Start by admitting From cradle to tomb Isn t that long a stay. Life is a Cabaret, old chum, Only a Cabaret, old chum, And I love a Cabaret! Vaasan lyseo
2 Toisen asteen koulutuslautakunnan tervehdys Aikaansa edellä Jussi Hietikko johtava rehtori, kouluneuvos Ennakkoluuloton ratkaisu Kun Vaasan kaupunginvaltuusto päätti koota kaiken ylläpitämänsä toisen asteen koulutuksen yhteisen lautakunnan ja hallinnon alaisuuteen 1.8.2004 lukien, oli ratkaisu suomalaisessa koulutusmaailmassa ennakkoluulottomuudessaan ainutlaatuinen. Heikot signaalit havaittiin sikälikin, että myös lukiokoulutus velvoitettiin toimimaan yksikköhintaperusteisesti, kuten ammatillinen koulutus jo aikaisemmin oli järjestetty. Jo 90-luvun alussa aloitettu toisen asteen koulutuksen määrätietoinen uudelleenorganisointi Vaasassa on nyt saatettu pääosin loppuun. Olemme valmiita opetusministeriön vauhdittamishankkeella perustelemaan alueelliseen organisaatioratkaisuun. Vaasassa on oltu kaukonäköisiä. Alue haluaa aikalisää Suomalaisessa kuntakentässä ollaan nyt helisemässä. Kaikkialla ei ole haluttu nähdä tulevaisuuden vaatimuksia ja nyt ripustaudutaan monilla tahoilla menneisyyden ratkaisumalleihin hakien tukea vanhoista ennakkoluuloista. Kuntakentän kuviteltua itsenäisyyttä korostetaan realiteetit unohtaen. Myös Pohjanmaan alueella on halua painaa kehityksen jarrua. Lisämausteena ovat ennakkoluulot kotoisten kieliryhmiemme välillä; ympäristökunnistamme kun monet ovat käytännössä kovin yksikielisiä. Vaasan toisen asteen koulutus ei osaa nähdä kaksikielistä ratkaisua uhkana, sillä toimintamme on perinteisesti toteutettu molemmilla kotimaisilla kielillä ja siitä meillä on pelkästään myönteisiä kokemuksia. Kaksikieliset ratkaisut ovat tulevaisuuden kannalta välttämättömiä sekä taloudellisesti että toiminnallisesti. Kaksikielinen hallinto pitää tietenkin sisällään sen tosiseikan, että opetus toteutetaan opiskelijan äidinkielellä. Tämä on jo vaasalaista arkea. Odotteluaika on käytettävä hyväksi Kun nyt näyttää siltä, että aikataulu kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa hidastuu, tulee väliaika hyödyntää kilpailukyvyn kohottamiseksi ja terävöittämiseksi. Avuksi on tullut alueen dynaaminen elinkeinoelämä, joka kuntasektorin kompuroinnista huolimatta luo alueelle hyvinvointia. Kunnallistalouden kriisi näyttää vaihteeksi hellittävän, verotulot kasvavat ja se merkitsee sitä, että toisen asteen koulutuksen tilajärjestelyille alkaa ilmaantua mahdollisuuksia. Aikaisempi aikataulumme oli liian optimistinen. Nyt näyttää siltä, että ammatillisen koulutuksen keskittäminen Sepänkyläntielle ja Ruutikellarintielle voidaan toteuttaa siten, että remontti ja saneeraukset valmistuvat vuonna 2009. Aikuiskoulutuskeskuksen rakennuksesta Runsorissa luovutaan. Tilankäyttö tehostuu taloudellisesti ja toiminnallisesti. Myös lukiokoulutuksen tilankäytön optimoinnille ilmaantui mahdollisuus. Valmistumisaikatauluna pidetään nyt vuotta 2010. Silloin olisi Kirkkopuistikon toimipistekin saneerattu ja molempien kieliryhmien lukiokoulutus keskitetty yhteiselle kampukselle. Kielellinen autonomia taataan tässäkin tapauksessa pieteetillä. Tämähän on jo vaasalaista arkea. Velkaa alueelle, ihmisille ja elinkeinoelämälle? Edellä kuvatut muutokset ovat mahdollistuneet ja toteutuvat jatkossakin niillä euroilla, joita alueemme asukkaat ja elinkeinoelämä kunnallistalouden tarpeisiin maksavat. Asia on siis nähtävä myös niin, että koulutusjärjestelmän tulee palvella asukkaita ja elinkeinoelämää. Ammatillisessa koulutuksessa tulee siten jatkossakin olla herkkyyttä uusille avauksille koulutustarjonnassa eri ikäryhmät huomioon ottaen. Myös lukiokoulutuksen on kyettävä profiloitumaan valittujen painopisteiden avulla terävöittäen koulutuksensa ympäröivän yhteiskunnan tarpeita palvelevaksi. Kenen kanssa kilpailemme? Opetusministeriön vauhdittamis-
hankkeen tavoitteena on vahvistaa koulutuksen palvelukykyä ja koota riittävän suuria ja monipuolisia, alueellisia koulutuksen järjestäjäorganisaatioita toiselle asteelle. Hanke päättyy vuonna 2008, mutta jo sitä ennen halutaan alueilta esityksiä. Asetelmastahan ilmenee täysin selvästi se, ettei meidän tule Pohjanmaalla tuhlata voimiamme keskinäiseen nahisteluun, vaan on luotava tehokas ja voimakas koulutuskeskittymä, joka tuottaa osaavia nuoria ja aikuisia alueen, mutta myös muun Suomen tarpeisiin. Me siis kilpailemme koko muun Suomen kanssa; unohtamatta ulkomaitakaan! Asemamme on hyvä. Nyt on vain osattava maltillisesti hyödyntää tarjottu mahdollisuus ja varmistaa Vaasan ja Pohjanmaan tunnustettu asema merkittävänä koulutuskeskittymänä. Se on alueen elinehto. Kiitollisin mielin Omalla kohdallani on elämä kuljettanut sillä tavalla, että elokuun viimeisenä päivänä, tänä vuonna, täyttyy ajanjakso, jolloin olen toiminut opetustoimen virassa päivälleen neljäkymmentä vuotta. Tuosta ajasta kolmekymmentäkahdeksan vuotta olen toiminut Vaasassa ja kaupunki on ollut työnantajani kolmekymmentä vuotta. On jäähyväisten aika! Kiitän kaupunkia vilpittömästi siitä, että olen saanut elää mielenkiintoisen, haastavan ja monipuolisen työuran hyvän työnantajan palveluksessa. Työtoverini ja esimieheni ovat rikastuttaneet elämääni ja nuorison sekä aikuisten kouluttaminen on antanut elämälle tarkoituksen. Sidosryhmät ovat laajentaneet maailmankatsomustani. Ei kai paremmin voisi yksilön kannalta olla? Työ ei kuitenkaan ole valmis. Sitä todistaa tämänkin lukuvuosikatsauksen alkuosa. Toivotan onnea ja menestystä seuraajilleni, työtovereilleni, opiskelijoille ja sidosryhmille. Nyt on Timo Kantokarin, hänen esikuntansa aika ja teidän vuoronne. Hyvä siitä tulee! Vuosikirjatiimimme toivottaa kaikille lukijoille virkistävää, lämmintä, tapahtumarikasta ja luontoystävällistä kesää! Kevät toi Vanellus vanelluksenkin Vaasaan
Talous tiukalla Kulunut lukuvuosi uudessa Vaasan lyseon lukiossa on ollut tapahtumarikas ja kiireinen. Vaasan kaupungin velvoite normihintaan pääsemisestä on edellyttänyt opetuksen toteuttamista mahdollisimman taloudellisesti. Ryhmäkoot ovat kasvaneet, ja se on lisännyt opettajien työtaakkaa. Kovan puristuksen jälkeen lukiokoulutus pääsi kuin pääsikin normiin vuonna 2006. Siitä kiitos koko työyhteisölle. Tälle vuodelle valtuusto myönsi lukiokoulutukseen 80 000 euron lisämäärärahan, joten normitavoitteesta voidaan hiukan tinkiä. Siitä huolimatta helppoa ei tule olemaan jatkossakaan. Talous joudutaan pitämään tiukalla myös tänä vuonna. Opetusjärjestelyissä muutoksia Vaikka suomenkieliset päivälukiot yhdistettiin jo 1.1.2006, niin varsinaisesti vasta tämän lukuvuoden alusta uusi lukio on toiminut opetusjärjestelyjen osalta yhtenä kouluna. Kurssitarjontaa ei enää laadittu kiinteistökohtaisesti, vaan opiskelijoiden käytettävissä on ollut yksi kurssitarjotin. Tuntikiertokaavioon tehtiin pieniä muutoksia, mutta oppitunnin pituus säilyi 70- minuuttisena. Ikäryhmien sijoittelu kiinteistöihin aiheutti eniten pohdintaa. Tänä lukuvuonna päädyttiin kokeilemaan mallia, jossa abiturientit sijoitettiin Vaasanpuistikon kiinteistöön ja ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat Kirkkopuistikon kiinteistöön. Toisen vuosikurssin opiskelijat sijoitettiin tasaisesti molempiin kiinteistöihin. Tehdyllä ratkaisulla on tietoisesti pyritty vahvistamaan yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä, kun sama ikäryhmä opiskelee pääsääntöisesti samas- sa kiinteistössä. Opettajien kannalta järjestely ei ole paras mahdollinen, koska siirtymisiä kiinteistöstä toiseen ei voi välttää ja se tietenkin lisää kiirettä muutenkin tiukassa työtahdissa. On myös keskusteltu mahdollisuudesta jakaa opetus kiinteistöihin aineryhmittäin. Se edellyttäisi opetustiloihin tehtäviä muutostöitä. Niitä ei tässä vaiheessa ollut mahdollista toteuttaa. Kansainvälisyyttä ja monipuolista toimintaa on Unescokoulu, ja se on näkynyt vahvasti koulun toiminnassa lukuvuoden aikana. Elokuussa ryhmä lyseolaisia matkusti kahden opettajan johdolla Roomaan tutustumaan Italian kulttuuriin ja historiaan. Syyskuussa Kielin ystävyyskoulun edustajat vierailivat Lyseossa, ja lokakuussa joukko lyseolaisia osallistui Vaasan kaupungin järjestämään Pärnun-matkaan. EU-projekti Norjaan Trondheimiin toteutettiin tammikuussa ja vastaavasti sieltä vierailtiin Lyseossa toukokuussa. Lyseo isännöi kansainvälistä nuorisokonferenssia huhtikuussa. Konferenssiin osallistui edustajia Ruotsista, Virosta ja Hollannista. Kiitän lämpimästi kaikkia projekteissa mukana olleita opiskelijoita ja opettajia. Vaikka projektien suunnittelu on usein vaativaa ja työlästä, niin vastaavasti ne antavat unohtumattomia kokemuksia ja tuovat lisäväriä ja piristystä arkiseen aherrukseen. Yhdysvaltain suurlähettiläs Marilyn Ware vieraili Lyseossa helmikuussa ja piti koulumme opiskelijoille esityksen teemasta Minun Amerikkani. Esitys kiinnosti kuulijoita, ja suurlähettiläs sai vastata lukuisiin opiskelijoiden kysymyksiin. Marilyn Ware lahjoitti Lyseolle arvokasta kirjallisuutta ja kiitti koulumme opiskelijoita sivistyneiksi ja valveutuneiksi nuoriksi, jotka uskaltavat ilmaista rohkeasti mielipiteensä. Lyseon opiskelijat ovat lukuvuoden kuluessa kunnostautuneet muun muassa kulttuurin ja liikunnan alueilla. Voittoja on tullut kirjoituskilpailuista ja lukuisista urheilukilpailuista joukkue- ja yksilölajeissa. Oppilaskunta on toiminut aktiivisesti ja järjestänyt opiskelijoille monenlaista oheistoimintaa. Koulun vuotuiseen toimintaan ovat kuuluneet perinteiset juhlat ja teemapäivät. Esimerkkeinä voisi mainita Vanhojentanssit, joita oli seuraamassa ennätysmäärä yleisöä, sekä hienosti toteutettu Arts-teemapäivä, joka järjestettiin nyt ensimmäisen kerran. Kokemukset olivat erittäin myönteiset. Uskon, että teemaan palataan uudestaan. Ilmaisutaidon ryhmä harjoitteli hauskan näytelmän, jonka he esittivät kaikille koulumme opiskelijoille. Vaasan 400-vuotisjuhlan kunniaksi Lyseossa järjestettiin luentosarja, joka liittyi Vaasan historiaan. Kiinnostavien luentojen aiheet ulottuivat aina 1600-luvun Vaasasta nykyhetkeen. Peruskorjaus myötätuulessa Nykyinen toimii kahdessa eri kiinteistössä, joista
toinen on peruskorjattu 1990-luvulla. Toista kiinteistöä on vuosien saatossa korjailtu tarpeen mukaan, mutta varsinainen peruskorjaus on tekemättä. Tämän kiinteistön vanhempi osa täyttää parin vuoden päästä 100 vuotta, ja rakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Peruskorjausta on esitetty aikaisemmin lukuisia kertoja, mutta tuloksetta. Nyt tilanne näyttää valoisammalta. Hankesuunnittelu on käynnistetty, ja mahdollinen peruskorjaus olisi tulossa parin vuoden päästä. Kiitän Vaasan kaupunkia positiivisesta suhtautumisesta hankkeeseemme. Pidän tärkeänä, että kaupungin ylläpitämän ainoan suomenkielisen lukion kiinteistö on ajanmukaisessa kunnossa. Se lisää kouluviihtyvyyttä, ja sillä on merkitystä koulun imagolle ja kilpailukyvylle sekä sille, kuinka myönteisenä toisen asteen koulutuskaupunkina Vaasa tunnetaan. Kiitokset ja onnittelut Koulun toiminnan kannalta on tärkeää, että sillä on hyvä ja kattava tukiverkosto. Vaasan lyseon lukion rehtorina olen tyytyväinen siihen, että meillä on nyt on käytettävissämme kahden yhdistyneen koulun perinteiset verkostot. Erityisesti haluan tässä yhteydessä mainita Vaasan yhteiskouluyhdistyksen ja Vaasan lyseon sekä Vaasan tyttölyseon entisten oppilaiden yhdistykset Valeon ja Vateon. Yhteiskouluyhdistys täytti syksyllä 85 vuotta ja Valeo sekä Vateo molemmat tänä keväänä 60 vuotta. Onnittelen juhlavuotta viettäneitä yhdistyksiä ja lausun samalla lämpimät kiitokset arvokkaasta tuesta koulumme toiminnassa. Uskon, että yhteistyömme jatkuu tulevaisuudessa yhtä läheisenä, hedelmällisenä ja rakentavana kuin tähänkin saakka. Onnittelen kevään uusia ylioppilaita ja toivotan menestystä lukio-opintojen jälkeiseen tulevaisuuteen. Kiitän kaikkia opiskelijoitamme, opettajia ja muuta henkilökuntaa ahkerasta työpanoksesta kuluneen lukuvuoden aikana. Kiitän johtavaa rehtoria Jussi Hietikkoa yhteistyöstä ja toivotan antoisia eläkepäiviä. Kiitän myös kaikkia stipendien lahjoittajia ja muita työmme tukijoita. Hyvää ja virkistävää kesää kaikille. Kari Kukkohovi Lukiokoulutuksen rehtori Oppilaskunnan toimintakertomus syksy 2006 ja kevät 2007 Oppilaskunnan hallituksen toiminta alkoi elo-syyskuun vaihteessa uusien jäsenien valinnalla. Vanhan hallituksen toimesta uuteen hallitukseen valittiin jäseniä, ja uudessa hallituksessa olivat mukana pj. Maria Virkkala, vpj. Maija Rossi, Petra Tuisku, Henna Ala- Seppälä, Sara Karvonen, Nora Möttönen, Sami Tuuri, Maunu Ylimäki, Fabian Tschirpke, Salla Torsti, Katriina Öström, Sebastian Da-Costa, Laura Gräsbeck, Aleksi Hautala ja Otto Koivumäki. Ohjaavina opettajina toimivat Heli Koskinen ja Riikka Uusipaavalniemi. OKH:n toiminta käynnistyi järjestämällä koulun oppilaiden valokuvaus, ja seuraava tapahtuma olikin 22.11. ollut teemapäivä Twin Day. Itsenäisyyspäivänä hallituksen jäsenet olivat Kirkkopuistikon puolella vahtimassa itsenäisyyspäivän kynttilöitä. Joulun alla OKH:n jäsenet ahkeroivat Suomalaisessa Kirjakaupassa paketoimassa lahjapaketteja. Myös OKH:n joulujuhla pidettiin. Vuoden vaihtuessa ja abien lähtiessä oli aika valita uusi puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Varapuheenjohtaja valittiin hallituksen sisäisessä äänestyksessä. Uudeksi vpj:ksi valittiin Sebastian Da-Costa. Puheenjohtajan valitsivat oppilaat kahden ehdokkaan Nora Möttösen ja Henna Ala-Seppälän väliltä. Nora Möttönen sai äänestyksessä enemmistön äänistä, ja uusi puheenjohtaja oli näin valittu. Vanhojentanssit olivat 16.2., ja OKH järjesti jatkot Rantasipissä. 22.3. oli ruotsinkielisen lukion kanssa yhdessä toteutettu kaksikielisyysseminaari Övningskolanin auditoriossa. Seminaaria oli suunniteltu yhdessä pitkin vuotta, ja tavoitteinamme oli ennakkoluulojen rikkominen ja uusien ystävyyssuhteiden solmiminen. Seminaarin iltana järjestettiin myös bileet Royal Nightissa. 13.4. oli jälleen teemapäivä. Tällä kertaa aiheena oli Työ ja harrastus. Seuraavalla viikolla järjestettiinkin koulussamme Environmental Youth Conference, jossa hallitus oli vastuussa yhden illan iltaohjelmasta luvassa ulkomaisille vieraille oli ruokailu RAXissa ja tämän jälkeen keilailua Vaasan keilahallissa. Oppilaskunta on lisäksi vuoden aikana pitänyt kioskia ja antanut apurahaa muun muassa koulun sähly- ja tanssijoukkueelle. Nora Möttönen
6 Viime kevään eläkejuhlat Kuvat: Arja Kujanpää Lyseon kevätlukukausi 2006 päättyi kahden lehtorin Sirkka-Liisa Toivosen ja Raimo Jukkolan eläkkeellelähtöjuhlaan. Kahvittelun lomassa jaettiin läksiäislahjoja ja pidettiin puheita. Raimo vaihtoi vapaalle Lehtori Raimo Jukkola ehti olla Vaasan kaupungin palveluksessa 30 vuotta. Hän on kotoisin Lohtajalta ja opiskeli Turun yliopistossa, minkä jälkeen työskenneltyään muualla Suomessa valittiin Onkilahden lukion matemaattisten aineiden vanhemmaksi lehtoriksi vuonna 1976. Opettajantyön lisäksi musiikki on aina ollut lähellä sydäntä, ja lehtori Jukkola onkin pitkään oman soittamisen lisäksi laulanut Oopperan kuorossa ja kamarikuoro Sonandossa. Hän on uppoutunut musiikkiharrastuksen ohella myös suku- ja kotiseutututkimukseen. Keväällä 2007 julkaistiin teos Lohtajan yhteiskoulun perustamisesta 50 vuotta, jonka yhtenä kirjoittajana Raimo Jukkola on ollut jäätyään eläkkeelle. Vaikka työkiireet loppuivat, muut kiireet jatkuvat.
7 Sirkka-Liisalle uusi elämänvaihe Yli kolmekymmentä vuotta on kulunut siitä, kun kauhavalaissyntyinen Sirkka-Liisa Toivonen aloitti opettajana Vaasassa opiskeltuaan Jyväskylässä suomen kieltä ja kirjallisuutta sekä toimittuaan Petäjäveden yhteiskoulussa ja Kalajoen yhteiskoulussa tuntiopettajana. Vuodesta 1972 hän toimi kahden koulun, Vaasan yhteiskoulun ja Vaasan yhteislyseon, äidinkielen tuntiopettajana ja on ollut monessa muutoksessa mukana: milloin on pitänyt sopeutua uusiin koulumuotoihin, milloin opetussuunnitelmat ovat tuoneet uusia haasteita. Joustavana ja tarmokkaana ihmisenä Sirkka-Liisa on muutoksista selviytynyt. Kahden koulun yhteisenä opettajana Sirkka-Liisalta on kysytty järjestely- ja sopeutumiskykyä työolosuhteiden vaihtuvuuden vuoksi. Vuonna 1994 silloiset Vaasan yhteiskoulun lukio ja Kirkkopuistikon lukio yhdistyivät ja samalla lukio, Yhteislukio, muuttui luokattomaksi. Siirtyily kahden koulun välillä loppui, mutta toisaalta luokattomuus varsinkin siirtymävaiheessa oli vaativaa. Nyt uuden vaiheen kynnyksellä on kohtuullista, etteivät uusi koulumuoto ja uusi opetussuunnitelma ehtineet toteutua täysipainoisesti. Ovat kulloisenkin opetussuunnitelman vaatimukset olleet millaiset milloinkin, kirjoittamisen ja kirjallisuuden opetus ovat olleet Sirkka-Liisan sydäntä lähellä, mikä ei ole jäänyt näkymättä opiskelijoiden menestymisessä. Monipuoliset eväät ajatteluun ja maailmankuvan muodostumiseen ovat olleet taitavan ja aikaansa seuraavan opettajan ansiota. Työtoverina Sirkka-Liisa on ollut empaattinen ja ystävällinen ihminen, aito humanisti. Sanavalmiutensa ansiosta hän on ilahduttanut terävillä kommenteillaan paitsi kollegoitaan, varmasti myös oppilaitaan, oli aiheena päivän politiikka, kirjallisuus tai muut yleisinhimilliset asiat. Osa-aikainen eläke vaihtuu tämän kevään jälkeen kokoaikaiseksi. Lukemiseen, matkusteluun ja muihin harrastuksiin on nyt vapaat mahdollisuudet. Toivotamme energiselle kollegallemme antoisia eläkevuosia ja kiitämme mieleen jäävästä mukavasta työtoveruudesta. - HIn
Uusi lukuvuosi alkaa n uudet ja entiset opiskelijat kokoontuivat vanhan tavan mukaan 14.8.2006 Vaasan kaupungin kirkkoon aloittamaan uutta lukuvuotta. Tilaisuuden aluksi pastori Outi Klapuri piti hartaushetken. Hän puhui siitä, kuinka lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat ottavat nyt uuden askeleen ja kuinka myös muut lyseolaiset jatkavat jo valitsemaansa suuntaa. Otan yhden askeleen kerrallaan ja pääsen perille. Ei kannata murehtia liikaa, Outi Klapuri pitää hartaushetken. sillä voi ottaa vain yhden askeleen kerrallaan. Tämän askeleen voi kulkea joskus taaksepäinkin ja sen jälkeen voi vaihtaa suuntaa. Tärkeää on muistaa, että yhdessä on hauskempi kulkea kuin yksinään. Lukion suorittaminen on perille pääsemistä. Perille voi päästä myös taivaan kotiin. Kun luottaa Jumalan armoon, voi ottaa askeleet turvallisesti. Pastori Outi Klapurin hartaushetki päättyi yhteiseen rukoukseen ja virteen Totuuden henki. Alkuhartauden jälkeen rehtori Kari Kukkohovi toivotti kaikki opiskelijat tervetulleiksi. Sen jälkeen hän informoi uuden lukuvuoden käytänteistä, Wilmaohjelman tunnuksista, ruokailuvuoroista, uusille opiskelijoille tarkoitetuista tukiverkostoista. Rehtori Kari Kukkohovin lausumien tervetulotoivotusten jälkeen Lyseon apulaisrehtori Vesa Neste puhui kirkkoon kokoontuneille opiskelijoille kannustavia sanoja uusia haasteita ajatellen. Kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuutensa onnistua. Niinpä ei tule Olen unessa useasti sinun kaduillas, koulutie. tyytyä liian vähään ja vaatimattomaan. Jos uskaltaa tarttua ympärillä oleviin mahdollisuuksiin, voi onnistua ja menestyä opinnoissaan. Yhdessä oleminen on haaste ja mahdollisuus. Näiden kannustavien ja ohjaavien puheiden jälkeen uudet ja vanhat lyseolaiset poistuivat yhdessä aloittamaan opiskelujaan, toiset Vaasanpuistikon ja toiset Kirkkopuistikon kiinteistöön. Vaasan lyseon lukion 127. työvuosi oli alkamassa. - AKu Kari Kukkohovi toivottaa kaikki tervetulleiksi.
Kirkonpenkit täyttyvät uusista ja vanhoista lyseolaisista. Opettajat esittäytyvät opiskelijoille. Kirkollista keskustelua Opettajat eturivissä
10 Ikuinen kaupunki valloitti lyskalaiset Kaikki tiet vievät Roomaan ja sinne johti meidänkin polkumme. Apulaisrehtori ja varsinainen Rooma-asiantuntija Vesa Neste sekä lehtori Elina Mykkänen lähtivät johdattamaan meidän kulttuurinnälkäisen tyttöryhmämme Ikuiseen Kaupunkiin. Vaasan lyseon perinteinen Italian-taidematka tehtiin 25.8. 1.9.2006, joten odotettavissa oli historian siipien havinaa, mutta myös jatkoaikaa kesälle. Rooma toivotti meidät tervetulleeksi ukkosmyrskyllä, mutta silmänräpäyksessä sää muuttui paahtavan aurinkoiseksi, ja koko viikon saimme nauttia eteläeurooppalaisesta lämmöstä. Majoittauduimme hienostoalueen liepeille hotelli Villa Teksti: Katariina Panula
11 Torloniaan, josta oli hyvät liikkumismahdollisuudet, ja pian opimme käyttämään metroa tehokkaasti. Roomassa historia iski päin kasvoja lähes joka kadunkulmassa, sillä antiikin imperiumin raunioita oli jopa metroaseman seinissä. Oli uskomatonta nähdä 2000 vuotta vanhan kylpylän jäänteet keskellä villiä autoliikennettä, mutta vielä kiehtovampaa oli päästä kävelemään kadulla, jolla antiikin ajan ihmiset olivat joskus muinoin kulkeneet. Tietysti näimme kaikki Rooman tunnetuimmat kohteet: Colosseumin kaikessa rappeutuvassa mahdissaan, viihtyisän toivomussuihkulähteen Fontana di Trevin, selkäpiitä karmivat maanalaiset katakombit, suositut Espanjalaiset portaat sekä kaikkien jumalten temppelin Pantheonin. Pää meni pyörälle suihkulähteiden, obeliskien ja kirkkojen paljoudesta, niitä kun oli kaupungissa loputtomiin. Kävimme myös katolisen kirkon pääkallopaikalla Vatikaanissa sekä Pietarin kirkossa, mutta itse paavia emme sentään nähneet. Eräänä päivänä ajoimme bussilla ulos kaupungista Via Appian muinaista mukulakivitietä pitkin Tivolin pikkukaupunkiin, jossa näimme Hadrianuksen huvilan rauniot ja erään henkesalpaavan kauniin puutarhan, jossa oli paljon vanhoja, hienoja suihkulähteitä. Kameran muistikortti tuli hetkessä täyteen, sillä Rooma oli kerta kaikkiaan täpösen täynnä upeaa ja historiallista nähtävää. Jalkaparkamme olivat kovilla, kun yritimme viikossa ottaa haltuumme kaiken sen, minkä perusteelliseen näkemiseen tarvittaisiin varmaankin vuosia. Kuten arvata saattaa, oli ruokakin herkullista ja etenkin italialainen jäätelö hurmasi makuaistimme. Ostostenteko Rooman kaltaisessa suurkaupungissa ei myös tietenkään aiheuttanut ongelmia, joten viimeisenä iltana jokainen meistä sai taistella hyvän tovin matkalaukkunsa rajallisen tilavuuden kanssa. Viikko Roomassa oli antoisa ja ikimuistoinen kokemus, mutta se oli liian lyhyt aika tuon mahtipontisen metropolin valloittamiseen. Me ehdimme raapaista vain pintaa siitä kaikesta, mitä tämä ikuisesti elävä kaupunki on pitänyt jo tuhannet vuodet sisällään. Ainakin minun kohdallani paluu Roomaan on väistämätön. Espanjalaiset portaat ovat must. Viehätys piilee yksityiskohdissa. La Dolce Vita...
12 Matkanjohtaja huolissaan Kädet ylös! Capuccino-tauko Colosseumin kolkot kolot
13 Ulkokylpylä Märkä pulu Vatikaanissa Canis lupus ja sudenpennut Pizzaa odotellessa
14 Rooman kahdet kasvot Roomankulkijan miettteitä Teksti: Jenna Lähdemäki Rooma teki varmasti jokaiseen matkalla mukana olleeseen vaikutuksen tavalla tai toisella. Varsinainen roomakonkari Vesa Neste oli suunnitellut meille ohjelman, josta tuskin kellään oli valittamista. Viikon aikana ehdimme nähdä ja kokea hengästyttävän paljon. Uskomaton historia oli ikuisessa kaupungissa koko ajan läsnä. Tuntui hienolta astella Pantheonin kupolin alla, kiivetä Colosseumin rappusia ja heittää kolikko Fontana di Trevi -suihkulähteeseen. Nähtävyyksien lisäksi aikaa jäi myös pizzan, pastan ja jäätelön syömiseen, ostoksien tekemiseen ja paikalliseen elämänmenoon tutustumiseen. Rooma oli lumoavan kaunis kokonaisuus. Kaupunki, joka on ollut paikoillaan tuhansia vuosia, ei jättänyt ketään kylmäksi. Roomassa, kuten muissakin suurkaupungeissa, voi nähdä myös kolikon kääntöpuolen. Sellaisiakin ihmisiä riittää, joilla ei ole asiat yhtä hyvin kuin meillä. Jokainen matkalainen muistaa varmasti metroasemien lattialla istuneet kerjäläisäidit vauvoineen, Espanjalaisilla portailla turisteja kiusanneet ruusukauppiaat ja kerjäläisiksi opetetut lapset suurimpien nähtävyyksien liepeillä. Parasta Roomassa olivat kauniit rakennukset sekä upea kulttuuri ja ilmapiiri. Uskon, että opimme myös katsomaan maailmaa hieman eri tavoin kaiken kokemamme jälkeen. Kotiinlähdön koittaessa lähdimme kohti Vaasaa haikein mutta iloisin mielin. Näimme ja koimme PALJON!
15
16 Juniorit hanhenmarssilla kohti Hietasaarta Vanhan tavan mukaan kokoonnuttiin Hietasaareen kisailemaan ja vahvistamaan uusien lyseolaisten yhteishenkeä. Perjantaina 25.8. järjestettiin tuoreille Lyseon ykkösluokkalaisille niin sanotut mopokastajaiset eli junnupäivä. Kauniin sään vallitessa lähdettiin Hietasaareen ja sieltä leikkimielisten kilpailujen jälkeen kaupungille. Osallistuneet uudet junnut muistelivat päivän tapahtumia seuraavasti: Valmistautuminen Junnupäivänä piti pukeutua kummalliseen asuyhdistelmään: vaatteiden päälle bokserit ja rintaliivit, toiseen käteen patakinnas ja toiseen kumihansikas, päähän kypärä tai suihkulakki ja silmille uimalasit tai laskettelulasit - Makulis gang Sää Aurinkoinen päivä ja mukavia leikkejä Junnupäivänä oli hauska pukeutua. Oli kuuma päivä, ja oli tukala mennä kaupungille kumpparit jalassa. -Pirpanat Kauniina päivänä oli kiva uida AS, RS Toiminta Junioripäivänä kastettiin ykkösluokkalaisista kunnon lyseolaisia Oli aurinkoinen ja lämmin päivä. Kaksi luokkaa aina kerrallaan kokoontui Hietasaaren rannan hiekkakentälle valmiina suureen vesitaistoon. Valmiit, paikoillanne, hep! Merivedellä täytetyt muovikupit aseinaan koululaiset rynnistivät pitkin rantaa kohti tavoitettaan: täytettävää vesisankoa. Kuten usein kaikki muutkin so- dat, vesisota kääntyi lopuksi sisällissodaksi luokkalaisten sotiessa toisiaan vastaan. Tiukan taiston jälkeen oppilaat poistuivat hymyillen kilo hiekkaa kengissä ja vaatteet kuin monsuunisateen jäljiltä. -AnKai Vietimme Hietasaaressa junnupäivää elokuun lopulla, ja siellä meidät kastettiin lukiolaisiksi. Hiekka lensi ja vesi roiskui. -BamSet 1. Kastelu: Kaikki olivat rannalla, ja kaikilla oli kädessään muovilasi, jolla yritettiin kaataa vettä toisten päähän. 2. Sähköaita: Puihin oli kiinnitetty naruja, jotka risteilivät toistensa lomassa hämähäkkiverkon tavoin. Piti luokkalaisten avustuksella päästä naruja koskettamatta verkon läpi toiselle puolelle. 3. Liaani: Puuhun kiinnitetyn
17 köyden varassa yritettiin päästä toisen puun alle siellä olevalle lankulle. Siellä piti pitää kiinni toinen toisistaan, ettei kukaan putoaisi lankulta. 4. Varusteet: Se, joka ei pukeutunut junnupäivän vaatimusten mukaisesti, sai rangaistuksen: kasvoihin merkin huulipunalla. Oli hauskaa nolata itsensä kulkemassa parijonossa ja käsi kädessä pitkin Vaasan katuja. Olimme hassuissa vaatteissa ja lauloimme aakkoslaulua. Kastuimme vesisodassa ja menimme uimaan odottaessamme uuden vastustajan saapumista. -:D www.reimari.info Siis miten tää Wilma nyt toimii? Jos mä painan tästä, niin... Tsekkaa mun kurvit! Hietalahden lavashow Minä olen muotitietoinen...
18 Eläimellistä menoa Tutorit tuimina käskyttämässä junioreita...... ja juniorit tottelevat. Ryhmähenki pistetään ahtaalle ahtautumisessa. Juniorit menevät sieltä mistä aita on matalin. Pikkutarzan
19 Laitetaan jalalla koreasti. Tästä on leikki kaukana! Tarviiks apuu? Nyt on kiva olla uudessa koulussa :)! Voitto on meidän!
20 Min studieresa till Sverige Tack vare Pohjola-Norden, som är centralförbundet för folkligt nordiskt samarbete, fick jag möjligheten att delta i en studieresa till Stockholm och Uppsala. Resan ägde rum 4. 7.9. och leddes av Arja Kuosma, Pohjola-Nordens chef för skolverksamhet. Vi var sammanlagt nästan 40 gymnasister från olika delar av landet som deltog. Färden började måndag eftermiddag vid Åbo järnvägsstation, dit alla hade tagit sig på ett eller annat sätt. Vi slog oss ner i bussen och lyssnade på när en svensk guide berättade om Åbo historia medan chauffören körde oss runt i stan. Efter rundturen at vi middag på en restaurang och fick stifta bekantskap med varandra. Alla var inte särskilt pratsamma, men en del kontakter knöts redan under de första timmarna. Stämningen blev lite mer avspänd efter att var och en hade presenterat sig för alla, på svenska förstås. Vid niotiden på kvällen var det dags att köra ombord på färjan m/s Sea Wind. Vi hade blivit indelade i grupper på fyra förutom pojkarna, som var bara två stycken och varje grupp fick en egen hytt. Mina hyttkompisar var också från Österbotten, och vi stod genast på god fot med varandra. Det var meningen att alla resdeltagare skulle tala svenska sinsemellan, men det blev ju inte riktigt så... Tidigt nästa morgon anlände vi till Stockholm. Vi körde genast iväg till Uppsala, en universitetsstad som ligger en bit norrut från huvudstaden. Där besökte vi Museum Gustavianum och Uppsala domkyrka. Det som imponerade mig mest var den anatomiska teatern, där man pä 1600- och 1700-talet utförde dissektioner, d.v.s. skar upp folk för att ta reda på vad som fanns inuti. Den 118,7 m höga domkyrkan var också en byggnad värt att se, och i själva verket tyckte jag om hela staden. Under dagen hade vi tid att gå runt i stan och shoppa, vilket vi givetvis gjorde. På eftermiddagen körde vi tillbaka till Stockholm och via godisaffären till Heron City, Nordens största biograf, där vi fick se en svensk film vid namn Offside. Alla var mer eller mindre utmattade när vi sent på kvällen äntligen kom till vårt övernattningsställe, Quality Hotel Prince Philip. Onsdag morgon, efter den härliga hotellfrukosten, gick vi några kilometer för att komma till vår nästa etapp, Skärholmens gymnasium. Skolans biträdande rektor tog emot oss och upplyste oss om hur skolgången i Sverige fungerar. Vi fick även ställa frågor gällande det svenska skolsystemet. Något jag inte visste från förut var att för eleverna i Sverige är skolböckerna gratis. Efter skolbesöket steg vi åter på bussen och färdades förbi Kungliga Slottet samt andra fina byggnader enda fram till Moderna museet. Modern konst är inget för mig, det kan jag lugnt konstatera. Vi vistades emellertid inte alldeles för länge på museet, utan for vidare in till centrum efter att ha betraktat konstverken en stund. Tiden var inne för höjdpunkten på var resa, enligt största delen av gruppen åtminstone. Det var nämligen dags för fritid mitt i Stockholm, bland alla dess klädbutiker och skoaffärer. Vid sjutiden nalkades den allra sista delen av resan, något som var båtfärden till Åbo. Vi drog största möjliga nytta av Silja Lines tax free -shops och njöt ännu en gång av sjömiddagen och -frukosten. På morgonen var det bara att inse att studieresan var slut allteftersom båten förankrades och vi steg iland. Alla tog farväl av varandra och till slut splittrades gruppen. Det bästa med resan enligt min åsikt var att man fick fräscha upp sina kunskaper i svenska och dessutom besöka ställen man aldrig varit till, och det i ett gott sällskap. Jag tog verkligen inte heller illa upp av att resan var gratis för oss deltagande. Efter alla dessa erfarenheter kan jag varmt rekommendera Pohjola- Nordens stipendier och utbytesprogram för alla som är intresserade av att vårda det andra inhemska språket och uppleva något man troligen kommer ihåg länge efteråt. Terhi Hakkola