Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Kelan työmarkkinatukikustannukset kaupungille Kelan sakkomaksut 2015 tulevat olemaan 2,8 M johtuen laajentumisesta 300-499 p. tukea saaneisiin sekä yli 1000 p. Kelan tukea saaneiden sakkomaksun noususta 50 %:sta 70 %:iin. Listalla oli v. 2014 keskimäärin 355 hlöä, ja listan kustannukset ovat olleet keskimäärin 1,4 M. Ilman kaupungin työllistämistä listalla olisi ollut lähes 500 henkilöä, jolloin listan kustannukset olisivat olleet yli 2 M (erotus 600.000 ). 3,4 M
Lomautusten taloudelliset vaikutukset (2) Kelan sakkolistalta poistumisen vaikutus pitemmällä tähtäimellä Kaupungin työllistämisen ansiosta työttömällä täyttyy työssäoloehto, ja hän poistuu Kelan listalta. Mikäli hän ei työllisty tukijakson jälkeen muualle, hän on kuitenkin poissa listalta jopa seuraavat 3 vuotta: ensin 500 p. peruspäivärahalla tai ansiosidonnaisella päivärahalla ja sitten vielä 299 p. Kelan työmarkkinatuella. Kolmen vuoden aikana säästöä kertyy yhden henkilön osalta 12.600, ja 160:n henkilön (työllistetyt/vuosi) osalta n. 2,1 M. Jos työllistäminen pysähtyy kolmeksi vuodeksi, vastaavat kustannukset Kelan sakkomaksuina voivat olla yhteensä n. 4,4 M. 2,1 M
Lomautusten taloudelliset vaikutukset (3) Työllistämistoiminnan muiden hyötyjen menetys (jos työllistetään 160 vuodessa) arviot Työllistettyjen verotulot 525.000 Toimeentulotukimenojen säästö 300.000 Terveydenhuoltomenojen säästö 100.000 Palkkatukien menetys 2.133.411 Yhteensä n. 3.058.411 Vaikka työllistämisestä aiheutuu palkkauskustannuksia, siitä syntyvät säästöt ja tulot ovat suuremmat kuin kustannukset. Myös työllistettyjen tekemän työn arvo tulee ottaa huomioon, esim. teknisellä toimialalla v. 2014 tehtyjen korjaustöiden hinta ostopalveluina on arvioitu olevan n. 870.000.
Lomautusten taloudelliset vaikutukset (4) Lomautusten vaikutus kuntouttavaan työtoimintaan ja työpaja Telakan toimintaan Koska kaupungin työpaja Telakalla kuntouttavassa työtoiminnassa olevia ohjaavat ovat palkkatuella työllistettyjä, ei Telakalle voida enää ohjata kuntouttavaan työtoimintaan, jolloin menetetään 60 kuntouttavan työtoiminnan paikkaa. Kelan korvauksina tämä tarkoittaa 231.000 lisäkustannuksia vuodessa kaupungille sakkomaksuina. Arvio 231.000 8 ohjaajan työllistämisen jäädyttäminen uhkaa koko työpaja Telakan toimintaa. Kuntouttavaan työtoimintaan tarvittiin Savonlinnassa lisää toimintapaikkoja noin 100, mitä kysyntää vastaamaan työpaja Telakka perustettiin.
Lomautusten taloudelliset vaikutukset (5) Lomautusten vaikutus Nuorisoverstaan toimintaan ja nuorten työttömyyden kasvuun Kaupungin Nuorisoverstaan tavoitteena on työllistää 40-50 Savonlinnan seudun nuorta (eri henkilöä) 80-90:ssä eri jaksossa (alle 29-vuotiaita) vuodessa. Nuoret ovat olleet pääasiassa sosiaaliviraston ohjaamia ja työllistetty palkkatuella. Nämä erittäin tarpeelliset nuorten työllistymismahdollisuudet ovat uhattuina ja menetettäisiin lomautusten takia. Kaupungin työllistämismäärärahaesitykseen 2015 sisältyy kiintiö työllistää 52 nuorta. 100 työtöntä nuorta lisää
Lomautusten taloudelliset vaikutukset (6) Toimeentulotuen kustannusten nousu Työllistämisen loppuminen merkitsee toimeentulotukimenoille 10 % kasvua. Kasvu on kaupungin työllistämistoiminnan ansiosta ollut maltillista, mutta työttömien määrän lisääntyminen aiheuttaa kasvua. 350.000
Lomautusten taloudelliset vaikutukset (7) Yritysten mahdollisuudet lisätä työllistämistä? Palkkatuella työllistetyistä yrityksiin työllistettyjen osuus Savonlinnassa on Etelä-Savon matalin: Juva 45 % Mikkeli 46 % Pieksämäki 58 % Savonlinna 29 % Meneillään olevat YT-neuvottelut ovat estäneet myös yrityksiin palkkatuella työllistämistä, eikä tilanne ole muuttumassa parempaan päin. Siksi kaupungin työllistämistoiminta on nykyisessä työllisyys- ja taloustilanteessa ensiarvoisen tärkeää. Avoimien työpaikkojen määrä on Savonlinnassa romahtanut: lokakuussa oli -34,1 % vähemmän avoimia työpaikkoja kuin vuotta aikaisemmin, kun taas Mikkelissä oli avoimia työpaikkoja 23,6 % enemmän ja Pieksämäellä peräti 231,6 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Lomautusten taloudelliset vaikutukset (8) Uusien hankkeiden (Työpooli) menetykset Kaupunki ei voi rekrytoida haettuihin hankkeisiin työntekijöitä, jolloin menetetään nuorten ja pitkäaikaistyöttömien ohjausresursseja sekä hankerahoitus. Hankkeiden mukana on ensi vuonna jaossa myös työllistämiseen ESR-palkkatukirahaa, joka myös menetetään. Työpooli-hankkeessa on tarkoitus kokeilla sosiaalisten kriteerien käyttöönottoa hankintatoiminnassa, joka myös vaarantuu sekä tarjota nuorille työllistymispalvelua. Hankerahoituksen menetys 280.000
Lomautusten taloudelliset vaikutukset (9) Pitkäaikaistyöttömyyden kääntyminen kasvuun Kaupungin työllistämistoiminnan ansiosta yhdenjaksoisesti pitkäaikaistyöttömien määrä oli Savonlinnassa lokakuussa -0,5 % pienempi kuin vuotta aikaisemmin, kun se koko maassa oli kasvanut lähes 20 %. Työllistämistoiminnan lopettaminen kääntää pitkäaikaistyöttömyyden ilman muuta kasvuun.
Lomautusten taloudelliset vaikutukset (10) Nuorisotyöttömyyden voimakkaan kasvun jatkuminen Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Savonlinnassa lokakuussa 34 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kaupungin työllistämissuunnitelmaan on ensi vuodelle varattu erillinen kiintiö nuorten työllistämiseksi. Lomautusten vuoksi nuoret menettävät mahdollisuutensa kaupungin työllistämispaikkoihin. (Voiko kaupunki rekrytoida kesätyöpaikkoihinkaan?)