KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN



Samankaltaiset tiedostot
Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Kuntalisät yhdistyksille v. 2015: Turengin omakotiyhdistys ry, 200 /kk, 12 kuukautta Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 12 kuukautta

Palkkatuen muutokset 2017

Pyhäjoen kunta tukee työllisyyttä käyttämällä työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattua määrärahaa uusien työpaikkojen luomiseen alueelle

Työllisyyssetelillä työllistyneet ja kuntalisät yhdistyksille v (FPM ) Myönnetyt työllisyyssetelit/kuukausi

Kuntalisät yhdistyksille v. 2017: tilanne Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 12 kk Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 1 kk Yhteensä

Kuntalisät yhdistyksille v. 2017: tilanne Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 12 kk Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 1 kk Yhteensä

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 8,4 7,8 7,6 8,1

Häme työllisyyskatsaus v. 2015: Janakkala tilanne kuukauden lopussa Tammi Helmi Maalis Huhti Touko

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,9 6,4 9,0 9,5

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

Pohjatietoa työllisyysohjelmaa varten

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva

PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI

Palkkatuki Uudenmaan TE-toimisto, Palkkatukiyksikkö

HEINÄVEDEN KUNTA TYÖLLISYYSPALVELUT Tietoa työnantajalle ja työnhakijalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Työllistämisen Turku-lisä Työllisyystoimikunta

Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä

Palkkatuki. Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Eija Ahava Toimisto Otsikko

TILASTOTIEDOTE TYÖTTÖMYYSTURVASTA

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus Kirsti Haapa-aho

Työttömyysturva. Esko Salo

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

TYÖLLISTÄMISTOIMINNAN RAPORTTI

Palkkatuki ja oppisopimuskoulutus Eija Sumen, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto

Muutosturvainfo PIONR

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013

Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Järjestökentän ajankohtaiskuva työllistämisen näkökulmasta

TYÖLLISTÄMISTOIMINNAN RAPORTTI

TYÖLLISTÄMISRAPORTTI

Välityömarkkinatoimijat ja palkkatuki

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

TYÖLLISTÄMISTOIMINNAN RAPORTTI

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh ja Julkistettavissa klo 9.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,3 8,2

TE-hallinnon toimenpiteiden vaikutus Etelä-Savon työttömyysasteeseen on yli 5 prosenttiyksikköä

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Aktiivisuus työmarkkinatuen kuntaosuudessa. Työllisyyskoordinaattori Mervi Anttila Janakkalan kunta Työllisyystoimikunta

Työvoimapalveluiden kohdentaminen ja painopisteet Hämeessä Maaliskuu 2014

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS (1) 2001 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09

TYÖLLISTÄMISTOIMINNAN RAPORTTI

Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1)

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Hämeen ELY-keskus tiedottaa

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita

Voit hakea työttömyysetuutta 3 kuukauden ajalta takautuvasti.

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

Työttömyysturvailta. Salossa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TAMMIKUU 2009 puh ja Julkistettavissa klo 9.

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa

Kontiolahden kunta. Työllisyysohjelma

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2009 puh ja Julkistettavissa klo 9.

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

Valtuustoaloitteen johdosta voidaan mainita seuraavaa:

TE-palvelut työnantajille Toimisto Otsikko

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

TYÖLLISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN. Työpajojen alueellinen kehittämispäivä -seminaari Nastolassa

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 130/2003 vp. Hallituksen esitys laiksi sosiaalisista yrityksistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

Työttömien määrä kasvoi Etelä-Savossa vuodentakaisesta 7 % ja koko maassa 17 % Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

TYÖLLISYYSKATSAUS (1) 2001 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa

Työllisyydenhoidon lakimuutokset Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014

PALKKATUKIUUDISTUS

edellä kuntakokeilussa

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

Aloittavan yrittäjän palvelut. Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto John Forsman

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Valtuutettu Jarmo Kolkan (sd) ym. valtuustoaloite: Yhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen Uudessakaupungissa

Vantaan työllisyyspalveluiden esittely. Timo Saari Työllisyyspalveluiden johtaja

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

MUUTOSTURVA

Transkriptio:

Sosiaali- ja terveyslautakunta 241 21.10.2009 KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN 1847/05/400/2007 SOTELA 241 Valmistelijat: sosiaalipalvelujohtaja, va. sosiaali- ja terveysjohtaja Päivi Nykänen, puh. 03 849 4200, OKSA -projektin projektipäällikkö Risto Ketola, puh. 044 797 6988, etunimi.sukunimi@heinola.fi Yleistä " Paikalliset työllisyysasiat ovat taloudellisia, sosiaalisia ja hallinnollisia kysymyksiä. Onnistunut taistelu työttömyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan edellyttää kaikkien käytettävissä olevien resurssien, mukaan lukien paikallistason, käyttöönottoa. Tämä puolestaan vaatii eri osapuolten, kuten sosiaalisten partnereiden, seudullisten ja paikallisten viranomaisten, yritysten, vapaaehtoistyöntekijöiden ja paikallisten asukkaiden itsensä aktiivista osallistumista." Työllistämiseen liittyviä käsitteitä: Vaikeasti työllistyvä Vaikeasti työllistyvä on työmarkkinatukeen oikeutettu työtön työnhakija, joka on saanut työmarkkinatukea työttömyytensä perusteella vähintään 500 päivältä tai jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt ansiopäivärahan tai peruspäivärahan enimmäisajan (500 pv) täyttymisen johdosta. Työmarkkinatuen kuntaosuus (ns. passiivinen työmarkkinatuki): - kunta maksaa puolet työttömien työnhakijoiden saamasta työmarkkinatuesta (n. 275 euroa/kk) - työmarkkinatukiuudistuksen piiriin kuuluvat: - työnhakijat, jotka ovat saaneet työttömyyden aikana työmarkkinatukea 500 päivää, - työnhakijat, jotka ovat siirtyneet ansiopäivärahalta tai peruspäivärahalta työmarkkinatuelle 500 päivän täyttymisen jälkeen ja saaneet sen lisäksi180 päivää työmarkkinatukea. Aktiivitoimenpide aiheuttaa keskeytyksen kunnan työmarkkinatuen osuuden maksamiseen. Aktiivitoimenpiteitä ovat mm. työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu, palkkatuettu työ ja työvoimapoliittinen koulutus (ml. oppisopimuskoulutus). Kuntouttavan työtoiminnan (=sosiaalipalvelu) aikana työmarkkinatuen kuntaosuus poistuu myös passiivisen työmarkkinatuen listalta. Asiakas palaa kunnan työmarkkinatukilistalle ellei tämä aktiivitoimenpiteiden jälkeen työllisty tai työssäoloehto (=siirtyminen

ansiopäivärahalle tai peruspäivärahalle) ei täyty. Työssäoloehto on joko 10 kk tai ns. paluuehtolaisella 8 kk. Esim. työllistyminen 12 kk korkeimmalla korotetulla palkkatuella (1.vuoden tuki kerryttää työssäoloehtoa vain puolella eli 6 kk) ja sen jälkeen 4 kk 2. vuoden, perustuen suuruisella tuella, täyttää 10 kk:n työssäoloehdon. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee lakiehdotusta, jonka mukaan vuoden 2010 alusta työttömyysturvan 500 päivää kuluu myös työvoimakoulutuksen aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöt joutuvat aikaisemmin työmarkkinatuen kuntaosuuslistalle. Aiemmin 500 päivän kertymä kului vain työttömänä ollessa. Pitkäaikaistyötön Pitkäaikaistyötön on yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä työnhakijana ollut henkilö sekä työtön työnhakija, joka on ollut yhdessä tai useammassa työttömyysjaksossa yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana edellisen 18 kuukauden aikana. Vajaakuntoinen Henkilö, jonka työkyky on alentunut suhteessa tarjolla olevaan työtehtävään ja että työkyvyn alentuminen on asiantuntijoiden toimesta arvioitu. Kuntouttava työtoiminta Kuntien järjestämää toimintaa ja sosiaalipalvelu. Kuntouttavaa työtoimintaa voi järjestää joko kunta itse tai ostopalveluna säätiöltä, uskonnolliselta yhdyskunnalta, kuntayhtymältä, valtiolta tai yhdistykseltä, mutta ei yritykseltä. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu työvalmiuksien parantamiseksi alle 25-vuotiaille työmarkkinatuen (180 pv) tai toimeentulotuen saajille (4 kk) tai yli 25-vuotiaille työmarkkinatukea saaville (500 pv) tai toimeentulotuen saajille (12 kk). Ei muodosta työsuhdetta, toiminnassa oleva saa työmarkkinatuen ja/tai toimeentulotuen lisäksi toimintarahaa tai ylläpitokorvausta 8 euroa /päivä ja mahdolliset matkakorvaukset. Kuntouttavan työtoiminnan pituus tulee olla vähintään kolme kuukautta ja enintään 24 kuukautta. 12 kk aikana asiakas voi osallistua enintään 230 päivänä kuntouttavaan työtoimintaan. Kunta saa TE-keskukselta korvausta 10,09 euroa / toimintapäivä. Vuonna 2010 kuntouttavan työtoiminnan velvoitteen ikäraja poistuu. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja tarvitaan jatkossa lisää sekä samassa suhteessa myös kuntouttavan työtoiminnan ohjauskapasiteettia. Kuntalisä 2009 Heinolan kaupungin sosiaalilautakunta päätti 19.11.2008 106, että ajalla 18.11.2008-31.12.2009 kokeillaan kuntalisän käyttöä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi yhdistyksiin seuraavin ehdoin: - tuen määrä on 250 euroa/kk/korkeimpaan korotettuun palkkatukeen oikeutettujen henkilöiden työllistämiseen ja tuen kesto

on enimmillään 12 kuukautta, - tuen piirissä on enimmillään enintään 10 pitkäaikaistyötöntä kerrallaan, - tuen saamisen edellytyksenä on, että työnantaja maksaa työllistyvälle bruttopalkkana vähintään 1000 euroa/kk. Tammi-elokuun 2009 aikana yhdistykset ja järjestöt (Jyränkölän Setlementti r.y. ja Sepän Tähti) olivat käyttäneet kuntalisää 4 000 euroa, joka kohdentui 2-3 henkilön työpanokseen. Kuntalisän vähäinen käyttö saattaa selittyä sillä, että yhdistysten ja järjestöjen palveluksessa ei ole ollut riittävää työnjohdollista resursointia ja osaamista, joka olisi mahdollistanut tuen käytön. Heinolan kaupungin voimakas rakennemuutos on aiheuttanut sen, että työttömien määrä on voimakkaassa kasvussa. Yli 500 päivää työttömänä olleiden pitkäaikaistyöttömien määrän lisääntyessä vaikutus passiivisen työmarkkinatuen kasvuun on selkeä. Elokuusta 2008 elokuuhun 2009 työttömien työnhakijoiden määrä (ml. lomautetut) kasvoi 729 henkilöllä, eli 62,0 %. Työttömyysaste nousi vuoden aikana 9:stä 14,8 prosenttiin. Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on kasvanut vuodessa 80 henkilöllä. (Työllisyyskatsaus, elokuu 2009) Vuoden 2008 Kelan laskuttama passiivinen työmarkkinatuki oli noin 245 euroa/henkilö/kk. Aikuissosiaalityön asiakkaina on paljon toimeentulotukea saavia pitkäaikaistyöttömiä. Passiivista työmarkkinatukea on maksettu vuonna 2009 kuukausittain seuraavasti: tammikuu 09 281 henkilöä 74 620,32 helmikuu 09 269 henkilöä 68 520,64 maaliskuu 09 270 henkilöä 74 311,43 huhtikuu 09 256 henkilöä 72 484,25 toukokuu 09 257 henkilöä 63 099,77 kesäkuu 09 258 henkilöä 70 694,28 heinäkuu 09 276 henkilöä 83 514,08 elokuu 09 277 henkilöä 74 763,23 yhteensä: 582 008,00 Huhtikuussa 2009 256 passiivisen työmarkkinatuen piirissä olleista 97 oli naisia, suurin ikäryhmä oli 50-luvulla syntyneitä (38,3 %). Nuorten osuus (20,3 %) oli 70-80 luvulla syntyneitä. Heinolan sosiaali- ja terveystoimessa on käynnistynyt 1.6.2009 OKSA -projekti, jonka yhtenä painopistealueena on työllistymisen tehostaminen. Erityisesti keskitytään pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen sekä passiivisen työmarkkinatuen piirissä olevien asiakkaiden aktivoimiseen takaisin työpoluille. Hankkeessa toteutetaan yhteisöllisyyteen ja osallistavaan työotteeseen perustuvaa aktiviteettiohjelmaa helpottamaan asiakkaiden pääsyä

VA. SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA: välityömarkkinoille sekä yrityksiin. OKSA -projektin projektihenkilöstön ohjauksella ja työvalmennuksen tuella mahdollistetaan osallistujille polkuja työelämään tai toimijaksi kolmannelle sektorille. Kaikissa työllistämisiin ja työttömiin kohdentuvissa toimenpiteissä, joita OKSA -projekti toteuttaa, tähdätään osallistujien aktivoitumiseen. Opinnollisen kuntoutuksen menetelmin työttömän arki rakentuu positiivisella tavalla ja työttömyysjakso katkeaa. Koska sosiaalilautakunnan 19.11.2008 päättämä kuntalisäkokeilu ei ole tuonut toivottua tulosta pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen, on syytä laajentaa kuntalisän maksamista myös yrityksille ja seurakunnille. Eri puolella Suomea on hyviä kokemuksia kuntalisästä työttömyyden lievittäjänä ja samalla työttömälle tarjoutuu mahdollisuus saada työkokemusta. Vuonna 2009 kuntalisän maksamiseen on käytetty passiivisesta työmarkkinatuesta säästyviä määrärahoja. Sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2010 talousarvioon ei ole erikseen esitetty varattavaksi määrärahaa kuntalisän maksamiseen, mutta tarvittava määräraha voidaan erottaa passiivisen työmarkkinatuen kustannuksiin varatusta määrärahasta vuoden 2010 käyttösuunnitelmaa laadittaessa. Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää maksaa 1.11.2009 alkaen kuntalisää yhdistysten lisäksi myös yrityksille ja seurakunnille seuraavin ehdoin: - tuen määrä on 250 euroa/kk/ensimmäisen tai toisen vuoden palkkatukeen oikeutettu henkilö (TE -toimiston palkkatuen kesto on enimmillään 12+12 kk, tuen suuruus v. 2009: 1. vuosi 25,63 + 90 % = 48,70 /pv, 48,70 *21,5 = n. 1047 /kk, 12*1047 = n. 12564 /vuosi 2. vuosi 25,63 /pv, 25,63 * 21,5 = n. 551 /kk, 25,63*21,5*12 = n. 6612 /vuosi - tuen piirissä on enintään 20 heinolalaista pitkäaikaistyötöntä kerrallaan, - tuen saamisen edellytyksenä on, että työnantaja maksaa työllistyvälle bruttopalkkaa vähintään 1 100 euroa/kk, - tukea haetaan kirjallisesti yhden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta, tukea ei myönnetä takautuvasti, - tukihakemukseen liitetään kopiot työsopimuksesta ja päätös työllistettävän henkilön oikeudesta ensimmäisen tai toisen vuoden palkkatukeen, - työllistämisen tulee olla kokopäiväistä, työaika vähintään 6 tuntia päivässä, tukea maksetaan enintään 24 kuukaudelta/ensimmäisen tai toisen vuoden palkkatukeen oikeutettu henkilö, - tuki myönnetään vain palkkauskustannuksiin (palkka, sosiaalikustannukset),

- yhdistys, järjestö, yritys tai seurakunta laskuttaa tuen kuukausittain jälkikäteen. Laskuun liitetään selvitys palkkauskustannuksista. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin.