotta. Se keventää julkisen sektorin taakkaa, antaa toimintaan osallistuville jo itsessään hyvinvointikokemuksia ja mielekästä tekemistä sekä tuo erityisryhmien tarpeet esille. Tätä toimintaa on tuettava ja kehitettävä myös jatkossa. Työllisyyden kasvu syntyminen on Suomen ja suomalaisen hyvinvointitalouden elinehto ja parasta sosiaaliturvaa. Tästä syystä SOSTE pitää hyvänä päätöksiä, jotka tukevat uusien työpaikkojen syntymistä ja työllistymistä. Lisäksi SOSTE kiittää asumisratkaisuja, joissa erityisryhmät (vanhukset, vammaiset, liikuntarajoitteiset) on huomioitu. SOSTE toivoo, että sosiaali- ja terveysvaliokunta nostaisi esille mietinnössään seuraavat asiat: 1. Kuntien valtionosuudet pienenevät: peruspalveluista ja hyvinvoinnista huolehdittava 2. Ennaltaehkäisevää toimintaa ja vapaaehtoistoimintaa tarvitaan taloudellisesti tiukkoina aikoina enemmän - RAY:n tuottovarat tulee palauttaa järjestöille eikä niitä tule käyttää kuntien ja kuntayhtymien toimintaan sotilasvammalain 6 d) ja 20 miljoonan siirto kunnille ja kuntayhtymille kumottava 3. Terveyden edistämisen määrärahan leikkaus heikentää ennaltaehkäisevän työn kehittämistä ja lisää kustannuksia 4. Työ on parasta sosiaaliturvaa - työllistämistoimet kannatettavia, mutta työttömyyden hoitoon varatut rahat kuitenkin budjetissa liian alhaiset 5. Päihdeäitien kuntoutuksen ja hoidon rahoitus turvattava 6. Lääkekaton alentaminen hyvä päätös - pienituloisten lääkehoidosta huolehdittava 7. Haittaverojen nosto ja potilasdirektiivin implementointi osa terveyden edistämistä
1. Kuntien valtionosuudet pienenevät: peruspalveluista ja hyvinvoinnista huolehdittava SOSTE toteaa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että kuntien valtionosuuksien pieneneminen aiheuttaa haasteen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille. Tästä syystä kunta- ja soteuudistus on toteutettava ripeästi. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti alenee 1,39 prosenttiyksikköä ja on 29,57 vuonna 2014. Valtionosuutta kuntien peruspalveluiden järjestämiseen myönnetään runsaat 8,6 mrd. euroa 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima valtionosuus kunnille ja kuntayhtymille on vajaat 1 mrd. euroa. Kuntien rahoitusosuus valtionosuusjärjestelmän piirissä olevien peruspalvelujen järjestämiseen kasvaa v 2014 noin 1 mrd eurolla. Samaan aikaan kuntien toimintakulut kasvoivat vuonna 2012 5,4 prosenttia eli 1,8 miljardia euroa. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate heikkeni edellisestä vuodesta lähes 35 prosenttia ja päätyi heikoimmalle tasolle sitten vuoden 2005. Vuosikatteiden heikentymiseen vaikutti toimintakatteiden lasku 1,5 miljardilla eurolla ja verotulojen heikko kasvu. Vastaavasti kuntien lainanotto lisääntyi. Kuntien lainakanta kasvoi vuoden 2012 aikana yhteensä 1,3 miljardia euroa lähes 12,3 miljardiin euroon. SOSTE on huolissaan siitä miten kuntien heikko taloustilanne ja laskevat valtionosuudet sekä rakennepoliittisessa kokonaisohjelmassa sovitut lisäsäästöt vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin ja arkeen. SOSTE pitää kestämättömänä sitä, että kuntaveroa korotettaisiin jatkuvasti, vaan säästöjen pitää löytyä kunta- ja soterakenneuudistuksen, kuntavaltiosuhteen tarkastelun sekä riittävän isojen järjestämishartioiden avulla. Lisäksi on huolehdittava monipuolisesta palvelurakenteesta, sillä sosiaali- ja terveyspalveluiden keskittyminen vain yhdelle yksityiselle palveluntuottajalle ei ole pidemmällä aikajänteellä kustannustehokasta eikä kansalaisten etu. Tästä syystä SOSTE pitääkin ensiarvoisen tärkeänä kunta- ja soteuudistuksen toteuttamista sekä ripeästi että selkeillä rakenteilla sekä monipuolisesta palvelukentästä huolehtimista. 2. RAY:n tuottovarat tulee palauttaa järjestöille eikä niitä tule käyttää kuntien ja kuntayhtymien toimintaan SOSTE esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta mietinnössään vaatisi hallitusta kumoamaan seuraavan esityksen: Sotilasvammalain 6 d) mahdollistaa sen, että kunnille ja kuntayhtymille korvattavia avohuoltokustannuksia voidaan rahoittaa rahaautomaattitoiminnan tuottovaroista. Raha-automaattiyhdistys ry tilittää tähän liittyen 20 000 000 euroa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tekemän hyvinvointityön merkitys yhteiskunnassa koetaan yhä tärkeämmäksi. Esimerkiksi nykyisistä kuntapäättäjistä yli 60 % pitää sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa kunnassaan hyvin tärkeänä ja 75 % arvioi, että tulevaisuudessa järjestöjen rooli kasvaa entisestään. (Aula Research 2013).
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Jo vuodesta 2004 lähtien RAY:n avustukset järjestöille ovat laskeneet suhteessa yleiseen inflaatiokehitykseen. Mikäli vuodesta 2003 lähtien RAY-avustukset järjestöille olisi sidottu elinkustannusindeksiin, järjestöille olisi jaettu vuonna 2013 lähes 59 miljoonaa euroa enemmän RAY-avustuksia. Jos kehyskauden päätös pitää vuoteen 2017, RAY:n avustukset ovat elinkustannusindeksin mukaan supistuneet jo lähes viidenneksen suhteessa vuoteen 2003. Järjestötoiminnan todelliset kustannukset, sisältäen yleisen ansiotason nousun, ja kiinteistöjen vuokrauskustannusten nousun, ovat olleet elinkustannusindeksiä suuremmat (katso ao. kaavio RAY:n avustukset järjestöille). 500 000 000 450 000 000 400 000 000 350 000 000 300 000 000 250 000 000 200 000 000 150 000 000 100 000 000 50 000 000 0 RAY:N AVUSTUKSET JÄRJESTÖILLE RAY avustukset järjestöille ( ), v. 2003 lähtien RAY avustukset elinkustannusindeksin mukaan ( ), v. 2003 lähtien keskimäärin 1,88% nousua Avustukset kaikkien palkansaajien ansiotasoindeksin mukaan, ( ), v. 2003 lähtien, keskimäärin 2,95 % nousua Lähde. Tilastokeskus, Kuntaliitto, RAY Vaalikauden ensimmäisessä kehyspäätöksessä Raha-automaattiyhdistyksen tuottoja päätettiin siirtää yleiskatteisille STM:n momenteille siten, että tänä vuonna (2013) RAY:n tuottoja ohjattiin valtiolle 10 milj. euroa, ensi vuonna ohjataan 20 milj. euroa ja tämän jälkeen pysyvästi 30 milj. euroa vuosittain. Tämä päätös on purettava, sillä on selvää että kolmannen sektorin ja vapaaehtoistoiminan, keskinäisen välittämisen sekä vertaistuen merkitys kasvaa, kun julkinen sektori ei enää kykene selviytymään omista tehtävistään. Valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille 2014 2017 Valtionkonttorin kautta veteraaneille jaettavaksi arvioidaan vuonna 2014 käytettävän 92,3 miljoonaa ja tämän summaan arvioidaan alenevan kehyskauden loppuun mennessä 85 miljoonaan euroon. Valtionkonttorille ohjautuvan summan aleneminen ei kuitenkaan millään tavoin hyödytä sosiaali- ja terveysjärjestöjen tekemää työtä hyvinvoinnin eteen, kun samaan aikaan yleiskatteisille STM:n momenteille siirrettävä RAY:n tuotto kasvaa. On kestämätöntä, että raha-automaattivaroja ohjataan julkisiin menoihin lisääntyvässä
määrin. Muun muassa Sotilasvammalain 6 d) mahdollistaa sen, että kunnille ja kuntayhtymille korvattavia avohuoltokustannuksia voidaan rahoittaa rahaautomaattitoiminnan tuottovaroista. Raha-automaattiyhdistys ry tilittää tähän liittyen 20 000 000 euroa. Summa on erittäin suuri. Kaiken kaikkiaan vuonna 2014 RAY:n tuottoja ohjautuu muuhun kuin sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan 112,3 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 115 miljoonaa euroa. Kun huomioidaan vielä viimeisen kymmenen vuoden aikana yli kaksinkertaistunut arpajaisvero, tämä merkitsee sitä, että RAY:n kokonaistuotosta menee jo 40% muualle kuin lainmukaiseen yleishyödylliseen tarkoitukseen. Raha-automaattiavustuksia on alettava välittömästi palauttaa avustustoiminnan käyttöön lakisääteisistä tehtävistä. 3. Työ parasta sosiaaliturvaa - työllistämistavoitteet kuitenkin budjetissa liian alhaiset SOSTE esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta nostaa omassa mietinnössään esiin lisärahoituksen tarpeen pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Hallituksella on SOSTEn mielestä liian alhaiset työllisyys- ja työllistämistavoitteet ottaen huomioon lähivuosien maltillisen talouskasvuennusteen. Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen pahasti kasvu-uralla - 22,3 % korkeammalla kuin vuosi sitten - 76 004 henkilöä elokuussa. 32.30.51. momentin budjetti on pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun nähden liian pieni. Viime vuoden 2012 talousarvioon suhteutettuna laskua momentille on n. 35,5 miljoonaa euroa (ilman inflaatiotarkistusta) Etenkin palkkatuetusta työssä, jolla on työllistetty pitkäaikaistyöttömiä säästöt ovat mittavat, jopa 67,9 miljoonaa euroa viime vuoden vastaavaan hallituksen esitykseen nähden (245,9 miljoonaa euroa 178 miljoonaa euroa). Palkkatukirahoilla on suoraan työllistetty esim. yhdistyksiin pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä. Palkkatuetussa työssä työskentelevien ja yleensä järjestötyön kannalta on kuitenkin erinomainen uudistus, että korkeimmalla korotetulla palkkatuella tehty työ luetaan kokonaan työssäoloehtoon. Tällä uudistuksella palkkatuettu työ saa ansaitsemansa arvostuksen. Lisäpäiväoikeuden ikärajan korotus yhdellä vuodella vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneille on monelle pettymys. Hallituksen tulee kantaa vastuu, että työtä on myös tälle ikäryhmälle tarjolla. Yli 50-vuotiaiden työttömyys on nyt vahvasti kasvussa ja rakenteellisesti sitä on haastava purkaa. Hallituksen esitys työssäoloehdon lyhentämiseksi 34 viikosta 26 viikkoon on myös merkittävä esitys, joka kannustaa hakemaan lyhyitä määräaikaisia töitä. Esityksen arvioitu kustannus on n. 121,2 miljoonaa euroa.
Työllisyyspoliittisen avustuksen leikkaus suhteessa viime vuoteen (40,2 miljoonaa eurosta 37,5 miljoonaa euroon) on suora leikkaus kolmannen sektorin työllistäjien toimintaan. SOSTE pitää tätä huolestuttavana, sillä järjestöt ovat merkittävä osatyökykyisten ja vammaisten työllistäjä. SOSTE pitää erinomaisena, että osatyökykyisten työllistämisen toimenpideohjelma käynnistetään vuonna 2014. Osatyökykyisten työllistymisen helpottamiseksi osasairauspäivärahakauden enimmäiskestoa pidennetään 120 päivään. Lisäksi on tärkeää, että ammatilliseen kuntoutukseen pääsemisen kriteerejä lievennetään, vaikka tämä lisääkin valtion menoja 2,4 milj. eurolla. Nuorten yhteiskuntatakuun jatkaminen ja siihen suunnattu rahoitus on SOSTEn mielestä perusteltua. Yhdenkään nuoren ei pidä syrjäytyä. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoihin osoitetaan 3 milj. euron lisämääräraha verrattuna kevään kehyspäätökseen. Valtakunnallista työpankkikokeilun kohderyhmää laajennetaan koskemaan nuorisotakuun piiriin kuuluvia nuoria, joilla ei ole ammatillista perustutkintoa. Laajennukseen osoitetaan 0,5 milj. euroa. 4. Terveyden edistämisen määrärahan leikkaus heikentää ennaltaehkäisevän työn kehittämistä ja lisää kustannuksia SOSTE esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta vaatisi mietinnössään että terveyden edistämisen siirtomäärärahaa ei leikata. Terveyden edistämisen siirtomäärärahaa käytetään muun muassa päihteiden käytön vähentämiseen, toimintakyvyn edistämiseen ja liikunnan lisäämiseen, terveellisen ravitsemuksen edistämiseen ja esteettömyyden tukemiseen. Määrärahaa leikattiin rajusti jo viime vuonna (STM, THL valmistelee), silti esityksessä määrärahaa leikataan edelleen. Määrärahaksi esitetään vuodelle 2014 3,1 milj., kun se oli 3,8 milj. (2013) ja 5,1 milj. (2012). Tämä määräraha on ollut erityisen merkittävä, koska terveyden edistämisen kehittämistyöhön ei ole juurikaan muita rahoituskanavia olemassa. Vuonna 2013 pystyttiin aloittamaan vain neljä uutta hanketta, kun määräraha pieneni vuodesta 2012 merkittävästi. Tämä tarkoittaa sitä, että uudet toimintamallit ja niiden kehittäminen vähenevät entisestään. Kuitenkin tiedetään, että tuki- ja liikuntaelinsairaudet, kakkostyypin diabetes sekä ylipaino ja päihteiden väärinkäyttö aiheuttavat erittäin suuria kustannuksia jo nyt, mutta kasvavassa määrin tulevaisuudessa. On lyhytnäköistä säästää ennaltaehkäisevästä työstä ja kasvattaa kustannukset tuleville vuosille moninkertaisiksi. 5. Päihdeäitien kuntoutuksen ja hoidon rahoitus turvattava SOSTE toteaa, että Pidä kiinni-hoitojärjestelmän kokonaiskustannukset ovat noin 8 milj. euroa. Kuntien osuus hoitomaksuina on noin 58 %. Rahoituksesta Ray:n tuki on vuodesta 2010 pudonnut ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan esityksestä valtionavustusta on tullut tilalle vuosi kerrallaan. Pysyvää perusrahoitusmallia ei ole vielä olemassa. Vuodelle 2014
tarve valtionavustukselle on 1,5 milj. euroa, jos Ray:n ohjeellinen 1,6 milj. toteutuu. Tämä on lisättävä valtion budjettiin. Hoitojärjestelmän kokonaiskustannukset ovat noin 8 milj. euroa. Kuntien osuus hoitomaksuina on noin 58 %. Rahoituksesta Ray:n tuki on vuodesta 2010 pudonnut ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan esityksestä valtionavustusta on tullut tilalle vuosi kerrallaan. Pysyvää perusrahoitusmallia ei ole vielä olemassa. Vuodelle 2014 tarve valtionavustukselle on 1,5 milj. euroa, jos Ray:n ohjeellinen 1,6 milj. toteutuu. Liiton näkemyksen mukaan hoitojärjestelmän tulevaisuutta ei kannata yhteiskunnallisesti riskeerata tässä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden voimakkaassa muutosvaiheessa. 6. Lääkekaton alentaminen hyvä päätös - pienituloisten lääkehoidosta huolehdittava SOSTE pitää hyvänä päätöstä, että lääkekattoa alennetaan. Sitä vastoin linja, jolla pienituloisille kohdennetaan lisää maksurasitusta, ei noudata hallitusohjelman peruslinjausta. On haasteellista kohdentaa korvaukset niitä eniten tarvitseville. Lääketaksa-asetuksen muuttamisesta aiheutuva kompensoidaan lääkkeiden lisäkorvausrajan laskemisella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lääkekatto alennetaan 610 euroon vuodessa. Lääketaksa-asetus nostaa alle 41 euron hintaisten lääkkeiden hintaa ja laskee yli 41 euron hintaisten lääkkeiden hintaa. Potilaiden omavastuuosuudet nousevat keskimäärin hieman. Siitä, kuinka ja keihin tämä yleisesti kohdentuu ei vielä voi tietää lopullisesti mitään. Se että lääkkeiden hinnat kallistuvat koskettaa erityisesti pienituloisia lääkkeenkäyttäjiä. Hallitusohjelman mukaan lääkekustannukset eivät saa muodostua pienituloisille esteeksi tarpeellisen lääkehoidon saamiselle. On kestämätöntä, että lääkekorvausjärjestelmään tehdään jatkuvasti pieniä muutoksia, mutta kokonaisuudistus jatkuvasti lykkäytyy. 8. Haittaverojen nosto ja potilasdirektiivin implementointi osa terveyden edistämistä SOSTE kiittää päätöstä nostaa haittaveroja ja toivoo, että sosiaali- ja terveysvaliokunta nostaisi esiin mietinnössään, että viimeistään seuraavalla hallituskaudella terveysperusteinen verotus arvioidaan (IVA) kokonaisuutena. SOSTE kiittää myös potilasdirektiivin käyttöönottoon suunnatusta rahoituksesta. Alkoholin käytön aiheuttamat haitat maksoivat julkiselle sektorille arviolta suorina kustannuksina 0,9 1,1 miljardia euroa vuonna 2010. Alkoholihaittakustannuksista valtaosa aiheutui sosiaalihuollon, järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidon sekä eläkkeiden ja sairauspäivärahojen kustannuksista. Vuonna 2010 alkoholihaittakustannusten suhde Suomen bruttokansantuotteeseen (BKT) oli 0,7 prosenttia.(thl). Todelliset haittakustannukset (menetetyt työpäivät, alkoholiin liittyvät sairaudet ja niiden hoito) arvioidaan 4-6 miljardin tasolle vuosittain.
Länsimaissa neljätoista prosenttia kuolemista aiheutuu tupakan aiheuttamista sairauksista, ja se on yleisin estettävissä oleva kuolleisuuden syy. Myös Suomessa tupakka on merkittävä sairauksien aiheuttaja. Tupakan haittakustannukset ovat alkoholihaittojen tasolla. Budjettiesityksessä on päätetty korottaa alkoholi-, makeis- ja tupakkaveroja. SOSTE kiittää hallitusta tästä päätöksestä, sillä näiden verojen korottaminen on perusteltua kansanterveyden näkökulmasta ja voidaan katsoa myös ennaltaehkäiseväksi toimenpiteeksi. Alkoholiveron korotus olisi pitänyt kuitenkin toteuttaa täysimääräisenä. Potilasdirektiivin implementointiin on varauduttu. Kansallisen yhteyspisteen perustamiseen ja ylläpitoon esitetään 700 000 euroa ja palveluvalikoimatoimielimen perustamiseen ja ylläpitoon 572 000 euroa. Tämä on tärkeää. Toimielimen kokoonpanossa tulee huomioida potilaiden edustus.