TEM raportteja 30/2011

TEM raportteja 30/2011 Osaamistarjonnan riittävyys alueilla 2010-luvulla Arviointia työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannosta Samuli Leveälahti & Jari Järvinen Foredata Oy Alueosasto Raportti 2011

SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Uusimaa... 7 3 Varsinais Suomi... 10 4 Satakunta... 13 5 Kanta Häme... 16 6 Pirkanmaa... 19 7 Päijät Häme... 22 8 Kymenlaakso... 25 9 Etelä Karjala... 28 10 Etelä Savo... 31 11 Pohjois Savo... 34 12 Pohjois Karjala... 37 13 Keski Suomi... 40 14 Etelä Pohjanmaa... 43 15 Pohjanmaa... 46 16 Keski Pohjanmaa... 49 17 Pohjois Pohjanmaa... 52 18 Kainuu... 55 19 Lappi... 58 20 Koko maa... 61 21 Johtopäätökset... 66 22 Lähteet... 70

1 Johdanto Projektissa on ennakoitu toimialojen uusien työpaikkojen määrää yhdistämällä Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) laatimat maakuntien liittojen tuoreimmat pitkän aikavälin toimialaennusteet ja Foredata Oy:n vuonna 2009 laatimien alue ja toimialakohtaisten poistumaennusteiden päivitetyt laskelmat. Lisäksi projektissa on laadittu eri koulutusasteita ja aloja koskevat alueelliset tutkintoennusteet, jotka on muokattu toimialojen ja tutkintojen välisten ennusteiden kautta aluekohtaiseksi toimialojen potentiaalisiksi tarjontavirroiksi. Koska kaikki koulusta valmistuvat eivät siirry työelämään opiskelupaikkakunnalle, hyödynnetään alueen todellisen tarjontavirran arvioimiseksi erityisesti Tilastokeskuksen tuottamia muuttovirtalaskelmia. Alueen osaamistarjontaan vaikuttavat luonnollisesti koulutusjärjestelmän tutkintotuotoksen lisäksi mm. maahan ja maassamuutto, ammatti ja toimialasiirtymät sekä pendelöinti. Näiden tekijöiden ennakointi kymmenen vuoden aikajänteellä on toimialakohtaisesti kuitenkin perin haastavaa. Tässä raportissa tarjotaankin osaamistarjonnan riittävyyden arvioimiseksi peruskehys, jota tulee tarkentaa ja täydentää esimerkiksi alueellisten ennakointiasiantuntijoiden ja väestötieteilijöiden asiantuntemuksen kautta. Osaamistarjonnan riittävyyden arvioimisessa pääperiaatteena on ollut jatkaa nykytilanteen mukaista tilannetta tulevaisuuteen. Toisin sanoen oletetaan, että toimialaennusteiden muutosta lukuun ottamatta merkittäviä muutoksia ei tapahdu esimerkiksi eläkelainsäädäntöön. Laskenta on täten pyritty pitämään yksinkertaisena ja parhaiten tämän hetken työmarkkinatilannetta vastaavana. Näkökulman valinnan syy oli se, että tulosten pohjalta olisi helpommin tehtävissä johtopäätöksiä ja toisaalta, että laskenta olisi helpommin toistettavissa myöhemmin esimerkiksi aluehallinto organisaatioiden toimesta. Laskennan tuloksista voidaan siis nähdä mihin suuntaan työmarkkinat ovat menossa, jos muutosta nykytilanteeseen ei tapahdu. Tarkoituksena on mahdollistaa analyysi siitä, millaista toimialatuotosta tämän hetken koulutusjärjestelmä tuottaa ja kuinka hyvin se vastaa toimialojen odotettuun työvoiman kysyntään. Käytännössä näkökulma tarkoittaa sitä, että monissa laskennan vaiheissa laskenta aineistona on käytetty viimeisiä tilastotietoja ilman varsinaista ennustamista tulevaisuuteen. Esimerkiksi koulutuksesta valmistuneiden työvoimaosuuksina on käytetty lähes suoraan tilastoja tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuuksista ja vastaavasti eläkeiän tai eläkkeellesiirtymistodennäköisyyksien ei oleteta nykytasoltaan muuttuvan.

Kaavio 1. Laskennan osat. Kaaviosta 1 nähdään laskennan osatekijät. Ensimmäiseksi määritetään toimialoittainen kasvukysyntä ja työllisten poistuma. Tavoitteena on määrittää kuinka paljon uutta työvoimaa toimialat tarvitsevat toimialaennusteen toteuttamiseksi. Uuden työvoiman tarvetta syntyy mallissa joko toimialojen kasvun kautta tai nykyisten työllisten poistuessa työvoimasta. Toimiala tarvitsee uutta työvoimaa täten sekä kasvuun että ylläpitämään nykyistä työllisten määrää. Käytännössä tämä tarkoittaa myös, että koko poistumaa ei korvata, mikäli toimialan työllisten määrä pienenee ennusteessa. Tätä uuden työvoiman tarvetta vertaillaan vastavalmistuneiden tutkintotuotokseen eli suurimpaan uuden työvoiman lähteeseen. Tavoitteena on määrittää onko toimialaennusteella realistisia toteutumismahdollisuuksia oman alueen tutkintotuotoksella. Tämän vertailun tueksi liitetään viimeisimmät tilastotiedot vastavalmistuneiden muuttoliikkeestä, jotta voidaan arvioida millaisia mahdollisuuksia alueella on saada työvoimaa muilta alueilta tai vastaavasti kuinka paljon työvoimaa alue saattaa menettää muille alueille. Tarkastelun ulkopuolelle jätetään mm. maassamuutto, maahanmuutto, maastamuutto ja pendelöinnin muutos. Rajauksen syynä on, että ensinnäkin muuttoliikkeen arvioiminen toimialoittain on erittäin vaikeaa mutta toiseksi ja suurempana syynä se, että näiden tekijöiden vaikutus uutta työvoimaa tarjoavana tekijänä jää pieneksi suhteessa vastavalmistuneiden määrään. Kolmanneksi näiden tekijöiden jättäminen pois mallista tarjoaa alueellisille päätöksentekijöille mahdollisuuden arvioida uuden työvoiman saatavuutta yleisemmin muuttoliikkeen näkökulmasta. Eli työvoiman mahdollista vajetta voidaan paikata myös esimerkiksi maahanmuuton tai maassamuuton avulla. Huomattavaa on, että vaikka esimerkiksi pendelöinti on kokoluokaltaan merkittävä ilmiö, se ei kuitenkaan varsinaisesti tuota uutta työvoimaa työmarkkinoille. Yksittäisen alueen näkökulmasta alue toki voi saada uutta työvoimaa tulopendelöinnin kasvun kautta olettaen että menopendelöinti pysyy ennallaan. Tämä nettopendelöinnin muutoksen aiheuttama uuden työvoiman tuotos jää kokonaistasoltaan kuitenkin pieneksi etenkin kun tätä vertaa alueen koulutusjärjestelmän tuotokseen. Tämän projektin tarkoituksena on ollut arvioida toimialaennusteiden

realistisuutta suhteessa nimenomaan alueen keskeisimpään uuden työvoiman tuotokseen eli vuosina 2011 2020 alueelta koulutuksesta valmistuneisiin. Varsinainen laskenta lähtee liikkeelle toimialaennusteista, joiden avulla on laskettu toimialoittaiset työllisten määrän muutokset eli toimialojen kasvukysyntä. Tavoitteena on ollut laskea kuinka paljon uutta työvoimaa toimiala tarvitsee toimialaennusteen toteuttamiseen suhteessa nykytilanteeseen. Käytännössä laskennassa vähennetään toimialoittain vuoden 2020 työllisten ennustetusta määrästä vuoden 2010 työllisten määrä. Toimialaennusteina on käytetty VATTin tavoitelaskelmia, jotka on muutettu Hemaasutoimialaluokitukseen ja työssäkäyntitilaston tasoon. Toimialaennusteista laskettu työllisten määrän kokonaismuutos eli kasvukysyntä vastaa noin 15 prosenttia uuden työvoiman kokonaiskysynnästä. Huomattavasti merkittävämmässä roolissa uuden työvoiman kokonaiskysyntää tarkasteltaessa onkin työllisten poistuma. Työllisten poistuma on projektissa laskettu käyttäen Foredata Oy:n aikaisemmassa projektissa työ ja elinkeinoministeriölle tuottamaa poistumatyökalua. Työkaluun on projektin yhteydessä päivitetty uudet tilastot ja tämän avulla on laskettu poistumaennusteet vuosille 2011 2020. Tuloksien mukaan työllisten poistuman kautta syntyy noin 85 prosenttia uuden työvoiman kokonaiskysynnästä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että toimialan osaamisrakenne pysyisi ennallaan vaan laskelmissa on arvioitu toimialoittain uuden työvoiman osaamisprofiilin muutosta. Uuden työvoiman kysyntä on muodostettu lopuksi summaamalla toimialaennusteiden avulla laskettu kasvukysyntä sekä työllisten poistuma yhteen. Näin saadaan arvio toimialakohtaisesti kuinka paljon osaavaa uutta työvoimaa alue tarvitsee. Työvoiman tarjontaennuste on muodostettu vastavalmistuneiden tutkintotuotoksen arvioinnilla. Tutkintotuotos on ennustettu monivaiheisen prosessin kautta, missä on otettu huomioon ensinnäkin jo tutkinnon suorittamisen aloittaneiden opiskelijoiden määrät, tutkintojen keskimääräiset suoritusajat ja läpäisyasteet, moninkertainen koulutus ja tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuudet. Laskenta perustuu Tilastokeskuksen koulutustilastojen (http://www.tilastokeskus.fi/til/kou.html) pohjalta tehtyihin analyyseihin tutkinnon suorittamisen tehokkuudesta. Jälleen on oletettu, että tutkinnon suorittamisen keskimääräisissä kestoissa tai tutkinnon suorittamisen läpäisyasteissa ei tapahdu muutosta ennusteperiodin aikana. Toisin sanoen esimerkiksi tutkinnon suorittamisen nopeuttaminen on eräs tapa kasvattaa uuden työvoiman tarjontaa alueilla. Muutostarpeiden analyysin helpottamiseksi myös aloittaneiden määrien on oletettu pysyvän nykytasollaan koko ennusteperiodin ajan. Varsinaisen tutkintoennusteen jälkeen on arvioitu koulutuksittain työvoimatilastojen pohjalta tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuuksia 25 39 vuotiaiden ikäryhmässä. Lopullisesta alueen tutkintotuotoksesta, joka tulee alueen työvoiman osaksi, on siis poistettu osa työvoimaosuuden huomioon ottamisella. Tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuus on keskimäärin 85 prosenttia, mutta vaihtelee koulutusaloittain ja asteittain noin 75 prosentin ja 90 prosentin välillä. Lopuksi tutkintotuotoksesta on muodostettu toimialatuotosennuste olettamalla, että vastavalmistuneet työllistyvät tulevaisuudessa samalla toimialarakenteella työmarkkinoille kuin alueen 25 39 vuotiaat tutkinnon suorittaneet ovat työllistyneet tällä hetkellä. Ikäryhmän valinta haluttiin pitää mahdollisimman nuorena kuitenkin sillä rajoituksella, että suurin osa tutkinnon suorittaneista saadaan tarkasteluun mukaan. Etenkin yliopistoista tutkinnon suorittaneista merkittävä osa olisi jäänyt pois, mikäli ikärajaa olisi kavennettu. Tutkintotuotoksen toimialajakaantumisen oletuksesta seuraa, että merkittävä osa tutkinnon suorittaneista työllistyy koulutustaan vastaamattomiin töihin. Toisin sanoen esimerkiksi osa lähihoitajan tutkinnon suorittaneista työllistyy tukku ja vähittäiskaupan toimialalle. Suurin osa lähihoitajien tuotoksesta silti kohdistuu lähihoitajan koulutusta parhaiten vastaavalle terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden toimialalle. Tämä oletus edustaa reaalimaailmaa ja todellista työmarkkinoiden toimintaa paremmin kuin oletus ideaalista koulutuksen ja toimialojen vastaavuudesta.

Osittain tästä syystä laskennassa tarkastellaan työmarkkinoiden kohtaantoa toimialojen lisäksi myös koulutusten näkökulmasta. Tällöin puolestaan toimialojen kysyntä on muutettu koulutuskysynnäksi vastaavalla tavalla toimialojen ja koulutuksen välisen tilastoista johdetun vastaavuuden avulla. Näin on voitu tuoda kohtaantotarkastelu myös koulutusluokituksen puolelle. Kohtaantotarkastelussa keskitytään vertaamaan kysyntää ja tarjontaa keskenään. Tavoitteena on etenkin määrittää riittääkö työvoima toimialaennusteiden mukaiseen työvoiman kysyntään. Lopuksi kohtaantoennusteen jälkeen on analysoitu Tilastokeskuksen vastavalmistuneiden maassamuuttotilastoja, joiden tarkoituksena on ollut etenkin auttaa alueita tulevassa päätöksenteossa. Tilastojen avulla voidaan tarkastella millaisia vastavalmistuneiden muuttovirrat ovat olleet, kuinka paljon alue saa koulutuksittain muuttovoittoa tai muuttotappiota. Raportissa on laadittu vastavalmistuneiden nettomuuttoskenaario viimeisimmän tilastovuoden (2007 2008) perusteella. Näin maakunnat voivat arvioida millaiset mahdollisuudet nykytason nettomuuttoliikkeen jatkuminen antaisi alueelle ennustettujen avautuvien työpaikkojen täyttämiseen.

2 Uusimaa Työllisten määrän ennustetaan kasvavan Uudellamaalla vuosien 2011 2020 välillä 52 500 henkilöä, mikä tarkoittaa 6 prosentin kokonaiskasvua. Absoluuttisesti eniten kasvavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+25 000 työllistä), kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut (+12 600 työllistä) sekä tukku ja vähittäiskauppa (+7 200 työllistä). Suhteellisesti työllisten määrä kasvaa ylivoimaisesti eniten terveydenhuolto ja sosiaalipalveluissa eli noin viidenneksen. Sen sijaan julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen ( 4 700 työllistä) sekä sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksen ( 1 400 työllistä) toimialojen työllisten määrän ennustetaan vähenevän huomattavasti. Suhteellisesti työllisten määrä laskee eniten muu valmistus ja kierrätys toimialalla, jossa laskua on jopa neljännes ennusteaikavälin aikana. Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden osuus työllisten määrän kasvusta on miltei puolet (48 prosenttia), joka tulee aiheuttamaan merkittäviä haasteita alueen osaamistarjonnan riittävyyden turvaamiseksi. Sen sijaan Uudenmaan maakunnan työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan 166 000 henkilöä vuosien 2011 2020 välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta ovat absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( 26 000 työllistä), kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( 23 300 työllistä) sekä tukku ja vähittäiskauppa ( 19 400 työllistä). Uudellamaalla avautuu vuosien 2011 2020 välillä noin 218 600 työpaikkaa (kuvio 1). Työpaikoista 24 prosenttia syntyy työllisten määrän kasvun seurauksena, mutta jopa 76 prosenttia työllisten poistuman kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+51 000 avautuvaa työpaikkaa), kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut (+36 000 avautuvaa työpaikkaa) sekä tukku ja vähittäiskauppa (+26 800 avautuvaa työpaikkaa). Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden avautuvista työpaikoista jopa 49 prosentin ennustetaan syntyvän työllisten määrän kasvun myötä. Sen sijaan esimerkiksi julkinen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialan työpaikkoja aukeaa lähes yksinomaan työvoimapoistumasta syntyvien uudelleenjärjestelyiden kautta tosin eläkkeelle siirtyvien työpaikoista korvataan vain noin 66 prosenttia. Kokonaisarviona voidaan todeta, että Uudenmaan elinkeinorakenteessa terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden merkittävyys kasvaa voimakkaasti. Kyseisen toimialan uuden työvoimatarjonnan riittävyys on kriittisin haaste alueen koulutus, työ ja elinkeinopoliittisille toimenpiteille.

N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. G Tukku ja vähittäiskauppa M Koulutus F Rakentaminen O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut I 60 63 Kuljetus ja varastointi L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus J Rahoitus ja vakuutustoiminta H Majoitus ja ravitsemistoiminta K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. I 64 Tietoliikenne D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus X Toimialoittain erittelemätön D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus A 01, B Maa, riista ja kalatalous E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys A 02 Metsätalous C Mineraalien kaivu 10000 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 1. Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat toimialoittain Uudellamaalla vuosien 2011 2020 välillä. Uudenmaan uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteilta valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin 28 400 henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä todeta, että nettomaassa ja maahanmuutto riittäisivät kattamaan määrällisesti Uudenmaan uuden työvoimatarpeen vielä puolittuessaankin. Osaamistarjonnan riittävyys on erityisesti kriittistä ammattikorkeakoulutettujen osalta, joiden kokonaistarve on seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 23 000 henkilöä enemmän kuin tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Myös suorittavan tason ammatillisen koulutuksen osaajia tarvitaan lisää muilta alueilta tai maahanmuuton kautta vähintään 9 000 henkilöä olettaen että avautuvien työpaikkojen ennuste toteutuisi. Sen sijaan yliopistokoulutuksen suorittaneiden määrä ylittää alueen akateemisten tulevien työpaikkojen tarpeen ennusteaikavälillä jopa 4 000 henkilöllä. Toimialoittain tarkasteltuna terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden työvoimavaje on 2010 luvulla selvästi alueen merkittävin kohtaantohaaste; alalle tarvitaan jopa yli 20 000 henkilöä enemmän kuin alueen oma koulutusjärjestelmä tuottaa (liite 1). Tämä tarkoittaa, että alan osaajien työperäisen maahanmuuton edistämistä tulee jatkaa yhä voimaperäisemmin alan työvoimantarpeen tyydyttämiseksi. Myös rakentamisen toimialalle tarvitaan osaajia enemmän kuin alueen koulutusjärjestelmä tuottaa, vaikkakin alalle lienee myös lähitulevaisuudessa tyypillistä keikkaluonteisen ulkomaalaisen työvoiman tarjonta.

Toisaalta Uudellamaalle on muodostumassa huomattavaa ylitarjontaa sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksessa. Varsinkin ICT alan osaajille on ennusteen mukaan tarvetta kehittää lisääntyvissä määrin erilaisia koulutus ja elinkeinopoliittisia ratkaisuja (esimerkiksi uuden pk yrittäjyyden tukeminen), jotta merkittävää alan ylitarjontatilannetta ei pääse syntymään. Alueiden näkökulmasta on kriittistä pitää jatkossa kiinni alueen eri koulutusasteiden oppilaitoksista valmistuneista. Uusimaa kärsii vuodessa jopa yli 500 ammatillisen koulutuksen suorittaneen nettomuuttotappion. Esimerkiksi Varsinais Suomeen nettotappiota kertyi vuosien 2007 2008 välillä jopa yli 200 ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittanutta (liite 2). Sen sijaan ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden nettovoitto Uudellemaalle on vuosittain jopa yli 1 100 henkilöä. Tämä tarkoittaisi muuttoliikkeen jatkuessa 11 000 tutkinnon suorittaneen nettovoittoa seuraavan kymmenen vuoden aikana, joka olisi kuitenkin vain vajaa puolet alueen ammattikorkeakoulutettujen työvoimatarpeesta vuoteen 2020 mennessä. Ammattikorkeakoulutuksen osaajien riittävyyttä arvioitaessa tulisi tehdä tarkempaa analyysia valmistuneiden muuttoliikkeestä ja sen jatkuvuudesta varsinkin Päijät Hämeestä, Keski Suomesta, Pirkanmaalta ja Etelä Savosta. Yliopistokoulutuksen suorittaneiden nettomuuttovoitto on jopa noin 1 800 tutkinnon suorittanutta vuodessa, joka sisältää esimerkiksi yli 270 yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan tutkinnon suorittaneen nettomuuttovoittoa Varsinais Suomesta. Yliopistokoulutuksen suorittaneiden tulovirrat ovat merkittäviä varsinkin Varsinais Suomesta, Keski Suomesta ja Pirkanmaalta. Uusimaa saakin erittäin merkittävää nettomuuttovoittoa eri toimialojen asiantuntija ja esimiesalan tason tehtäviin muualta Suomesta, joka tulee ottaa huomioon paitsi Uudenmaan alueellisessa kehittämisessä niin myös kansallisen tason yliopisto ja ammattikorkeakouluverkostoa mahdollisesti uudistettaessa.

3 Varsinais Suomi Työllisten määrän ennustetaan kasvavan Varsinais Suomessa vuosien 2011 2020 välillä 9 000 henkilöä, mikä tarkoittaa 4 prosentin työllisten määrän kasvua. Absoluuttisesti eniten kasvavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+4 000 työllistä), tukku ja vähittäiskauppa (+2 700 työllistä) ja rakentaminen (+1 800 työllistä). Suhteellisesti toimialoista kasvaa eniten rakentaminen (+11,3 prosenttia). Sen sijaan maa, riista ja kalatalouden ( 1 100 työllistä) sekä julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialan ( 1 000 työllistä) työllisten määrän ennustetaan vähenevän huomattavasti. Suhteellisesti työllisten määrän lasku on kuitenkin voimakkainta muun valmistuksen ja kierrätyksen toimialalla ( 25 prosenttia). Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden osuus työllisten määrän kasvusta on 45 prosenttia, joka tulee aiheuttamaan merkittäviä haasteita alueen osaamistarjonnan riittävyyden turvaamiseksi. Varsinais Suomen maakunnan työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan 52 800 henkilöä vuosien 2011 2020 välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( 9 600 työllistä), tukku ja vähittäiskauppa ( 4 700 työllistä) ja kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( 4 600 työllistä). Varsinais Suomeen avautuu vuosien 2011 2020 välillä noin 61 800 työpaikkaa. Työpaikoista 15 prosenttia syntyy työllisten määrän kasvun seurauksena mutta jopa 85 prosenttia työllisten poistuman kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+13 600 avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa (+7 500 avautuvaa työpaikkaa) ja rakentaminen (+5 500 avautuvaa työpaikkaa) (kuvio 2). Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden avautuvista työpaikoista 30 prosentin ennustetaan syntyvän työllisten määrän kasvun myötä, tukku ja vähittäiskaupan työpaikoista sen sijaan työllisten määrän kasvun osuus on jopa 36 prosenttia. Maa, riista ja kalatalouden työpaikkoja aukeaa yksinomaan työvoimapoistuman kautta. Kokonaisarviona voidaan todeta, että Varsinais Suomen elinkeinorakenteen ennustetaan muuttuvan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluita korostavaan suuntaan. Samalla kyseisen toimialan uuden työvoimatarjonnan riittävyys on kriittisin haaste alueen koulutus, työ ja elinkeinopoliittisille toimenpiteille.

N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa F Rakentaminen K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. M Koulutus I 60 63 Kuljetus ja varastointi O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus H Majoitus ja ravitsemistoiminta A 01, B Maa, riista ja kalatalous K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus J Rahoitus ja vakuutustoiminta D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus I 64 Tietoliikenne D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus X Toimialoittain erittelemätön D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys A 02 Metsätalous C Mineraalien kaivu 2 000 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 2. Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat toimialoittain Varsinais Suomessa vuosien 2011 2020 välillä. Varsinais Suomen kohtaantoennusteen tulosten mukaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden työvoimavaje on 2010 luvulla selvästi merkittävin kohtaantohaaste (liite 3). Alalle tarvitaan yli 5 000 henkilöä enemmän kuin alueen oma koulutusjärjestelmä toimialalle tuottaa. Myös rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialalle tarvitaan osaajia enemmän kuin alueen koulutusjärjestelmä tuottaa. Toisaalta Varsinais Suomessa on kohtaantoennusteen mukaan huomattavaa ylitarjontaa koulutuksessa, sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksessa sekä kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palveluissa. Alueen kriittisenä haasteena on saada lisätyövoimaa sosiaali ja terveysalan työtehtäviin, mutta samaan aikaan koulutuksen ja tekniikan asiantuntijatyövoimalle on ennusteen mukaan tarvetta kehittää lisääntyvissä määrin erilaisia koulutus ja elinkeinopoliittisia ratkaisuja, jotta merkittävää alan ylitarjontatilannetta ei pääse syntymään. Varsinais Suomen uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteiden valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin 6 500 henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Varsinais Suomen uuden työvoiman tarve on

kriittistä sekä ammattikoulutuksen että ammattikorkeakoulutettujen suorittaneista, joiden yhteenlaskettu kokonaistarve on miltei 13 000 henkilöä enemmän kuin tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Ammatillisen koulutuksen osaajien riittävyys on kriittistä Varsinais Suomessa matkailu, ravitsemisja talousalan, tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali, terveys ja liikunta alan osaajien kohdalla. Ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden tarve korostuu yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonalan sekä sosiaali ja terveydenhuollon osaajissa. Sen sijaan yliopistokoulutuksen suorittaneiden määrä ylittää jopa yli 8 800 henkilöllä alueen akateemisten tulevien työpaikkojen tarpeen, mutta suuri osa valmistuneista muuttaa alueelta valmistuttuaan. Varsinais Suomella on huomattavaa kilpailuetua ammatillisen koulutuksen suorittaneiden nettovoitosta muilta alueilta (yli 400 tutkinnon suorittanutta vuosittain) (liite 4). Ammatillisen koulutuksen tulovirta Uudeltamaalta ja Kanta Hämeestä on myös jatkossa tärkeää Varsinais Suomen osaamistarjonnan riittävyyden arvioinnissa. Sen sijaan ammattikorkeakoulutuksen suorittaneita lähtee alueelta miltei yhtä paljon kuin tulee. Varsinais Suomelle olisi keskeistä jatkossa tarkastella toisaalta Uudellemaalle suuntautuvien tutkinnon suorittaneiden menovirtoja, mutta toisaalta mitä jatkoedellytyksiä on jopa 100 AMK tutkinnon suorittaneiden tulovirralla Satakunnasta. Yliopistokoulutuksen suorittaneiden nettotappio on sen sijaan yli 500 henkilöä vuodessa, mikä antaa yliopiston ja alueen kehittäjäorganisaatioiden välille merkittävän ennakointihaasteen työvoiman tarjonnan kehityksestä. Varsinkin Uudellemaalle suuntautuvan muuttovirran syiden ja taustojen selvittäminen voisi mahdollistaa keinojen kehittämisen akateemisten osaajien jäämiseksi alueelle.

4 Satakunta Työllisten määrän ennustetaan vähenevän Satakunnassa vuosien 2011 2020 välillä 1 200 henkilöllä, mikä tarkoittaa noin prosentin laskua ennusteaikavälin aikana. Absoluuttisesti eniten vähentyviä toimialoja ovat maa, riista ja kalatalous ( 700 henkilöä), julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus ( 500 henkilöä) sekä perusmetallien ja metallituotteiden valmistus ( 300 henkilöä). Suhteellisesti työllisten määrä laskee kuitenkin eniten metsätaloudessa ( 30 prosenttia). Sen sijaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden (+800 työllistä) työllisten määrän ennustetaan kasvavan huomattavasti samaan aikaan. Em. toimialan osuus työllisten määrän kasvusta on jopa 42 prosenttia, joka tulee aiheuttamaan merkittäviä haasteita alueen osaamistarjonnan riittävyyden turvaamiseksi. Satakunnan työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan 26 500 henkilöä vuosien 2011 2020 välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( 4 800 työllistä), tukku ja vähittäiskauppa ( 2 100 työllistä) ja kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( 1 800 työllistä). Satakuntaan avautuu vuosien 2011 2020 välillä noin 25 200 työpaikkaa. Työpaikoista 100 prosenttia syntyy työllisten poistuman kautta, jos lasketaan kaikkien toimialojen työllisten määrän muutos ja poistuma yhteen. Tosiasiassa Satakunnassa on kuitenkin useita toimialoja (erityisesti terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut), joihin on ennustettu myös kasvuun liittyviä työpaikkoja. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+5 600 avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa (+2 300 avautuvaa työpaikkaa) ja rakentaminen (+2 000 avautuvaa työpaikkaa) (kuvio 3). Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden avautuvista työpaikoista 14 prosentin ennustetaan syntyvän työllisten määrän kasvun myötä. Myös tukku ja vähittäiskaupan työpaikoista työllisten määrän kasvu on kohtalaista eli 11 prosenttia.

N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa F Rakentaminen K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. M Koulutus I 60 63 Kuljetus ja varastointi D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut A 01, B Maa, riista ja kalatalous D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus H Majoitus ja ravitsemistoiminta D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus E Sähkö, kaasu ja vesihuolto I 64 Tietoliikenne J Rahoitus ja vakuutustoiminta D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. X Toimialoittain erittelemätön D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys A 02 Metsätalous C Mineraalien kaivu 1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 3. Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat toimialoittain Satakunnassa vuosien 2011 2020 välillä. Satakunnan kohtaantoennusteen tulosten mukaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden työvoimavaje on 2010 luvulla ylivoimaisesti haastavin alueen kohtaantohaaste. Alalle tarvitaan yli 2 500 henkilöä enemmän kuin alueen oma koulutusjärjestelmä toimialalle tuottaa. Myös rakentamisen toimialalle tarvitaan osaajia enemmän kuin alueen koulutusjärjestelmä tuottaa. Toisaalta Satakunnassa on kohtaantoennusteen mukaan huomattavaa ylitarjontaa elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistuksessa, sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksessa sekä koksin, öljy, kemian, kumi ja muovituotteiden valmistuksessa. Alueen kriittisenä haasteena on saada lisätyövoimaa sosiaali ja terveysalan työtehtäviin, mutta samaan aikaan kehittää työ, koulutus, elinkeinopoliittisia ratkaisuja alueen perinteisen teollisuusrakenteen työpaikkojen korvaamiseksi. Satakunnan uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteiden valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin 4 800 henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Ammatillisen koulutuksen osaajia tarvittaisiin 1 400 henkilöä enemmän ennustettujen avautuvien työpaikkojen täyttämiseksi. Ammatillisen koulutuksen osaajien riittävyys on kriittistä Satakunnassa sosiaali, terveys ja liikunta alan, matkailu, ravitsemis ja

talousalan ja tekniikan ja liikenteen osaajien kohdalla. Alueen yhteenlaskettu ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden kokonaistarve on miltei 1 900 henkilöä enemmän kuin tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Satakuntaan ennustetaan syntyvän alitarjontaa ammattikorkeakoulutuksen suorittaneista varsinkin sosiaali, terveys ja liikunta alan ja yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonalan osaajista. Yliopistokoulutuksen suorittaneiden osalta näyttää syntyvän kohtaantoennusteen mukaan alitarjontaa varsinkin sosiaali, terveys ja liikunta alan tutkinnon suorittaneista. Satakunta tarvitsee 2010 luvulla varsinkin sosiaali ja terveydenhuollon ammattilaisia muista maakunnista (liite 6). Satakunnalle tulee merkittävää voittoa vuosittain ammatillisen koulutuksen ja yliopistokoulutuksen suorittaneista (yli 90 valmistunutta). Ammatillisen koulutuksen osaajien tulovirta erityisesti Etelä Pohjanmaalta ja Varsinais Suomesta tarjonnee Satakunnalle myös tulevaisuudessa mahdollisuuden lisätä varsinkin luonnonvara ja ympäristöalan osaajia. Sen sijaan ammattikorkeakoulutuksesta valmistuneista lähtee vuosittain jopa 140 osaajaa, joka asettaa merkittäviä haasteita aluesuunnitteluun. Satakunnan haasteena olisikin analysoida tarkemmin ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden menovirtaa erityisesti Varsinais Suomeen. Koska Satakunnassa ei ole omaa yliopistoa, on keskeisessä asemassa naapurimaakuntien, varsinkin Pirkanmaalla valmistuneiden tulovirran jatkuvuuden tukeminen myös tulevaisuudessa.

5 Kanta Häme Työllisten määrän ennustetaan kasvavan Kanta Hämeessä vuosien 2011 2020 välillä 1 400 henkilöllä, mikä tarkoittaa kahden prosentin kasvua ennusteaikavälin aikana. Absoluuttisesti eniten kasvavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+1 400 henkilöä), rakentaminen (+700 työllistä) ja tukku ja vähittäiskauppa (+600 henkilöä). Suhteellisesti työllisten määrän kasvaa kuitenkin eniten mineraalien kaivussa (+56 %). Sen sijaan varsinkin julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialan työllisten määrän ennustetaan vähenevän huomattavasti samaan aikaan ( 500 työllistä). Kanta Hämeen työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan 19 900 henkilöä vuosien 2011 2020 välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta ovat absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( 3 400 työllistä), tukku ja vähittäiskauppa ( 1 800 työllistä) ja kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( 1 600 työllistä). Kanta Hämeeseen avautuu vuosien 2011 2020 välillä noin 21 300 työpaikkaa (kuvio 4). Avautuneista työpaikoista jopa 93 prosenttia syntyy työllisten poistuman kautta ja 7 prosenttia työllisyyden kasvuennusteiden kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+4 800 avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa (+2 400 avautuvaa työpaikkaa) ja rakentaminen (+2 100 avautuvaa työpaikkaa). Mineraalien kaivussa avautuvista työpaikoista jopa 69 prosentin ennustetaan syntyvän työllisten määrän kasvun myötä. Myös puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen työpaikoista työllisten määrän osuus avautuvista työpaikoista on huomattavaa (41 prosenttia). Kokonaisarviona voidaan todeta, että Kanta Hämeen elinkeinorakenteen ennustetaan muuttuvan huomattavaan julkisen hallinnon ja kone ja metallialan klusterin osuuden supistumiseen, joka on merkittävä haaste alueen koulutus, työ ja elinkeinopoliittisille toimenpiteille. Lisäksi maakunnan erityispiirteenä on metsäteollisuuden tuotteiden jalostuksen huomattavat kasvunäkymät, joka poikkeaa useiden muiden maakuntien kehitysnäkymistä.

N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa F Rakentaminen K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. M Koulutus I 60 63 Kuljetus ja varastointi L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut A 01, B Maa, riista ja kalatalous H Majoitus ja ravitsemistoiminta D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. I 64 Tietoliikenne K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus J Rahoitus ja vakuutustoiminta D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. X Toimialoittain erittelemätön E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus A 02 Metsätalous D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus C Mineraalien kaivu D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys 1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 4. Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat toimialoittain Kanta Hämeessä vuosien 2011 2020 välillä. Kanta Hämeen kohtaantoennusteen tulosten mukaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden työvoimavaje on 2010 luvulla ylivoimaisesti vaikein alueen kohtaantohaaste (liite 7). Alalle tarvitaan yli 2 500 henkilöä enemmän kuin alueen oma koulutusjärjestelmä toimialalle tuottaa. Myös rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialalle tarvitaan osaajia enemmän kuin alueen koulutusjärjestelmä tuottaa. Toisaalta Kanta Hämeessä on kohtaantoennusteen mukaan huomattavaa ylitarjontaa perusmetallien ja metallituotteiden valmistuksessa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä koulutuksessa. Alueen kriittisenä haasteena on saada lisätyövoimaa sosiaali ja terveysalan työtehtäviin, mutta samaan aikaan kehittää työ, koulutus, elinkeinopoliittisia ratkaisuja alueen kone ja metalliteollisuuden työpaikkojen korvaamiseksi. Kanta Hämeen uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteiden valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin 3 200 henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Kanta Hämeen uuden työvoiman tarve on kriittistä ammattikorkeakoulutettujen ja yliopistotutkinnon suorittaneista. Kummankin koulutusasteen

osaajien tarve on 1 200 henkilöä enemmän kuin alueen koulutuksenjärjestäjien tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Kanta Hämeeseen ennustetaan syntyvän alitarjontaa varsinkin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon sekä sosiaali, terveys ja liikunta alan ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Sen sijaan ammatillisen koulutuksen osaajien kokonaistaso on kohtaantoennusteen mukaan niukasti tasapainossa, vaikkakin koulutusalakohtaiset erot kohtaantoennusteessa ovat huomattavia. Kanta Häme on hyvä esimerkki maakunnasta, jolle on osaamistarjonnan riittävyyden näkökulmasta hyvin tärkeää tehdä yhteistyötä muiden maakuntien kanssa varsinkin sosiaali ja terveydenhuollon henkilökunnan houkuttelemiseksi alueelle (liite 8). Alueella on huomattavaa vastavalmistuneiden nettotappiota varsinkin ammatillisessa koulutuksessa (yli 250 valmistunutta per vuosi). Alue menettää varsinkin tekniikan ja liikenteen koulutusalan osaajia Varsinais Suomeen ja Pirkanmaalle, joka on lähitulevaisuuden keskeinen haaste maakunnalle osaamistarjonnan riittävyyden turvaamisessa. Ammattikorkeakoulutuksessa nettomuuttotappiota kertyy jopa 220 tutkinnon suorittanutta vuodessa varsinkin Pirkanmaalle ja Uudellemaalle. Lähitulevaisuudessa lienee tärkeää keksiä keinoja Uudellemaalle suuntautuvan tekniikan ja liikenteen alan osaajien muuttoliikkeeseen ja samaan aikaan sosiaali, terveys ja liikunta alan osaajien Pirkanmaalle suuntautuvaan muuttoliikkeeseen. Lisäksi yliopistokoulutuksen suorittaneiden määrän kasvattamiseksi alueella olisi tarpeen tutkia keinoja, joiden kautta Uudeltamaalta, Pirkanmaalta ja Keski Suomesta tuleva positiivinen tulovirta jatkuisi myös 2010 luvulla.

6 Pirkanmaa Työllisten määrän ennustetaan kasvavan Pirkanmaalla vuosien 2011 2020 välillä 15 500 henkilöä, mikä tarkoittaa 7 prosentin kokonaiskasvua. Absoluuttisesti eniten kasvavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+4 900 työllistä), tukku ja vähittäiskauppa (+3 300 työllistä) ja rakentaminen (+2 400 työllistä). Suhteellisesti työllisten määrä kasvaa eniten rakentamisessa (+18 prosenttia). Sen sijaan julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialan ( 300 työllistä), maa, riista ja kalatalouden ( 300 työllistä) sekä sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksen ( 300 työllistä) työllisten määrän ennustetaan vähenevän samaan aikaan. Suhteellisesti työllisten määrä laskee eniten kulkuneuvojen valmistuksen toimialalla, jossa laskua on 18 prosenttia ennusteaikavälin aikana. Merkittävä yksityiskohta on, että perusmetallien ja metallituotteiden valmistuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen (kone ja metalliklusteri) työllisten määrän ennustetaan kasvavan yhteensä yhtä paljon kuin terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut toimialan työllisten määrän ennusteaikavälin aikana. Pirkanmaan työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan 50 900 henkilöä vuosien 2011 2020 välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( 9 200 työllistä), kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( 4 500 työllistä) ja tukku ja vähittäiskauppa ( 4 500 työllistä). Pirkanmaalla avautuu vuosien 2011 2020 välillä noin 66 400 työpaikkaa (kuvio 5). Avautuneista työpaikoista 76 prosenttia syntyy työllisten poistuman kautta ja 24 prosenttia työllisyyden kasvuennusteiden kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (+14 200 avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa (+7 800 avautuvaa työpaikkaa) ja kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut (+6 300 avautuvaa työpaikkaa). Tukku ja vähittäiskaupan avautuvista työpaikoista jopa 43 prosentin ennustetaan syntyvän työllisten määrän kasvun myötä. Myös rakentamisen työpaikoista työllisten määrän osuus avautuvista työpaikoista on huomattavaa (42 prosenttia). Kokonaisarviona voidaan todeta, että Pirkanmaan elinkeinorakenteen ennustetaan muuttuvan painottamaan elintarviketeollisuuden, kaupan ja hotelli ja ravintola alan muodostaman elintarvikkeiden jalostuksen ja myynnin arvoketjun kasvua ja toisaalta perinteisten teollisuuden alojen työllisten määrän laskua.

N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. F Rakentaminen M Koulutus D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus I 60 63 Kuljetus ja varastointi O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus D 27 28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus H Majoitus ja ravitsemistoiminta D 21 22 Massan, paperin valm; kust. ja pain. D 23 25 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus A 01, B Maa, riista ja kalatalous J Rahoitus ja vakuutustoiminta I 64 Tietoliikenne D 15 16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 17 19 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus X Toimialoittain erittelemätön D 30 33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D 36 37 Muu valmistus ja kierrätys A 02 Metsätalous D 34 35 Kulkuneuvojen valmistus C Mineraalien kaivu 2 000 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 5. Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat toimialoittain Pirkanmaalla vuosien 2011 2020 välillä. Pirkanmaan kohtaantoennusteen tulosten mukaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden työvoimavaje on 2010 luvulla ylivoimaisesti suurin alueen kohtaantohaaste (liite 9). Alalle tarvitaan yli 7 000 henkilöä enemmän kuin alueen oma koulutusjärjestelmä toimialalle tuottaa. Myös rakentamisen sekä tukku ja vähittäiskaupan toimialoille tarvitaan osaajia enemmän kuin alueen koulutusjärjestelmä tuottaa. Toisaalta Pirkanmaalla on kohtaantoennusteen mukaan huomattavaa ylitarjontaa sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksen, kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palveluiden sekä julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialoilla. Alueen kriittisenä haasteena on saada lisätyövoimaa sosiaali ja terveysalan työtehtäviin, mutta samaan aikaan kehittää työ, koulutus, elinkeinopoliittisia ratkaisuja alueen ICT alan työpaikkojen korvaamiseksi esimerkiksi tukemalla yrittäjyyttä. Pirkanmaan uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteiden valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin 10 000 henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Pirkanmaan uuden työvoimantarve on kriittisintä ammattikorkeakoulutettujen suorittaneista. Koulutusasteen osaajien tarve on jopa 8 200 henkilöä enemmän kuin alueen koulutuksenjärjestäjien tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen