TEM raportteja 30/2011

TEM raportteja 30/2011 Osaamistarjonnan riittävyys alueilla 2010-luvulla Arviointia työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannosta Samuli Leveälahti & Jari Järvinen Foredata Oy Alueosasto Raportti 2011

SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Uusimaa... 7 3 Varsinais Suomi... 10 4 Satakunta... 13 5 Kanta Häme... 16 6 Pirkanmaa... 19 7 Päijät Häme... 22 8 Kymenlaakso... 25 9 Etelä Karjala... 28 10 Etelä Savo... 31 11 Pohjois Savo... 34 12 Pohjois Karjala... 37 13 Keski Suomi... 40 14 Etelä Pohjanmaa... 43 15 Pohjanmaa... 46 16 Keski Pohjanmaa... 49 17 Pohjois Pohjanmaa... 52 18 Kainuu... 55 19 Lappi... 58 20 Koko maa... 61 21 Johtopäätökset... 66 22 Lähteet... 70

1 Johdanto Projektissa on ennakoitu toimialojen uusien työpaikkojen määrää yhdistämällä Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) laatimat maakuntien liittojen tuoreimmat pitkän aikavälin toimialaennusteet ja Foredata Oy:n vuonna 2009 laatimien alue ja toimialakohtaisten poistumaennusteiden päivitetyt laskelmat. Lisäksi projektissa on laadittu eri koulutusasteita ja aloja koskevat alueelliset tutkintoennusteet, jotka on muokattu toimialojen ja tutkintojen välisten ennusteiden kautta aluekohtaiseksi toimialojen potentiaalisiksi tarjontavirroiksi. Koska kaikki koulusta valmistuvat eivät siirry työelämään opiskelupaikkakunnalle, hyödynnetään alueen todellisen tarjontavirran arvioimiseksi erityisesti Tilastokeskuksen tuottamia muuttovirtalaskelmia. Alueen osaamistarjontaan vaikuttavat luonnollisesti koulutusjärjestelmän tutkintotuotoksen lisäksi mm. maahan ja maassamuutto, ammatti ja toimialasiirtymät sekä pendelöinti. Näiden tekijöiden ennakointi kymmenen vuoden aikajänteellä on toimialakohtaisesti kuitenkin perin haastavaa. Tässä raportissa tarjotaankin osaamistarjonnan riittävyyden arvioimiseksi peruskehys, jota tulee tarkentaa ja täydentää esimerkiksi alueellisten ennakointiasiantuntijoiden ja väestötieteilijöiden asiantuntemuksen kautta. Osaamistarjonnan riittävyyden arvioimisessa pääperiaatteena on ollut jatkaa nykytilanteen mukaista tilannetta tulevaisuuteen. Toisin sanoen oletetaan, että toimialaennusteiden muutosta lukuun ottamatta merkittäviä muutoksia ei tapahdu esimerkiksi eläkelainsäädäntöön. Laskenta on täten pyritty pitämään yksinkertaisena ja parhaiten tämän hetken työmarkkinatilannetta vastaavana. Näkökulman valinnan syy oli se, että tulosten pohjalta olisi helpommin tehtävissä johtopäätöksiä ja toisaalta, että laskenta olisi helpommin toistettavissa myöhemmin esimerkiksi aluehallinto organisaatioiden toimesta. Laskennan tuloksista voidaan siis nähdä mihin suuntaan työmarkkinat ovat menossa, jos muutosta nykytilanteeseen ei tapahdu. Tarkoituksena on mahdollistaa analyysi siitä, millaista toimialatuotosta tämän hetken koulutusjärjestelmä tuottaa ja kuinka hyvin se vastaa toimialojen odotettuun työvoiman kysyntään. Käytännössä näkökulma tarkoittaa sitä, että monissa laskennan vaiheissa laskenta aineistona on käytetty viimeisiä tilastotietoja ilman varsinaista ennustamista tulevaisuuteen. Esimerkiksi koulutuksesta valmistuneiden työvoimaosuuksina on käytetty lähes suoraan tilastoja tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuuksista ja vastaavasti eläkeiän tai eläkkeellesiirtymistodennäköisyyksien ei oleteta nykytasoltaan muuttuvan.

Kaavio 1. Laskennan osat. Kaaviosta 1 nähdään laskennan osatekijät. Ensimmäiseksi määritetään toimialoittainen kasvukysyntä ja työllisten poistuma. Tavoitteena on määrittää kuinka paljon uutta työvoimaa toimialat tarvitsevat toimialaennusteen toteuttamiseksi. Uuden työvoiman tarvetta syntyy mallissa joko toimialojen kasvun kautta tai nykyisten työllisten poistuessa työvoimasta. Toimiala tarvitsee uutta työvoimaa täten sekä kasvuun että ylläpitämään nykyistä työllisten määrää. Käytännössä tämä tarkoittaa myös, että koko poistumaa ei korvata, mikäli toimialan työllisten määrä pienenee ennusteessa. Tätä uuden työvoiman tarvetta vertaillaan vastavalmistuneiden tutkintotuotokseen eli suurimpaan uuden työvoiman lähteeseen. Tavoitteena on määrittää onko toimialaennusteella realistisia toteutumismahdollisuuksia oman alueen tutkintotuotoksella. Tämän vertailun tueksi liitetään viimeisimmät tilastotiedot vastavalmistuneiden muuttoliikkeestä, jotta voidaan arvioida millaisia mahdollisuuksia alueella on saada työvoimaa muilta alueilta tai vastaavasti kuinka paljon työvoimaa alue saattaa menettää muille alueille. Tarkastelun ulkopuolelle jätetään mm. maassamuutto, maahanmuutto, maastamuutto ja pendelöinnin muutos. Rajauksen syynä on, että ensinnäkin muuttoliikkeen arvioiminen toimialoittain on erittäin vaikeaa mutta toiseksi ja suurempana syynä se, että näiden tekijöiden vaikutus uutta työvoimaa tarjoavana tekijänä jää pieneksi suhteessa vastavalmistuneiden määrään. Kolmanneksi näiden tekijöiden jättäminen pois mallista tarjoaa alueellisille päätöksentekijöille mahdollisuuden arvioida uuden työvoiman saatavuutta yleisemmin muuttoliikkeen näkökulmasta. Eli työvoiman mahdollista vajetta voidaan paikata myös esimerkiksi maahanmuuton tai maassamuuton avulla. Huomattavaa on, että vaikka esimerkiksi pendelöinti on kokoluokaltaan merkittävä ilmiö, se ei kuitenkaan varsinaisesti tuota uutta työvoimaa työmarkkinoille. Yksittäisen alueen näkökulmasta alue toki voi saada uutta työvoimaa tulopendelöinnin kasvun kautta olettaen että menopendelöinti pysyy ennallaan. Tämä nettopendelöinnin muutoksen aiheuttama uuden työvoiman tuotos jää kokonaistasoltaan kuitenkin pieneksi etenkin kun tätä vertaa alueen koulutusjärjestelmän tuotokseen. Tämän projektin tarkoituksena on ollut arvioida toimialaennusteiden

realistisuutta suhteessa nimenomaan alueen keskeisimpään uuden työvoiman tuotokseen eli vuosina 2011 2020 alueelta koulutuksesta valmistuneisiin. Varsinainen laskenta lähtee liikkeelle toimialaennusteista, joiden avulla on laskettu toimialoittaiset työllisten määrän muutokset eli toimialojen kasvukysyntä. Tavoitteena on ollut laskea kuinka paljon uutta työvoimaa toimiala tarvitsee toimialaennusteen toteuttamiseen suhteessa nykytilanteeseen. Käytännössä laskennassa vähennetään toimialoittain vuoden 2020 työllisten ennustetusta määrästä vuoden 2010 työllisten määrä. Toimialaennusteina on käytetty VATTin tavoitelaskelmia, jotka on muutettu Hemaasutoimialaluokitukseen ja työssäkäyntitilaston tasoon. Toimialaennusteista laskettu työllisten määrän kokonaismuutos eli kasvukysyntä vastaa noin 15 prosenttia uuden työvoiman kokonaiskysynnästä. Huomattavasti merkittävämmässä roolissa uuden työvoiman kokonaiskysyntää tarkasteltaessa onkin työllisten poistuma. Työllisten poistuma on projektissa laskettu käyttäen Foredata Oy:n aikaisemmassa projektissa työ ja elinkeinoministeriölle tuottamaa poistumatyökalua. Työkaluun on projektin yhteydessä päivitetty uudet tilastot ja tämän avulla on laskettu poistumaennusteet vuosille 2011 2020. Tuloksien mukaan työllisten poistuman kautta syntyy noin 85 prosenttia uuden työvoiman kokonaiskysynnästä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että toimialan osaamisrakenne pysyisi ennallaan vaan laskelmissa on arvioitu toimialoittain uuden työvoiman osaamisprofiilin muutosta. Uuden työvoiman kysyntä on muodostettu lopuksi summaamalla toimialaennusteiden avulla laskettu kasvukysyntä sekä työllisten poistuma yhteen. Näin saadaan arvio toimialakohtaisesti kuinka paljon osaavaa uutta työvoimaa alue tarvitsee. Työvoiman tarjontaennuste on muodostettu vastavalmistuneiden tutkintotuotoksen arvioinnilla. Tutkintotuotos on ennustettu monivaiheisen prosessin kautta, missä on otettu huomioon ensinnäkin jo tutkinnon suorittamisen aloittaneiden opiskelijoiden määrät, tutkintojen keskimääräiset suoritusajat ja läpäisyasteet, moninkertainen koulutus ja tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuudet. Laskenta perustuu Tilastokeskuksen koulutustilastojen (http://www.tilastokeskus.fi/til/kou.html) pohjalta tehtyihin analyyseihin tutkinnon suorittamisen tehokkuudesta. Jälleen on oletettu, että tutkinnon suorittamisen keskimääräisissä kestoissa tai tutkinnon suorittamisen läpäisyasteissa ei tapahdu muutosta ennusteperiodin aikana. Toisin sanoen esimerkiksi tutkinnon suorittamisen nopeuttaminen on eräs tapa kasvattaa uuden työvoiman tarjontaa alueilla. Muutostarpeiden analyysin helpottamiseksi myös aloittaneiden määrien on oletettu pysyvän nykytasollaan koko ennusteperiodin ajan. Varsinaisen tutkintoennusteen jälkeen on arvioitu koulutuksittain työvoimatilastojen pohjalta tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuuksia 25 39 vuotiaiden ikäryhmässä. Lopullisesta alueen tutkintotuotoksesta, joka tulee alueen työvoiman osaksi, on siis poistettu osa työvoimaosuuden huomioon ottamisella. Tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuus on keskimäärin 85 prosenttia, mutta vaihtelee koulutusaloittain ja asteittain noin 75 prosentin ja 90 prosentin välillä. Lopuksi tutkintotuotoksesta on muodostettu toimialatuotosennuste olettamalla, että vastavalmistuneet työllistyvät tulevaisuudessa samalla toimialarakenteella työmarkkinoille kuin alueen 25 39 vuotiaat tutkinnon suorittaneet ovat työllistyneet tällä hetkellä. Ikäryhmän valinta haluttiin pitää mahdollisimman nuorena kuitenkin sillä rajoituksella, että suurin osa tutkinnon suorittaneista saadaan tarkasteluun mukaan. Etenkin yliopistoista tutkinnon suorittaneista merkittävä osa olisi jäänyt pois, mikäli ikärajaa olisi kavennettu. Tutkintotuotoksen toimialajakaantumisen oletuksesta seuraa, että merkittävä osa tutkinnon suorittaneista työllistyy koulutustaan vastaamattomiin töihin. Toisin sanoen esimerkiksi osa lähihoitajan tutkinnon suorittaneista työllistyy tukku ja vähittäiskaupan toimialalle. Suurin osa lähihoitajien tuotoksesta silti kohdistuu lähihoitajan koulutusta parhaiten vastaavalle terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden toimialalle. Tämä oletus edustaa reaalimaailmaa ja todellista työmarkkinoiden toimintaa paremmin kuin oletus ideaalista koulutuksen ja toimialojen vastaavuudesta.

Osittain tästä syystä laskennassa tarkastellaan työmarkkinoiden kohtaantoa toimialojen lisäksi myös koulutusten näkökulmasta. Tällöin puolestaan toimialojen kysyntä on muutettu koulutuskysynnäksi vastaavalla tavalla toimialojen ja koulutuksen välisen tilastoista johdetun vastaavuuden avulla. Näin on voitu tuoda kohtaantotarkastelu myös koulutusluokituksen puolelle. Kohtaantotarkastelussa keskitytään vertaamaan kysyntää ja tarjontaa keskenään. Tavoitteena on etenkin määrittää riittääkö työvoima toimialaennusteiden mukaiseen työvoiman kysyntään. Lopuksi kohtaantoennusteen jälkeen on analysoitu Tilastokeskuksen vastavalmistuneiden maassamuuttotilastoja, joiden tarkoituksena on ollut etenkin auttaa alueita tulevassa päätöksenteossa. Tilastojen avulla voidaan tarkastella millaisia vastavalmistuneiden muuttovirrat ovat olleet, kuinka paljon alue saa koulutuksittain muuttovoittoa tai muuttotappiota. Raportissa on laadittu vastavalmistuneiden nettomuuttoskenaario viimeisimmän tilastovuoden (2007 2008) perusteella. Näin maakunnat voivat arvioida millaiset mahdollisuudet nykytason nettomuuttoliikkeen jatkuminen antaisi alueelle ennustettujen avautuvien työpaikkojen täyttämiseen.

2 Uusimaa Työllisten määrän ennustetaan kasvavan Uudellamaalla vuosien 2011 2020 välillä 52 500 henkilöä, mikä tarkoittaa 6 prosentin kokonaiskasvua. Absoluuttisesti eniten kasvavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+25 000 työllistä), kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut (+12 600 työllistä) sekä tukku ja vähittäiskauppa (+7 200 työllistä). Suhteellisesti työllisten määrä kasvaa ylivoimaisesti eniten terveydenhuolto ja sosiaalipalveluissa eli noin viidenneksen. Sen sijaan julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen ( 4 700 työllistä) sekä sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksen ( 1 400 työllistä) toimialojen työllisten määrän ennustetaan vähenevän huomattavasti. Suhteellisesti työllisten määrä laskee eniten muu valmistus ja kierrätys toimialalla, jossa laskua on jopa neljännes ennusteaikavälin aikana. Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden osuus työllisten määrän kasvusta on miltei puolet (48 prosenttia), joka tulee aiheuttamaan merkittäviä haasteita alueen osaamistarjonnan riittävyyden turvaamiseksi. Sen sijaan Uudenmaan maakunnan työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan 166 000 henkilöä vuosien 2011 2020 välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta ovat absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( 26 000 työllistä), kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( 23 300 työllistä) sekä tukku ja vähittäiskauppa ( 19 400 työllistä). Uudellamaalla avautuu vuosien 2011 2020 välillä noin 218 600 työpaikkaa (kuvio 1). Työpaikoista 24 prosenttia syntyy työllisten määrän kasvun seurauksena, mutta jopa 76 prosenttia työllisten poistuman kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+51 000 avautuvaa työpaikkaa), kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut (+36 000 avautuvaa työpaikkaa) sekä tukku ja vähittäiskauppa (+26 800 avautuvaa työpaikkaa). Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden avautuvista työpaikoista jopa 49 prosentin ennustetaan syntyvän työllisten määrän kasvun myötä. Sen sijaan esimerkiksi julkinen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialan työpaikkoja aukeaa lähes yksinomaan työvoimapoistumasta syntyvien uudelleenjärjestelyiden kautta tosin eläkkeelle siirtyvien työpaikoista korvataan vain noin 66 prosenttia. Kokonaisarviona voidaan todeta, että Uudenmaan elinkeinorakenteessa terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden merkittävyys kasvaa voimakkaasti. Kyseisen toimialan uuden työvoimatarjonnan riittävyys on kriittisin haaste alueen koulutus, työ ja elinkeinopoliittisille toimenpiteille.

N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. G Tukku ja vähittäiskauppa M Koulutus F Rakentaminen O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut I 60 63 Kuljetus ja varastointi L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus J Rahoitus ja vakuutustoiminta H Majoitus ja ravitsemistoiminta K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. I 64 Tietoliikenne D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus X Toimialoittain erittelemätön D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus A 01, B Maa, riista ja kalatalous E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys A 02 Metsätalous C Mineraalien kaivu 10000 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 1. Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat toimialoittain Uudellamaalla vuosien 2011 2020 välillä. Uudenmaan uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteilta valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin 28 400 henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä todeta, että nettomaassa ja maahanmuutto riittäisivät kattamaan määrällisesti Uudenmaan uuden työvoimatarpeen vielä puolittuessaankin. Osaamistarjonnan riittävyys on erityisesti kriittistä ammattikorkeakoulutettujen osalta, joiden kokonaistarve on seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 23 000 henkilöä enemmän kuin tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Myös suorittavan tason ammatillisen koulutuksen osaajia tarvitaan lisää muilta alueilta tai maahanmuuton kautta vähintään 9 000 henkilöä olettaen että avautuvien työpaikkojen ennuste toteutuisi. Sen sijaan yliopistokoulutuksen suorittaneiden määrä ylittää alueen akateemisten tulevien työpaikkojen tarpeen ennusteaikavälillä jopa 4 000 henkilöllä. Toimialoittain tarkasteltuna terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden työvoimavaje on 2010 luvulla selvästi alueen merkittävin kohtaantohaaste; alalle tarvitaan jopa yli 20 000 henkilöä enemmän kuin alueen oma koulutusjärjestelmä tuottaa (liite 1). Tämä tarkoittaa, että alan osaajien työperäisen maahanmuuton edistämistä tulee jatkaa yhä voimaperäisemmin alan työvoimantarpeen tyydyttämiseksi. Myös rakentamisen toimialalle tarvitaan osaajia enemmän kuin alueen koulutusjärjestelmä tuottaa, vaikkakin alalle lienee myös lähitulevaisuudessa tyypillistä keikkaluonteisen ulkomaalaisen työvoiman tarjonta.

Toisaalta Uudellamaalle on muodostumassa huomattavaa ylitarjontaa sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksessa. Varsinkin ICT alan osaajille on ennusteen mukaan tarvetta kehittää lisääntyvissä määrin erilaisia koulutus ja elinkeinopoliittisia ratkaisuja (esimerkiksi uuden pk yrittäjyyden tukeminen), jotta merkittävää alan ylitarjontatilannetta ei pääse syntymään. Alueiden näkökulmasta on kriittistä pitää jatkossa kiinni alueen eri koulutusasteiden oppilaitoksista valmistuneista. Uusimaa kärsii vuodessa jopa yli 500 ammatillisen koulutuksen suorittaneen nettomuuttotappion. Esimerkiksi Varsinais Suomeen nettotappiota kertyi vuosien 2007 2008 välillä jopa yli 200 ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittanutta (liite 2). Sen sijaan ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden nettovoitto Uudellemaalle on vuosittain jopa yli 1 100 henkilöä. Tämä tarkoittaisi muuttoliikkeen jatkuessa 11 000 tutkinnon suorittaneen nettovoittoa seuraavan kymmenen vuoden aikana, joka olisi kuitenkin vain vajaa puolet alueen ammattikorkeakoulutettujen työvoimatarpeesta vuoteen 2020 mennessä. Ammattikorkeakoulutuksen osaajien riittävyyttä arvioitaessa tulisi tehdä tarkempaa analyysia valmistuneiden muuttoliikkeestä ja sen jatkuvuudesta varsinkin Päijät Hämeestä, Keski Suomesta, Pirkanmaalta ja Etelä Savosta. Yliopistokoulutuksen suorittaneiden nettomuuttovoitto on jopa noin 1 800 tutkinnon suorittanutta vuodessa, joka sisältää esimerkiksi yli 270 yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan tutkinnon suorittaneen nettomuuttovoittoa Varsinais Suomesta. Yliopistokoulutuksen suorittaneiden tulovirrat ovat merkittäviä varsinkin Varsinais Suomesta, Keski Suomesta ja Pirkanmaalta. Uusimaa saakin erittäin merkittävää nettomuuttovoittoa eri toimialojen asiantuntija ja esimiesalan tason tehtäviin muualta Suomesta, joka tulee ottaa huomioon paitsi Uudenmaan alueellisessa kehittämisessä niin myös kansallisen tason yliopisto ja ammattikorkeakouluverkostoa mahdollisesti uudistettaessa.

3 Varsinais Suomi Työllisten määrän ennustetaan kasvavan Varsinais Suomessa vuosien 2011 2020 välillä 9 000 henkilöä, mikä tarkoittaa 4 prosentin työllisten määrän kasvua. Absoluuttisesti eniten kasvavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+4 000 työllistä), tukku ja vähittäiskauppa (+2 700 työllistä) ja rakentaminen (+1 800 työllistä). Suhteellisesti toimialoista kasvaa eniten rakentaminen (+11,3 prosenttia). Sen sijaan maa, riista ja kalatalouden ( 1 100 työllistä) sekä julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialan ( 1 000 työllistä) työllisten määrän ennustetaan vähenevän huomattavasti. Suhteellisesti työllisten määrän lasku on kuitenkin voimakkainta muun valmistuksen ja kierrätyksen toimialalla ( 25 prosenttia). Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden osuus työllisten määrän kasvusta on 45 prosenttia, joka tulee aiheuttamaan merkittäviä haasteita alueen osaamistarjonnan riittävyyden turvaamiseksi. Varsinais Suomen maakunnan työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan 52 800 henkilöä vuosien 2011 2020 välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( 9 600 työllistä), tukku ja vähittäiskauppa ( 4 700 työllistä) ja kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( 4 600 työllistä). Varsinais Suomeen avautuu vuosien 2011 2020 välillä noin 61 800 työpaikkaa. Työpaikoista 15 prosenttia syntyy työllisten määrän kasvun seurauksena mutta jopa 85 prosenttia työllisten poistuman kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+13 600 avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa (+7 500 avautuvaa työpaikkaa) ja rakentaminen (+5 500 avautuvaa työpaikkaa) (kuvio 2). Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden avautuvista työpaikoista 30 prosentin ennustetaan syntyvän työllisten määrän kasvun myötä, tukku ja vähittäiskaupan työpaikoista sen sijaan työllisten määrän kasvun osuus on jopa 36 prosenttia. Maa, riista ja kalatalouden työpaikkoja aukeaa yksinomaan työvoimapoistuman kautta. Kokonaisarviona voidaan todeta, että Varsinais Suomen elinkeinorakenteen ennustetaan muuttuvan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluita korostavaan suuntaan. Samalla kyseisen toimialan uuden työvoimatarjonnan riittävyys on kriittisin haaste alueen koulutus, työ ja elinkeinopoliittisille toimenpiteille.

N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa F Rakentaminen K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. M Koulutus I 60 63 Kuljetus ja varastointi O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus H Majoitus ja ravitsemistoiminta A 01, B Maa, riista ja kalatalous K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus J Rahoitus ja vakuutustoiminta D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus I 64 Tietoliikenne D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus X Toimialoittain erittelemätön D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys A 02 Metsätalous C Mineraalien kaivu 2 000 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 2. Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat toimialoittain Varsinais Suomessa vuosien 2011 2020 välillä. Varsinais Suomen kohtaantoennusteen tulosten mukaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden työvoimavaje on 2010 luvulla selvästi merkittävin kohtaantohaaste (liite 3). Alalle tarvitaan yli 5 000 henkilöä enemmän kuin alueen oma koulutusjärjestelmä toimialalle tuottaa. Myös rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialalle tarvitaan osaajia enemmän kuin alueen koulutusjärjestelmä tuottaa. Toisaalta Varsinais Suomessa on kohtaantoennusteen mukaan huomattavaa ylitarjontaa koulutuksessa, sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksessa sekä kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palveluissa. Alueen kriittisenä haasteena on saada lisätyövoimaa sosiaali ja terveysalan työtehtäviin, mutta samaan aikaan koulutuksen ja tekniikan asiantuntijatyövoimalle on ennusteen mukaan tarvetta kehittää lisääntyvissä määrin erilaisia koulutus ja elinkeinopoliittisia ratkaisuja, jotta merkittävää alan ylitarjontatilannetta ei pääse syntymään. Varsinais Suomen uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteiden valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin 6 500 henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Varsinais Suomen uuden työvoiman tarve on

kriittistä sekä ammattikoulutuksen että ammattikorkeakoulutettujen suorittaneista, joiden yhteenlaskettu kokonaistarve on miltei 13 000 henkilöä enemmän kuin tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Ammatillisen koulutuksen osaajien riittävyys on kriittistä Varsinais Suomessa matkailu, ravitsemisja talousalan, tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali, terveys ja liikunta alan osaajien kohdalla. Ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden tarve korostuu yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonalan sekä sosiaali ja terveydenhuollon osaajissa. Sen sijaan yliopistokoulutuksen suorittaneiden määrä ylittää jopa yli 8 800 henkilöllä alueen akateemisten tulevien työpaikkojen tarpeen, mutta suuri osa valmistuneista muuttaa alueelta valmistuttuaan. Varsinais Suomella on huomattavaa kilpailuetua ammatillisen koulutuksen suorittaneiden nettovoitosta muilta alueilta (yli 400 tutkinnon suorittanutta vuosittain) (liite 4). Ammatillisen koulutuksen tulovirta Uudeltamaalta ja Kanta Hämeestä on myös jatkossa tärkeää Varsinais Suomen osaamistarjonnan riittävyyden arvioinnissa. Sen sijaan ammattikorkeakoulutuksen suorittaneita lähtee alueelta miltei yhtä paljon kuin tulee. Varsinais Suomelle olisi keskeistä jatkossa tarkastella toisaalta Uudellemaalle suuntautuvien tutkinnon suorittaneiden menovirtoja, mutta toisaalta mitä jatkoedellytyksiä on jopa 100 AMK tutkinnon suorittaneiden tulovirralla Satakunnasta. Yliopistokoulutuksen suorittaneiden nettotappio on sen sijaan yli 500 henkilöä vuodessa, mikä antaa yliopiston ja alueen kehittäjäorganisaatioiden välille merkittävän ennakointihaasteen työvoiman tarjonnan kehityksestä. Varsinkin Uudellemaalle suuntautuvan muuttovirran syiden ja taustojen selvittäminen voisi mahdollistaa keinojen kehittämisen akateemisten osaajien jäämiseksi alueelle.

4 Satakunta Työllisten määrän ennustetaan vähenevän Satakunnassa vuosien 2011 2020 välillä 1 200 henkilöllä, mikä tarkoittaa noin prosentin laskua ennusteaikavälin aikana. Absoluuttisesti eniten vähentyviä toimialoja ovat maa, riista ja kalatalous ( 700 henkilöä), julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus ( 500 henkilöä) sekä perusmetallien ja metallituotteiden valmistus ( 300 henkilöä). Suhteellisesti työllisten määrä laskee kuitenkin eniten metsätaloudessa ( 30 prosenttia). Sen sijaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden (+800 työllistä) työllisten määrän ennustetaan kasvavan huomattavasti samaan aikaan. Em. toimialan osuus työllisten määrän kasvusta on jopa 42 prosenttia, joka tulee aiheuttamaan merkittäviä haasteita alueen osaamistarjonnan riittävyyden turvaamiseksi. Satakunnan työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan 26 500 henkilöä vuosien 2011 2020 välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( 4 800 työllistä), tukku ja vähittäiskauppa ( 2 100 työllistä) ja kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( 1 800 työllistä). Satakuntaan avautuu vuosien 2011 2020 välillä noin 25 200 työpaikkaa. Työpaikoista 100 prosenttia syntyy työllisten poistuman kautta, jos lasketaan kaikkien toimialojen työllisten määrän muutos ja poistuma yhteen. Tosiasiassa Satakunnassa on kuitenkin useita toimialoja (erityisesti terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut), joihin on ennustettu myös kasvuun liittyviä työpaikkoja. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+5 600 avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa (+2 300 avautuvaa työpaikkaa) ja rakentaminen (+2 000 avautuvaa työpaikkaa) (kuvio 3). Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden avautuvista työpaikoista 14 prosentin ennustetaan syntyvän työllisten määrän kasvun myötä. Myös tukku ja vähittäiskaupan työpaikoista työllisten määrän kasvu on kohtalaista eli 11 prosenttia.

N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa F Rakentaminen K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. M Koulutus I 60 63 Kuljetus ja varastointi D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut A 01, B Maa, riista ja kalatalous D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus H Majoitus ja ravitsemistoiminta D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus E Sähkö, kaasu ja vesihuolto I 64 Tietoliikenne J Rahoitus ja vakuutustoiminta D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. X Toimialoittain erittelemätön D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys A 02 Metsätalous C Mineraalien kaivu 1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 3. Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat toimialoittain Satakunnassa vuosien 2011 2020 välillä. Satakunnan kohtaantoennusteen tulosten mukaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden työvoimavaje on 2010 luvulla ylivoimaisesti haastavin alueen kohtaantohaaste. Alalle tarvitaan yli 2 500 henkilöä enemmän kuin alueen oma koulutusjärjestelmä toimialalle tuottaa. Myös rakentamisen toimialalle tarvitaan osaajia enemmän kuin alueen koulutusjärjestelmä tuottaa. Toisaalta Satakunnassa on kohtaantoennusteen mukaan huomattavaa ylitarjontaa elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistuksessa, sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksessa sekä koksin, öljy, kemian, kumi ja muovituotteiden valmistuksessa. Alueen kriittisenä haasteena on saada lisätyövoimaa sosiaali ja terveysalan työtehtäviin, mutta samaan aikaan kehittää työ, koulutus, elinkeinopoliittisia ratkaisuja alueen perinteisen teollisuusrakenteen työpaikkojen korvaamiseksi. Satakunnan uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteiden valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin 4 800 henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Ammatillisen koulutuksen osaajia tarvittaisiin 1 400 henkilöä enemmän ennustettujen avautuvien työpaikkojen täyttämiseksi. Ammatillisen koulutuksen osaajien riittävyys on kriittistä Satakunnassa sosiaali, terveys ja liikunta alan, matkailu, ravitsemis ja

talousalan ja tekniikan ja liikenteen osaajien kohdalla. Alueen yhteenlaskettu ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden kokonaistarve on miltei 1 900 henkilöä enemmän kuin tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Satakuntaan ennustetaan syntyvän alitarjontaa ammattikorkeakoulutuksen suorittaneista varsinkin sosiaali, terveys ja liikunta alan ja yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonalan osaajista. Yliopistokoulutuksen suorittaneiden osalta näyttää syntyvän kohtaantoennusteen mukaan alitarjontaa varsinkin sosiaali, terveys ja liikunta alan tutkinnon suorittaneista. Satakunta tarvitsee 2010 luvulla varsinkin sosiaali ja terveydenhuollon ammattilaisia muista maakunnista (liite 6). Satakunnalle tulee merkittävää voittoa vuosittain ammatillisen koulutuksen ja yliopistokoulutuksen suorittaneista (yli 90 valmistunutta). Ammatillisen koulutuksen osaajien tulovirta erityisesti Etelä Pohjanmaalta ja Varsinais Suomesta tarjonnee Satakunnalle myös tulevaisuudessa mahdollisuuden lisätä varsinkin luonnonvara ja ympäristöalan osaajia. Sen sijaan ammattikorkeakoulutuksesta valmistuneista lähtee vuosittain jopa 140 osaajaa, joka asettaa merkittäviä haasteita aluesuunnitteluun. Satakunnan haasteena olisikin analysoida tarkemmin ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden menovirtaa erityisesti Varsinais Suomeen. Koska Satakunnassa ei ole omaa yliopistoa, on keskeisessä asemassa naapurimaakuntien, varsinkin Pirkanmaalla valmistuneiden tulovirran jatkuvuuden tukeminen myös tulevaisuudessa.

5 Kanta Häme Työllisten määrän ennustetaan kasvavan Kanta Hämeessä vuosien 2011 2020 välillä 1 400 henkilöllä, mikä tarkoittaa kahden prosentin kasvua ennusteaikavälin aikana. Absoluuttisesti eniten kasvavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+1 400 henkilöä), rakentaminen (+700 työllistä) ja tukku ja vähittäiskauppa (+600 henkilöä). Suhteellisesti työllisten määrän kasvaa kuitenkin eniten mineraalien kaivussa (+56 %). Sen sijaan varsinkin julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialan työllisten määrän ennustetaan vähenevän huomattavasti samaan aikaan ( 500 työllistä). Kanta Hämeen työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan 19 900 henkilöä vuosien 2011 2020 välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta ovat absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( 3 400 työllistä), tukku ja vähittäiskauppa ( 1 800 työllistä) ja kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( 1 600 työllistä). Kanta Hämeeseen avautuu vuosien 2011 2020 välillä noin 21 300 työpaikkaa (kuvio 4). Avautuneista työpaikoista jopa 93 prosenttia syntyy työllisten poistuman kautta ja 7 prosenttia työllisyyden kasvuennusteiden kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+4 800 avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa (+2 400 avautuvaa työpaikkaa) ja rakentaminen (+2 100 avautuvaa työpaikkaa). Mineraalien kaivussa avautuvista työpaikoista jopa 69 prosentin ennustetaan syntyvän työllisten määrän kasvun myötä. Myös puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen työpaikoista työllisten määrän osuus avautuvista työpaikoista on huomattavaa (41 prosenttia). Kokonaisarviona voidaan todeta, että Kanta Hämeen elinkeinorakenteen ennustetaan muuttuvan huomattavaan julkisen hallinnon ja kone ja metallialan klusterin osuuden supistumiseen, joka on merkittävä haaste alueen koulutus, työ ja elinkeinopoliittisille toimenpiteille. Lisäksi maakunnan erityispiirteenä on metsäteollisuuden tuotteiden jalostuksen huomattavat kasvunäkymät, joka poikkeaa useiden muiden maakuntien kehitysnäkymistä.

N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa F Rakentaminen K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. M Koulutus I 60 63 Kuljetus ja varastointi L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut A 01, B Maa, riista ja kalatalous H Majoitus ja ravitsemistoiminta D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. I 64 Tietoliikenne K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus J Rahoitus ja vakuutustoiminta D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. X Toimialoittain erittelemätön E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus A 02 Metsätalous D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus C Mineraalien kaivu D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys 1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 4. Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat toimialoittain Kanta Hämeessä vuosien 2011 2020 välillä. Kanta Hämeen kohtaantoennusteen tulosten mukaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden työvoimavaje on 2010 luvulla ylivoimaisesti vaikein alueen kohtaantohaaste (liite 7). Alalle tarvitaan yli 2 500 henkilöä enemmän kuin alueen oma koulutusjärjestelmä toimialalle tuottaa. Myös rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialalle tarvitaan osaajia enemmän kuin alueen koulutusjärjestelmä tuottaa. Toisaalta Kanta Hämeessä on kohtaantoennusteen mukaan huomattavaa ylitarjontaa perusmetallien ja metallituotteiden valmistuksessa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä koulutuksessa. Alueen kriittisenä haasteena on saada lisätyövoimaa sosiaali ja terveysalan työtehtäviin, mutta samaan aikaan kehittää työ, koulutus, elinkeinopoliittisia ratkaisuja alueen kone ja metalliteollisuuden työpaikkojen korvaamiseksi. Kanta Hämeen uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteiden valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin 3 200 henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Kanta Hämeen uuden työvoiman tarve on kriittistä ammattikorkeakoulutettujen ja yliopistotutkinnon suorittaneista. Kummankin koulutusasteen

osaajien tarve on 1 200 henkilöä enemmän kuin alueen koulutuksenjärjestäjien tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Kanta Hämeeseen ennustetaan syntyvän alitarjontaa varsinkin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon sekä sosiaali, terveys ja liikunta alan ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Sen sijaan ammatillisen koulutuksen osaajien kokonaistaso on kohtaantoennusteen mukaan niukasti tasapainossa, vaikkakin koulutusalakohtaiset erot kohtaantoennusteessa ovat huomattavia. Kanta Häme on hyvä esimerkki maakunnasta, jolle on osaamistarjonnan riittävyyden näkökulmasta hyvin tärkeää tehdä yhteistyötä muiden maakuntien kanssa varsinkin sosiaali ja terveydenhuollon henkilökunnan houkuttelemiseksi alueelle (liite 8). Alueella on huomattavaa vastavalmistuneiden nettotappiota varsinkin ammatillisessa koulutuksessa (yli 250 valmistunutta per vuosi). Alue menettää varsinkin tekniikan ja liikenteen koulutusalan osaajia Varsinais Suomeen ja Pirkanmaalle, joka on lähitulevaisuuden keskeinen haaste maakunnalle osaamistarjonnan riittävyyden turvaamisessa. Ammattikorkeakoulutuksessa nettomuuttotappiota kertyy jopa 220 tutkinnon suorittanutta vuodessa varsinkin Pirkanmaalle ja Uudellemaalle. Lähitulevaisuudessa lienee tärkeää keksiä keinoja Uudellemaalle suuntautuvan tekniikan ja liikenteen alan osaajien muuttoliikkeeseen ja samaan aikaan sosiaali, terveys ja liikunta alan osaajien Pirkanmaalle suuntautuvaan muuttoliikkeeseen. Lisäksi yliopistokoulutuksen suorittaneiden määrän kasvattamiseksi alueella olisi tarpeen tutkia keinoja, joiden kautta Uudeltamaalta, Pirkanmaalta ja Keski Suomesta tuleva positiivinen tulovirta jatkuisi myös 2010 luvulla.

6 Pirkanmaa Työllisten määrän ennustetaan kasvavan Pirkanmaalla vuosien 2011 2020 välillä 15 500 henkilöä, mikä tarkoittaa 7 prosentin kokonaiskasvua. Absoluuttisesti eniten kasvavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+4 900 työllistä), tukku ja vähittäiskauppa (+3 300 työllistä) ja rakentaminen (+2 400 työllistä). Suhteellisesti työllisten määrä kasvaa eniten rakentamisessa (+18 prosenttia). Sen sijaan julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialan ( 300 työllistä), maa, riista ja kalatalouden ( 300 työllistä) sekä sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksen ( 300 työllistä) työllisten määrän ennustetaan vähenevän samaan aikaan. Suhteellisesti työllisten määrä laskee eniten kulkuneuvojen valmistuksen toimialalla, jossa laskua on 18 prosenttia ennusteaikavälin aikana. Merkittävä yksityiskohta on, että perusmetallien ja metallituotteiden valmistuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen (kone ja metalliklusteri) työllisten määrän ennustetaan kasvavan yhteensä yhtä paljon kuin terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut toimialan työllisten määrän ennusteaikavälin aikana. Pirkanmaan työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan 50 900 henkilöä vuosien 2011 2020 välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( 9 200 työllistä), kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( 4 500 työllistä) ja tukku ja vähittäiskauppa ( 4 500 työllistä). Pirkanmaalla avautuu vuosien 2011 2020 välillä noin 66 400 työpaikkaa (kuvio 5). Avautuneista työpaikoista 76 prosenttia syntyy työllisten poistuman kautta ja 24 prosenttia työllisyyden kasvuennusteiden kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+14 200 avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa (+7 800 avautuvaa työpaikkaa) ja kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut (+6 300 avautuvaa työpaikkaa). Tukku ja vähittäiskaupan avautuvista työpaikoista jopa 43 prosentin ennustetaan syntyvän työllisten määrän kasvun myötä. Myös rakentamisen työpaikoista työllisten määrän osuus avautuvista työpaikoista on huomattavaa (42 prosenttia). Kokonaisarviona voidaan todeta, että Pirkanmaan elinkeinorakenteen ennustetaan muuttuvan painottamaan elintarviketeollisuuden, kaupan ja hotelli ja ravintola alan muodostaman elintarvikkeiden jalostuksen ja myynnin arvoketjun kasvua ja toisaalta perinteisten teollisuuden alojen työllisten määrän laskua.

N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. F Rakentaminen M Koulutus D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus I 60 63 Kuljetus ja varastointi O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus H Majoitus ja ravitsemistoiminta D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus A 01, B Maa, riista ja kalatalous J Rahoitus ja vakuutustoiminta I 64 Tietoliikenne D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus X Toimialoittain erittelemätön D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys A 02 Metsätalous D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus C Mineraalien kaivu 2 000 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 5. Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat toimialoittain Pirkanmaalla vuosien 2011 2020 välillä. Pirkanmaan kohtaantoennusteen tulosten mukaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden työvoimavaje on 2010 luvulla ylivoimaisesti suurin alueen kohtaantohaaste (liite 9). Alalle tarvitaan yli 7 000 henkilöä enemmän kuin alueen oma koulutusjärjestelmä toimialalle tuottaa. Myös rakentamisen sekä tukku ja vähittäiskaupan toimialoille tarvitaan osaajia enemmän kuin alueen koulutusjärjestelmä tuottaa. Toisaalta Pirkanmaalla on kohtaantoennusteen mukaan huomattavaa ylitarjontaa sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksen, kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palveluiden sekä julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialoilla. Alueen kriittisenä haasteena on saada lisätyövoimaa sosiaali ja terveysalan työtehtäviin, mutta samaan aikaan kehittää työ, koulutus, elinkeinopoliittisia ratkaisuja alueen ICT alan työpaikkojen korvaamiseksi esimerkiksi tukemalla yrittäjyyttä. Pirkanmaan uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteiden valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin 10 000 henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Pirkanmaan uuden työvoimantarve on kriittisintä ammattikorkeakoulutettujen suorittaneista. Koulutusasteen osaajien tarve on jopa 8 200 henkilöä enemmän kuin alueen koulutuksenjärjestäjien tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen

tuotos. Pirkanmaalle ennustetaan syntyvän alitarjontaa varsinkin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon sekä sosiaali, terveys ja liikunta alan ja yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Myöskään ammatillisen koulutuksen osaajien määrä ei riitä kattamaan ennustettuja työpaikkoja, vaan osaajia tulisi olla noin 5 800 henkilöä ennusteita enemmän. Sen sijaan yliopistokoulutuksen suorittaneista näyttäisi syntyvän Pirkanmaalle ylitarjontaa useiden tuhansien tutkinnon suorittaneiden osalta. Pirkanmaalle suuntautuva nettomuutto valmistuneiden osalta on hyvin kaksijakoinen. Toisaalta alue saa huomattavaa ammatillisen koulutuksen (yli 140 henkilöä) ja ammattikorkeakoulutuksen (yli 240 henkilöä) suorittaneiden nettovoittoa muista maakunnista (liite 10). Pirkanmaa saa Kanta Hämeestä varsinkin tekniikan ja liikenteen alan osaajia, joita tarvitaan myös jatkossa kohtaantoennusteen mukaisen alitarjontatilanteen paikkaamiseksi. Myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden tulovirta on positiivista Kanta Hämeestä varsinkin sosiaali, terveys ja liikunta alan osaajien kohdalta. Sen sijaan alueella on huomattavaa vastavalmistuneiden nettotappiota yliopistokoulutuksen suorittaneiden osalta (jopa 380 henkilöä). Pirkanmaa menettää yliopistokoulutuksen suorittaneita erityisesti Uudellemaalle, jonne muuttaa erityisesti yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonalan tutkinnon suorittaneita.

7 Päijät Häme Työllisten määrän ennustetaan kasvavan Päijät Hämeessä vuosien 2011 2020 välillä 900 henkilöä, mikä tarkoittaa noin prosentin kokonaiskasvua. Absoluuttisesti eniten kasvavia toimialoja ovat terveydenhuoltoja sosiaalipalvelut (+1 200 työllistä), tukku ja vähittäiskauppa (+700 työllistä) ja rakentaminen (+500 työllistä). Suhteellisesti työllisten määrä kasvaa eniten mineraalien kaivussa (+38 prosenttia). Sen sijaan maa, riista ja kalatalouden ( 500 työllistä), muu valmistus ja kierrätys toimialan ( 400 työllistä) sekä koksin, öljy, kemian, kumi ja muovituotteiden valmistuksen ( 300 työllistä) työllisten määrän ennustetaan vähenevän samaan aikaan. Suhteellisesti työllisten määrä laskee eniten kulkuneuvojen valmistus toimialalla, jossa laskua on 24 prosenttia ennusteaikavälin aikana. Huomattavaa on, että Päijät Hämeessä perusmetallien ja metallituotteiden valmistuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen (kone ja metalliklusteri) työllisten määrän ennustetaan kehittyvän päinvastaisiin suuntiin, johon voi olla yhtenä syynä alueen tavoitteellinen jalostusasteen kasvattaminen. Tämä kehitys poikkeaa useista muista maakunnista. Päijät Hämeen työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan 23 200 henkilöä vuosien 2011 2020 välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( 4 200 työllistä), tukku ja vähittäiskauppa ( 2 200 työllistä) ja kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( 1 800 työllistä). Päijät Hämeessä avautuu vuosien 2011 2020 välillä noin 24 000 työpaikkaa (kuvio 6). Avautuneista työpaikoista peräti 96 prosenttia syntyy työllisten poistuman kautta ja 4 prosenttia työllisyyden kasvuennusteiden kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+ 5 300 avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa (+2 900 avautuvaa työpaikkaa) ja rakentaminen (+2 200 avautuvaa työpaikkaa). Tukku ja vähittäiskaupan sekä rakentamisen avautuvista työpaikoista 24 prosentin ennustetaan syntyvän työllisten määrän kasvun myötä. Kokonaisarviona voidaan todeta, että Päijät Hämeen elinkeinorakenne tulee muuttuman ennusteen mukaan maa ja metsätalouden alalta sekä perusteollisuudesta logistiikan, koneiden ja laitteiden sekä rakentamisen arvoketjun kasvattamiseen. Lisäksi on huomattavaa, että koulutuksen toimialan poistumasta korvataan vain 75 prosenttia, mikä on haaste maakunnan sisäisen koulutustarjonnan kehittämiselle.

N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa F Rakentaminen K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus M Koulutus I 60 63 Kuljetus ja varastointi O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus H Majoitus ja ravitsemistoiminta K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus I 64 Tietoliikenne D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus J Rahoitus ja vakuutustoiminta D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys A 01, B Maa, riista ja kalatalous D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus X Toimialoittain erittelemätön D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. A 02 Metsätalous C Mineraalien kaivu D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus 1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 6. Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat toimialoittain Päijät Hämeessä vuosien 2011 2020 välillä. Päijät Hämeen kohtaantoennusteen tulosten mukaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden työvoimavaje on 2010 luvulla ylivoimaisesti merkittävin alueen kohtaantohaaste (liite 11). Alalle tarvitaan miltei 3 000 henkilöä enemmän kuin alueen oma koulutusjärjestelmä toimialalle tuottaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Myös rakentamisen sekä tukku ja vähittäiskaupan toimialoille tarvitaan osaajia enemmän kuin alueen koulutusjärjestelmä tuottaa. Toisaalta Päijät Hämeessä on kohtaantoennusteen mukaan lievää ylitarjontaa koksin, öljy, kemian, kumi ja muovituotteiden valmistuksen, majoitus ja ravitsemistoiminnan sekä sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksen toimialoilla. Alueen kriittisenä haasteena on saada lisätyövoimaa sosiaali ja terveysalan työtehtäviin, mutta samaan aikaan kehittää työ, koulutus, elinkeinopoliittisia ratkaisuja alueen perusteollisuuteen nojaavan elinkeinorakenteen työpaikkojen korvaamiseksi erityisesti kone ja laiteklusterin työpaikoilla. Päijät Hämeen uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteiden valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin 6 700 henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Päijät Hämeen uuden työvoiman tarve on kriittisintä ammattikorkeakoulutettujen suorittaneista. Koulutusasteen osaajien tarve on jopa 2 500

henkilöä enemmän kuin alueen koulutuksenjärjestäjien tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Myös yliopistokoulutuksen suorittaneista syntyy Päijät Hämeeseen alitarjontaa ( 2 300 henkilöä), johon vaikuttaa luonnollisesti yliopiston puuttuminen alueelta. Myöskään ammatillisen koulutuksen osaajien määrä ei riitä kattamaan ennustettuja työpaikkoja, vaan osaajia tulisi olla noin 600 henkilöä enemmän. Ammatillisen koulutuksen osaajien riittävyys on kriittistä Päijät Hämeessä erityisesti tekniikan ja liikenteen alan ja sosiaali, terveys ja liikunta alan osaajien kohdalla, koska alueen koulutusjärjestelmän tuotos ei riitä kattamaan työmarkkinoiden tarvetta. Päijät Hämeen tulevaisuuden kannalta on kriittistä, että alueelle kohdistuvan nettomuuttoliikkeen vaikutuksia seurataan. Varsinkin muutokset eri koulutusasteiden koulutusjärjestäjärakenteessa voisivat vaikuttaa merkittävästi Päijät Hämeen osaavaan työvoiman saatavuuteen. Päijät Hämeeseen suuntautuva tutkinnon suorittaneiden nettomuutto on ollut viime vuosina vain hieman negatiivista ammatillisen koulutuksen näkökulmasta (liite 12). Nykytasollaan vaikutukset alueen työmarkkinoihin ovat suurimmat Pirkanmaan, Kymenlaakson ja Kanta Hämeen nettomuuttoliikkeen muutosten kautta. Sen sijaan ammattikorkeakoulutuksen osalta nettotappiota tulee miltei 180 tutkinnon suorittanutta vuosittain. Kaikkein heikointa kehitys on ollut Uudenmaan ja Päijät Hämeen välisessä nettomuuttoliikkeessä (yli 150 henkilöä tappiota vuodessa). Toisaalta Päijät Häme on saanut nettomuuttovoittoa Etelä Savosta varsinkin tekniikan ja liikenteen AMK tutkinnon suorittaneista. Päijät Häme sen sijaan saa huomattavaa nettovoittoa yliopistokoulutuksen suorittaneista (yli 240 henkilöä) muista maakunnista. Varsinkin Uudenmaan, Keski Suomen ja Pirkanmaan yliopistojen osaajia muuttaa alueelle runsaasti, joten Päijät Hämeen akateemisten osaajien riittävyyden turvaamiseksi on tärkeää ylläpitää ja edistää näistä yliopistoista tulevaa tulovirtaa alueelle.

8 Kymenlaakso Työllisten määrän ennustetaan vähenevän Kymenlaaksossa vuosien 2011 2020 välillä 900 henkilöä, mikä tarkoittaa noin prosentin kokonaislaskua. Absoluuttisesti eniten väheneviä toimialoja ovat julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus ( 700 työllistä), massan ja paperin valmistus sekä kustannus ja painaminen ( 500 työllistä) ja maa, riista ja kalatalous ( 500 työllistä). Sen sijaan kasvavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+600 työllistä), koneiden ja laitteiden valmistus (+300 työllistä) ja tukku ja vähittäiskauppa (+200 työllistä). Suhteellisesti työllisten määrä kasvaa eniten terveydenhuolto ja sosiaalialan sekä tietoliikenteen toimialalla (+5 prosenttia). Sen sijaan työllisten määrä laskee suhteellisesti eniten kulkuneuvojen valmistuksen toimialalla, jossa laskua on 25 prosenttia ennusteaikavälin aikana. Kymenlaaksossa on laadittu erittäin maltilliset kasvutavoitteet. Erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kasvuennusteet ovat hyvin alhaisia verrattuna muihin maakuntiin. Toisaalta alueen erityispiirteenä voidaan pitää koneiden ja laitteiden valmistuksen ennustettua työllisten määrän kasvua, joka on määrällisesti yhtä suurta kuin esimerkiksi Päijät Hämeessä vaikka tällä hetkellä Kymenlaaksossa on 500 työllistä vähemmän kuin Päijät Hämeessä ko. toimialalla. Kymenlaakson työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan 20 800 henkilöä vuosien 2011 2020 välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( 3 600 työllistä), tukkuja vähittäiskauppa ( 1 700 työllistä) sekä kuljetus ja varastointi ( 1 600 työllistä). Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden osuus kokonaispoistumasta on merkittävin (17 prosenttia). Kymenlaaksossa avautuu vuosien 2011 2020 välillä noin 19 900 työpaikkaa (kuvio 7). Avautuneista työpaikoista peräti 100 prosenttia syntyy työllisten poistuman kautta, jos tarkastellaan kaikkien toimialojen kokonaispoistuman ja työllisyyden muutoksen suhdetta. Sen sijaan toimialakohtainen tarkastelu osoittaa, että esimerkiksi puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa avautuvista työpaikoista kolmannes syntyy työllisten määrän kasvun kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+4 200 avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa (+1 900 avautuvaa työpaikkaa) ja rakentaminen (+1 800 avautuvaa työpaikkaa). Mielenkiintoisena yksityiskohtana voidaan pitää sitä, että koneiden laitteiden valmistukseen aukeaa enemmän työpaikkoja kuin julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialalle, vaikka ensin mainitun toimialan poistuma on vain puolet jälkimmäisestä toimialasta. Kokonaisarviona voidaan todeta, että Kymenlaakson elinkeinorakenne tulee kokemaan ennusteiden mukaan rajun rakennemuutoksen erityisesti paperiteollisuuden ja julkisen hallinnon työpaikkojen menetyksinä. Toisaalta kaupan, matkailun ja koneenrakennuksen aloille ennustetaan merkittävää kasvua. Lisäksi on huomattavaa, että maa, riista ja kalatalouden toimialalla korvataan ennusteen mukaan vain 43 prosenttia nykyisistä työpaikoista.

N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa F Rakentaminen K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. I 60 63 Kuljetus ja varastointi D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut M Koulutus D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus H Majoitus ja ravitsemistoiminta K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus I 64 Tietoliikenne A 01, B Maa, riista ja kalatalous J Rahoitus ja vakuutustoiminta D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus X Toimialoittain erittelemätön D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus E Sähkö, kaasu ja vesihuolto A 02 Metsätalous D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus C Mineraalien kaivu D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys 1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 7. Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat toimialoittain Kymenlaaksossa vuosien 2011 2020 välillä. Kymenlaakson kohtaantoennusteen tulosten mukaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden työvoimavaje on 2010 luvulla ylivoimaisesti suurin alueen kohtaantohaaste (liite 12). Alalle tarvitaan yli 2 500 henkilöä enemmän kuin alueen oma koulutusjärjestelmä toimialalle tuottaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Myös rakentamisen ja koulutuksen toimialoille tarvitaan osaajia enemmän kuin alueen koulutusjärjestelmä tuottaa. Toisaalta Kymenlaaksossa on kohtaantoennusteen mukaan lievää ylitarjontaa ei metallisten mineraalituotteiden valmistuksen, elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistuksen sekä sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksen toimialoilla. Alueen kriittisenä haasteena on saada lisätyövoimaa sosiaali ja terveysalan työtehtäviin, mutta samaan aikaan kehittää työ, koulutus, elinkeinopoliittisia ratkaisuja alueen perusteollisuuteen nojaavan elinkeinorakenteen työpaikkojen korvaamiseksi erityisesti kone ja laiteklusterin työpaikoilla. Lisäksi on huomattavaa, että metsä ja paperiteollisuuteen ei näytä syntyvän merkittäviä kohtaanto ongelmia, koska alan työllisten määrän kehitysennuste on niin alhainen. Kymenlaakson uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteiden valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on

noin 6 400 henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Kymenlaakson uuden työvoimantarve on kriittisintä ammatillisen tutkinnon suorittaneista. Koulutusasteen osaajien tarve on jopa 2 200 henkilöä enemmän kuin alueen koulutuksenjärjestäjien tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Ammatillisen koulutuksen osaajien riittävyys on kriittistä Kymenlaaksossa erityisesti sosiaali, terveys ja liikunta alan sekä tekniikan ja liikenteen alan osaajien kohdalla. Myöskään ammattikorkeakoulutuksen osaajien määrä ei riitä kattamaan ennustettuja työpaikkoja, vaan osaajia tulisi olla noin 1 600 henkilöä enemmän. Kymenlaaksoon ennustetaan syntyvän alitarjontaa varsinkin sosiaali, terveys ja liikunta alan sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Lisäksi yliopistokoulutuksen suorittaneista syntyy Kymenlaaksoon alitarjontaa ( 2 300 henkilöä), johon vaikuttaa luonnollisesti yliopiston puuttuminen alueella. Kymenlaaksolle olisi osaamistarjonnan riittävyyden varmistamiseksi tärkeää saada varsinkin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden tulovirta positiiviseksi (liite 14). Kymenlaakso jää nykyisin nettotappiolle ammattikorkeakoulutuksen (noin 70 henkilöä) suorittaneiden osalta muihin maakuntiin nähden. Varsinkin tekniikan ja liikenteen ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden muuttoliike Kymenlaaksosta Uudellemaalle olisi maakunnalle tärkeää saada kääntymään. Sen sijaan ammatillisen koulutuksen suorittaneiden nettomuuttovoitto on huomattavaa (yli 150 henkilöä). Nykyisin muuttajat tulevat varsinkin Uudeltamaalta. Sen sijaan alueella on huomattavaa vastavalmistuneiden nettovoittoa yliopistokoulutuksen suorittaneiden osalta (yli 220 henkilöä), koska alueella ei ole yliopistoa. Yliopistokoulutuksen suorittaneiden tulovirta on ollut voimakkainta Uudeltamaalta ja Etelä Karjalasta.

9 Etelä Karjala Työllisten määrän ennustetaan kasvavan Etelä Karjalassa vuosien 2011 2020 välillä 1 000 henkilöllä, mikä tarkoittaa noin 2 prosentin kokonaiskasvua. Eniten kasvavia toimialoja ovat tukku ja vähittäiskauppa (+700 työllistä), terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+600 työllistä) ja majoitus ja ravitsemistoiminta (+200 työllistä). Sen sijaan määrällisesti supistuvia toimialoja ovat maa, riista ja kalatalous ( 400 työllistä), julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus ( 300 työllistä) ja perusmetallien ja metallituotteiden valmistus ( 100 työllistä). Suhteellisesti työllisten määrä kasvaa eniten mineraalien kaivussa (+29 prosenttia). Sen sijaan työllisten määrä laskee suhteellisesti eniten kulkuneuvojen valmistuksen toimialalla, jossa laskua on 24 prosenttia ennusteaikavälin aikana. Etelä Karjalan työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan 15 200 henkilöä vuosien 2011 2020 välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( 2 600 työllistä), tukkuja vähittäiskauppa ( 1 200 työllistä) sekä kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( 1 200 työllistä). Etelä Karjalassa avautuu vuosien 2011 2020 välillä noin 16 200 työpaikkaa (kuvio 8). Avautuneista työpaikoista peräti 94 prosenttia syntyy työllisten poistuman kautta ja 6 prosenttia työllisten ennustetun määrän kasvun perusteella. Toimialakohtainen tarkastelu osoittaa, että esimerkiksi mineraalien kaivuun avautuvista työpaikoista jopa 62 prosenttia syntyy työllisten määrän kasvun kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+3 200 avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa (+1 800 avautuvaa työpaikkaa) ja rakentaminen (+1 300 avautuvaa työpaikkaa). Hyvänä esimerkkinä työllisten määrän kehitysennusteiden vaikutuksesta avautuviin työpaikkoihin voidaan pitää sitä, että muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut toimialalle ennustetaan syntyvän yli kaksinkertaisesti avautuvia työpaikkoja verrattuna maa, riista ja kalatalouden toimialaan vaikka niiden työllisten poistuma arvio ennusteaikavälillä on sama. Kokonaisarviona voidaan todeta, että Etelä Karjalan elinkeinorakenne tulee muuttumaan yhä enemmän palveluvaltaisemmaksi, vaikkakin vanhojen metsäteollisuuteen tukeutuvien elinkeinorakenteiden ei kuitenkaan ennusteta supistuvan täysin.

N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa F Rakentaminen K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. M Koulutus I 60 63 Kuljetus ja varastointi O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut H Majoitus ja ravitsemistoiminta L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus A 01, B Maa, riista ja kalatalous J Rahoitus ja vakuutustoiminta K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus I 64 Tietoliikenne X Toimialoittain erittelemätön D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus A 02 Metsätalous E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. C Mineraalien kaivu D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus 1 000 500 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 8. Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat toimialoittain Etelä Karjalassa vuosien 2011 2020 välillä. Etelä Karjalan kohtaantoennusteen tulosten mukaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden työvoimavaje on 2010 luvulla ylivoimaisesti merkittävin alueen kohtaantohaaste (liite 15). Alalle tarvitaan yli 1 500 henkilöä enemmän kuin alueen oma koulutusjärjestelmä toimialalle tuottaa. Myös tukku ja vähittäiskaupan ja rakentamisen toimialoille tarvitaan osaajia enemmän kuin alueen koulutusjärjestelmä tuottaa. Toisaalta Etelä Karjalassa on kohtaantoennusteen mukaan huomattavaa ylitarjontaa koulutuksen, kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palveluiden sekä elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistuksen toimialoilla. Alueen kriittisenä haasteena on saada lisätyövoimaa sosiaali ja terveysalan työtehtäviin, mutta samaan aikaan kehittää työ, koulutus, elinkeinopoliittisia ratkaisuja alueen teollisuustyöpaikkojen korvaamiseksi. Etelä Karjalan uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteiden valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin 1 700 henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Etelä Karjalan uuden työvoiman tarve on kriittistä ammatillisen tutkinnon suorittaneista. Koulutusasteen osaajien tarve on 2 700 henkilöä enemmän

kuin alueen koulutuksenjärjestäjien tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Ammatillisen koulutuksen osaajien riittävyys on kriittistä Etelä Karjalassa erityisesti tekniikan ja liikenteen alan ja sosiaali, terveys ja liikunta alan osaajien kohdalla. Myöskään ammattikorkeakoulutuksen osaajien määrä ei riitä kattamaan ennustettuja työpaikkoja, vaan osaajia tulisi olla noin 1 500 henkilöä enemmän. Etelä Karjalaan ennustetaan syntyvän alitarjontaa varsinkin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonalan sekä sosiaali, terveys ja liikunta alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Sen sijaan yliopistokoulutuksen suorittaneista syntyy Etelä Karjalaan ylitarjontaa (+3 100 henkilöä). Etelä Karjala jää hieman nettotappiolle ammattikorkeakoulutuksen (noin 40 henkilöä vuodessa) suorittaneiden osalta muihin maakuntiin nähden, joten tämä on keskeinen haaste aluekehittäjille osaamistarjonnan riittävyyden turvaamiseksi (liite 16). Erityisesti Uudellemaalle suuntautuvan menovirran vähentäminen olisi tärkeää alueen omien työpaikkojen täyttämiseksi. Sen sijaan ammatillisen koulutuksen suorittaneiden nettomuuttovoitto on miltei 80 henkilöä vuodessa. Varsinkin Uudeltamaalta suuntautuvan tulovirran jatkuvuus on maakunnalle tärkeää. Alueella on merkittävä vastavalmistuneiden yliopistokoulutuksen suorittaneiden nettotappio (jopa 275 henkilöä). Etelä Karjalasta muuttaa runsaasti yliopistokoulutuksesta valmistuneita varsinkin Uudellemaalle ja Kymenlaaksoon, joiden menovirtaan lienee haastavaa vaikuttaa myöskään tulevaisuudessa yliopistokoulutuksen kansallisen luonteen vuoksi.

10 Etelä Savo Työllisten määrän ennustetaan supistuvan Etelä Savossa vuosien 2011 2020 välillä 1 600 henkilöllä, mikä tarkoittaa noin 3 prosentin kokonaislaskua työllisten määrässä. Määrällisesti eniten supistuvia toimialoja ovat julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus ( 700 työllistä), maa, riista ja kalatalous ( 600 työllistä) ja koulutus ( 300 työllistä). Eniten kasvavia toimialoja ovat sen sijaan puutavaran ja puutuotteiden valmistus (+400 työllistä), terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+200 työllistä) ja kuljetus ja varastointi (+200 työllistä). Suhteellisesti työllisten määrä kasvaa eniten puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa (+17 prosenttia). Sen sijaan työllisten määrä laskee suhteellisesti eniten mineraalien kaivu toimialalla, jossa laskua on 43 prosenttia ennusteaikavälin aikana. Etelä Savossa on havaittavissa vahvaa kasvuhakuisuutta paperi ja metsäteollisuuden raaka aineiden jalostamisen arvoketjun toimialoille eli puun jalostusarvoa ollaan tavoitteellisesti kasvattamassa voimakkaasti osana maakunnan elinkeinorakenteen kehittämistä Etelä Karjalan maakunnan tavoin. Etelä Savon työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan 18 300 henkilöä vuosien 2011 2020 välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( 3 800 työllistä), tukku ja vähittäiskauppa ( 1400 työllistä) sekä koulutus ( 1 200 työllistä). Etelä Savossa avautuu vuosien 2011 2020 välillä noin 16 700 työpaikkaa (kuvio 9). Avautuneista työpaikoista peräti 100 prosenttia syntyy työllisten poistuman kautta, jos tarkastellaan kaikkien toimialojen kokonaispoistuman ja työllisyyden muutoksen suhdetta. Sen sijaan toimialakohtainen tarkastelu osoittaa, että esimerkiksi puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa avautuvista työpaikoista jopa 41 prosenttia syntyy työllisten määrän kasvun kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+4 000 avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa (+1 300 avautuvaa työpaikkaa) ja kiinteistö, vuokraus, tutkimus, liike elämänpalvelut (+1 300 avautuvaa työpaikkaa). Mielenkiintoisena yksityiskohtana voidaan pitää sitä, että puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen toimialalle ennustetaan syntyvän miltei kolme kertaa enemmän avautuvia työpaikkoja kuin metsäteollisuuteen, vaikka ko. toimialojen poistumat ovat samansuuruiset. Kokonaisarviona voidaan todeta, että Etelä Savon elinkeinorakenne tulee kokemaan ennusteiden mukaan rajun rakennemuutoksen erityisesti maa ja metsätalouden, metalliteollisuuden ja julkisen hallinnon työpaikkojen menetyksinä, mutta toisaalta puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen, logistiikan ja koneiden ja laitteiden toimialoilla tavoitellaan merkittävää kasvua.

N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. F Rakentaminen M Koulutus I 60 63 Kuljetus ja varastointi D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut A 01, B Maa, riista ja kalatalous D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus H Majoitus ja ravitsemistoiminta L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus A 02 Metsätalous I 64 Tietoliikenne J Rahoitus ja vakuutustoiminta X Toimialoittain erittelemätön D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys C Mineraalien kaivu 1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 9. Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat toimialoittain Etelä Savossa vuosien 2011 2020 välillä. Etelä Savon kohtaantoennusteen tulosten mukaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden työvoimavaje on 2010 luvulla ylivoimaisesti suurin alueen kohtaantohaaste (liite 17). Alalle tarvitaan noin 1 500 henkilöä enemmän kuin alueen oma koulutusjärjestelmä toimialalle tuottaa. Myös maa, riista ja kalatalouden sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoille tarvitaan osaajia enemmän kuin alueen koulutusjärjestelmä tuottaa. Toisaalta Etelä Savolla on kohtaantoennusteen mukaan huomattavaa ylitarjontaa perusmetallien ja metallituotteiden valmistuksen, koulutuksen ja sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksen toimialoilla. Alueen kriittisenä haasteena on saada lisätyövoimaa sosiaali ja terveysalan työtehtäviin, mutta samaan aikaan kehittää työ, koulutus, elinkeinopoliittisia ratkaisuja varsinkin metalli ja sähkötuoteteollisuustyöpaikkojen korvaamiseksi. Etelä Savon uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteiden valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin 2 500 henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Etelä Savon uuden työvoiman tarve on kriittisintä ammatillisen tutkinnon suorittaneista. Koulutusasteen osaajien tarve on 1 300 henkilöä enemmän kuin alueen koulutuksenjärjestäjien tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Ammatillisen koulutuksen osaajien riittävyys on kriittistä Etelä Savossa erityisesti tekniikan ja liikenteen

alan ja sosiaali, terveys ja liikunta alan osaajien kohdalla. Myöskään ammattikorkeakoulutuksen osaajien määrä ei riitä kattamaan ennustettuja työpaikkoja, vaan osaajia tulisi olla noin 1 100 henkilöä enemmän. Etelä Savoon ennustetaan syntyvän alitarjontaa varsinkin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonalan sekä sosiaali, terveys ja liikunta alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Sen sijaan yliopistokoulutuksen suorittaneista syntyy Etelä Savoon vähäistä ylitarjontaa (+ 400 henkilöä). Etelä Savo kärsii vuosittain varsinkin ammattikorkeakoulutuksen suorittaneista nettotappiota jopa 350 henkilöä (liite 18). Varsinkin Etelä Savosta Keski Suomeen suuntautuvan sosiaali, terveys ja liikunta alan osaajien poismuuttovirta olisi tärkeää saada vähenemään lähivuosina. Etelä Savoon suuntautuva ammatillisen koulutuksen suorittaneiden nettomuutto on sen sijaan vain niukasti positiivinen. Etelä Savo on saanut kuitenkin erityisesti Keski Suomesta tekniikan ja liikenteen osaajia jopa yli 60 henkilöä vuodessa. Yliopistokoulutuksen suorittaneiden nettomuutto on Etelä Savossa tasapainossa. Etelä Savosta muuttaa vuosittain esimerkiksi Uudellemaalle jopa yli 80 yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonalan tutkinnon suorittanutta henkilöä. Toisaalta Etelä Savo saa varsinkin Jyväskylän ja Itä Suomen yliopistoista huomattavaa muuttovirtaa, jonka jatkuvuus on erinomaisen tärkeää alueelle 2010 luvulla.

11 Pohjois Savo Työllisten määrän ennustetaan kasvavan Pohjois Savossa vuosien 2011 2020 välillä 1 800 henkilöllä, mikä tarkoittaa noin 2 prosentin kokonaiskasvua. Eniten kasvavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+2 100 työllistä), kiinteistö, vuokraus, tutkimus, liike elämänpalvelut (+800 työllistä) ja tukku ja vähittäiskauppa (+800 työllistä). Sen sijaan määrällisesti supistuvia toimialoja ovat maa, riista ja kalatalous (jopa 1 300 työllistä), julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus ( 500 työllistä) ja koulutus ( 500 työllistä). Suhteellisesti työllisten määrä kasvaa eniten koneiden ja laitteiden valmistuksessa (+29 prosenttia). Sen sijaan työllisten määrä laskee suhteellisesti eniten kulkuneuvojen valmistus toimialalla, jossa laskua on 24 prosenttia ennusteaikavälin aikana. Pohjois Savon toimialaennusteessa korostuu maa ja metsätalouden heikot työllisyysnäkymät, samoin paperiteollisuuden työllisten määrän kasvuun ei uskota. Toisaalta on havaittavissa vahvaa tavoitteellisuutta kone ja laiteteollisuuden ja siihen liittyvän t&ktoiminnan kehittämiseen. Myös sosiaali ja terveydenhuollon palveluiden lisääntyvä kasvu näkyy ennusteessa. Erityisenä kehitysnäkymänä voidaan pitää myös koulutuksen ja julkisen hallinnon työllisten määrän merkittävää supistumista alueella. Pohjois Savon työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan 27 500 henkilöä vuosien 2011 2020 välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( 3 800 työllistä), tukku ja vähittäiskauppa ( 2 300 työllistä) sekä koulutus ( 2 200 työllistä). Pohjois Savossa avautuu vuosien 2011 2020 välillä noin 29 200 työpaikkaa (kuvio 10). Avautuneista työpaikoista 6 prosenttia syntyy työllisten poistuman kautta ja loput 94 prosenttia poistuman kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+8 100 avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa (+3 000 avautuvaa työpaikkaa) ja koulutus (+1 300 avautuvaa työpaikkaa). Uusia kasvutyöpaikkoja (työllisten määrän kasvu kautta syntyviä) on tulossa Pohjois Savossa erityisesti koneiden ja laitteiden valmistukseen; 39 prosenttia kaikista avautuvista työpaikoista. Toisena hyvänä esimerkkinä toimialaennusteen vaikutuksesta avautuvien työpaikkojen kokonaismäärään Pohjois Savossa voidaan pitää sitä, että esimerkiksi majoitus ja ravitsemistoimintatoimialalle ennustetaan syntyvän enemmän työpaikkoja kuin maa, riista ja kalatalousalalle, vaikka alkutuotannon toimialoille ennustetaan yli kolmenkertaista poistumaa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. F Rakentaminen M Koulutus I 60 63 Kuljetus ja varastointi O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus H Majoitus ja ravitsemistoiminta A 01, B Maa, riista ja kalatalous K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus J Rahoitus ja vakuutustoiminta I 64 Tietoliikenne D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus A 02 Metsätalous X Toimialoittain erittelemätön D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. E Sähkö, kaasu ja vesihuolto C Mineraalien kaivu D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus 2 000 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 10. Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat toimialoittain Pohjois Savossa vuosien 2011 2020 välillä. Pohjois Savon toimialojen kysynnän ja tarjonnan kohtaantoennusteen mukaan alueen osaamistarjonnan riittävyyden näkökulmasta kriittisimmät toimialat ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, kuljetus ja varastointi sekä rakentaminen (liite 19). Varsinkin sosiaali ja terveydenhuollon osaajien vaje on hyvin merkittävä (miltei 3 000 henkilöä). Toisaalta koulutuksen sekä tukku ja vähittäiskaupan keskeisiin tehtäviin on alueelle muodostumassa lievää ylitarjontaa. Erityisen suurta ylitarjontaa on näköpiirissä kulkuneuvojen valmistuksen tuleville osaajille Pohjois Savossa, koska toimialojen työpaikkojen määrän ennustetaan vähenevän noin 100 työpaikalla. Pohjois Savon uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteiden valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin 1 600 henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Pohjois Savon uuden työvoiman tarve on erityisesti kriittistä ammattikorkeakoulutettujen osalta, joiden kokonaistarve on yli 2 000 henkilöä enemmän kuin tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden tarve korostuu ammatillisen koulutuksen tapaan sosiaali ja terveydenhuollon osaajiin. Myös ammatillisen koulutuksen osaajia tarvitaan lisää muilta alueilta tai maahanmuuton kautta vähintään 1 200

henkilöä olettaen että avautuvien työpaikkojen ennuste toteutuisi. Sen sijaan yliopistokoulutuksen suorittaneiden määrä ylittää alueen akateemisten tulevien työpaikkojen tarpeen, mutta osa valmistuneista muuttaa alueelta valmistuttuaan. Pohjois Savon osaamistarjonnan riittävyyden haasteena on tuottaa itse ja saada muilta alueilta tai maahanmuuton kautta erityisesti terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden, kuljetuksen ja varastoinnin sekä rakentamisen alan osaajia. Mahdollisuutena on saada muuttovoittoa varsinkin ammatillisen koulutuksen suorittaneista muilta alueilta, joiden nettomuutto Pohjois Savoon on ollut selvästi positiivinen (120 henkilöä). Pohjois Savolle mahdollisuudet saada ammatillisen koulutuksen suorittanutta lisätyövoimaa ovat olleet viime vuosina erityisen hyvät Lapista ja Pohjois Karjalasta, jotka lienevät myös tulevaisuudessa tärkeitä alueen työmarkkinoiden rekrytointialueita (liite 20). Pohjois Savolla on sen sijaan huomattavaa nettotappiota vastavalmistuneiden ammattikorkeakoulutuksen suorittaneista (yli 180 valmistunutta per vuosi), jonka kääntäminen tasapainoon tai nettovoitoksi erityisesti tekniikan ja liikenteen koulutusalan osaajien kohdalla on hyvin keskeistä. Nettotappiota on syntynyt erityisesti Uudenmaalle, Pirkanmaalle ja Keski Suomeen, joten tähän muuttoliikkeeseen vaikuttaminen esimerkiksi erilaisin elinkeino, asumis ja työllistämispoliittisin toimenpitein tullee yhä tärkeämmäksi. Yliopistokoulutuksessa valmistuneiden nettotappio on myös huomattavaa (yli 100 henkilöä per vuosi), mutta koulutuksen kansallisen ja kansainvälisen luonteen vuoksi nettomuuttoliikkeen negatiivisuutta ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista pyrkiä kääntämään alueen voitoksi. Tätä kehitystä lieventänee kuitenkin koulutustoimialan työllisten määrän kasvuennusteet, joka voi mahdollistaa akateemisten työpaikkojen kasvua ja sitä kautta akateemisen loppututkinnon suorittaneiden alueelle asettumisen osuuden kasvua 2010 luvulla. Yliopistokoulutettujen nettomuuttotappio on erityisen suurta Uudellemaalle, mutta toisaalta Pohjois Karjalasta ja Keski Suomesta nettomuuttoliike on ollut selvästi positiivinen. Tavoitteellista lieneekin jatkossa Pohjois Savon edunvalvontatahoille pyrkiä asemoitumaan ennen kaikkea Itä Suomen ja Jyväskylän yliopistoista valmistuville houkuttelevana työmarkkina alueena.

12 Pohjois Karjala Työllisten määrän ennustetaan vähenevän Pohjois Karjalassa vuosien 2011 2020 välillä noin 1 100 henkilöä, mikä tarkoittaa noin 2 prosentin työllisten määrän laskua. Absoluuttisesti eniten supistuvia toimialoja ovat maa, riista ja kalatalous ( 800 työllistä), koulutus ( 400 työllistä) ja sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus ( 300 työllistä). Sen sijaan kasvavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+900 työllistä), tukku ja vähittäiskauppa (+300 työllistä) sekä kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut (+300 työllistä). Suhteellisesti eniten toimialoista kasvaa kuitenkin puutavaran ja puutuotteiden valmistus (13 prosenttia). Sen sijaan työllisten määrän ennustetaan vähenevän suhteellisesti eniten sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus. Pohjois Karjalan työllisten määrän kehitysennusteessa korostuu perusteollisuuden työllisten määrän huomattava lasku ja samaan aikaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden huomattavasti muita kasvutoimialoja suurempi määrällinen kasvu. Pohjois Karjalan työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan 18 300 henkilöä vuosien 2011 2020 välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( 3 700 työllistä), koulutus ( 1 500 työllistä) ja tukku ja vähittäiskauppa ( 1 500 työllistä). Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden osuus kokonaispoistumasta on merkittävin (20 prosenttia). Pohjois Karjalassa avautuu vuosien 2011 2020 välillä noin 17 300 työpaikkaa (kuvio 11). Koska työllisten määrän muutosennuste on negatiivinen, avautuneista työpaikoista kaikki ovat kokonaistasolla poistumasta syntyviä työpaikkoja. Luonnollisesti Pohjois Karjalassa on toimialoja, joissa työllisten määrän kasvu on poistuman ohella merkittävää. Tästä on hyvänä esimerkkinä puutavaran ja puutuotteiden valmistus, johon syntyy työllisten määrän kasvun kautta 28 prosenttia uusista työpaikoista ja loput 72 prosenttia poistuman kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+ 4 600 avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa (+1 700 avautuvaa työpaikkaa) ja rakentaminen (+1 500 avautuvaa työpaikkaa). Merkittävänä alueellisena rakennemuutoksena voidaan pitää maa, riista ja kalatalouden työllisten määrän huomattavaa supistumista, joka tarkoittaa 2010 luvulla sitä, vain joka kolmas ko. toimialalta eläkkeelle siirtyvä korvataan tulevaisuudessa. Lisäksi ennustetaan, että sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksen toimialalle ei synny lainkaan uusia työpaikkoja. Kokonaisarviona voidaan todeta, että Pohjois Karjalan elinkeinorakenteessa tulee vahvistumaan entisestään terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden sekä tukku ja vähittäiskaupan valta asema merkittävimpinä alueen työllistäjinä. Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden osuus avautuvista työpaikoista on jopa yli neljännes.

N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa F Rakentaminen K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. M Koulutus O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus I 60 63 Kuljetus ja varastointi H Majoitus ja ravitsemistoiminta D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus A 01, B Maa, riista ja kalatalous J Rahoitus ja vakuutustoiminta A 02 Metsätalous K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus I 64 Tietoliikenne D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus X Toimialoittain erittelemätön D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus C Mineraalien kaivu E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus 2 000 1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 11. Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat toimialoittain Pohjois Karjalassa vuosien 2011 2020 välillä. Pohjois Savon toimialojen kysynnän ja tarjonnan kohtaantoennusteen mukaan alueen osaamistarjonnan riittävyyden näkökulmasta kriittisimmät toimialat ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, rakentaminen sekä kuljetus ja varastointi (liite 21). Varsinkin sosiaali ja terveydenhuollon osaajien vaje on hyvin merkittävä (yli 2 000 henkilöä). Toisaalta koulutuksen toimialan keskeisiin tehtäviin on alueelle muodostumassa huomattavaa ylitarjontaa, joka kattaa lähes puolet alueen ylitarjonnasta. Pohjois Karjalassa uuden työvoiman kokonaistarjonta ylittää koulutusasteiden valmistuneiden osalta kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin 3 300 henkilöä suurempi kuin ennustettu työvoimatarve. Pohjois Karjalan uuden työvoiman tarve on erityisesti kriittistä ammattikorkeakoulutettujen osalta, joiden kokonaistarve on 1 700 henkilöä enemmän kuin tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden tarve korostuu ammatillisen koulutuksen tapaan sosiaali ja terveydenhuollon osaajissa, mutta myös yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan osaajissa. Sen sijaan ammatillisen koulutuksen osaajia tarvitaan lisää muilta alueilta tai maahanmuuton kautta huomattavasti vähemmän, noin 400 henkilöä

olettaen että avautuvien työpaikkojen ennuste toteutuisi. Yliopistokoulutuksen suorittaneiden määrä ylittää alueen akateemisten tulevien työpaikkojen tarpeen jopa 5 000 henkilöllä, mutta tämä yliopistotutkinnon suorittaneiden joukko jakaantuu kansallisesti maan eri osiin valmistumisen jälkeen. Pohjois Karjalan osaamistarjonnan riittävyyden haasteena on kouluttaa aikuiskoulutuksen tuotoksena tai saada muilta alueilta tai maahanmuuton kautta erityisesti terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden, rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin alan osaajia. Toisaalta alueelle on syntymässä koulutuksen ja sähköteknisten tuotteiden valmistuksen aloille ylitarjontaa osaajista. Haasteena on kuitenkin se, että alueella on huomattavaa vastavalmistuneiden nettotappiota ammatillisessa koulutuksessa (yli 50 valmistunutta per vuosi) (liite 22). Tämän lisäksi ammattikorkeakoulun suorittaneiden nettomuuttotappio on hieman suurempi kuin ammatillisessa koulutuksessa ( 60 henkilöä). Yliopistokoulutuksessa nettotappio on jopa yli 350 henkilöä. Pohjois Karjalalle on osaamistarjonnan riittävyyden näkökulmasta hyvin tärkeää tehdä yhteistyötä muiden maakuntien kanssa. Osaamistarjonnan riittävyyttä arvioitaessa ammatillisen koulutuksen suorittaneiden nettomuuttovoiton kasvattaminen Etelä Karjalasta voisi olla yksi vaihtoehto ja samaan aikaan muuttoliikkeen tyrehdyttäminen Kainuun suuntaan. Sen sijaan ammattikorkeakoulutuksessa olisi keskeistä tuottaa Uudellemaalle muuttamaan aikoville tietoa alueen positiivista työmarkkinanäkymistä ja esimerkiksi asumismahdollisuuksista. Toisaalta varsinkin humanistisen ja kasvatusalan yliopistokoulutuksen suorittaneiden muuton kasvaminen Uudellemaalle saattaisi olla asianomaisten henkilöiden ja kuntatalouden näkökulmasta perustellumpaa kuin alueelle jääminen ilman koulutusta vastaavaa työtä.

13 Keski Suomi Työllisten määrän ennustetaan muuttuvan Keski Suomessa vuosien 2011 2020 välillä 3 200 henkilöä, mikä tarkoittaa noin 3 prosentin työllisten määrän kasvua. Absoluuttisesti eniten kasvavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+1 500 työllistä), rakentaminen (+800 työllistä) sekä kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut (+700 työllistä). Suhteellisesti eniten toimialoista kasvaa kuitenkin majoitus ja ravitsemistoiminta (13 prosenttia). Sen sijaan maa, riista ja kalatalouden ( 800 työllistä) sekä julkinen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialan ( 700 työllistä) työllisten määrän ennustetaan vähenevän huomattavasti. Suhteellisesti työllisten määrä laskee eniten mineraalien kaivuun toimialalla ( 24 prosenttia). Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden osuus työllisten määrän kasvusta on yli neljännes (26 prosenttia). Huomattavaa on lisäksi, että Keski Suomesta ennustetaan häviävän jopa 2 600 nykyistä työpaikkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Keski Suomen maakunnan työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan 28 700 työpaikkaa vuosien 2011 2020 välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( 5 600 työllistä), koulutus ( 2 400 työllistä) ja kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liikeelämän palvelut (+2200 työllistä). Keski Suomeen avautuu vuosien 2011 2020 välillä noin 31 900 työpaikkaa (kuvio 12). Työpaikoista vain 10 prosenttia syntyy työllisten määrän kasvun seurauksena ja jopa 90 prosenttia työllisten poistuman kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+7 100 avautuvaa työpaikkaa), koulutus (3 000 avautuvaa työpaikkaa) ja kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut (+2 800 avautuvaa työpaikkaa). Majoitus ja ravitsemistoiminnan toimialan avautuvista työpaikoista jopa 36 prosentin ennustetaan syntyvän työllisten määrän kasvun myötä. Sen sijaan esimerkiksi kulkuneuvojen valmistus toimialan työpaikkoja aukeaa lähes yksinomaan työvoimapoistuman kautta tosin eläkkeelle siirtyvien työpaikoista korvataan vain noin 9,5 prosenttia. Kokonaisarviona voidaan todeta, että Keski Suomen maakunnan elinkeinorakenteen muutos tapahtuu hitaasti uuden elinkeinorakenteen ja vanhan elinkeinorakenteen korvattavan poistuman välisen suhteen kautta. Keski Suomen elinkeinorakenne on muuttumassa rakentamista, terveydenhuoltoa ja koneiden ja laitteiden valmistusta korostavaksi. Sen sijaan maa ja metsätalouden sekä julkisen hallinnon osuus elinkeinorakenteesta on supistumassa merkittävästi.

N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut M Koulutus K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. F Rakentaminen G Tukku ja vähittäiskauppa D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus I 60 63 Kuljetus ja varastointi O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus H Majoitus ja ravitsemistoiminta D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus I 64 Tietoliikenne A 01, B Maa, riista ja kalatalous J Rahoitus ja vakuutustoiminta X Toimialoittain erittelemätön A 02 Metsätalous D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus C Mineraalien kaivu D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus 2 000 1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 12. Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat toimialoittain Keski Suomessa vuosien 2011 2020 välillä. Keski Suomen toimialojen kysynnän ja tarjonnan kohtaantoennusteen mukaan alueen osaamistarjonnan riittävyyden näkökulmasta kriittisimmät toimialat ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden sekä rakentamisen toimialat (liite 23). Varsinkin sosiaali ja terveydenhuollon osaajien vaje on hyvin merkittävä (miltei 2 500 henkilöä). Toisaalta koulutuksen sekä kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämänpalvelut toimialojen keskeisiin tehtäviin on alueelle muodostumassa huomattavaa ylitarjontaa. Keski Suomessa uuden työvoiman kokonaistarjonta riittää koulutusasteiden valmistuneiden osalta kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin 5 500 henkilöä suurempi kuin ennustettu työvoimatarve. Keski Suomen uuden työvoiman tarve on erityisesti kriittistä ammattikorkeakoulutettujen osalta, joiden kokonaistarve on 2 600 henkilöä enemmän kuin tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden tarve korostuu ammatillisen koulutuksen tapaan sosiaali ja terveydenhuollon osaajiin, mutta yhtä paljon myös yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan osaajiin. Sen sijaan ammatillisen koulutuksen osaajia tarvitaan lisää muilta alueilta tai maahanmuuton kautta hieman vähemmän, noin 1 200 henkilöä olettaen että avautuvien työpaikkojen ennuste toteutuisi. Sen sijaan yliopistokoulutuksen suorittaneiden

määrä ylittää alueen akateemisten tulevien työpaikkojen tarpeen jopa 5 200 henkilöllä, mutta tämä yliopistotutkinnon suorittaneiden joukko jakaantuu kansallisesti maan eri osiin valmistumisen jälkeen. Keski Suomi ei saa juurikaan nettovoittoa tai tappiota ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen tutkinnon suorittajilta (liite 24). Sen sijaan nettomuuttotappiota kertyy yliopistokoulutuksen suorittaneista jopa 800 henkilöä vuodessa. Keskeisiä yhteistyöalueita määrällistä koulutustarjontaa suunniteltaessa ovat ammatillisessa koulutuksessa Etelä Pohjanmaa ja Pirkanmaa. Keski Suomi saa vuosittain nettomuuttovoittoa Etelä Pohjanmaalta hieman yli 50 tekniikan ja liikenteen koulutusalan tutkinnon suorittanutta, mutta toisaalta kokee nettomuuttotappiota saman verran Pirkanmaalle yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan tutkinnon suorittaneista. Sen sijaan ammattikorkeakoulutuksessa Keski Suomella on haasteena tehdä osaamistarjonnan arviointia yhteistyössä Uudellamaalla ja Etelä Savossa sijaitsevien koulutuksen tarjoajien kanssa. Keski Suomi kokee nettotappiota Uudellemaalle ammattikorkeakoulutuksessa useilla koulutusaloilla (erityisesti tekniikan ja liikenteen koulutusalalla). Sen sijaan alue saa muutamien kymmenien tutkinnon suorittaneiden nettomuuttovoittoa Etelä Savosta sosiaali, terveys ja liikunta alan koulutusalan osaajista. Yliopistokoulutuksessa on vieläkin suurempi tarve tehdä yhteistyötä Uudenmaan kanssa. Nettomuuttotappiota kertyy Uudellemaalle varsinkin humanistisen ja kasvatusalan tutkinnon suorittaneista (130 henkilöä per vuosi).

14 Etelä Pohjanmaa Työllisten määrän ennustetaan kasvavan Etelä Pohjanmaalla vuosien 2011 2020 välillä noin 2 000 henkilöä, mikä tarkoittaa noin 3 prosentin työllisten määrän kasvua. Eniten kasvavia toimialoja ovat terveydenhuoltoja sosiaalipalvelut (+1 600 työllistä), tukku ja vähittäiskauppa (+900 työllistä) sekä koneiden ja laitteiden valmistus (+400 työllistä). Absoluuttisesti eniten supistuvia toimialoja ovat sen sijaan maa, riista ja kalatalous ( 1 700 työllistä), muu valmistus ja kierrätys toimiala ( 300 työllistä) sekä julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus ( 200 työllistä). Suhteellisesti eniten toimialoista kasvaa kuitenkin tietoliikenne (18 prosenttia). Sen sijaan työllisten määrän ennustetaan vähenevän suhteellisesti eniten mineraalien kaivussa ( 30 %). Etelä Pohjanmaan työllisten määrän kehitysennusteessa korostuu tietoliikenne, puu ja koneteollisuuden työllisten määrän huomattava kasvu ja samaan aikaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden muuhun maahan nähden huomattava suhteellinen kasvu (+13 %). Lisäksi on huomattavaa, että elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus toimiala kasvaa Etelä Pohjanmaalla määrällisesti eniten (+330 työllistä) verrattuna muihin maakuntiin. Etelä Pohjanmaan työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan 22 200 henkilöä vuosien 2011 2020 välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( 4 200 työllistä), maa, riista ja kalatalous ( 2 400 työllistä) ja tukku ja vähittäiskauppa ( 2 000 työllistä). Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden osuus kokonaispoistumasta on merkittävin (19 prosenttia). Etelä Pohjanmaalla avautuu vuosien 2011 2020 välillä noin 24 200 työpaikkaa (kuvio 13). Avautuvista työpaikoista syntyy 8 prosenttia työllisten määrän kasvun kautta ja loput 92 prosenttia ovat poistumasta syntyviä työpaikkoja. Uusi työllisten määrän kasvukysyntä kohdentuu varsinkin puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen, johon syntyy työllisten määrän kasvun kautta jopa 41 prosenttia uusista työpaikoista ja loput 59 prosenttia poistuman kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+5 800 avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa (+2 800 avautuvaa työpaikkaa) ja koulutus (+1 800 avautuvaa työpaikkaa). Merkittävänä alueellisena rakennemuutoksena voidaan pitää sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus toimialan huomattavaa supistumista; keskimäärin vain joka kuudes ko. toimialalta eläkkeelle siirtyvä korvataan tulevaisuudessa. Kokonaisarviona voidaan todeta, että Etelä Pohjanmaan elinkeinorakenteessa tulee vahvistumaan entisestään terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden merkitys; toimialan osuuden avautuvista työpaikoista ennustetaan olevan hieman vajaa neljännes. Toisena merkittävänä elinkeinorakenteen muutoksena voidaan pitää alkutuotannon avautuvien työpaikkojen matalaa tasoa suhteessa elintarvikkeiden jalostusteollisuuteen; vaikka maa, riista ja kalatalouden työllisten poistuma tulee olemaan jopa yli kolmenkertainen elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus toimialaan verrattuna, ennustetaan jälkimmäiselle toimialalle syntyvän jopa 61 prosenttia enemmän uusia työpaikkoja. Ts. alkutuotannon tuottavuuden uskotaan kasvavan alueella merkittävästi esimerkiksi tilakokoja kasvattamalla.

N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa M Koulutus F Rakentaminen K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. I 60 63 Kuljetus ja varastointi D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus A 01, B Maa, riista ja kalatalous H Majoitus ja ravitsemistoiminta I 64 Tietoliikenne J Rahoitus ja vakuutustoiminta K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus X Toimialoittain erittelemätön D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus A 02 Metsätalous E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus C Mineraalien kaivu 3 000 2 000 1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 13. Avautuvat työpaikat, poistuma ja työllisten määrän muutos Etelä Pohjanmaalla v. 2011 2020. Etelä Pohjanmaalla uuden työvoiman kokonaistarjonta alittaa alueelta eri koulutusasteiden valmistuneiden määrän, eikä riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin 7 300 henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Etelä Pohjanmaan toimialojen kysynnän ja tarjonnan kohtaantoennusteen mukaan alueen osaamistarjonnan riittävyyden näkökulmasta kriittisimmät toimialat ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, koulutus sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut toimiala (liite 25). Varsinkin sosiaali ja terveydenhuollon osaajien vaje on merkittävä (yli 3 500 henkilöä). Tähän sosiaali ja terveydenhuollon työntekijöiden vajeeseen vaikuttaa ennen kaikkea työllisten määrän merkittävä kasvuennuste; esimerkiksi Pohjanmaalla oli vuonna 2010 yhtä paljon alan työllisiä (hieman yli 13 000 henkilöä), mutta kohtaantoennusteen mukainen vaje on Pohjanmaalla vain 600 henkilöä. Toisaalta maa, riista ja kalatalouden ja kulkuneuvojen valmistus toimialojen keskeisiin tehtäviin on alueelle muodostumassa muutaman sadan henkilön ylitarjontaa. Etelä Pohjanmaan uuden työvoiman tarve on erityisesti kriittistä ammattikorkeakoulutettujen osalta, joiden kokonaistarve on 3 200 henkilöä enemmän kuin tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen

tuotos. Sen sijaan ammatillisen koulutuksen osaajia tarvitaan lisää muilta alueilta tai maahanmuuton kautta hieman vähemmän, 900 henkilöä, olettaen että avautuvien työpaikkojen ennuste toteutuisi. Ammatillisen koulutuksen osaajien riittävyys on kriittistä Etelä Pohjanmaalla varsinkin sosiaali, terveys ja liikunta alan osaajien kohdalla. Myös yliopistokoulutuksen suorittaneiden määrä ylittää alueen akateemisten tulevien työpaikkojen tarpeen jopa 2 300 henkilöllä, mutta tämä yliopistotutkinnon suorittaneiden joukko jakaantuu kansallisesti maan eri osiin valmistumisen jälkeen. Etelä Pohjanmaan osaamistarjonnan riittävyyden haasteena on tuottaa itse ja saada muilta alueilta tai maahanmuuton kautta erityisesti terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden sekä koulutuksen alan osaajia. Toisaalta alueelle on syntymässä maa, riista kalatalouden ylitarjontaa osaajista. Etelä Pohjanmaalle on osaamistarjonnan riittävyyden näkökulmasta tarvetta tehdä yhteistyötä muiden maakuntien kanssa varsinkin ammatillisen koulutuksen ja yliopistokoulutuksen näkökulmasta. Alueella on erittäin suurta vastavalmistuneiden nettotappiota ammatillisessa koulutuksessa (yli 330 valmistunutta per vuosi) (liite 26). Ammattikorkeakoulun suorittaneiden nettomuuttotappio on sen sijaan huomattavasti vähäisempää (60 henkilöä). Sen sijaan yliopistokoulutuksen suorittaneiden nettomuuttovoittoa on jopa yli 330 henkilöä, koska alueella ei ole yliopistoa. Osaamistarjonnan riittävyyden näkökulmasta ammatillisen koulutuksen osaajia ei ole tällä hetkellä saatavilla alueen koulutusjärjestelmän tuotoksena tai nykytason nettomuuttoliikkeen kautta, vaan osaajien saamiseksi alueelle tarvitaan monipuolisia työvoiman houkuttelevuutta ja osaamista parantavia toimenpiteitä. Sen sijaan ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden tarpeen tyydyttämiseksi saattaisi olla yhtenä mahdollisuutena parantaa Pohjanmaalla tutkinnon suorittaneiden muuttovirtaa, joka on ollut viime vuosina positiivista. Yliopistokoulutuksen osaajien suhteen yhteistyö Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen kanssa turvannee parhaiten akateemisen osaamistarjonnan riittävyyttä alueella.

15 Pohjanmaa Työllisten määrän ennustetaan kasvavan Pohjanmaalla vuosien 2011 2020 välillä noin 2 300 henkilöllä, mikä tarkoittaa noin 3 prosentin työllisten määrän kasvua. Eniten kasvavia toimialoja ovat koneiden ja laitteiden valmistus (+700 työllistä). Tukku ja vähittäiskauppa (+600 työllistä) ja terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+500 työllistä). Absoluuttisesti eniten supistuvia toimialoja ovat sen sijaan maa, riista ja kalatalous ( 200 työllistä), kulkuneuvojen valmistus toimiala ( 200 työllistä) sekä julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus ( 100 työllistä). Koneiden ja laitteiden valmistus toimiala kasvaa Pohjanmaalla myös suhteellisesti eniten (+14 prosenttia). Sen sijaan työllisten määrän ennustetaan vähenevän suhteellisesti eniten muu valmistus ja kierrätys toimialalla ( 20 prosenttia). Pohjanmaan työllisten määrän kehitysennusteessa korostuu puu ja koneteollisuuden sekä rahoitus ja vakuutusalan työllisten määrän huomattava kasvu ja samaan aikaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden muuhun maahan nähden pieni suhteellinen kasvu (+4 prosenttia). Lisäksi on huomattavaa, että rahoitus ja vakuutusala kasvaa suhteellisesti eniten (+13 prosenttia) verrattuna muihin maakuntiin. Pohjanmaan työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan 22 700 henkilöä vuosien 2011 2020 välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( 4 300 työllistä), koulutus toimiala ( 1 600 työllistä) ja tukku ja vähittäiskauppa ( 1 600 työllistä). Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden osuus kokonaispoistumasta on merkittävin (19 prosenttia). Pohjanmaalla avautuu vuosien 2011 2020 välillä noin 22 700 työpaikkaa (kuvio 14). Avautuvista työpaikoista syntyy 10 prosenttia työllisten määrän kasvun kautta ja loput 90 prosenttia ovat poistumasta syntyviä työpaikkoja. Uusi työllisten määrän kasvukysyntä kohdentuu varsinkin koneiden ja laitteiden valmistukseen, johon syntyy työllisten määrän kasvun kautta jopa 44 prosenttia uusista työpaikoista ja loput 56 prosenttia poistuman kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+4 300 avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa (+2 200 avautuvaa työpaikkaa) ja koulutus (+1 600 avautuvaa työpaikkaa). Merkittävänä alueellisena rakennemuutoksena voidaan pitää kulkuneuvojen valmistus toimialan huomattavaa supistumista; keskimäärin vain joka toinen ko. toimialalta eläkkeelle siirtyvä korvataan tulevaisuudessa. Kokonaisarviona voidaan todeta, että Pohjanmaan elinkeinorakenteessa ei tule vahvistumaan muiden maakuntien tapaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden merkitys; toimialan osuuden avautuvista työpaikoista ennustetaan olevan vain 19 prosenttia. Toisena alueellisena erityispiirteenä voidaan pitää sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksen 3 prosentin työllisten määrän kasvuennustetta; kaikissa muissa maakunnissa em. toimialan työllisten määrän ennustetaan vähenevän.

N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa M Koulutus K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus F Rakentaminen A 01, B Maa, riista ja kalatalous I 60 63 Kuljetus ja varastointi L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus J Rahoitus ja vakuutustoiminta D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. I 64 Tietoliikenne K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus H Majoitus ja ravitsemistoiminta D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus X Toimialoittain erittelemätön D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus A 02 Metsätalous D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus C Mineraalien kaivu D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys 500 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 14. Avautuvat työpaikat, poistuma ja työllisten määrän muutos Pohjanmaalla v. 2011 2020. Pohjanmaan toimialojen kysynnän ja tarjonnan kohtaantoennusteen mukaan alueen osaamistarjonnan riittävyyden näkökulmasta kriittisimmät toimialat ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, maa, riista ja kalatalous sekä kuljetus ja varastointi (liite 26). Huomattavaa kuitenkin on, että sosiaali ja terveydenhuollon osaajien vaje ei poikkea muista alitarjonta aloista läheskään niin paljon kuin muissa maakunnissa. Toisaalta kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut toimialojen keskeisiin tehtäviin on alueelle muodostumassa muutaman sadan henkilön ylitarjontaa tai kääntäen tarjontapotentiaalia alueelle mahdollisesti toimintojen siirtämistä pohtivien yritysten tarpeisiin. Pohjanmaalla uuden työvoiman kokonaistarjonta ylittää alueelta eri koulutusasteiden valmistuneiden määrän ja riittää kattamaan määrällisesti avautuvien työpaikkojen ennustetun määrän. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin 1 800 henkilöä suurempi kuin ennustettu työvoimatarve. Pohjanmaan uuden työvoiman tarve on 2010 luvulla erityisen kriittistä ammattikorkeakoulutettujen osalta, joiden kokonaistarve on 1 200 henkilöä enemmän kuin tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden tarve korostuu erityisesti yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan osaajissa, joiden tutkintotuotos alueella ei näytä riittävän vastaamaan avautuvien

työpaikkojen määrää. Sen sijaan ammatillisen koulutuksen osaajia tarvitaan lisää muilta alueilta tai maahanmuuton kautta selvästi vähemmän eli noin 100 henkilöä olettaen että avautuvien työpaikkojen ennuste toteutuisi. Toisaalta yliopistokoulutuksen suorittaneiden määrä ylittää alueen akateemisten tulevien työpaikkojen tarpeen jopa 3 000 henkilöllä, mutta tämä yliopistotutkinnon suorittaneiden joukko jakaantuu kansallisesti maan eri osiin valmistumisen jälkeen. Pohjanmaan osaamistarjonnan riittävyyden haasteena on tuottaa itse ja saada muilta alueilta tai maahanmuuton kautta erityisesti terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden sekä maa, riista ja kalatalouden osaajia. Toisaalta alueelle on syntymässä ylitarjontaa kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut toimialan osaajista, joka toisaalta tarjoaisi alueelle mahdollisuuden kasvattaa toimialan työllisten määrän tavoitteellisia kasvuennusteita. Pohjanmaa saa nykyisin huomattavaa nettomuuttovoittoa ammatillisen koulutuksen osaajista (yli 180 henkilöä) varsinkin Etelä Pohjanmaalta ja Keski Pohjanmaalta, jonka kehityskulun jatkuminen on alueelle erityisen tärkeää (liite 28). Sen sijaan ammattikorkeakoulun suorittaneiden nettomuutto on hieman negatiivista ( 50 henkilöä) varsinkin Etelä Pohjanmaan ja Pirkanmaan suhteen, joten tämän kehityskulun kääntäminen positiiviseksi erityisesti yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan osaajien kohdalla olisi alueelle tärkeä tavoite. Sen sijaan yliopistokoulutuksen suorittaneiden nettomuuttoliikkeen jatkuminen nykytasoisena olisi Pohjanmaalle edullista, jos varsinkin Varsinais Suomesta saatava tekniikan ja liikenteen alan osaajien positiivinen nettomuuttoliike jatkuisi ennallaan.

16 Keski Pohjanmaa Työllisten määrän ennustetaan vähenevän Keski Pohjanmaalla vuosien 2011 2020 välillä noin 100 henkilöä, mikä tarkoittaa noin 0,3 prosentin työllisten määrän laskua. Eniten kasvavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+500 työllistä), kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut toimiala (+100 työllistä) ja koneiden ja laitteiden valmistus (+100 työllistä). Absoluuttisesti eniten supistuvia toimialoja ovat sen sijaan maa, riista ja kalatalous ( 600 työllistä), elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus ( 200 työllistä) ja koksin, öljy, kemian, kumi ja muovituotteiden valmistus ( 100 työllistä). Keski Pohjanmaalla kasvaa suhteellisesti eniten mineraalien kaivu (+33 prosenttia). Sen sijaan työllisten määrän ennustetaan vähenevän suhteellisesti eniten koksin, öljy, kemian, kumi ja muovituotteiden valmistuksessa ( 33 prosenttia). Keski Pohjanmaan työllisten määrän kehitysennusteessa korostuu terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden merkittävä osuus työllisten määrän kasvusta. Lisäksi alueen työllisten määrän suhteellinen kasvu tietoliikenteen toimialalla on Etelä Pohjanmaan jälkeen merkittävintä. Keski Pohjanmaan työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan 7600 henkilöä vuosien 2011 2020 välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( 1 400 työllistä), maa, riista ja kalatalous ( 800 työllistä) ja tukku ja vähittäiskauppa ( 700 työllistä). Keski Pohjanmaalla avautuu vuosien 2011 2020 välillä noin 7 500 työpaikkaa. Avautuvista työpaikoista syntyy 100 prosenttia työllisten poistuman kautta jos lasketaan kaikkien toimialojen työllisten määrän muutos yhteen. Uusi työllisten määrän kasvukysyntä kohdentuu varsinkin koneiden ja laitteiden valmistukseen, johon syntyy työllisten määrän kasvun kautta jopa 43 prosenttia uusista työpaikoista ja loput 57 prosenttia poistuman kautta. Myös mineraalien kaivu toimialalle syntyy uusia työpaikkoja suhteellisesti merkittävästi työllisten määrän kasvuennusteen kautta (jopa 88 prosenttia), mutta absoluuttisesti työllisten määrän kasvu on pientä. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+1 900 avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa (+700 avautuvaa työpaikkaa) ja koulutus (+600 avautuvaa työpaikkaa) (kuvio 15). Merkittävänä alueellisena rakennemuutoksena voidaan pitää maa, riista ja kalatalouden toimialan huomattavaa supistumista; keskimäärin vain joka neljäs ko. toimialalta eläkkeelle siirtyvä korvataan tulevaisuudessa. Kokonaisarviona voidaan todeta, että Keski Pohjanmaan elinkeinorakenteessa tulee vahvistumaan kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palveluiden merkitys. Toimialalle ennustetaan avautuvan yhtä paljon työpaikkoja kuin koulutuksen toimialalle, vaikka viimeksi mainitun toimialan työllisten poistuman ennustetaan olevan jopa 30 prosenttia suurempi. Toisena alueellisena erityispiirteenä voidaan pitää elintarvikkeiden alkutuotannon ja jalostusteollisuuden työllisten määrän supistumista jopa 800 työlliseen, jolla lienee pienessä maakunnassa huomattavia vaikutuksia myös muihin em. toimialojen arvoketjun kuuluvien toimialojen työvoimakysyntään.

N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa M Koulutus K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. F Rakentaminen D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus I 60 63 Kuljetus ja varastointi O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus A 01, B Maa, riista ja kalatalous D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus I 64 Tietoliikenne D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus H Majoitus ja ravitsemistoiminta D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus J Rahoitus ja vakuutustoiminta X Toimialoittain erittelemätön E Sähkö, kaasu ja vesihuolto C Mineraalien kaivu A 02 Metsätalous D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 1 000 500 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 15. Avautuvat työpaikat, poistuma ja työllisten määrän muutos Keski Pohjanmaalla v. 2011 2020. Keski Pohjanmaan toimialojen kysynnän ja tarjonnan kohtaantoennusteen mukaan alueen osaamistarjonnan riittävyyden näkökulmasta kriittisimmät toimialat ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, koulutus sekä koneiden ja laitteiden valmistus (liite 29). Huomattavaa kuitenkin on, että sosiaali ja terveydenhuollon osaajien vaje on jopa yli neljä kertaa suurempi kuin koulutus toimialan vaje. Toisaalta elintarvikkeiden arvoketjun keskeisille toimialoille (maa, riista ja kalatalous, elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus sekä tukku ja vähittäiskauppa) näyttää syntyvän huomattavaa työvoiman ylitarjontaa, joka voi mahdollistaa naapurimaakunnille (erityisesti Pohjanmaalle) lisätyövoiman rekrytointimahdollisuuksia. Keski Pohjanmaalla uuden työvoiman kokonaistarjonta ylittää alueelta eri koulutusasteiden valmistuneiden määrän ja riittää kattamaan määrällisesti avautuvien työpaikkojen ennustetun määrän. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin 700 henkilöä suurempi kuin ennustettu työvoimatarve. Keski Pohjanmaan uuden työvoiman tarve on 2010 luvulla erityisen kriittistä yliopistokoulutuksen suorittaneiden osalta, joiden kokonaistarve on 900 henkilöä enemmän kuin tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Tähän luonnollisesti vaikuttaa se, että maakunnassa ei ole omaa yliopistoa ja siten

akateemisten osaajien tulovirta on riippuvainen muuttoliikkeen kehityksestä. Sen sijaan ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen osaajien määrä näyttäisi ylittävän usealla sadalla avautuvien työpaikkojen määrän kokonaistason näkökulmasta. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen osaajien riittävyys on kuitenkin kriittistä Keski Pohjanmaalla varsinkin sosiaali, terveys ja liikunta alan osaajien kohdalla. Keski Pohjanmaan osaamistarjonnan riittävyyden haasteena on tuottaa itse ja saada muilta alueilta tai maahanmuuton kautta erityisesti ammatillisen koulutustason terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden sekä kaikkien akateemisten koulutusalojen osaajia (liite 30). Toisaalta alueelle on syntymässä ylitarjontaa elintarvikearvoketjun osaajista, joka toisaalta tarjoaisi alueelle mahdollisuuden kasvattaa kyseisten toimialojen työllisten määrän tavoitteellisia kasvuennusteita. Keski Pohjanmaalla on nykyisin huomattavaa nettomuuttotappiota ammatillisen koulutuksen suorittaneista (yli 170 henkilöä vuodessa) varsinkin Pohjois Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle. 2010 luvulla Keski Pohjanmaalle olisi strategisesti tärkeää muuttaa varsinkin sosiaali, terveys ja liikunta alan ja matkailu, ravitsemis ja talousalan nettomuuttoliike positiiviseksi. Sen sijaan ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden nettomuutto on ollut tasapainossa, mutta osaamistarjonnan riittävyyden varmistamiseksi olisi tärkeää kääntää varsinkin Pohjois Pohjanmaalle suuntautuva negatiivinen nettomuuttoliike positiiviseksi. Yliopistokoulutuksen suorittaneiden nettomuuttovoitto on ollut sen sijaan noin 140 henkilöä vuodessa ja tämä taso riittänee myös jatkossa kattamaan alueen työvoimatarpeet. Keski Pohjanmaalle on kuitenkin kriittistä seurata Jyväskylän ja Oulun yliopistojen mahdollisia koulutustarjonnan muutoksia, koska alue saa niistä nykyisin merkittävän osan uudesta akateemisesta työvoimastaan.

17 Pohjois Pohjanmaa Työllisten määrän ennustetaan kasvavan Pohjanmaalla vuosien 2011 2020 välillä noin 4 200 henkilöllä, mikä tarkoittaa noin 3 prosentin työllisten määrän kasvua. Eniten kasvavia toimialoja ovat terveydenhuoltoja sosiaalipalvelut (+1 300 työllistä), rakentaminen (+1 200 työllistä) ja tukku ja vähittäiskauppa (+1 000 työllistä). Puutavaran ja puutuotteiden valmistus toimiala kasvaa Pohjois Pohjanmaalla kuitenkin suhteellisesti eniten (+14 prosenttia). Absoluuttisesti eniten supistuvia toimialoja ovat sen sijaan julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus ( 1 200 työllistä), sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus ( 500 työllistä) ja maa, riista ja kalatalous ( 500 työllistä). Julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus toimialan työllisten määrän supistuminen on kansallisesti jopa toiseksi suurinta Uudenmaan jälkeen. Sen sijaan työllisten määrän ennustetaan vähenevän suhteellisesti eniten kulkuneuvojen valmistuksen toimialalla ( 24 prosenttia). Pohjois Pohjanmaan toimialaennusteessa on huomattavaa, että elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus toimialan työllisten määrä supistuu muihin maakuntiin nähden merkittävästi; jopa neljänneksen. Toisaalta majoitus ja ravitsemistoiminnan työllisten määrän ennustetaan kasvavan jopa 16 prosenttia, mikä on toiseksi suurin toimialan suhteellinen kasvuennuste Lapin jälkeen. Pohjois Pohjanmaan työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan 38 000 henkilöä vuosien 2011 2020 välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( 7 700 työllistä), koulutus ( 3 500 työllistä) ja tukku ja vähittäiskauppa ( 3 000 työllistä). Huomattavaa kuitenkin on, että maa, riista ja kalatalouden työllisten poistuma ( 2 400 työllistä) on Pohjois Pohjanmaalla toiseksi suurinta Varsinais Suomen jälkeen. Pohjois Pohjanmaalla avautuu vuosien 2011 2020 välillä noin 42 700 työpaikkaa (kuvio 16). Avautuvista työpaikoista syntyy 10 prosenttia työllisten kasvuennusteen perusteella ja lopu 90 prosenttia poistuman kautta jos lasketaan kaikkien toimialojen työllisten määrän muutos yhteen. Uusi työllisten määrän kasvukysyntä kohdentuu varsinkin puutavaran ja puutuotteiden valmistukseen, johon syntyy työllisten määrän kasvun kautta jopa 59 prosenttia uusista työpaikoista ja loput 41 prosenttia poistuman kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+9 000 avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa (+4 000 avautuvaa työpaikkaa) ja rakentaminen (+3 900 avautuvaa työpaikkaa). Merkittävänä alueellisena rakennemuutoksena voidaan pitää elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistuksen ja kulkuneuvojen valmistuksen toimialoja, joille ei ole tulossa juuri lainkaan uusia työpaikka avauksia Pohjois Pohjanmaalla. Toisaalta terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut toimialan avautuvien työpaikkojen määrä kattaa jopa viidenneksen kaikista avautuvista työpaikoista Pohjois Pohjanmaalla. Lisäksi alueellisena erityispiirteenä voidaan pitää julkisen sektorin työpaikkojen määrän merkittävää supistumista; julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus toimialalle syntyy 2010 luvulla yhtä paljon avautuvia työpaikkoja kuin puutavaran ja puutuotteiden toimialalle, vaikka julkisella sektorilla toimi vuonna 2010 jopa yli 2,5 kertaisesti enemmän työllisiä.

N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa F Rakentaminen K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. M Koulutus I 60 63 Kuljetus ja varastointi D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus A 01, B Maa, riista ja kalatalous O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut H Majoitus ja ravitsemistoiminta D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus I 64 Tietoliikenne A 02 Metsätalous J Rahoitus ja vakuutustoiminta D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. C Mineraalien kaivu X Toimialoittain erittelemätön E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus 2 000 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 16. Avautuvat työpaikat, poistuma ja työllisten määrän muutos Pohjois Pohjanmaalla v. 2011 2020. Pohjois Pohjanmaan toimialojen kysynnän ja tarjonnan kohtaantoennusteen mukaan alueen osaamistarjonnan riittävyyden näkökulmasta kriittisimmät toimialat ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, rakentaminen ja maa, riista ja kalatalous (liite 31). Sen sijaan ylitarjontaa näyttää muodostuvan erityisesti sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksen, kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut sekä koulutuksen toimialoille. Kolmen suurimman ylitarjontatoimialan osuus kattaa miltei 90 prosenttia kaikista ylitarjontatoimialoista, joka on muihin maakuntiin nähden poikkeuksellisen paljon. Pohjois Pohjanmaalla uuden työvoiman kokonaistarjonta alittaa alueelta eri koulutusasteiden valmistuneiden määrän eikä riitä kattamaan määrällisesti avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Alueen nuorisoasteen tutkintotuotos on noin 1 900 henkilöä pienempi kuin ennustettujen avautuneiden työpaikkojen määrä. Pohjois Pohjanmaan uuden työvoiman tarve on 2010 luvulla erityisen kriittistä ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden osalta, joiden kokonaistarve on 4 600 henkilöä enemmän kuin

tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden tarve korostuu sen sijaan erityisesti yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan osaajissa. Myös ammatillisen koulutuksen osaajien vaje on Pohjois Pohjanmaalla huomattava, jopa noin 1 500 henkilöä. Ammatillisen koulutuksen osaajien riittävyys on kriittistä Pohjois Pohjanmaalla varsinkin luonnonvara ja ympäristöalan osaajien kohdalla. Yliopistokoulutuksen osaajien määrä näyttäisi sen sijaan ylittävän yli 5 600 henkilöllä maakunnassa ennustettujen avautuvien työpaikkojen määrän. Pohjois Pohjanmaan osaamistarjonnan riittävyyden haasteena on tuottaa itse ja saada muilta alueilta tai maahanmuuton kautta erityisesti ammatillisen ja ammattikorkeakoulutustason terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden osaajia sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan ammattikorkeakoulututkinnon osaajia, jota sijoittuvat laajasti eri toimialojen tehtäviin. Pohjois Pohjanmaa saa nykyisin huomattavaa nettomuuttovoittoa ammatillisen koulutuksen suorittaneista (yli 300 henkilöä vuodessa) (liite 32). Esimerkiksi Lapista muuttaa vuosittain Pohjois Pohjanmaalle yli 100 tekniikan ja liikenteen tutkinnon suorittanutta henkilöä. Myös ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden nettomuutto on ollut voittoisaa Pohjois Pohjanmaalle. Varsinkin sosiaali, terveys ja liikunta alan osaamistarjonnan vajeen kattamiseksi on tärkeää, että Lapista suuntautuva runsas alan osaajien muuttoliike (yli 100 tutkinnon suorittanutta per vuosi) jatkuisi 2010 luvulla ennallaan. Vaikka yliopistokoulutuksen suorittaneiden nettomuuttoliike jatkuisi ennallaan, niin alueen tutkintotuotos riittäisi kattamaan alueen työvoimatarpeet. Tästä on poikkeuksena sosiaali, terveys ja liikunta alan osaajien vaje, jota nykyinen muuttoliike ei riitä kattamaan. Tämä lisää entisestään tarvetta tehdä yhteistyötä varsinkin Kuopion ja Jyväskylän yliopiston kanssa alueen osaajatarpeiden turvaamiseksi.

18 Kainuu Työllisten määrän ennustetaan supistuvan Kainuussa vuosien 2011 2020 välillä noin 1 500 henkilöllä, mikä tarkoittaa noin 4 prosentin työllisten määrän vähentymistä. Eniten kasvavia toimialoja ovat mineraalien kaivu (+1 000 työllistä), terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+300 henkilöä) ja kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut (+100 henkilöä). Mineraalien kaivu toimiala kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana myös suhteellisesti eniten (jopa +200 prosenttia). Ala kasvaa Kainuussa suhteellisesti enemmän kuin missään muualla Suomessa. Absoluuttisesti eniten supistuvia toimialoja ovat sen sijaan koulutus ( 800 henkilöä), tukku ja vähittäiskauppa ( 400 henkilöä) sekä julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus ( 300 työllistä). Työllisten määrän ennustetaan vähenevän suhteellisesti eniten koulutuksen toimialalla ( 34 prosenttia). Koulutus toimialan työllisten määrän suhteellinen supistuminen on myös kansallisesti ylivoimaisesti suurinta Kainuussa. Kainuun työllisten määrän kehitysennusteessa korostuu kaivosklusterin toimialojen sekä sosiaali ja terveydenhuollon kasvunäkymät. Mineraalien kaivu toimialan osuus alueen työllisyyttään kasvattavista toimialoista on jopa 65 prosenttia. Työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan Kainuussa 9 000 henkilöä vuosien 2011 2020 välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( 1 900 työllistä), julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus ( 800 työllistä) sekä koulutus ( 700 työllistä). Kainuussa avautuu vuosien 2011 2020 välillä noin 7 900 työpaikkaa. Avautuvat työpaikat syntyvät valtaosassa toimialoja poistuman kautta. Varsinkin elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistuksen toimialan avautuvat työpaikat syntyvät lähes yksinomaan työvoimapoistuman kautta. Sen sijaan mineraalien kaivu toimialan avautuvista työpaikoista jopa 91 prosenttia syntyy työllisten määrän kasvukysynnän kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+ 2 200 avautuvaa työpaikkaa), mineraalien kaivu (+1 100 työllistä) ja kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut (+600 henkilöä) (kuvio 17). Merkittävänä alueellisena rakennemuutoksena voidaan pitää mineraalien kaivu toimialan työllisyyden räjähdysmäistä kasvua; avautuvia työpaikkoja ennustetaan syntyvän 2020 luvulle mennessä kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2010 alalla oli työllisiä.

N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut C Mineraalien kaivu K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut I 60 63 Kuljetus ja varastointi F Rakentaminen L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus G Tukku ja vähittäiskauppa H Majoitus ja ravitsemistoiminta D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. A 01, B Maa, riista ja kalatalous A 02 Metsätalous I 64 Tietoliikenne J Rahoitus ja vakuutustoiminta D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus X Toimialoittain erittelemätön D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys M Koulutus D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus 1 000 500 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 17. Avautuvat työpaikat, poistuma ja työllisten määrän muutos Kainuussa v. 2011 2020. Kainuun toimialojen kysynnän ja tarjonnan kohtaantoennusteen mukaan alueen osaamistarjonnan riittävyyden näkökulmasta kriittisimmät toimialat ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, mineraalien kaivu sekä kuljetus ja varastointi (liite 33). Sen sijaan ylitarjontaa näyttää muodostuvan erityisesti koulutuksen, tukku ja vähittäiskaupan sekä sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksen toimialoille. Huomattavaa on, että mineraalien kaivu toimialan koko maan alitarjonnasta jopa 60 prosenttia kohdentuu Kainuuseen. Kainuussa uuden työvoiman kokonaistarjonta alittaa alueelta eri koulutusasteiden valmistuneiden määrän eikä riitä kattamaan määrällisesti avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on alueella jopa 1 600 henkilöä vähemmän kuin ennustettu työvoimatarve. Kainuussa uuden työvoiman tarve on 2010 luvulla erityisen kriittistä ammattikoulutuksen suorittaneiden osalta, joiden kokonaistarve on 1 100 henkilöä enemmän kuin tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Ammatillisen koulutuksen osaajien riittävyys on kriittistä Kainuussa varsinkin tekniikan ja liikenteen osaajien kohdalla. Kainuussa on myös ammattikorkeakoulutuksen osaajien vajetta, mutta vain noin 300 henkilöä. Yliopistokoulutuksen osaajien määrä näyttäisi sen sijaan kokonaistasoltaan

vastaavaan maakunnassa ennustettujen avautuvien työpaikkojen määrän, vaikkakin maakunnan yliopistokeskuksen tutkintotuotos kohdistuu yhteen koulutusalaan (humanistinen ja kasvatusala). Tosin Kajaanin yliopistokeskuksen tulevaisuus on tällä hetkellä epävarma, joten alue tarvinnee yliopistokoulutuksen suorittaneita maakunnan ulkopuolelta jo lähivuosina. Kainuun osaamistarjonnan riittävyyden haasteena on tuottaa itse ja saada muilta alueilta tai maahanmuuton kautta erityisesti ammatillisen koulutustason terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden sekä kaivosteollisuuden osaajia. Kainuu saa nykyisin hieman nettomuuttovoittoa ammatillisen koulutuksen suorittaneista (noin 130 henkilöä vuodessa) (liite 34). Tärkeimpiä muuttoalueita ovat Pohjois Pohjanmaa ja Pohjois Karjala. Sen sijaan ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden nettomuutto on ollut negatiivista Kainuulle. Varsinkin matkailu, ravitsemis ja talousalan osaamistarjonnan vajeen kattamiseksi on tärkeää, että Pohjois Pohjanmaalle suuntautuva alan osaajien muuttoliike vähentyisi 2010 luvulla huomattavasti. Vaikka yliopistokoulutuksen suorittaneiden nettomuuttoliike jatkuisi ennallaan, niin se riittäisi kattamaan valtaosan alueen työvoimatarpeet. Tästä on poikkeuksena sosiaali, terveys ja liikunta alan osaajien vaje, jota nykyinen muuttoliike ei riitä kattamaan. Tämä lisää entisestään tarvetta tehdä yhteistyötä varsinkin Oulun ja Itä Suomen yliopistojen kanssa alueen osaajatarpeiden turvaamiseksi.

19 Lappi Työllisten määrän ennustetaan kasvavan Lapissa vuosien 2011 2020 välillä noin 1 800 henkilöllä, mikä tarkoittaa noin 3 prosentin työllisten määrän kasvua. Eniten kasvavia toimialoja ovat majoitus ja ravitsemustoiminta (+800 työllistä), terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+600 työllistä) ja tukku ja vähittäiskauppa (+600 työllistä). Majoitus ja ravitsemistoiminnan toimiala kasvaa Lapissa myös suhteellisesti eniten (+29 prosenttia). Absoluuttisesti eniten supistuvia toimialoja ovat sen sijaan julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus ( 900 työllistä), maa, riista ja kalatalous ( 700 työllistä) ja muu valmistus ja kierrätys ( 100 työllistä). Työllisten määrän ennustetaan vähenevän suhteellisesti eniten maa, riista ja kalatalouden toimialalla ( 30 prosenttia); toimialan supistuminen on jyrkintä Suomessa. Lapissa korostuu tulevaisuudessa matkailuklusterin toimialojen (erityisesti tukku ja vähittäiskauppa sekä kuljetusja varastointi) kasvunäkymät, joista majoitus ja ravitsemustoiminnan kasvu on suhteellisesti merkittävintä Suomessa. Maakunnan näkökulmasta on myös merkittävää, että työllisten määrän ennustettu kasvu jakautuu melko tasaisesti useille eri toimialoille toisin kuin esimerkiksi Kainuussa tai Etelä Karjalassa. Työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan Lapissa 20 600 henkilöä vuosien 2011 2020 välillä, mikä on noin 30 prosenttia vuoden 2010 työllisistä. Työvoimapoistuman näkökulmasta absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( 4 200 työllistä), koulutus ( 1 800 työllistä) ja julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus ( 1 600 työllistä). Lapissa avautuu vuosien 2011 2020 välillä noin 22 300 työpaikkaa (kuvio 18). Avautuvat työpaikat syntyvät valtaosassa toimialoja poistuman kautta (noin 92 prosenttia avautuvista työpaikoista). Varsinkin julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus toimialan avautuvat työpaikat syntyvät lähes yksinomaan työvoimapoistuman kautta. Tosin eläkkeelle siirtyvien työpaikoista korvataan 2010 luvulla vain noin 40 prosenttia. Sen sijaan mineraalien kaivu toimialan avautuvista työpaikoista jopa 57 prosenttia syntyy työllisten määrän kasvukysynnän kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+4 800 avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa (+2 100 työllistä) ja kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut (+1 800 henkilöä). Merkittävänä alueellisena rakennemuutoksena voidaan pitää mineraalien kaivu toimialan työllisyyden räjähdysmäistä kasvua; avautuvia työpaikkoja ennustetaan syntyvän 2020 luvulle mennessä kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2010 alalla oli työllisiä.

N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. M Koulutus F Rakentaminen H Majoitus ja ravitsemistoiminta I 60 63 Kuljetus ja varastointi O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. A 02 Metsätalous K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus I 64 Tietoliikenne X Toimialoittain erittelemätön E Sähkö, kaasu ja vesihuolto J Rahoitus ja vakuutustoiminta C Mineraalien kaivu A 01, B Maa, riista ja kalatalous D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys 2 000 1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 18. Avautuvat työpaikat toimialoittain Lapissa v. 2011 2020. Lapin toimialojen kysynnän ja tarjonnan kohtaantoennusteen mukaan alueen osaamistarjonnan riittävyyden näkökulmasta kriittisimmät toimialat ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, majoitus ja ravitsemistoiminta sekä massan ja paperin valmistus sekä kustannus ja painaminen (liite 35). Sen sijaan ylitarjontaa näyttää muodostuvan erityisesti julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen sekä kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut toimialoille. Julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialan ylitarjonta on muihin maakuntiin nähden suurinta ja kattaa valtakunnallisesti jopa 46 prosenttia toimialan ylitarjonnasta. Lapissa uuden työvoiman kokonaistarjonta alittaa alueelta eri koulutusasteiden valmistuneiden määrän eikä riitä kattamaan määrällisesti avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on alueella 1 200 henkilöä vähemmän kuin ennustettu työvoimatarve. Lapissa uuden työvoimantarve on 2010 luvulla erityisen kriittistä ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden osalta, joiden kokonaistarve on jopa 1 400 henkilöä enemmän kuin tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Ammattikorkeakoulutuksen kohtaantoennusteen mukaan Lapissa tulee olemaan merkittävää vajausta kaikkien koulutusalojen osaajista ja alitarjonta korostuu erityisesti yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonalan sekä sosiaali, terveys ja liikunta alan

ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Lapissa on myös ammattikoulutuksen osaajien vajetta, mutta vain noin 250 henkilöä. Yliopistokoulutuksen osaajien määrä näyttäisi sen sijaan ylittävän jopa 1 700 henkilöllä alueelle ennustettujen avautuvien työpaikkojen määrän. Lapin osaamistarjonnan riittävyyden haasteena on tuottaa itse ja saada muilta alueilta tai maahanmuuton kautta erityisesti ammattikorkeakoulutustason yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden osaajia (liite 36). Lappi menettää tekniikan ja liikenteen ammatillisen tutkinnon suorittaneita ja sosiaali, terveys ja liikunta alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita varsinkin Pohjois Pohjanmaalle, jonne suuntautuvan muuttovirran kääntäminen positiiviseksi olisi alueelle ratkaisevan tärkeää tulevaisuuden osaamistarjonnan riittävyyden turvaamisen osana. Yliopistokoulutuksen suorittaneiden nettomuutto on sen sijaan vain lievästi negatiivista Uudellemaalle. Yliopistokoulutuksen suorittaneita on tullut viime vuosina Lappiin eniten Oulun yliopistosta. Kokonaisuudessaan Lapin matkailuklusterin työvoimatarpeiden näkökulmasta varsinkin matkailu, ravitsemis ja talousalan ammatillisen koulutuksen suorittaneiden poismuuton vähentäminen Pohjois Pohjanmaalle ja Uudellemaalle on aluekehittämisen näkökulmasta yksi tärkeimmistä haasteista.

20 Koko maa Työllisten määrän ennustetaan kasvavan Suomessa vuosien 2011 2020 välillä noin 89 400 henkilöä, mikä tarkoittaisi noin 3,8 prosentin työllisten määrän kasvua. Eniten kasvavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+48 000 työllistä), tukku ja vähittäiskauppa (+20 000 työllistä) ja kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut toimiala (+19 600 työllistä). Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden työllisten määrä kasvaa erityisesti Uudellamaalla, jossa työllisten kasvu kattaa jopa yli puolet koko maan kasvusta toimialalla. Absoluuttisesti eniten supistuvia toimialoja ovat sen sijaan julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus ( 13 100 työllistä), maa, riista ja kalatalous ( 11 700 työllistä) ja sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus ( 3 400 työllistä). Huomattavaa on, että maa, riista ja kalatalous toimialan työllisten määrän ennustetaan vähenevän Etelä Pohjanmaalla jopa 1 700 työllisellä, joka on esimerkiksi kolme kertaa enemmän kuin Uudellamaalla. Työllisten määrä kasvaa sen sijaan suhteellisesti eniten mineraalien kaivussa, jopa neljänneksen. Kainuussa em. toimialan työllisten määrän ennustetaan jopa kolminkertaistuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sen sijaan työllisten määrän ennustetaan vähenevän suhteellisesti eniten muu valmistus ja kierrätys toimialalla ( 19 prosenttia). Vähennystä tapahtuu alueellisesti eniten Etelä Savossa ( 32 prosenttia). Koko maan työllisten määrän kehitysennusteessa korostuu terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden merkittävä osuus työllisten määrän kasvusta; alan uuden työvoiman kysyntä on suurempi kaikkien supistuvien toimialojen työllisten määrän lasku yhteensä. Työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan Suomessa 586 400 henkilöä vuosien 2011 2020 välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( 105 900 työllistä), kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämänpalvelut ( 54 700 työllistä) ja tukku ja vähittäiskauppa ( 54 500 työllistä). Merkittävimmät poistumatoimialat vaikuttavat erityisesti Uudenmaan työmarkkinoihin. Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden osuus kokonaispoistumasta on selvästi merkittävin, 18 prosenttia. Alan poistuma on jopa 94 prosenttia suurempi kuin toiseksi suurimman poistumatoimialan, kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämänpalveluiden, poistuma. Toimialan poistuma ajoittuu 2010 luvun alkupuolelle; vuonna 2020 vuosittainen alan poistuma on 6 prosenttia pienempää kuin tänä vuonna. Sen sijaan mineraalien kaivu toimialan poistuma on vain 0,2 prosenttia kokonaispoistumasta. Kolme suurinta poistumatoimialaa kattavat 37 prosenttia kokonaispoistumasta. Suomessa avautuu vuosien 2011 2020 välillä noin 675 900 työpaikkaa (kuvio 19). Avautuvista työpaikoista syntyy kokonaistasolla työllisten määrän kasvun kautta 13 prosenttia ja loput 87 prosenttia poistuman kautta. Uusi työllisten määrän kasvukysyntä kohdentuu varsinkin mineraalien kaivun toimialaan, johon syntyy työllisten määrän kasvun kautta jopa 51 prosenttia uusista työpaikoista ja loput 49 prosenttia poistuman kautta. Kainuussa toimialan työllisten määrän kasvu selittää jopa 91 prosenttia uusista työpaikoista. Sen sijaan yksinomaan poistuman kautta avautuu työpaikkoja varsinkin julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialalle, jossa tosin korvataan keskimäärin vain joka kolmas eläkkeelle siirtyvän työtehtävä. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuoltoja sosiaalipalvelut (+153 900 avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa (+74 600 avautuvaa työpaikkaa) ja kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämänpalvelut (+74 300 avautuvaa työpaikkaa). Seuraavan kymmenen vuoden aika miltei joka neljäs avautuva uusi työpaikka kohdentuu sosiaali, terveysja liikunta alalle. Kokonaisuudessaan merkittävimpänä kansallisena rakennemuutoksena voidaan pitää julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialan sekä maa, riista ja kalatalouden toimialan huomattavaa supistumista ja toisaalta terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut toimialan massiivista

työvoimatarvetta. Lisäksi on keskipitkän aikavälin näkökulmasta huomattavaa, että tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistuksen sekä ei metallisten mineraalituotteiden valmistuksen toimialojen työllisten määrä tulee kasvamaan toimialaennusteen mukaan 2010 luvun alkupuoliskolla, mutta laskemaan hieman vuosikymmenen jälkipuoliskolla. N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. F Rakentaminen M Koulutus I 60 63 Kuljetus ja varastointi O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus H Majoitus ja ravitsemistoiminta D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus J Rahoitus ja vakuutustoiminta K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. A 01, B Maa, riista ja kalatalous D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus I 64 Tietoliikenne D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. X Toimialoittain erittelemätön D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus E Sähkö, kaasu ja vesihuolto A 02 Metsätalous D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus C Mineraalien kaivu D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys 40 000 0 40 000 80 000 120 000 160 000 Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 19. Avautuvat työpaikat, työllisten määrän muutos ja poistuma Suomessa v. 2011 2020. Uuden työvoiman kokonaistarjonta alittaa avautuvien työpaikkojen kokonaismäärän Suomessa 72 400 henkilöllä vuosien 2011 2010 välillä. Tämä tarkoittaa, että Suomessa tarvitaan eri koulutusasteiden valmistuneiden tutkintotuotoksen lisäksi useiden tuhansien osaavan työvoiman nettomaahanmuuttovoittoa, keskimäärin vähintään 7 240 henkilöä vuodessa. Viime vuosina nettomaahanmuuton taso on ollut 15 000 henkilön tasolla, joten määrällisesti tavoite ei ole mahdotonta toteuttaa (Tilastokeskus 2011). Toimialojen kysynnän ja tarjonnan kohtaantoennusteen mukaan alueen osaamistarjonnan riittävyyden näkökulmasta kriittisimmät toimialat ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( 70 300 henkilöä), rakentaminen ( 17 000 henkilöä) ja rahoitus ja vakuutusala ( 7 100 henkilöä) (kuvio 20). Alueellisesti näiden toimialojen osaamistarjonnan riittävyys on kriittisintä Uudellamaalla. Sen sijaan sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksen ja koulutuksen toimialoille näyttäisi syntyvän kansallisella tasolla ylitarjontaa. Alueellisesti sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksen

haastava työllisyystilanne korostuu 2010 luvulla Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois Pohjanmaalla. Sen sijaan koulutus toimialan ylitarjonta kohdentuu ennen kaikkea Keski Suomeen ja Pohjois Karjalaan. Suomessa joudutaankin harkitsemaan kohtaantoennusteen perusteella huomattavia koulutus, työ ja elinkeinopoliittista allokaatiota, jotta kriittisimpien toimialojen työvoimavaje voidaan kattaa ja samaan aikaan mahdollistetaan työllistymispolkuja ylitarjonta alojen tulevaisuuden osaajille. D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus M Koulutus K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus H Majoitus ja ravitsemistoiminta X Toimialoittain erittelemätön I 64 Tietoliikenne D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus A 02 Metsätalous D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. E Sähkö, kaasu ja vesihuolto G Tukku ja vähittäiskauppa C Mineraalien kaivu D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus A 01, B Maa, riista ja kalatalous I 60 63 Kuljetus ja varastointi K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus J Rahoitus ja vakuutustoiminta F Rakentaminen N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 10 000 20 000 30 000 Kuvio 20. Kohtaantoennuste toimialoittain Suomessa. Uuden osaamistarjonnan riittävyys on kriittisintä Suomessa 2010 luvulla ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden osalta, joiden kokonaistarve on 63 300 henkilöä enemmän kuin tutkintoennusteen mukainen tulovirta (kuvio 22). Myös ammatillisen koulutuksen osaajien tarve ylittää koulutusjärjestelmästä valmistuneiden tulovirran, mutta vaje on jopa puolet pienempi kuin ammattikorkeakoulutuksessa. Sen sijaan yliopistokoulutuksen suorittaneiden tulovirta työmarkkinoille näyttäisi ylittävän useimmilla koulutusaloilla koulutusta vastaavien avautuvien työpaikkojen määrän. Ammatillisen koulutuksen osaajien riittävyys on kriittistä varsinkin sosiaali, terveys ja liikunta alan osaajien kohdalla. Alan osaajia tarvittaisiin lähes 17 000 henkilöä enemmän kuin koulutusjärjestelmä tuottaa. Alan osaamisvajeen selittää lähes täysin huomattava terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut toimialan työllisten määrän huima kasvu ja erittäin suuri poistuma. Myös matkailu, ravitsemis ja talousalalle voidaan arvioida syntyvän samantyyppinen alitarjontatila, mutta määrältään vain hieman yli

puolet sosiaali ja terveysalan osaajista. Alan osaajavajeeseen vaikuttaa ennen kaikkea paitsi majoitus ja ravitsemistoiminta toimialan työllisten määrän kasvuennusteet ja poistuma, niin myös tukku ja vähittäiskaupan työllisten määrän kasvuennusteet sekä kuljetuksen ja liikenteen huomattava määrällinen poistuma. Lisäksi tekniikan ja liikenteen alan osaajia tarvittaisiin enemmän kuin koulutusjärjestelmä tuottaa. Alakohtaisina painotuksina tarvitaan ennen kaikkea rakentamisen, tukku ja vähittäiskaupan, kuljetuksen ja varastoinnin ja koneiden ja laitteiden valmistuksen osaajia. Ammattikorkeakoulutuksen osaamistarjonnan riittävyys on ehkä hieman yllättäen kriittisintä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan koulutusalalla; alan osaajia tarvittaisiin jopa yli 30 000 henkilö enemmän kuin koulutusjärjestelmä tuottaa. Koulutusalan huomattavaa alitarjontanäkymää selittää erityisesti lähivuosien määrällisesti merkittävä poistuma julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialalta, poistuma tukku ja vähittäiskaupasta sekä rahoitus ja vakuutustoiminta toimialalle ennustetut merkittävät työllisten määrän kasvuennusteet. Lisäksi koulutusalan työvoimavajeeseen vaikuttaa tradenomien työtehtävien laajentuminen perinteisiin merkonomitason tehtäviin. Ts. eläkkeelle siirtyvien merkonomien tai vailla koulutusta olevien taloushallinnon ammattilaisten tilalle on palkattu viime vuosina järjestäen tradenomitason osaajia samaan aikaa kun tehtävien sisältöjä on uudistettu uuden työntekijän palkkaamisen yhteydessä. Tämä selittää myös osaltaan sitä, että samalla koulutusalalla on ammatillisen koulutuksen (merkonomikoulutuksen) osalta ylitarjontaa, koska merkonomitason osaamisen kilpailukyky kaupallis hallinnollistehtävissä on laskenut 2000 luvulla. Tämän kehityspiirteen tarkoituksenmukaisuutta ja merkitystä työmarkkinoihin lienee tarpeen analysoida jatkotutkimuksissa, jotta työvoiman kysynnän ja tarjonnan välille ei syntyisi nykyistä merkittävämpiä osaamiskapeikkoja. Suomeen näyttäisi muodostuvan ensisilmäyksellä 2010 luvulla yliopistokoulutuksen suorittaneiden ylitarjontaa varsinkin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä tekniikan ja liikenteen osaajista (kuvio 21). Sen sijaan luonnonvara ja ympäristöalan ja sosiaali, terveys ja liikunta alan osaajien tulovirta ylittää vain niukasti avautuvien työpaikkojen määrän, mikä tarkoittanee käytännössä niukkuutta tai suoranaista vajetta alan osaajien kohdalla. Yliopistokoulutuksen suorittaneiden tulovirtaa analysoitaessa tulee kuitenkin huomioida tutkijakoulutukseen siirtyvien ja varsinkin ulkomaille työllistyvien määrän kasvun viime vuosina, joten yliopistokoulutusasteen näennäistä ylitarjontaa tulee arvioida kohtaantoennusteen lisäksi useasta eri näkökulmasta ennen kuin koulutusasteen työvoimakysynnän ja tarjonnan kohtaannon kehityksestä voidaan tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä. Todennäköistä kuitenkin on, että yliopistokoulutuksen suorittaneiden intressi hakea tyypillisesti ammattikorkeakoulutason työtehtäviä kasvaa tulevaisuudessa, koska ammattikorkeakoulutusta vastaaviin tehtäviin, erityisesti liike elämän palveluiden asiantuntijatehtäviin, näyttäisi tulevan merkittävää työvoimavajausta tällä vuosikymmenellä.

Ammatillinen koulutus AMK Yliopisto 9 Muu koulutus 8 Matk., ravitsemis ja tal.ala 7 Sos., terveys ja liikunta ala 6 Luonnonvara ja ympäristöala 5 Tekniikan ja liikenteen ala 4 Luonnontieteiden ala 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 2 Kulttuuriala 1 Humanistinen ja kasvatusala 9 Muu koulutus 8 Matk., ravitsemis ja tal.ala 7 Sos., terveys ja liikunta ala 6 Luonnonvara ja ympäristöala 5 Tekniikan ja liikenteen ala 4 Luonnontieteiden ala 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 2 Kulttuuriala 1 Humanistinen ja kasvatusala 9 Muu koulutus 8 Matk., ravitsemis ja tal.ala 7 Sos., terveys ja liikunta ala 6 Luonnonvara ja ympäristöala 5 Tekniikan ja liikenteen ala 4 Luonnontieteiden ala 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 2 Kulttuuriala 1 Humanistinen ja kasvatusala 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 5000 10000 15000 Kuvio 21. Kohtaantoennuste koulutusaloittain ja asteittain koko maassa.

21 Johtopäätökset Osaamistarjonnan riittävyys on yksi keskeinen kysymys 2010 luvun Suomen elinkeinorakenteen kasvun ja monipuolistumisen toteutumiseksi. Työllisten poistuma on tänä vuosikymmenenä historiallisen korkealla tasolla. Kaikkia työpaikkoja ei kuitenkaan korvata, vaan työllisten määrä muuttuu Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen laatimien toimialaennusteiden mukaan huomattavasti tietyillä toimialoilla. Työvoiman riittävyyttä arvioitaessa on huomioitava kuitenkin kolikon kääntöpuolena uusi työvoimatarjonta, joka muodostuu suurelta osin eri koulutusasteilta valmistuneista. Lisäksi alueellisen työvoiman riittävyyden näkökulmasta maassa ja maahanmuuton sekä pendelöinnin muutokset ovat myös merkittävässä, mutta eivät kuitenkaan ratkaisevassa roolissa alueellisten työmarkkinoiden kasvukehityksen toteutumiseksi. Työvoiman riittävyyden turvaaminen aiheuttaa hyvin erilaisia alueellisia haasteita 2010 luvulla. Uuden työvoiman tarjontaan vaikuttaa keskipitkällä aikavälillä alueellisesti paitsi alueen koulutusjärjestelmän tuotos niin myös ennen kaikkea koulutuksesta valmistuvien nettomuuttoliike. Esimerkiksi Pohjanmaalla näyttäisi olevan 2020 luvulle asti riittävästi uutta työvoimaa kokonaistasolla, mutta alueen koulutusjärjestelmän negatiivinen nettomuuttoliike varsinkin yliopistokoulutuksesta vähentää alueen ylimääräisiä työvoimaresursseja huomattavasti. Työvoima ja koulutustarpeiden alueellisessa ennakoinnissa tulisikin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota paitsi eri koulutusasteiden uusien opiskelijoiden rekrytointialueen laajuuteen ja määrään niin ennen kaikkea koulutuksesta valmistumisen jälkeisen muuttoliikkeen kehitysnäkymiin ja niihin vaikuttaviin taustatekijöihin. Tässä suhteessa onkin olemassa tietty osaamistarjonnan riittävyyden mitoittamista koskeva kuilu alueen elinkeinoelämän kehittäjien ja koulutuksen tarjoajien välillä, johon tulee jatkossa kiinnittää yhä enemmän huomiota. Kuviossa 22 on kuvattu samassa nelikentässä maakuntakohtaisia työvoiman kysynnän ja tarjonnan kokonaistason kohtaantoennusteita ja työllisten kokonaismäärän suhteellisia muutosennusteita. Kuten kuvio 22 osoittaa suurimmassa osassa maakuntia työllisten määrän kasvuennusteet ovat niin korkeita että uuden työvoiman määrä ei riitä kattamaan ennustettujen työpaikkojen määrää. Varsinkin Uudenmaan ja Pirkanmaan työllisten määrän kasvuennusteet ovat erittäin kovia suhteessa muuhun maahan. Näiden maakuntien haasteena on asettaa alueellisia tavoitteita niin, että työvoiman riittävyyden varmistamiseksi on realistiset tavoitteet myös työvoiman tarjonnan kasvattamiseksi erityisesti maassa ja maahanmuuton kautta. Toisaalta vaikka Satakunnassa, Kymenlaaksossa, Kainuussa ja Etelä Savossa työllisten määrän ennustetaan vähenevän, niin silti kohtaantoennusteen mukaan alueiden oma uuden työvoiman tarjontavirta eri koulutusasteilta ei riitä kattamaan ennustettuja, lähinnä työvoimapoistumasta seuranneita, työpaikkoja. Näiden maakuntien kohdalla on haasteena priorisoida keskeisimpien elinkeinorakenteen osien osaamistarjonnan riittävyyden varmistaminen esimerkiksi alueelle muuton ja pendelöinnin edistämisen kautta. Sen sijaan Pohjois Karjalaan ja Keski Pohjanmaalle näyttäisi muodostuvan työllisten määrän ennustetun laskun ja kohtaantoennusteen perusteella hieman ylimääräistä työvoimareserviä, jonka absoluuttinen määrä ei kuitenkaan tarjoa kuin hieman helpotusta naapurimaakuntien työvoimatarpeisiin.

TYÖLLISTEN MÄÄRÄN MUUTOS (%) Pirkanmaa Uusimaa Varsinais Suomi Pohjois Pohjanmaa Keski Suomi Pohjanmaa Lappi Pohjois Savo Kanta Häme Etelä Pohjanmaa Etelä Karjala Päijät Häme ALITARJONTA (määrä) Pohjois Karjala Keski Pohjanmaa Satakunta Kymenlaakso Kainuu Etelä Savo Kuvio 22. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto sekä työllisten määrän muutosennuste (%) maakunnittain. Työvoiman riittävyyden arvioimiseksi olisi tarpeen analysoida nykyistä monipuolisemmin minkälaiseen työpaikkamäärän kasvuun alueiden oma uuden työvoiman virta riittää ja mihin alueen työvoiman tarjontaa kasvattaviin seikkoihin alueiden työpaikkamäärän ennustettu tai tavoitteellinen kasvu perustuvat. Jos tulevaa eri koulutusasteilta valmistuvien määrää verrataan suhteessa työmarkkinoilta eläkkeelle siirtyviin seuraavan kymmenen vuoden aikana, voidaan todeta että uuden työvoiman määrä ylittäisi noin 7 prosentilla poistuman kautta avautuvien työpaikkojen määrän. Ts. nuorten määrä riittäisi määrällisesti kattamaan pelkän työvoimapoistuman sillä edellytyksellä, että työllisten määrä ei kasvaisi millään toimialalla seuraavan kymmenen vuoden aikana. Erityisesti kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut, koulutus sekä tukku ja vähittäiskauppa toimialoilla uuden työvoimatarjonnan määrä riittäisi mainiosti kattamaan alojen tulevan työvoimatarpeen. Lisäksi esimerkiksi terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut toimialan työvoiman kysyntä ylittäisi työvoiman uuden tarjonnan vain 22 000 henkilöllä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sen sijaan jos huomioidaan työllisten poistuman lisäksi VATTin laatimat työllisten määrän muutosennusteet vuosien 2011 2020 välille työvoiman kysynnän määrä ylittää jopa 12 prosentilla nuorisoasteen koulutuksesta valmistuvien määrän. Tämä tarkoittaa siis sitä osaa avautuvista työpaikoista, johon sisältyy työllisten määrän kasvuun tai laskuun liittyviä ennusteita. Tästä voidaankin päätellä, että työvoiman riittävyyden arvioinnin näkökulmasta on ratkaisevaa toisaalta arvioida työllisten eläkepoistuman lisäksi vaihtoehtoisia skenaarioita työllisten määrän muutoksesta, mutta toisaalta myös asettaa elinkeinorakenteen alueelliset tavoitteet huomioiden työvoiman tarjonnan realistiset rajat. Esimerkiksi koneiden ja laitteiden sekä tietoliikenteen toimialojen työllisten määrän kasvut ovat osassa maakuntia suhteellisesti huomattavia, joiden toteutuminen edellyttäisi merkittäviä alueellisia koulutuspanostuksia tai alan koulutustarjonnan merkittävää supistamista (kuvio 23).

Koko maa 19 Lappi 18 Kainuu 17 Pohjois Pohjanmaa 16 Keski Pohjanmaa 15 Pohjanmaa 14 Etelä Pohjanmaa 13 Keski Suomi 12 Pohjois Karjala 11 Pohjois Savo 10 Etelä Savo 09 Etelä Karjala 08 Kymenlaakso 07 Päijät Häme 06 Pirkanmaa 05 Kanta Häme 04 Satakunta 02 Varsinais Suomi 01 Uusimaa 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % Koneiden ja laitteiden valmistus Tietoliiikenne Kuvio 23. Tietoliikenne sekä koneiden ja laitteiden valmistus toimialojen työllisten määrän suhteellinen muutos (%) vuosien 2011 2020 välillä. Erityisen suuret haasteet asettaa sekä kansallisella että alueellisella tasolla terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut toimialan työvoimatarjonnan niukkuus (kuvio 24). Uuden työvoiman määrä ei riitä missään maakunnassa ennusteen mukaisten avautuvien työpaikkojen määrän täyttämiseen. Varsinkin Uudellamaalla työvoimavaje on jopa yli 25 000 henkilöä seuraavan kymmenen vuoden aikana, joka on peräti 37 prosenttia koko maan alan työvoimavajeesta. Alan työvoiman riittävyyteen vaikuttaa luonnollisesti maassa ja maahanmuuton kehittyminen, mutta on hyvin todennäköistä että kaikki alueet eivät saa nykyisellä kunta ja palvelurakenteella riittävästi työvoimaa avautuviin sosiaali ja terveydenhuollon tehtäviin. Alalla tarvitaankin huomattavia ja pikaisia uudistuksia paitsi palvelurakenteisiin niin myös yksityisen sektorin palvelumallien kehittämistä työvoiman riittävyyden turvaamiseksi.

15 Pohjanmaa 16 Keski Pohjanmaa 18 Kainuu 10 Etelä Savo 09 Etelä Karjala 19 Lappi 12 Pohjois Karjala 13 Keski Suomi 08 Kymenlaakso 05 Kanta Häme 04 Satakunta 17 Pohjois Pohjanmaa 11 Pohjois Savo 07 Päijät Häme 14 Etelä Pohjanmaa 02 Varsinais Suomi 06 Pirkanmaa 01 Uusimaa 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Kuvio 24. Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut toimialan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoennuste maakunnittain vuosina 2011 2020. Projektin keskeisimpänä jatkotutkimushaasteena voidaan pitää ensinnäkin työvoiman urakierron kehityspiirteitä eri toimialojen välillä sekä niitä edistäviä ja myös ehkäiseviä prosesseja. Uuden työvoiman ei voi olettaa enää tekevän työuraa saman työnantajan tai toimialan palveluksessa, vaan elinkeinorakenteen muutoksen kiihtyminen sekä useissa tutkimuksissa esiinnoussut nuorten aikaisempaa aktiivisempi halu vaihtaa työnantajaa ja tehtäviä määräajoin muuttavat työvoiman tarjonnan dynamiikkaa aikaisempiin pitkiin työuriin nähden. Työvoiman toimialaliikkuvuuden dynamiikan ja mahdollisten muutossuuntien selvittäminen olisikin erityisen tärkeää työvoiman alitarjontaa kokevilla aloilla. Toiseksi työperäisen maahanmuuton suuntaamiseksi alitarjonta aloille olisi perusteltua tehdä pidemmän aikavälin vaihtoehtoisia politiikkaskenaarioita ja niiden toteuttamista edellyttäviä arviointeja, jotta hyvinvointivaltion peruspalveluiden kuten sosiaali ja terveydenhuollon palvelutaso voitaisiin säilyttää laadukkaana ja alueellisesti tasa arvoisena. Kolmanneksi eri koulutusasteilta valmistuvien muuttoliike tulisi ottaa nykyistä enemmän huomioon koulutuksen määrällisessä mitoituksessa varsinkin ammattikorkea ja yliopistokoulutuksen kohdalla, samoin kuin asiantuntija ja esimiestason henkilöiden työssäkäyntialueen kehitys metropolialueella. Varsinkin Uudenmaan t&k&i toiminnan näkökulmasta Uudenmaan ulkopuolelta valmistuvien nykyinen erittäin positiivinen nettomuuttovirta on ratkaisevassa roolissa riittävän asiantuntijatyövoiman turvaamiseksi ja sitä kautta alueen innovaatiokyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Tämä tuleekin ottaa huomioon mahdollisissa ns. maakuntayliopistojen asemaa ja koulutustarjontaa koskevissa uudelleenarvioinneissa. Lisäksi on syytä korostaa, että eri toimialoilla tarvitaan yhä parempaa tuottavuuden ja työllisyysasteen kasvua, jotta niukkeneva työvoimatarjonta riittäisi vastaamaan työvoiman uutta kysyntää. Tämä tarkoittaa, että työllisten, työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien aktivoimistoimenpiteitä tulee edelleen kehittää esimerkiksi elinikäisen oppimisen kehittämistä tukevilla palvelumalleilla ja työllistämistä edistävillä, toimialakohtaisilla, ohjaus ja neuvontaprosesseilla 2010 luvun osaamistarjonnan riittävyyden haasteiden voittamiseksi.

22 Lähteet Tilastokeskus (2010) Eri koulutusasteilta valmistuneiden muuttoliiketilasto Tilastokeskus (2010) Tilastokeskuksen väestönmuutosten ennakkotietoja 2010 Tilastokeskus (2010) Väestöennuste (www.stat.fi)

Liite 1. Uuden työvoimatarjonnan (ennuste nuorisoasteen koulutuksesta valmistuvien toimialatuotoksesta) ja avautuvien työpaikkojen kohtaantoennuste toimialoittain Uudellamaalla vuosien 2011 2020 välillä. D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut H Majoitus ja ravitsemistoiminta I 64 Tietoliikenne D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus G Tukku ja vähittäiskauppa D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. X Toimialoittain erittelemätön L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus C Mineraalien kaivu D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus A 02 Metsätalous I 60 63 Kuljetus ja varastointi E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. A 01, B Maa, riista ja kalatalous D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. M Koulutus K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus J Rahoitus ja vakuutustoiminta F Rakentaminen N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 5 000 10 000

Liite 2. Eri koulutusasteilta valmistuvien nettomuutto eri maakunnista Uudellemaalle vuosien 2007 2008 välillä (Tilastokeskus 2011). 21 Ahvenanmaa 02 Varsinais Suomi 500 400 04 Satakunta 19 Lappi 300 200 05 Kanta Häme 18 Kainuu 100 0 06 Pirkanmaa 17 Pohjois Pohjanmaa 100 200 07 Päijät Häme 300 16 Keski Pohjanmaa 08 Kymenlaakso 15 Pohjanmaa 09 Etelä Karjala 14 Etelä Pohjanmaa 13 Keski Suomi 12 Pohjois Karjala 11 Pohjois Savo 10 Etelä Savo Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus

Liite 3. Uuden työvoimatarjonnan (ennuste nuorisoasteen koulutuksesta valmistuvien toimialatuotoksesta) ja avautuvien työpaikkojen kohtaantoennuste toimialoittain Varsinais Suomessa vuosien 2011 2020 välillä. M Koulutus D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. A 02 Metsätalous D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut C Mineraalien kaivu X Toimialoittain erittelemätön D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus I 64 Tietoliikenne E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus H Majoitus ja ravitsemistoiminta J Rahoitus ja vakuutustoiminta A 01, B Maa, riista ja kalatalous K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus G Tukku ja vähittäiskauppa I 60 63 Kuljetus ja varastointi F Rakentaminen N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000

Liite 4. Eri koulutusasteilta valmistuvien nettomuutto eri maakunnista Varsinais Suomeen vuosina 2007 2008. 5 Ahvenanmaa 19 Lappi 18 Kainuu 17 Pohjois Pohjanmaa 16 Keski Pohjanmaa 01 Uusimaa 300 200 100 0 100 200 300 400 500 04 Satakunta 05 Kanta Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät Häme 08 Kymenlaakso 15 Pohjanmaa 09 Etelä Karjala 14 Etelä Pohjanmaa 13 Keski Suomi 12 Pohjois Karjala 11 Pohjois Savo 10 Etelä Savo Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus

Liite 5. Uuden työvoimatarjonnan (ennuste nuorisoasteen koulutuksesta valmistuvien toimialatuotoksesta) ja avautuvien työpaikkojen kohtaantoennuste toimialoittain Satakuntaan vuosien 2011 2020 välillä. D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys A 02 Metsätalous O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus C Mineraalien kaivu D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus I 60 63 Kuljetus ja varastointi H Majoitus ja ravitsemistoiminta M Koulutus D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus G Tukku ja vähittäiskauppa X Toimialoittain erittelemätön I 64 Tietoliikenne E Sähkö, kaasu ja vesihuolto L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus J Rahoitus ja vakuutustoiminta D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus A 01, B Maa, riista ja kalatalous K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus F Rakentaminen N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 500

Liite 6. Eri koulutusasteilta valmistuvien nettomuutto eri maakunnista Satakuntaan vuosina 2007 2008. 17 Pohjois Pohjanmaa 16 Keski Pohjanmaa 18 Kainuu 19 Lappi 01 Uusimaa 40 20 0 20 40 60 80 100 120 02 Varsinais Suomi 05 Kanta Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät Häme 15 Pohjanmaa 08 Kymenlaakso 14 Etelä Pohjanmaa 09 Etelä Karjala 13 Keski Suomi 12 Pohjois Karjala 10 Etelä Savo 11 Pohjois Savo Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus

Liite 7. Uuden työvoimatarjonnan (ennuste nuorisoasteen koulutuksesta valmistuvien toimialatuotoksesta) ja avautuvien työpaikkojen kohtaantoennuste toimialoittain Kanta Hämeeseen vuosien 2011 2020 välillä. D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus M Koulutus D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. G Tukku ja vähittäiskauppa D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus A 02 Metsätalous H Majoitus ja ravitsemistoiminta D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus X Toimialoittain erittelemätön C Mineraalien kaivu E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus J Rahoitus ja vakuutustoiminta I 64 Tietoliikenne K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut A 01, B Maa, riista ja kalatalous L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus I 60 63 Kuljetus ja varastointi F Rakentaminen N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 500 1 000

Liite 8. Eri koulutusasteilta valmistuvien nettomuutto eri maakunnista Kanta Hämeeseen vuosina 2007 2008. 18 Kainuu 17 Pohjois Pohjanmaa 16 Keski Pohjanmaa 15 Pohjanmaa 01 Uusimaa 150 100 50 0 50 100 150 02 Varsinais Suomi 04 Satakunta 06 Pirkanmaa 07 Päijät Häme 14 Etelä Pohjanmaa 08 Kymenlaakso 13 Keski Suomi 09 Etelä Karjala 12 Pohjois Karjala 10 Etelä Savo 11 Pohjois Savo Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus

Liite 9. Uuden työvoimatarjonnan (ennuste nuorisoasteen koulutuksesta valmistuvien toimialatuotoksesta) ja avautuvien työpaikkojen kohtaantoennuste toimialoittain Pirkanmaalla vuosien 2011 2020 välillä. D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus M Koulutus D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. C Mineraalien kaivu D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys A 02 Metsätalous X Toimialoittain erittelemätön I 64 Tietoliikenne H Majoitus ja ravitsemistoiminta D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus J Rahoitus ja vakuutustoiminta O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus A 01, B Maa, riista ja kalatalous I 60 63 Kuljetus ja varastointi G Tukku ja vähittäiskauppa F Rakentaminen N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2 000 4 000 6 000

Liite 10. Eri koulutusasteilta valmistuvien nettomuutto eri maakunnista Pirkanmaalle vuosina 2007 2008. 18 Kainuu 17 Pohjois Pohjanmaa 16 Keski Pohjanmaa 15 Pohjanmaa 01 Uusimaa 100 50 0 50 100 150 200 250 300 350 02 Varsinais Suomi 04 Satakunta 05 Kanta Häme 07 Päijät Häme 14 Etelä Pohjanmaa 08 Kymenlaakso 13 Keski Suomi 09 Etelä Karjala 12 Pohjois Karjala 10 Etelä Savo 11 Pohjois Savo Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus

Liite 11. Uuden työvoimatarjonnan (ennuste nuorisoasteen koulutuksesta valmistuvien toimialatuotoksesta) ja avautuvien työpaikkojen kohtaantoennuste toimialoittain Päijät Hämeeseen vuosien 2011 2020 välillä. D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. H Majoitus ja ravitsemistoiminta D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus A 02 Metsätalous D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus A 01, B Maa, riista ja kalatalous O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut C Mineraalien kaivu X Toimialoittain erittelemätön E Sähkö, kaasu ja vesihuolto I 64 Tietoliikenne K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus J Rahoitus ja vakuutustoiminta K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus I 60 63 Kuljetus ja varastointi M Koulutus D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus G Tukku ja vähittäiskauppa F Rakentaminen N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 500 1 000

Liite 12. Eri koulutusasteilta valmistuvien nettomuutto eri maakunnista Päijät Hämeeseen vuosina 2007 2008. 17 Pohjois Pohjanmaa 16 Keski Pohjanmaa 18 Kainuu 19 Lappi 01 Uusimaa 100 50 0 50 100 150 200 02 Varsinais Suomi 04 Satakunta 05 Kanta Häme 06 Pirkanmaa 15 Pohjanmaa 08 Kymenlaakso 14 Etelä Pohjanmaa 09 Etelä Karjala 13 Keski Suomi 12 Pohjois Karjala 10 Etelä Savo 11 Pohjois Savo Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus

Liite 13. Uuden työvoimatarjonnan (ennuste nuorisoasteen koulutuksesta valmistuvien toimialatuotoksesta) ja avautuvien työpaikkojen kohtaantoennuste toimialoittain Kymenlaaksossa vuosien 2011 2020 välillä. D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden I 60 63 Kuljetus ja varastointi D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus A 02 Metsätalous D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus C Mineraalien kaivu E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan X Toimialoittain erittelemätön A 01, B Maa, riista ja kalatalous D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. H Majoitus ja ravitsemistoiminta I 64 Tietoliikenne D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. J Rahoitus ja vakuutustoiminta G Tukku ja vähittäiskauppa K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus M Koulutus F Rakentaminen N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 500

Liite 14. Eri koulutusasteilta valmistuvien nettomuutto eri maakunnista Kymenlaaksoon vuosina 2007 2008. 17 Pohjois Pohjanmaa 16 Keski Pohjanmaa 18 Kainuu 19 Lappi 01 Uusimaa 80 60 40 20 0 20 40 60 80 100 02 Varsinais Suomi 04 Satakunta 05 Kanta Häme 06 Pirkanmaa 15 Pohjanmaa 07 Päijät Häme 14 Etelä Pohjanmaa 09 Etelä Karjala 13 Keski Suomi 12 Pohjois Karjala 10 Etelä Savo 11 Pohjois Savo Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus

Liite 15. Uuden työvoimatarjonnan (ennuste nuorisoasteen koulutuksesta valmistuvien toimialatuotoksesta) ja avautuvien työpaikkojen kohtaantoennuste toimialoittain Etelä Karjalassa vuosien 2011 2020 välillä. M Koulutus K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus I 64 Tietoliikenne A 02 Metsätalous D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus C Mineraalien kaivu X Toimialoittain erittelemätön J Rahoitus ja vakuutustoiminta K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus H Majoitus ja ravitsemistoiminta I 60 63 Kuljetus ja varastointi D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut A 01, B Maa, riista ja kalatalous F Rakentaminen G Tukku ja vähittäiskauppa N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 2 000 1 500 1 000 500 0 500 1 000

Liite 16. Eri koulutusasteilta valmistuvien nettomuutto eri maakunnista Etelä Karjalaan vuosina 2007 2008. 18 Kainuu 19 Lappi 01 Uusimaa 100 50 0 02 Varsinais Suomi 04 Satakunta 17 Pohjois Pohjanmaa 50 100 05 Kanta Häme 150 16 Keski Pohjanmaa 200 250 06 Pirkanmaa 15 Pohjanmaa 07 Päijät Häme 14 Etelä Pohjanmaa 08 Kymenlaakso 13 Keski Suomi 12 Pohjois Karjala 10 Etelä Savo 11 Pohjois Savo Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus

Liite 17. Uuden työvoimatarjonnan (ennuste nuorisoasteen koulutuksesta valmistuvien toimialatuotoksesta) ja avautuvien työpaikkojen kohtaantoennuste toimialoittain Etelä Savossa vuosien 2011 2020 välillä. D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus M Koulutus D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus G Tukku ja vähittäiskauppa D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys H Majoitus ja ravitsemistoiminta L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus F Rakentaminen D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus C Mineraalien kaivu D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. E Sähkö, kaasu ja vesihuolto A 02 Metsätalous D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut X Toimialoittain erittelemätön I 64 Tietoliikenne D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus J Rahoitus ja vakuutustoiminta K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus I 60 63 Kuljetus ja varastointi A 01, B Maa, riista ja kalatalous N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 200 400

Liite 18. Eri koulutusasteilta valmistuvien nettomuutto eri maakunnista Etelä Savoon vuosina 2007 2008. 18 Kainuu 19 Lappi 01 Uusimaa 40 20 0 20 02 Varsinais Suomi 04 Satakunta 17 Pohjois Pohjanmaa 40 60 05 Kanta Häme 80 16 Keski Pohjanmaa 100 120 06 Pirkanmaa 15 Pohjanmaa 07 Päijät Häme 14 Etelä Pohjanmaa 08 Kymenlaakso 13 Keski Suomi 12 Pohjois Karjala 09 Etelä Karjala 11 Pohjois Savo Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus

Liite 19. Uuden työvoimatarjonnan (ennuste nuorisoasteen koulutuksesta valmistuvien toimialatuotoksesta) ja avautuvien työpaikkojen kohtaantoennuste toimialoittain Pohjois Savossa vuosien 2011 2020 välillä. M Koulutus G Tukku ja vähittäiskauppa L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. A 01, B Maa, riista ja kalatalous D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. H Majoitus ja ravitsemistoiminta D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus C Mineraalien kaivu X Toimialoittain erittelemätön E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. I 64 Tietoliikenne A 02 Metsätalous J Rahoitus ja vakuutustoiminta O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus F Rakentaminen I 60 63 Kuljetus ja varastointi N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 500 1 000 1 500

Liite 20. Eri koulutusasteilta valmistuvien nettomuutto eri maakunnista Pohjois Savoon vuosina 2007 2008. 19 Lappi 18 Kainuu 17 Pohjois Pohjanmaa 16 Keski Pohjanmaa 01 Uusimaa 40 20 0 20 40 60 80 02 Varsinais Suomi 04 Satakunta 05 Kanta Häme 06 Pirkanmaa 15 Pohjanmaa 07 Päijät Häme 14 Etelä Pohjanmaa 08 Kymenlaakso 13 Keski Suomi 12 Pohjois Karjala 09 Etelä Karjala 10 Etelä Savo Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus

Liite 21. Uuden työvoimatarjonnan (ennuste nuorisoasteen koulutuksesta valmistuvien toimialatuotoksesta) ja avautuvien työpaikkojen kohtaantoennuste toimialoittain Pohjois Karjalassa vuosien 2011 2020 välillä. M Koulutus D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus A 01, B Maa, riista ja kalatalous D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys I 64 Tietoliikenne D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus E Sähkö, kaasu ja vesihuolto X Toimialoittain erittelemätön K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus A 02 Metsätalous G Tukku ja vähittäiskauppa H Majoitus ja ravitsemistoiminta C Mineraalien kaivu J Rahoitus ja vakuutustoiminta D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus I 60 63 Kuljetus ja varastointi F Rakentaminen N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 3 000 2 000 1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000

Liite 22. Eri koulutusasteilta valmistuvien nettomuutto eri maakunnista Pohjois Karjalaan vuosina 2007 2008. 17 Pohjois Pohjanmaa 16 Keski Pohjanmaa 18 Kainuu 19 Lappi 01 Uusimaa 40 20 0 20 40 60 80 100 120 140 02 Varsinais Suomi 04 Satakunta 05 Kanta Häme 06 Pirkanmaa 15 Pohjanmaa 07 Päijät Häme 14 Etelä Pohjanmaa 08 Kymenlaakso 13 Keski Suomi 11 Pohjois Savo 09 Etelä Karjala 10 Etelä Savo Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus

Liite 23. Uuden työvoimatarjonnan (ennuste nuorisoasteen koulutuksesta valmistuvien toimialatuotoksesta) ja avautuvien työpaikkojen kohtaantoennuste toimialoittain Keski Suomessa vuosien 2011 2020 välillä. M Koulutus K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. G Tukku ja vähittäiskauppa O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus I 64 Tietoliikenne D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. H Majoitus ja ravitsemistoiminta X Toimialoittain erittelemätön D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus C Mineraalien kaivu A 01, B Maa, riista ja kalatalous A 02 Metsätalous D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. J Rahoitus ja vakuutustoiminta D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus I 60 63 Kuljetus ja varastointi D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus F Rakentaminen N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 3 000 2 000 1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000

Liite 24. Eri koulutusasteilta valmistuvien nettomuutto eri maakunnista Keski Suomeen vuosina 2007 2008. 17 Pohjois Pohjanmaa 16 Keski Pohjanmaa 18 Kainuu 19 Lappi 01 Uusimaa 100 50 0 50 100 150 200 250 300 350 400 02 Varsinais Suomi 04 Satakunta 05 Kanta Häme 06 Pirkanmaa 15 Pohjanmaa 07 Päijät Häme 14 Etelä Pohjanmaa 08 Kymenlaakso 12 Pohjois Karjala 11 Pohjois Savo 10 Etelä Savo 09 Etelä Karjala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus

Liite 25. Uuden työvoimatarjonnan (ennuste nuorisoasteen koulutuksesta valmistuvien toimialatuotoksesta) ja avautuvien työpaikkojen kohtaantoennuste toimialoittain Etelä Pohjanmaalla vuosien 2011 2020 välillä. A 01, B Maa, riista ja kalatalous D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus C Mineraalien kaivu A 02 Metsätalous D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. F Rakentaminen E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. H Majoitus ja ravitsemistoiminta X Toimialoittain erittelemätön D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus G Tukku ja vähittäiskauppa L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. I 64 Tietoliikenne I 60 63 Kuljetus ja varastointi J Rahoitus ja vakuutustoiminta O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut M Koulutus N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 500 1 000

Liite 26. Eri koulutusasteilta valmistuvien nettomuutto eri maakunnista Etelä Pohjanmaalle vuosina 2007 2008. 18 Kainuu 19 Lappi 01 Uusimaa 80 60 40 02 Varsinais Suomi 04 Satakunta 20 17 Pohjois Pohjanmaa 0 20 05 Kanta Häme 40 16 Keski Pohjanmaa 60 80 06 Pirkanmaa 15 Pohjanmaa 07 Päijät Häme 13 Keski Suomi 08 Kymenlaakso 12 Pohjois Karjala 11 Pohjois Savo 10 Etelä Savo 09 Etelä Karjala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus

Liite 27. Uuden työvoimatarjonnan (ennuste nuorisoasteen koulutuksesta valmistuvien toimialatuotoksesta) ja avautuvien työpaikkojen kohtaantoennuste toimialoittain Pohjanmaalla vuosien 2011 2020 välillä. K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. M Koulutus D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut G Tukku ja vähittäiskauppa H Majoitus ja ravitsemistoiminta D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus I 64 Tietoliikenne D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus A 02 Metsätalous C Mineraalien kaivu D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus X Toimialoittain erittelemätön D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus E Sähkö, kaasu ja vesihuolto L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus J Rahoitus ja vakuutustoiminta F Rakentaminen I 60 63 Kuljetus ja varastointi K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus A 01, B Maa, riista ja kalatalous N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 800 600 400 200 0 200 400 600 800 1 000 1 200

Liite 28. Eri koulutusasteilta valmistuvien nettomuutto Pohjanmaalle vuosina 2007 2008. 21 Ahvenanmaa 19 Lappi 18 Kainuu 17 Pohjois Pohjanmaa 16 Keski Pohjanmaa 01 Uusimaa 100 50 0 50 100 150 200 02 Varsinais Suomi 04 Satakunta 05 Kanta Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät Häme 14 Etelä Pohjanmaa 08 Kymenlaakso 13 Keski Suomi 09 Etelä Karjala 12 Pohjois Karjala 10 Etelä Savo 11 Pohjois Savo Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus

Liite 29. Uuden työvoimatarjonnan (ennuste nuorisoasteen koulutuksesta valmistuvien toimialatuotoksesta) ja avautuvien työpaikkojen kohtaantoennuste toimialoittain Keski Pohjanmaalla vuosien 2011 2020 välillä. A 01, B Maa, riista ja kalatalous D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus G Tukku ja vähittäiskauppa K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys H Majoitus ja ravitsemistoiminta D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. F Rakentaminen D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus E Sähkö, kaasu ja vesihuolto O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut A 02 Metsätalous L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus X Toimialoittain erittelemätön C Mineraalien kaivu I 60 63 Kuljetus ja varastointi J Rahoitus ja vakuutustoiminta I 64 Tietoliikenne D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus M Koulutus N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 1 000 800 600 400 200 0 200 400

Liite 30. Eri koulutusasteilta valmistuvien nettomuutto eri maakunnista Keski Pohjanmaalle vuosina 2007 2008. 5 Ahvenanmaa 19 Lappi 18 Kainuu 17 Pohjois Pohjanmaa 15 Pohjanmaa 01 Uusimaa 40 20 0 20 40 60 80 02 Varsinais Suomi 04 Satakunta 05 Kanta Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät Häme 14 Etelä Pohjanmaa 08 Kymenlaakso 13 Keski Suomi 09 Etelä Karjala 12 Pohjois Karjala 10 Etelä Savo 11 Pohjois Savo Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus

Liite 31. Uuden työvoimatarjonnan (ennuste nuorisoasteen koulutuksesta valmistuvien toimialatuotoksesta) ja avautuvien työpaikkojen kohtaantoennuste toimialoittain Pohjois Pohjanmaalla vuosien 2011 2020 välillä. D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. M Koulutus D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus G Tukku ja vähittäiskauppa D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut X Toimialoittain erittelemätön E Sähkö, kaasu ja vesihuolto I 64 Tietoliikenne D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus J Rahoitus ja vakuutustoiminta C Mineraalien kaivu K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus A 02 Metsätalous D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus H Majoitus ja ravitsemistoiminta D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus I 60 63 Kuljetus ja varastointi A 01, B Maa, riista ja kalatalous F Rakentaminen N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000

Liite 32. Eri koulutusasteilta valmistuvien nettomuutto eri maakunnista Pohjois Pohjanmaalle vuosina 2007 2008. 18 Kainuu 19 Lappi 01 Uusimaa 250 200 150 02 Varsinais Suomi 04 Satakunta 100 16 Keski Pohjanmaa 50 0 05 Kanta Häme 50 15 Pohjanmaa 100 150 06 Pirkanmaa 14 Etelä Pohjanmaa 07 Päijät Häme 13 Keski Suomi 08 Kymenlaakso 12 Pohjois Karjala 11 Pohjois Savo 09 Etelä Karjala 10 Etelä Savo Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus

Liite 33. Uuden työvoimatarjonnan (ennuste nuorisoasteen koulutuksesta valmistuvien toimialatuotoksesta) ja avautuvien työpaikkojen kohtaantoennuste toimialoittain Kainuussa vuosien 2011 2020 välillä. M Koulutus G Tukku ja vähittäiskauppa D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. F Rakentaminen H Majoitus ja ravitsemistoiminta D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus A 01, B Maa, riista ja kalatalous X Toimialoittain erittelemätön I 64 Tietoliikenne A 02 Metsätalous J Rahoitus ja vakuutustoiminta K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. I 60 63 Kuljetus ja varastointi C Mineraalien kaivu N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 1 500 1 000 500 0 500 1 000 1 500

Liite 34. Eri koulutusasteilta valmistuvien nettomuutto eri maakunnista Kainuuseen vuosina 2007 2008. 17 Pohjois Pohjanmaa 16 Keski Pohjanmaa 15 Pohjanmaa 19 Lappi 01 Uusimaa 60 50 40 30 20 10 0 10 20 30 02 Varsinais Suomi 04 Satakunta 05 Kanta Häme 06 Pirkanmaa 14 Etelä Pohjanmaa 07 Päijät Häme 13 Keski Suomi 08 Kymenlaakso 12 Pohjois Karjala 11 Pohjois Savo 09 Etelä Karjala 10 Etelä Savo Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus

Liite 35. Uuden työvoimatarjonnan (ennuste nuorisoasteen koulutuksesta valmistuvien toimialatuotoksesta) ja avautuvien työpaikkojen kohtaantoennuste toimialoittain Lapissa vuosien 2011 2020 välillä. L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. A 01, B Maa, riista ja kalatalous O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut M Koulutus D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. G Tukku ja vähittäiskauppa X Toimialoittain erittelemätön D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus J Rahoitus ja vakuutustoiminta I 60 63 Kuljetus ja varastointi C Mineraalien kaivu I 64 Tietoliikenne E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus F Rakentaminen A 02 Metsätalous D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. H Majoitus ja ravitsemistoiminta N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 500 1 000 1 500

Liite 36. Eri koulutusasteilta valmistuvien nettomuutto eri maakunnista Lappiin vuosina 2007 2008. 18 Kainuu 17 Pohjois Pohjanmaa 16 Keski Pohjanmaa 15 Pohjanmaa 01 Uusimaa 50 0 50 100 150 200 250 02 Varsinais Suomi 04 Satakunta 05 Kanta Häme 06 Pirkanmaa 14 Etelä Pohjanmaa 07 Päijät Häme 13 Keski Suomi 08 Kymenlaakso 12 Pohjois Karjala 11 Pohjois Savo 09 Etelä Karjala 10 Etelä Savo Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus